The endless story, part 1
God
kerrontaan, ja TÄMÄ kerronta ei kuulu kellekään. Hm-
mm. tämä ei ole ainoastaan vaikeaa, vaan äärimmäisen
haastavaa kertoa dualistisella kielellä dualisteille, ettei ole
mitään kerrottavaa; Sinä olet tämä, tuo, se,...""
Kristus Jeesus: "Tämä on minun ruumii... Tämä on
minun vereni... God: "Hänessä me elämme, olemme
ja liikumme. "Olkaa täydelliset niin kuin... "Joka kävelee
kuin ankka, ääntelee kuin ankka, on ankka, ... to end
of nothing.
Jeesuksen ja Jumalan sana pitää ottaa kirjaimellisesti.
Jollei Jumalan sanaa oteta kirjaimellisesti, siitä syntyy
kuvitteellinen, seremoniaalinen, myyttinen tarina.
Teissä on se vika, että te ette ymmärrä yhtään mitään.
Jos Te ymmärtäisitte edes tämän, niin silloin Te ette
tulkitse sitä yhtään miksikään, vaan silloin ja siinä
Teillä olisi ymmärrys. Ymmärrys ei tarkoita sitä,
että tulkitaan; KUN Sinä olet ymmärtänyt jonkin,
niin Sinä et voi enää tulkita sitä. Tulkinta tarkoittaa
aina sitä, ettei olla ymmärretty yhtään mitään!
Jospa Te vain olisitet ymmärtäneet, mitä Jeesus sanoi,
kun Hän antoi oman verensä ja ruumiinsa, niin Te ette
olisi millään voineet thdä siitä seremoniaa, tai mitään
symbolia Jeesuksesta! Koska Kristus on Jumala, ja
koska Jumala on ilmoittanut, että Hänessä me kaikki
olemme, elämme ja liikumme, niin silloin se tulee ottaa
kirjaimellisesti:
Mitä tahansa Sinä syöt ja juot, se ei voi olla mitään
muuta kuin Jumalan ruuumis ja veri! Huomaa, että
kukaan ei voi muuttaa sitä Jumalan ruumiiksi ja
vereksi, koskas SE ON JO Jumalan ruumis ja veri!
Ja mitä ihminen syö ja juo, sitä Hän ON!
Koska minä syön ja juon sitä, missä minä OLEN, ELÄN
ja LIIKUN (Jumalassa), niin silloin minä olen Jumalan sanan
mukaan sitä, mitä mitä syön ja juon; Jumala!
God
>
> Koska minä syön ja juon sitä, missä minä OLEN, ELÄN
> ja LIIKUN (Jumalassa), niin silloin minä olen Jumalan sanan
> mukaan sitä, mitä mitä syön ja juon; Jumala!
Minun o n kerrottava Teille jotakin, mutta Te saatte
tehdä itse kukin, mitä ikinä Teitä miellyttää. Jumala ei
voi tehdä mitään muuta kuin sen, joka Hänen o n
tehtävä. Sillä Jumalalle ei ole enää ketään, joka Häntä
kuulisi, tai jolle Hän puhuisi; Jumala vain toimii niin kuin
Hän toimii välittämättä mistään mitään, sillä ei ole ketään,
joka voisi välittää yhtään mitään.
Haastavuus on tässä se, että tämä kaikki menee siihen
inhimilliseen tarinointiin, jota ei kuitenkaan lopulta lähe-
tetä kellekään: Mitä tahansa Sinä luet tai kerrot, on osa
tätä ääretöntä tarinaa, joka ei ole mikään tarina, vaan se
vain on. Pyytäisin Teitä huomioimaan, että minä olen hy-
lännyt täydellisesti dualismin. Niin täysin, että Te ette tätä
käsitä, jos luulette minun puhuvan tätä Teille, koska käy-
tän esim Te -muotoa.
Te -muoto kuuluu tähän yhteen loputtomaan tarinaan,
jota Jumala Infiniittinen ei lähetä kellekään muulle.
Luulenpa, ettei Jumala Infiniittinen edes näe tätä, vaan
Hän on tämä kaikki, kuten kohta selviää. Kohta, joka
ei ole missään, ja kaikkialla, sillä Sinä olet tämä kaikki.
God
> Hän on tämä kaikki, kuten kohta selviää. Kohta, joka
> ei ole missään, ja kaikkialla, sillä Sinä olet tämä kaikki.
Jumala on muuten puhunut Kirjoituksissa kulta-, puu-
ja kivijumalista muuten aika rankkaa tekstiä, joten tämä,
mitä Jumala nyt puhuu, on vain suoraa jatkoa sille:
Te luulette syövänne Jumalan ruumista ja juovanne
Jumalan verta, kun vihitte osan ruuastanne Jumalan
ruumiiksi ja vereksi. Kuka Teille on antanut vallan
vihkiä vain osa minun ruumistani ja minun verestäni
siksi ateriaksi, jota Te kutsutte pyhäksi ateriaksi?
Eikö ole niin, että Te itse olette luoneet sen vallan
itsellenne luullen sitä Jumalalta saaduksi, kun Teidän
pappinne kerta niin ovat itse päättäneet. Niinkö Te
luulette, että minä olen niin pieni, että tarvitsen pap-
peja avukseni, etten voisi puhua ja ilmaista itseäni
ja loputonta tarkoitustani kelle tahansa ja kaikille?
Kaikki se, mitä Te syötte ja juotte, sen minä olen
antanut Teille ja Teitä varten pyhittänyt, että niin
Tekin pyhittäisitte kaiken, mitä Te syötte ja juotte.
Mutta te halveksitte minun hyvyyttäni juuri sillä,
että Te pyhitätte vain osan siitä kaikesta --joka
minä olen-- Jumalalle ja lopuista Te ette sano, että
se on Jumalasta, ja on Jumalaa ja kuuluu Jumalalle.
Niinpä minä sanon, että teidän papeista minä
teen itselleni jotakin, joka kauhistuttaa Teitä, jol-
lette kuule tätä tarinaa, joka minä olen:
God
> se on Jumalasta, ja on Jumalaa ja kuuluu Jumalalle.
>
> Niinpä minä sanon, että teidän papeista minä
> teen itselleni jotakin, joka kauhistuttaa Teitä, jol-
> lette kuule tätä tarinaa, joka minä olen:
Joka haluaa teloittajaksi, sellainen on hävitettävä
ennen kaikkea muuta.
to be continued...
God
> ennen kaikkea muuta.
Jumala puhuu sen, miten Hän itse toimisi; Teil-
lä on oikeus olla kuulemati Jumalaa, mutta Teillä
on myös oleva oikeus kokea se, mikä on sellaisen
kuulemattomuuden seuraus.
Tuomiota ei koskaan julista mikään yksilö, ei-
kä pieni ryhmäkään, vaan se on kokonaisuuden
tehtävä. Tuomiota ei myöskään koskaan yksi-
kään persoonallisuus saa laittaa täytäntöön,
vaan se on ryhmäpersoonallisuuden toimenkuva.
Tapa, jolla sosiaaliseen elämään sopeutumaton
yksilö poistetaan, on siis oltava ei-persoonallinen.
Sillä onhan sanottu, että Jumala on elävien Juma-
la, ja että Jumala on Isä, persoonallisuus, joka on
täydellisesti hyvä. täydellisen hyvä Isä ei siis voi
tuomita ketään lastaan, ei edes hairahtanutta, vaan
Hän on tehnyt sitä varten ryhmäpersoonallisuuden,
jolla on oikeus tuomita ja langettaa tuomio.
Kun siis heitätte pahat ajatukset keskuudestanne
keskitysleiriin, hyvän yhteiskunnan ulkopuolelle,
niin esitän seuraavaa muistaen pappeja, ei-ihmisiä:
God
> keskitysleiriin, hyvän yhteiskunnan ulkopuolelle,
> niin esitän seuraavaa muistaen pappeja, ei-ihmisiä:
Koska Jumala on sanonut, että Teidän ei tule
tuomita ketään rikoksista, vaan ajatuksista, ja
se tuomio on voimassa niin kauan, kunnes 'tuo-
mittu'on luopunut ajatuksistaan, tai hän on koko-
naan sitoutunut sellaiseen pahan ajattelemiseen.
Ensimmäisessä tapauksessa tuollainen uudesti
syntynyt on hetimmiten vapautettava, eikä Hänen
tekojaan saa kukaan muistella. Toisessa tapauk-
sessa pahan ajatuksiinsa lopullisesti mielistynyt
on vapautettava kehollisuudestaan. Ja se tapah-
tukoon näin:
Ihmiset tehkööt yhdessä robotin, joka on kykenevä
haatattelemaan jokaista keskitysleirin asukasta siten,
että se pystyy tunnistamaan Heidät ja 'tietämään' Heidän
taustansa. Robotti --nimeltään Shiva-- kulkee päivit-
täin ympäri leiriä ja jututtaa siellä olevia. Ja erityisesti
sellaisten tuokioiden aikana Shiva pyrkii testaamaan,
vieläkö sen tapaamat ihmiset ajattelevat pahaa muista.
Shiva on varustettava äärimmäisellä itsepuolustuk-
sella; jos joku leirikäs yrittää vapautua haastatteluista
tekemällä pahaa Shivalle, silloin ja siinä tapauksessa
Shiva on oikeutettu hävittämään sellaisen itsensä uh-
kaajan välittömin ja asianmukaisin toimenpitein.
God
> sella; jos joku leirikäs yrittää vapautua haastatteluista
> tekemällä pahaa Shivalle, silloin ja siinä tapauksessa
> Shiva on oikeutettu hävittämään sellaisen itsensä uh-
> kaajan välittömin ja asianmukaisin toimenpitein.
Tämä varmistaa sen, että ihminen, joka tahtoo tuhota
robotin --jolle on ohjelmoitu halu vapauttaa jokainen,
joka ajattelee muista hyvää-- tuhotaan ilman sen kum-
mempia omantunnon tuskia. Kun siis leirikkäät tämän
Shivan ominaisuuden tietävät, niin silloin He ilman
muuta jopa itse pyytävät Shivaa keskustelemaan
--hyvistä asioista.
Sillä Shivassa on se, ettei yksikään leirikäs voi
välttyä Shivan haastatteluilta, ja jokainen leirikäs
tietää, että Shiva tuhoaa jokaisen, joka ei pysty
ajattelemaan muista pelkästään hyvää. Niinpä
se olisi täydellinen itsemurha vastata Shivan
hyvää tarkoittamiin kysymyksiin pahoilla aja-
tuksilla.
Ja mitä useammin leirikkäät näin joutuvat ajatte-
lemaan muista ainoastaan hyvää sitä varmemmin
se sellainen ajattelu tulee pysyväksi osaksi heidän
tajuntaansa. Ja jotka eivät ajattele enää muista
pahaa, heidät Shiva vapauttaa yhteiskuntaan.
Mutta ne ihmiset, jotka osoittavat olevansa
pahan suhteen luopumattomia, sellaiset Shiva
tuhoaa ja kokonansa itse hävittää, ettei kenen-
kään nasiirin tarvitse sitä nähdä.
God
> pahan suhteen luopumattomia, sellaiset Shiva
> tuhoaa ja kokonansa itse hävittää, ettei kenen-
> kään nasiirin tarvitse sitä nähdä.
Mutta! Koska minä olen sanonut, että jokainen,
joka vuodattaa ihmisen verta, Hänen verensä on
myös vuodettava. Täten tehkää seuraavaa:
Laittakaa Shivaan pussi verta varten. Ja nyt
vuodattakaa pisara jokaisen Jumalan Todistajan
verta ja laittakaa se siihen pussiin. Ja joka kerta,
kun Shiva on joutunut vuodattamaan leirikkäiden
verta, eristäkää se Shiva muiden Shivojen joukosta
ja antakaa pappienne vuodattaa Shivan veri maahan.
Ja täten Teidän pappienne on toimittava joka ker-
ta, kun Shiva on vuodattanut ihmisleirikkään verta,
jottette Te joutuisi verivelkaan. Ja pappinne anta-
koon Shivalle synninpäästön, sillä nyt on veri vuo-
tanut ihmisen edestä, ja tämä toimitus on oleva
Teille siunakseksi, sillä nyt on paha poistettu.
Shiva, jonka veri on vuodatettu, lähetettäköön
yksinäisyyteen, eläinluonnon keskelle, jotta 'Hän'
saisi mahdollisuuden saada armo minunkin silmis-
säni, sillä minä olen elämän antaja.
Ja ajan kuluttua Jumalan Todistajat vuodattavat
jälleen pisaran verta, jotta Shiva saisi oikeuden
palvella Jumalan kansaa sen mukaan, miten
hyvä on.
God
> teen itselleni jotakin, joka kauhistuttaa Teitä, jol-
> lette kuule tätä tarinaa, joka minä olen:
Tämä kirjaimellisesti otettava tarina jatkuu ja jatkuu
sillä, miten on kuvattavissa ihminen --rakas naapurisi--
siksi Jumalaksi, joka minä olen. On myönnettävä, että
tehtävä ei ole niitä helpoimpia, sillä infiniittisen olemisen
selvittäminen ei ota vähempää aikaa kuin ikuisuuden.
Mutta kuka on sanonut, että Jumalan pitää ottaa vain
ne helpot tehtävät, ja jättää ihmiselle ne vaikeat...
Tässä vaiheessa loputonta tarinaa olisi hyvä ottaa
jo faktana se, että materiaan (mieleen) ei kuulu aino-
astaan fyysinen materia, vaan myös se, minkä ympäri
se aina vainkertyy ja se, mikä on sen pinta. se, mitä
Te kutsutte materiaksi, on siis materian keskipisteen
ja materian ominaisuuksien välissä oleva Teille tun-
tematon alue, joka on kuvattavissa vain fyysikoiden
silmin, mutta joka fyyikoiden tuomana ei kerro teille
yhtään mitään itse elämästä, joka on myös fyysikoissa.
Fyysikot eivät siis voi fyysikkoina ymmärtää, mikä
on materian keskipiste, keskustana, tai mitä ovat ne
ominaisuudet, joita materia näennäisesti itsessään
omaa, kuten lämpö, väri, kosketus, rakkaus, koke-
mus... Yksinkertaistettuna materian pintaominaisuudet
ovat heijastusta materian keskipisteestä; materian
pinta on nurinpäin käännetty Paratiisi, infiniittisyyden
keskus.
Ja koska tämä on näin, niin teologit eivät voi ymmärtää
Jumalaa, jos he eivät kuuntele fyysikoita. Eivätkä fyysikot
voi ymmärtää ainetta, jolleivat he kuuntele teologeja...
Mutta tarvitaan myös tähtientutkijoitakin ja normaaliutta...
Kun siis pyritään ymmärtämän ihmisen tietoisuutta,
niin sitä ei saa ottaa irti aineen perimmäisestä ole-
muksesta, jonka pintaominaisuudet tulevat juuri
sieltä, mistä se aine nouseekin, eli aineen perus-
osasen keskipisteestä. Jos tämä aineen nousemis-
piste jätetään huomiotta, niin silloin ollaan jätetty
huomiotta kaikkein ilmeisin seikka, joka tarvitaan
tietoisuuden finiittiseen selvitykseen.
God
> piste jätetään huomiotta, niin silloin ollaan jätetty
> huomiotta kaikkein ilmeisin seikka, joka tarvitaan
> tietoisuuden finiittiseen selvitykseen.
Joudun aika tavalla lyhentelemään tätä ainakin
tähän newssiin, sillä tämä ihmistajunta ei oikein
jaksa pitää koko infiniittisyyttä kuin vain hetkittäin
ja pätkittäin mielessään, joka kyllä on aika hyvin
sekin. On nimittäin todettava, että ymmärtääkseen
ihmisessä kokemuksen kautta kaiken sen, mitä
itsestään luonnostaan tietää, niin se vaatii koko
inhimillisen kapasiteetin hyväksi käyttöä viimeistä
pisaraa myöten (tämä täytyy tehdä näin, koska
tämä on tehtävä näin; kerrottava dualisteille,
dualistisin käsittein, ettei mitään dualismia ole).
Jumala meissä siis tietää kaiken. Tätä tuskin
Teidän kannattaa alkaa kiistää, sillä niin ilmiselvä
juttu se on, kun sitä hiukan itse viitsii funtsia. Vitsi
syntyy siitä, että Jumalan on meissä ja meidän
kauttamme käännettävä tieto kokemukseksi.
Ensimmäinen vaihe siinä on luoda materia oman
itsensä ympärille, ja sitten heijastaa kaikki mah-
dolliset ominaisuudet itsestään materian sille pin-
nalle, joka on itsestään katsottuna se ulkopinta.
Ja sitten siirtää itsensä sinne ulkopinnalle itsestään
muodostuvaan kiintopisteeseen, kuten tajuntaan,
mihin tahansa tajuntaan, ja jokaiseen tajuntaan.
God
> muodostuvaan kiintopisteeseen, kuten tajuntaan,
> mihin tahansa tajuntaan, ja jokaiseen tajuntaan.
Se, mihin tässä kohtaan pyritään, on se, että
mielen selvitykseen on otettava infiniittinen mitta;
ei-mistään avaruudellisen infiniittisyyden lopulli-
suuteen asti. Ja tässä tuo ei-mistään on otettava
perimmäisen hiukkasen kiertymäpisteenä olevasta
olevaisuuden keskuksesta, Paratiisista, joka ai-
neellisuuden (ulko)pintatasolta nähtynä näyttää
pinnallisesti tarkastellen olevan ei-mitään, mutta
joka todellisuudessa on kaikkein reaalisin paikka,
mitä voi olla.
Sillä se, minkä ympäri aine perimmäisesti kiertyy,
on myös se, josta aine on tullut esille. Mutta, kuten
todettua; tässä aine ei ole enää ainetta, vaan se on
se mieli, joka me perimmäisesti olemme. Mutta
tässä ei tehdä eroa mielen ja mielen keskuksen
välillä; ne molemmat pitää pitää yhdessä ja yhtenä,
jos mielii ymmärtää tietoisuuden.
Emme siis voi jättää ikuisuutta omaan arvoonsa, kun
puhumme tajunnasta, mielestä tai tietoisuudesta. Tietoi-
suus ei ole vain siinä, mitä kutsutaan psykologiksi
ilmiöiksi, joista usein esille nostetaan vain ne epä-
normaaliudet, joiden avulla yritetään selittää nor-
maali tietoisuus. Sairaus ei ole selitys ihmisestä ja
Hänen elämästään terveenä sosiaalisena ihmisenä.
Geenivirheillä ei pystytä selittämään genomia;
'Phi -ilmiö' ei selitä tietoisuuden ajallisuutta, vaan
ajallisuus selittyy vain siten, että mukaan ollaan otettu
perimmäisen aineen ikuinen kiertymäpiste, joka ei hä-
vinnyt mihinkään missään kuvittelussa Big Bangissa.
Ja joka on jokaisen perimmäisen hiukkasen ytimenä.
Paavo Väisänen
God kirjoitti viestissä
>""Tarkoitan sitä, että SE Sota Ja Rauha kuuluu TÄHÄN
>kerrontaan, ja TÄMÄ kerronta ei kuulu kellekään. Hm-
Ei muuten kuulu samaan kirjaan, se on Leo Tolstoin romaani
> Kristus Jeesus: "Tämä on minun ruumii... Tämä on
>minun vereni... God: "Hänessä me elämme, olemme
>ja liikumme. "Olkaa täydelliset niin kuin... "Joka kävelee
>kuin ankka, ääntelee kuin ankka, on ankka, ... to end
>of nothing.
>
Toiset saavat tuon "kielillä puhumisen lahjan"
>Jeesuksen ja Jumalan sana pitää ottaa kirjaimellisesti.
>Jollei Jumalan sanaa oteta kirjaimellisesti, siitä syntyy
>kuvitteellinen, seremoniaalinen, myyttinen tarina.
>
Näin on tehtävä, "Tapa vaimosi"
"Poista paha keskuudestasi, kivitä kuoliaaksi noidat"
>Teissä on se vika, että te ette ymmärrä yhtään mitään.
>Jos Te ymmärtäisitte edes tämän, niin silloin Te ette
>tulkitse sitä yhtään miksikään, vaan silloin ja siinä
>Teillä olisi ymmärrys. Ymmärrys ei tarkoita sitä,
>että tulkitaan; KUN Sinä olet ymmärtänyt jonkin,
>niin Sinä et voi enää tulkita sitä. Tulkinta tarkoittaa
>aina sitä, ettei olla ymmärretty yhtään mitään!
>
>Jospa Te vain olisitet ymmärtäneet, mitä Jeesus sanoi,
>kun Hän antoi oman verensä ja ruumiinsa,
Jos häiritsee yhteiskuntarauhaa, pitäköön rangaistuksen hyvänään.
Hänhän meni vapaaehtoiseksi vaihdokkaaksi, Bar abbas oli kapinan
johtaja, joka pääsi vapaaksi, ideologi uhrautui kapinan hyväksi.
Nuo lengendat, jotka kreikkalaiset ovat Hercules - tarustostaan ympänneeet
mukaan täytyy ottaa aikansa tuotteena
keijo
God wrote:
--- paljon tarinaa --
Mutta God, oletko käynyt tykkimäellä?
Ensikesänä minäkin ajattelin mennä sinne.
Ehkä jonossa jeesus kiilaa ohi, sillä kuulemma
kolmannen miljoonenne kävijän raja olisi
menossa rikki! Siitä eteenpäin spämmään
ehkä nimimerkillä keijonen.
T: Keijo
God
> ajallisuus selittyy vain siten, että mukaan ollaan otettu
> perimmäisen aineen ikuinen kiertymäpiste, joka ei hä-
> vinnyt mihinkään missään kuvittelussa Big Bangissa.
> Ja joka on jokaisen perimmäisen hiukkasen ytimenä.
Hiemasen Reikäleipäismistä
Tämä materian koko 'paksuuden' huomioiminen
on yhtä tärkeää kuin huomioda reikäleivän reikä!
Joka väittää, ettei Hänen tarvitse tarvitse pitää
reikäleivän reikää yhtä todellisena kuin itse leipää,
niin on sitten kysyttävä, että miten Sinä leikkaat
reikäleivän ilman reikää? Jos taasen sanot olevasi
reikäleipäisti, mutta et välitä hevon paskaa reiästäsi,
niin et ole rehellinen:
Jos materialisti sanoo uskovansa materiaan sen koko
syvyydeltään, niin miten Hän voisi olla loppuun saakka
materialisti, jos Hän ei usko yhtä lujasti siihen pisteeseen,
jonka ympäri jokainen perimmäinen hiukkanen kiertyy?
Tai ei tarvitse edes mennä noin syvälle, vaan voi-
daan kysyä, miten suuri on materialistin usko paino-
voimapisteeseen, tai minkä tahansa kappaleen tasa-
painopisteeseen. Olkoonkin, ettei näitä pisteitä voida
materialisoida, niin on varmaa, että materia tarvitsee
ne, jotta se voi olla ja toimia sellaisin ominaisuuksin,
joiden perusteella materialisti uskoo materialismiin.
Pasi Lähteenmäki
God <asi...@lib.hel.fi> wrote in message
news:389D46F4...@lib.hel.fi...
> Jeesuksen ja Jumalan sana pitää ottaa kirjaimellisesti.
> Jollei Jumalan sanaa oteta kirjaimellisesti, siitä syntyy
> kuvitteellinen, seremoniaalinen, myyttinen tarina.
Jos sanat otetaan kirjaimellisesti päädytään aina äärimmäisiin
ristiriitoihin, mitä ei pystytä ratkaisemaan ja mitkä tekevät puhumisesta
täysin järjetöntä. Yleensäkään on jokseenkin mahdotonta puhua millään
kielellä yhtään lausetta, mikä ei absoluuttisesti tarkasteltuna aiheuttaisi
jonkinmoista ristiriitaa.
> Teissä on se vika, että te ette ymmärrä yhtään mitään.
> Jos Te ymmärtäisitte edes tämän, niin silloin Te ette
> tulkitse sitä yhtään miksikään, vaan silloin ja siinä
> Teillä olisi ymmärrys. Ymmärrys ei tarkoita sitä,
> että tulkitaan; KUN Sinä olet ymmärtänyt jonkin,
> niin Sinä et voi enää tulkita sitä. Tulkinta tarkoittaa
> aina sitä, ettei olla ymmärretty yhtään mitään!
Tällöin kukaan ei ymmärrä mitään, sillä ymmärrys on aina tulkintaa. Kukaan
ei ymmärrä mitään täydellisesti, eikä koskaan tule ymmärtämäänkään.
Jos laatoitus on tuhat valkoista kiveä ja yksi musta. Onko vika siinä, että
kaikki muut ovat valkoisia vai siinä, että yksi on musta?
> Jospa Te vain olisitet ymmärtäneet, mitä Jeesus sanoi,
> kun Hän antoi oman verensä ja ruumiinsa, niin Te ette
> olisi millään voineet thdä siitä seremoniaa, tai mitään
> symbolia Jeesuksesta! Koska Kristus on Jumala, ja
> koska Jumala on ilmoittanut, että Hänessä me kaikki
> olemme, elämme ja liikumme, niin silloin se tulee ottaa
> kirjaimellisesti:
Sitä ei pidä ottaa kirjaimellisesti.
> Mitä tahansa Sinä syöt ja juot, se ei voi olla mitään
> muuta kuin Jumalan ruuumis ja veri! Huomaa, että
> kukaan ei voi muuttaa sitä Jumalan ruumiiksi ja
> vereksi, koskas SE ON JO Jumalan ruumis ja veri!
Suosittelen, että opettelet tekemään eron osan ja kokonaisuuden välillä.
> Ja mitä ihminen syö ja juo, sitä Hän ON!
Lause tunnetaan nimellä: VERTAUSKUVA (eli tulkinta).
> Koska minä syön ja juon sitä, missä minä OLEN, ELÄN
> ja LIIKUN (Jumalassa), niin silloin minä olen Jumalan sanan
> mukaan sitä, mitä mitä syön ja juon; Jumala!
Korjaus: koska olet ja elät jumalassa olet hänen sanansa mukaan JumalaA.
**
Mitä on kirjaimellisesti?
Tulkitse, älä luo tulkintaa.
Missä vika?
Parhaiten opettaa opettaja, joka ymmärtää ettei ymmärrä.
--
Totuus on taruakin ihmeellisempää.
Pasi Lähteenmäki
cr...@nospam.saunalahti.fi
www.saunalahti.fi/~exec1/DeCod
asiakas
>> Jeesuksen ja Jumalan sana pitää ottaa kirjaimellisesti.
>> Jollei Jumalan sanaa oteta kirjaimellisesti, siitä syntyy
>> kuvitteellinen, seremoniaalinen, myyttinen tarina.
>
>Jos sanat otetaan kirjaimellisesti päädytään aina äärimmäisiin
>ristiriitoihin, mitä ei pystytä ratkaisemaan ja mitkä tekevät puhumisesta
>täysin järjetöntä. Yleensäkään on jokseenkin mahdotonta puhua millään
>kielellä yhtään lausetta, mikä ei absoluuttisesti tarkasteltuna aiheuttaisi
>jonkinmoista ristiriitaa.
Oikeastaan kysymys on siitä, ettei kenenkään tarvitse
puhua lopulta kellekään mitään, vaan ainoastaan
toimia niin kuin oma (todellinen) itse sen itselle ilmoittaa.
Tämä tällainen keskustelu on juuri sitä dualismia
parhaimmillaan, eikä dualismia olla hylätty, jos
esim minä sanoisin puhuvani jollekin muulle kuin
itselleni. Mutta tarkoitus minulla on kirjoittaa
näistä enemmän sitten itselleni, kunhan tässä
käyn ensin tuolla kahvilla...
God
> materialisoida, niin on varmaa, että materia tarvitsee
> ne, jotta se voi olla ja toimia sellaisin ominaisuuksin,
> joiden perusteella materialisti uskoo materialismiin.
Kysymys on siitä, miten paksuun materiaan pitää us-
koa, jotta uskoisi kaikkeen materiaan! Ja mitä lopultakin
kuuluu siihen olemukseen, jota materiaksi kutsutaan?
Eittämättä materia on materia vain siksi, koska siihen
kuuluu erottamattomasti sellaisia, joita ei voida millään
muotoa palauttaa itse siihen ns 'tuttuun' materiaan, kuten
juuri tasapainopiste, tai maan dynaaminen keskipiste,
dynaamisuus, värit, moraali, rehellisyys,...
Riittääkö materialistille tuuman lyijylevy, vai riittääkö
Hänelle pelkkä yksittäinen molekyyli? Jos yksittäinen
aineshiduksi kutsuttu ei riitä materialismin uskon pe-
rustaksi, niin miten paljon ja paksulti pitää silloin ai-
netta olla? Valovuosi, miljoona vv, miljardi vv loput-
tomasti?
Osoittautuu nimittäin niin, ettei materialistimia
ole olemassa, jollei se ota huomioon kaikkea ainet-
ta, kaikkia aineen ominaisuuksia ja sitä, mistä aine
on tullut ja minkä ympäri se järjellisesti kiistämättä
yhä edelleen ja ikuisesti kiertyy.
Koska materialismin pitää ottaa itseensä kaikki,
niin silloin se johtaa jokaisen materialistin suoraa
päätä kaikkeuden ykseyteen; mitään dualismia
ei ole olemassa kellekään materialisimille, joka
on täydellisen rehellinen.
Ja tämä rehellisyys dualistimista voi olla vain
silloin, kun on rehellinen vain itselleen, eikä kel-
lekään muulle; et voi olla materialisti, jos sanot
olevasi rehellinen itsesi lisäksi jollekin muulle!
Tai et voi olla materialisti, jos esität tulkintoja!
Et ole täysin reaalinen, etkä siten kovinkaan re-
hellinen, jos tulkitset.Voit toki olla viaton, mutta
nyt tässä rehellisyys viittaa yksinomaan oman
järjen käyttöön, ei kenenkään muun. Sillä tulkintaa
voi tapahtua vain dualismissa. Ja tässä on ilmoitettu
totuus --ilman mitään tulkintaa--, ettei ole muuta kuin
täydellinen ykseys, ja jollei ihminen sitä huomaa,
se ei johdu muusta kuin siitä, että ihminen on
älyllisesti laiska; hän uskoo 'muiden' uskomuksiin!
God
> > mukaan sitä, mitä mitä syön ja juon; Jumala!
>
> Korjaus: koska olet ja elät jumalassa olet hänen sanansa mukaan JumalaA.
Nyt muistellaan, miten käärme syö häntäänsä. Sehän
on myös symboli, mutta sen idean voi ottaa ihan todesta.
Mitä luulet: Kunka kauan kestää, kunnes olen syönyt
koko Jumalan ? Nyt joku voi ottaa tämän jutun
laskennallisesti, ja laskea, montako tonnia Jumalan
ruumista on jo tullut syötyä ja juotua.
Mutta minä pystyn esittämään, että kun on syönyt yhdenkin
ultimatonisen aineshidun, on syönyt koko infiniittisyyden.
Eikä tämä ole tulkintaa, vaan ymmärtämistä. Sillä avaruudel-
linen rajattomuus syntyy infiniittisestä Paratiisista, joka on
jokaisen perimmäisen hiukkasen kiertymäpisteenä (Siinä
on se käärme, joka syö itseään; tietoisduus, joka yhdistää
ajallisuuden ja ikuisuuden yhdeksi).
Se piste ei ole avaruudessa eikä ajallisuudessa; se on
avaruudeton ja ajaton, eikä sille voida mitata mitään
mittaa, vaan siinä on se mitta, joka mittaa kaiken.
God
> täydellinen ykseys, ja jollei ihminen sitä huomaa,
> se ei johdu muusta kuin siitä, että ihminen on
> älyllisesti laiska; hän uskoo 'muiden' uskomuksiin!
(Älyllisesti) Rehellinen materialisti tietää, että kompastus-
kivet ovat olemassa vain potentiaalisesti; ettei Hän ole
olemassa siksi, että voi tuntea kipua, kun potkaisee
kiveä, vaan siksi, koska Hän voi päätellä sen ilman,
että Hänen tarvitsee tuntea sitä kipua.
Oikealle materialistille alkuperäisempää on oma ajat-
telu kuin oma ukkovarvas. Jos oma ajattelu unohtuu, niin
ukkovarvas on sitä varten, että se ei lopultakaan unohdu.
Mutta unohtaessaan ajatella itse, materialisti ei ole
rehellinen itselleen, sillä silloin Hän ei käytä ensisijaista
olemistaan -- ajatteluaan--, vaan sitä, jonka Hän itse
on ajattelullaan luonut, 'ukkovarpaan'.
Ei koko materialismi ole siinä, että potkitaan kiviä, ja
sitten päätellään, että materialismi on totta, koska koskee.
Järkevämpää ja rehellisempää on ensin käyttää omaa
järkeään kuin omaa ukkovarvastaan. Sillä ukkovarvasta
ei nähtävästikään luotu kivien potkimiseksi, koska siihen
päähän koskee, kun sillä potkii.
Ukkovarvasta ei siis voi käyttää materialismin todisteena,
vaan järkeä. On järjellisempää käyttää omaa ukkovarvas-
taan siten, ettei siihen satu. Ja ainoa tapa, jolla siihen pääs-
tään, on käyttää sitä oikein ja tarkoituksenmukaisesti, kä-
velemiseen, eteenpäin. Mutta se ei taasen onnistu, jollei
itse hallitse itseään. Ja itsehallintaan ei päästä, jos testaa
materialismin paikkansapitävyyttä käyttämällä kehoaan
kiputilojen aikaan luomiseksi.
Jos kiputilat ovat todisteena materialisteille aineen
ensisijaisuudesta tiedostavaan subjektiin nähden,
eli siihen, että tietoisuus on materian emergenssiä,
niin miksi sitten kipu (aistimus) asetetaan materian
todistajaksi? Tuo on ilmiselvää dualismia kutsua
kipu (aistumus) todistamaan materiasta!
Järki on siis suurempi todistus materialistille kuin se,
jota Hän kutsuu aineeksi, jopa tuntevaksi aineeksi.