Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

JHVH

19 views
Skip to first unread message

Timo Blomster

unread,
Mar 13, 2000, 3:00:00 AM3/13/00
to
Jumalan nimi...

Jumalani nimi on Raamatussa muodossa JHWH (muinaishepreaa kirjoitettiin vain
konsonantein lukijan lisätessä vokaalit mukaan lukemisensa yhteydessä).
Juutalaiset pitivät lähes taikauskoisesti Jumalan nimeä kuitenkin liian
pyhänä lausuttavaksi ääneen ja näin vuosisatojen saatossa Jumalan nimen
alkuperäinen lausumistapa on unohtunut. Tästä johtuen myöhempinä
vuosisatoina, kun Raamatun tekstiä on haluttu kääntää ihmisten ymmärtämille
kielille, kääntäjät ovat yrittäneet palauttaa vokaaleja Jumalan nimeen.
Jumalan nimen muoto "Jehova" on maailmanlaajuisesti selkeästi suosituin,
mutta monet oppineet suosivat mielellään muodon Jahve käyttöä. Totuus
kuitenkin on, ettei kukaan nykyään tiedä tarkasti ko. nimen alkuperäistä
lausumistapaa. (Toisaalta ei kukaan suomalainen lausu oikein ja
alkuperäisellä tavalla Jeesuksenkaan nimeä; sitä ei lausuttu suomalaisittain
"Jeesus". Tärkeää on varmasti lähinnä se, että tiedämme yleisesti, kenestä
puhutaan ja viesti menee perille).

Prof. A.F. Puukko sanoi Raamatun selitysteoksessaan v. 1952 seuraavaa:
"Kun hepr. alkutekstissä alkuaan ovat olleet vain konsonantit JHWH, emme
varmuudella tiedä miten tämä nelikonsonanttinen sana (ns. tetragramma) on
äännettävä. Sen kreikkalaisin kirjaimin merkityistä vastineista voimme
kuitenkin päättää, että Jahve on hyvin lähellä alkuperäistä ääntämistä."

Myös Vartiotorni-lehdessä oli asiasta mielenkiintoinen kirjoitus (1.2.1999
s.30-31), jossa sanottiin mm. seuraavia näkökohtia:
Yhdysvalloissa olevan Wesleyn teologisen seminaarin emeritusprofessori
Buchanan selittää: 'Muinoin vanhemmat usein nimesivät
lapsensa jumaliensa mukaan. He siis lausuivat lastensa nimet samoin kuin
jumalien nimet lausuttiin. Tetragrammi liitettiin ihmisten
nimiin, ja he käyttivät aina keskimmäistä vokaalia.'

Otetaan muutamia esimerkkejä Raamatussa mainituista erisnimistä, joihin
sisältyy Jumalan nimen lyhennetty muoto. Jonatan,
joka esiintyy hepreankielisessa Raamatussa muodossa Jonatan tai Jehonatan,
merkitsee 'Jaho tai Jehowah on antanut', sanoo professori
Buchanan. Profeetta Elian nimi on hepreaksi 'Elijah tai 'Elijahu.
Professori Buchananin mukaan tuo nimi merkitsee 'Jumalani on Jahoo tai
Jahoo-wah'. Samoin Josafatin hepreankielinen nimi on Jehosafat, ja se
merkitsee 'Jaho on tuominnut'.

Jos tetragrammi lausuttaisiin kaksitavuisessa muodossa 'Jahve', niin
o-vokaali jäisi pois Jumalan nimestä. Mutta monissa raamatullisissa
nimissä, joihin Jumalan nimi sisältyy, tämä keskimmäinen vokaali esiintyy
sekä alkuperäisessä että lyhemmässä muodossa. Näin on
esimerkiksi nimissä Jehonatan ja Jonatan. Professori Buchanan sanookin
Jumalan nimestä näin: 'Missään tapauksessa vokaalia oo tai o ei jätetä
pois. Joskus sana lyhennettiin muotoon 'Ja', muttei koskaan muotoon
'Ja-weh'. - - Kun Tetragrammi lausuttiin yksitavuisena, se oli 'Jah'
tai 'Jo'. Kun se lausuttiin kolmitavuisena, se oli joko 'Jahowa' tai
'Jahoowa'. Jos se joskus olisi lyhennetty kaksitavuiseksi, se olisi
ollut 'Jaho'.' (Biblical Archaelogy Review.)

Nämä kommentit auttavat meitä ymmärtämään, mitä 1800-luvun heprean kielen
tutkija Wilhelm Gesenius tarkoitti sanoessaan: 'Ne, jotka
ajattelevat, että ... [Je-ho-wa] oli [Jumalan nimen] todellinen
lausumistapa, eivät koskaan ole vailla perustetta, jolla puolustaa
mielipidettään. Kun Jumalan nimi lausutaan näin, voidaan lyhennetyt tavut
[Jeho] ja [Jo], joilla monet erisnimet alkavat, selittää
tyydyttävämmin.' (Gesenius, Hebrew and Chaldee Lexicon to the Old Testament
Scriptures, saksasta käänt. S.P.Tregelles.)

Joka tapauksessa Everett Fox huomauttaa tuoreen käännöksensä The Five Books
of Moses johdannossa näin: 'Sekä vanhat että uudet yritykset palauttaa
[Jumalan] hepreankielisen nimen "oikea" lausumistapa ovat epäonnistuneet.
Aika ajoin käytettyä muotoa 'Jehova' ja tutkijoiden käyttämää muotoa 'Jahve'
ei kumpaakaan voida sitovasti osoittaa täysin oikeaksi'. ...

Juuri raamatullisten henkilöiden nimet, joiden oikea lausumistapa ei ole
koskaan kadonnut, antavat konkreettisen viitteen siitä, miten
Jumalan nimi muinoin lausuttiin. Tämän vuoksi ainakin jotkut tutkijat ovat
sitä mieltä, että lausumistapa 'Jehova' ei loppujen lopuksi
olekaan niin 'luonnoton'."

Tomi Salmi

unread,
Mar 13, 2000, 3:00:00 AM3/13/00
to

"Timo Blomster" <blom...@mbnet.fi> wrote in message
news:8aj6sm$om2$1...@news.clinet.fi...

> Jumalan nimi...
>
> Jumalani nimi on Raamatussa muodossa JHWH (muinaishepreaa kirjoitettiin
vain
> konsonantein lukijan lisätessä vokaalit mukaan lukemisensa yhteydessä).
> Juutalaiset pitivät lähes taikauskoisesti Jumalan nimeä kuitenkin liian
> pyhänä lausuttavaksi ääneen ja näin vuosisatojen saatossa Jumalan nimen
> alkuperäinen lausumistapa on unohtunut.

H.P. Blavatskyn Hunnuttomassa Isiksessä (teologia osassa) on tällainen
tarina: "Kun rabbiinit pelätessään menettävänsä aivaimet omiin oppeihinsa,
joita tuolloin kirjoitettiin yksinomaan konsonanteilla, alkoivat laittaa
vokaalipisteitä kirjoituksiinsa, he olivat täysin tietämättömiä NIMEN
oikeasta lausumisesta. Niinpä he antoivat sille Adonain ääntiöt ja
kirjoittivat sen Ja-ho-vah. Sen vuoksi tämä sana on yksinkertaisesti
mielikuvitusta, Pyhän Nimen vääristymä. Ja kuinka he olisivat voineetkaan
Nimeä tuntea? Heidän kansansa keskuudessa vain ylipapeilla oli se
hallussaan, ja näistä kukin siirsi sen seuraajalleen aivan samoin kuin
hindulainen brahmatma vähän ennen kuolemaansa. Vain kerran vuodessa,
sovintopäivänä, ylipapin oli lupa lausua se kuiskaamalla. Siirryttyään
verhon taakse pyhäkön sisempään huoneeseen, Kaikkein Pyhimpään, hän lausui
tuon pelätyn NIMEN."

> Tästä johtuen myöhempinä
> vuosisatoina, kun Raamatun tekstiä on haluttu kääntää ihmisten
ymmärtämille
> kielille, kääntäjät ovat yrittäneet palauttaa vokaaleja Jumalan nimeen.
> Jumalan nimen muoto "Jehova" on maailmanlaajuisesti selkeästi suosituin,
> mutta monet oppineet suosivat mielellään muodon Jahve käyttöä. Totuus
> kuitenkin on, ettei kukaan nykyään tiedä tarkasti ko. nimen alkuperäistä
> lausumistapaa. (Toisaalta ei kukaan suomalainen lausu oikein ja
> alkuperäisellä tavalla Jeesuksenkaan nimeä; sitä ei lausuttu
suomalaisittain
> "Jeesus". Tärkeää on varmasti lähinnä se, että tiedämme yleisesti, kenestä
> puhutaan ja viesti menee perille).

Jeesuksen lausumisella ei liene merkitystä, mutta Tetragrammin oikealla
lausumisella on ainakin kabbalistien mukaan hyvinkin paljon merkitystä. S.L.
MacGregor Mathers kirjoittaa kirjassaan "The Kabbalah Unveiled" (1887): "The
name of the Deity, which we call Jehovah, is in Hebrew a name of four
letter, IHVH; and the true pronunciation of it is known to very few. I
myself know some score of different mystical pronunciations of it. The true
pronunciation is a most secret arcanum, and is a secret of secrets. "He who
can rightly pronounce it, causeth heaven and earth to tremble, for it is the
name which rusheth through the universe." Therefore when a devout Jew comes
up upon it in reading the Scripture, he either does not attempt to pronounce
it, but instead makes a short pause, or else he substitutes for it the name
Adonai, ADNI, Lord."

> Scriptures, saksasta käänt. S.P.Tregelles.)


> Juuri raamatullisten henkilöiden nimet, joiden oikea lausumistapa ei ole
> koskaan kadonnut, antavat konkreettisen viitteen siitä, miten
> Jumalan nimi muinoin lausuttiin. Tämän vuoksi ainakin jotkut tutkijat
ovat
> sitä mieltä, että lausumistapa 'Jehova' ei loppujen lopuksi
> olekaan niin 'luonnoton'."

Blavatskya edelleen: "Vaiteliaisuus, jota varjaiset kabbalistit noudattivat
halutessaan suojella "Ikuisen" todellista mysteerinimeä maallistumiselta,
sekä myöhemmin varovaisuus jota keskiaikaisten alkemistien ja okkultistien
oli pakko noudattaa pysyäkseen hengissä, aiheuttivat pyhissä nimissä
selvittämättömän sekaannuksen. Tämä johti siihen, että kansa hyväksyi
Raamatun Jehovah "Yhden Elävän Jumalan" nimeksi. Jokainen juutalainen
vanhin, profeetta ja kuka tahansa vähänkään merkittävä henkilö tiesi eron,
mutta koska ero piili "nimen" ääntämisessä ja koska sen oikea lausuminen
johti kuolemaan, tavallinen kansa ei sitä tiennyt, koska yksikään vihitty ei
olisi vaarantanut henkeään opettamalla sitä heille. Siten Siinain jumalaa
alettiin pitää vähitellen samana kuin "Hän, jonka nimen vain viisaat
tuntevat".

Tällaisia näkemyksia. Korjatkaa jos olen väärässä.

Tomi

sanc...@mail.com

unread,
Mar 14, 2000, 3:00:00 AM3/14/00
to
Tomi Salmi:

>Vain kerran vuodessa, sovintopäivänä, ylipapin oli lupa lausua se
>kuiskaamalla. Siirryttyään verhon taakse pyhäkön sisempään huoneeseen,
>Kaikkein Pyhimpään, hän lausui tuon pelätyn NIMEN."

Juu toki. Mystinen mumina on itseasiassa suht' helppoa:

Ylipappi on Henki, joka ilmentää itseään aineen kautta. Voidaan myös
puhua Yliminästä, joka tietää NIMENSÄ. Ihminen ei tätä tiedä,
ennenkuin hänen tietoisuutensa on siirtynyt Kaikkein Pyhimpäänsä,
Häneen Itseensä, Yhteen Henkeen, Yhteen Nimeen.

Papisto on täten vain symbolinen ulkoistettu vastine olennon
sisäiselle henkiselle hierarkialle. Kaikkea symbolista tarvitaan,
jotta aktuaalinen heräisi. Tämän jälkeen ei olento siirtyy itse
olemaan tuo eksoteerinen vastine, esoteerisessa ohjauksessa. Hänestä
tulee pappi muille, ja valaistunut itselleen.

Temppelitkin ovat symbolisia rakennelmia ihmisen henkiselle
rakenteelle. Niiden arkkitehtuuria tutkimalla ihminen tutkii itseään.
Oli ulkoista temppelialuetta, ja sisäpihaa. Oli pilareita ja kaikkein
pyhintä. Kaikki vain kuvaamaan ihmistä itseään. Tämä oli suosittua
ainakin tietyissä veljeskunnissa muinoin. Nykyisin sitten harvemmin.

Ilkka Poutanen

unread,
Mar 15, 2000, 3:00:00 AM3/15/00
to
Timo Blomster wrote:
>
> Jumalan nimi...
>
> Jumalani nimi on Raamatussa muodossa JHWH (muinaishepreaa kirjoitettiin vain
> konsonantein lukijan lisätessä vokaalit mukaan lukemisensa yhteydessä).

Englanninkielisessä (juoneltaan fiktiivisessä) kirjallisuudessa olen
usein nähnyt kirjoitettavan YHWH... onko tämä vain vääristynyt muoto
tästä:

Tomi Salmi wrote:
> MacGregor Mathers kirjoittaa kirjassaan "The Kabbalah Unveiled" (1887): "The
> name of the Deity, which we call Jehovah, is in Hebrew a name of four
> letter, IHVH;

vai mitä?

> Buchanan. Profeetta Elian nimi on hepreaksi 'Elijah tai 'Elijahu.
> Professori Buchananin mukaan tuo nimi merkitsee 'Jumalani on Jahoo tai

Kuinka moni repesi tässä kohtaa huutonauruun? Ehkäpä suosittu
nettiportaali onkin tie, totuus ja elämä :-D (excuse my blashphemy)

-------------------------------------------
Ilkka Poutanen <ilkka.p...@kolumbus.fi>

Like private parts to the Gods are we,
they play with us for their sport.
-- Lord Melchett (Blackadder II)
-------------------------------------------

Marko Ronkainen

unread,
Mar 16, 2000, 3:00:00 AM3/16/00
to

Ilkka Poutanen wrote in message <38CF8BB4...@kolumbus.fi>...

>Timo Blomster wrote:
>>
>> Jumalan nimi...
>>
>> Jumalani nimi on Raamatussa muodossa JHWH (muinaishepreaa kirjoitettiin
vain
>> konsonantein lukijan lisätessä vokaalit mukaan lukemisensa yhteydessä).
>
>Englanninkielisessä (juoneltaan fiktiivisessä) kirjallisuudessa olen
>usein nähnyt kirjoitettavan YHWH... onko tämä vain vääristynyt muoto
>tästä:
>
>Tomi Salmi wrote:
>> MacGregor Mathers kirjoittaa kirjassaan "The Kabbalah Unveiled" (1887):
"The
>> name of the Deity, which we call Jehovah, is in Hebrew a name of four
>> letter, IHVH;

No heprean kielessä ei ole kirjainta I, J, tai Y, vaan kirjain, jonka nimi
kirjoitetaan
kielestä riippuen yod tai jod (tuo o tuossa välissä on siis puolipitkä, eli
lausutaan
lähes "jood"). Sitä käytettiin kaikkia noita kolmea kirjainta kuvaamaan.

>> Buchanan. Profeetta Elian nimi on hepreaksi 'Elijah tai 'Elijahu.
>> Professori Buchananin mukaan tuo nimi merkitsee 'Jumalani on Jahoo tai
>
>Kuinka moni repesi tässä kohtaa huutonauruun? Ehkäpä suosittu
>nettiportaali onkin tie, totuus ja elämä :-D (excuse my blashphemy)

Kieltämättä tuli mieleen... ;-)

- Marko

Matias Roto

unread,
Apr 23, 2000, 3:00:00 AM4/23/00
to
Madame Jelena Blavatskajan ajatuksia en paremmin kannata

Hän oli hashiksen käyttäjä, joka piti omia kuvitteellisia
ajatuksiaan historiallisena totuutena.
Hän siteerasi 1870 -luvun amerikkalaisia lehtijuttuja
ja väitti niitä ikivanhoiksi tiibetiläisiksi teksteiksi.
Hänen kirjallinen tuotantonsa on teosofian peruskirjallisuutta
Hänen kirjoituksensa tetragrammista - siis JHWH - on huuhaata
hän sekoittaa intialaisperäisen lahkolaisgurun ja juutalaisen papiston
tavat.

Juutalaisuudessa Jumalan kunnioitus, "pyhä pelko" ettei vain nimeä
tulisi väärinkäytetyksi johti nimen käytön vähenemiseen ja
muiden ilmaisujen käyttöön.
Esim Taivas - siksi taivasten valtakunta on Jumalan valtakunta
Herra - Siksi sanonta Herra on minun paimeneni
tai Herra on Jumala
Nimi - Isä meidän joka olet taivaissa pyhitetty olkoon sinun nimesi
eli Ollos sinä ainoa Pyhä Jumala. Myös taivaan Isä on samanlainen
kiertoilmaus, joten tässä on a-b-b-a kaavan mukainen
säemuoto.

Sama käytäntö elää yhä juutalaisten keskuudessa
siksi Lazaro Ludoviko Zamenhofilla juutalaisella
esperanton luojalla Herra sanan vastineena on Eternulo;
Ikuinen eli ajan näkökulmaa ajatellen Korkein.

Terveisin Matias Roto

Tomi Salmi <speedme...@pp.qnet.fi> skrev i
diskussionsgruppsmeddelandet:Nkez4.585$es2....@read2.inet.fi...


>
> "Timo Blomster" <blom...@mbnet.fi> wrote in message
> news:8aj6sm$om2$1...@news.clinet.fi...

> > Jumalan nimi...
> >
> > Jumalani nimi on Raamatussa muodossa JHWH (muinaishepreaa kirjoitettiin
> vain
> > konsonantein lukijan lisätessä vokaalit mukaan lukemisensa yhteydessä).

> > Juutalaiset pitivät lähes taikauskoisesti Jumalan nimeä kuitenkin liian
> > pyhänä lausuttavaksi ääneen ja näin vuosisatojen saatossa Jumalan nimen
> > alkuperäinen lausumistapa on unohtunut.
>
> H.P. Blavatskyn Hunnuttomassa Isiksessä (teologia osassa) on tällainen
> tarina: "Kun rabbiinit pelätessään menettävänsä aivaimet omiin oppeihinsa,
> joita tuolloin kirjoitettiin yksinomaan konsonanteilla, alkoivat laittaa
> vokaalipisteitä kirjoituksiinsa, he olivat täysin tietämättömiä NIMEN
> oikeasta lausumisesta. Niinpä he antoivat sille Adonain ääntiöt ja
> kirjoittivat sen Ja-ho-vah. Sen vuoksi tämä sana on yksinkertaisesti
> mielikuvitusta, Pyhän Nimen vääristymä. Ja kuinka he olisivat voineetkaan
> Nimeä tuntea? Heidän kansansa keskuudessa vain ylipapeilla oli se
> hallussaan, ja näistä kukin siirsi sen seuraajalleen aivan samoin kuin

> hindulainen brahmatma vähän ennen kuolemaansa. Vain kerran vuodessa,


> sovintopäivänä, ylipapin oli lupa lausua se kuiskaamalla. Siirryttyään
> verhon taakse pyhäkön sisempään huoneeseen, Kaikkein Pyhimpään, hän lausui
> tuon pelätyn NIMEN."
>

> > Tästä johtuen myöhempinä
> > vuosisatoina, kun Raamatun tekstiä on haluttu kääntää ihmisten
> ymmärtämille
> > kielille, kääntäjät ovat yrittäneet palauttaa vokaaleja Jumalan nimeen.
> > Jumalan nimen muoto "Jehova" on maailmanlaajuisesti selkeästi suosituin,
> > mutta monet oppineet suosivat mielellään muodon Jahve käyttöä. Totuus
> > kuitenkin on, ettei kukaan nykyään tiedä tarkasti ko. nimen alkuperäistä
> > lausumistapaa. (Toisaalta ei kukaan suomalainen lausu oikein ja
> > alkuperäisellä tavalla Jeesuksenkaan nimeä; sitä ei lausuttu
> suomalaisittain
> > "Jeesus". Tärkeää on varmasti lähinnä se, että tiedämme yleisesti,
kenestä
> > puhutaan ja viesti menee perille).
>
> Jeesuksen lausumisella ei liene merkitystä, mutta Tetragrammin oikealla
> lausumisella on ainakin kabbalistien mukaan hyvinkin paljon merkitystä.
S.L.

> MacGregor Mathers kirjoittaa kirjassaan "The Kabbalah Unveiled" (1887):
"The
> name of the Deity, which we call Jehovah, is in Hebrew a name of four

Tomi Salmi

unread,
Apr 24, 2000, 3:00:00 AM4/24/00
to
> Madame Jelena Blavatskajan ajatuksia en paremmin kannata

En minäkään sanonut kannattavani niitä. Ne antavat kuitenkin erilaisen
näkökulman asiaan. Höpöhöpöä tai ei.

> Hän oli hashiksen käyttäjä, joka piti omia kuvitteellisia
> ajatuksiaan historiallisena totuutena.

Miten se hashis siihen liittyy? Ehkäpä ne olivat totuuksia hänelle.

Tomi

susse

unread,
Apr 24, 2000, 3:00:00 AM4/24/00
to
On Sun, 23 Apr 2000 08:38:26 +0300, "Matias Roto"
<matia...@kolumbus.fi> wrote:

>Hän siteerasi 1870 -luvun amerikkalaisia lehtijuttuja
> ja väitti niitä ikivanhoiksi tiibetiläisiksi teksteiksi.

Anteeksi, mistä moinen juoru on lähtöisin? 8)

>Hänen kirjallinen tuotantonsa on teosofian peruskirjallisuutta
>Hänen kirjoituksensa tetragrammista - siis JHWH - on huuhaata
>hän sekoittaa intialaisperäisen lahkolaisgurun ja juutalaisen papiston
>tavat.

Hän _vertaili_ paljon monen muunkin uskonnon tapoja ja uskomuksia.

mika perälä

biblestudy...@gmail.com

unread,
Jul 25, 2018, 4:18:47 AM7/25/18
to
maanantai 13. maaliskuuta 2000 10.00.00 UTC+2 Timo Blomster kirjoitti:
> Jumalan nimi...
>
> Jumalani nimi on Raamatussa muodossa JHWH (muinaishepreaa kirjoitettiin vain
> konsonantein lukijan lisätessä vokaalit mukaan lukemisensa yhteydessä).
> Juutalaiset pitivät lähes taikauskoisesti Jumalan nimeä kuitenkin liian
> pyhänä lausuttavaksi ääneen ja näin vuosisatojen saatossa Jumalan nimen
> alkuperäinen lausumistapa on unohtunut. Tästä johtuen myöhempinä
> vuosisatoina, kun Raamatun tekstiä on haluttu kääntää ihmisten ymmärtämille
> kielille, kääntäjät ovat yrittäneet palauttaa vokaaleja Jumalan nimeen.
> Jumalan nimen muoto "Jehova" on maailmanlaajuisesti selkeästi suosituin,
> mutta monet oppineet suosivat mielellään muodon Jahve käyttöä. Totuus
> kuitenkin on, ettei kukaan nykyään tiedä tarkasti ko. nimen alkuperäistä
> lausumistapaa. (Toisaalta ei kukaan suomalainen lausu oikein ja
> alkuperäisellä tavalla Jeesuksenkaan nimeä; sitä ei lausuttu suomalaisittain
> "Jeesus". Tärkeää on varmasti lähinnä se, että tiedämme yleisesti, kenestä
> puhutaan ja viesti menee perille).
>
> Prof. A.F. Puukko sanoi Raamatun selitysteoksessaan v. 1952 seuraavaa:
> "Kun hepr. alkutekstissä alkuaan ovat olleet vain konsonantit JHWH, emme
> varmuudella tiedä miten tämä nelikonsonanttinen sana (ns. tetragramma) on
> äännettävä. Sen kreikkalaisin kirjaimin merkityistä vastineista voimme
> kuitenkin päättää, että Jahve on hyvin lähellä alkuperäistä ääntämistä."
>
> Myös Vartiotorni-lehdessä oli asiasta mielenkiintoinen kirjoitus (1.2.1999
> s.30-31), jossa sanottiin mm. seuraavia näkökohtia:
> Yhdysvalloissa olevan Wesleyn teologisen seminaarin emeritusprofessori
> Buchanan selittää: 'Muinoin vanhemmat usein nimesivät
> lapsensa jumaliensa mukaan. He siis lausuivat lastensa nimet samoin kuin
> jumalien nimet lausuttiin. Tetragrammi liitettiin ihmisten
> nimiin, ja he käyttivät aina keskimmäistä vokaalia.'
>
> Otetaan muutamia esimerkkejä Raamatussa mainituista erisnimistä, joihin
> sisältyy Jumalan nimen lyhennetty muoto. Jonatan,
> joka esiintyy hepreankielisessa Raamatussa muodossa Jonatan tai Jehonatan,
> merkitsee 'Jaho tai Jehowah on antanut', sanoo professori
> Buchanan. Profeetta Elian nimi on hepreaksi 'Elijah tai 'Elijahu.
> Professori Buchananin mukaan tuo nimi merkitsee 'Jumalani on Jahoo tai
> Juuri raamatullisten henkilöiden nimet, joiden oikea lausumistapa ei ole
> koskaan kadonnut, antavat konkreettisen viitteen siitä, miten
> Jumalan nimi muinoin lausuttiin. Tämän vuoksi ainakin jotkut tutkijat ovat
> sitä mieltä, että lausumistapa 'Jehova' ei loppujen lopuksi
> olekaan niin 'luonnoton'."

Lisää tietoa Jumalan nimestä:

https://jumalannimi.wordpress.com

Otto J. Makela

unread,
Jul 25, 2018, 4:48:51 AM7/25/18
to
biblestudy...@gmail.com wrote:

> maanantai 13. maaliskuuta 2000 10.00.00 UTC+2 Timo Blomster kirjoitti:
>> Jumalan nimi... [...]
>
> Lisää tietoa Jumalan nimestä:
>
> https://jumalannimi.wordpress.com

Onkohan Timo kiinnostunut vastauksesta 18 vuoden jälkeen?
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
0 new messages