Totuuden Lessoneita
asiakas
mitä tahansa Kirjoituksia.
2318. Oppi, joka taistelee oppien luonnossa,
on vain oppi muiden oppien joukossa.
2319. Käsiteluonto itse on suurempi kuin siinä olevat käsitykset.
2320. Se, joka on luonut luonnon, on suurempi kaikkia.
2321. Kaikki käsitykset Jumalasta/todellisuudesta
ovat olemassa vain käsiteluonnossa.
2322. Mikään oppi ei voi lähteä pois opillisuudesta ja säilyä hengissä.
2323. Yksikään käsitys tai oppi taivaallisesta luonnosta
ei voi säilyä elossa Jumalan luonnossa, vaan jokaisen
opin kohtalona on olla osallisena vain käsiteluonnosta.
2324. Ei mikään nimenomainen uskonto voi nähdä totuutta omalla
nimellään.
2325. Kun ihminen kohtaa todellisuuden, hänen oppineisuutensa katoaa.
2326. Kun ihminen kohtaa totuuden, hän menettää oppinsa totuudesta.
2327. Korkein totuus on yhtä luonnon Luojan kanssa.
2328. Joka ei ole menettänyt oppiaan totuudesta,
ei vielä ole kohdannut totuutta.
2329. Opittomat ovat yhtä Luojansa kanssa.
2330. Luojan luonnossa ollaan yhtä Luojan totuuden kanssa.
2331. Ihminen, joka saastuttaa luontoa,
ei ole yhtä luonnon Luojan kanssa.
2332. Ihminen ei ole yhtä totuuden kanssa,
jos hän saastuttaa käsiteluontoa opeillaan.
2333. Luojan käsiteluonnossa viljellään vain puhtaita
ymmärryskäsitteitä.
2334. Puhtaat ymmärryskäsitteet syntyvät itsessä
itsestään oppia tarvitsematta.
2335. Puhtaita ymmärryskäsitteitä ei tarvitse kellekään selitellä.
2336. Lessonit ovat esimerkki puhtaista ymmärrys-
käsitteistä, itsestäänselvyyksistä.
2337. Jumalan ajatukset ovat itsestäänselvyyksiä jokaisessa,
joka itse ajattelee.
2338. Korkeimmalle totuudelle Luojan luonto ei ole kohde.
2339. Korkeimmalle totuudelle käsiteluontokaan ei ole kohde.
2340. Korkeimmalle totuudelle käsiteluontokin on puhtaasti
subjektiivinen asia.
2341. Korkein totuus omistaa kaikki opitkin,
kuten Jumala on luonnossa kaikessa.
2342. Jos jokin oppi olisi erillään luojastaan,
se olisi ilman totuutta.
2343. Jos joku sanoisi, että käsiteluonnossa kaikki
opit eivät ole totuudesta, se olisi yhtä hassua,
jos väittäisi, että luonnossa vain osa siitä olisi Luojasta.
2344. Käsiteluonnon Luoja on totuus.
2345. Jokainen käsite, joka syntyy ja kasvaa käsite-
luonnossa, on siis totuudesta.
2346. Luonnollakin on vain yksi Luoja.
2347. Käsiteluonnon käsitteillä ja opeillakin on vain
yksi totuus luojanaan.
2348. Kaikkien uskontojen uskovaiset ovat osia samasta totuudesta.
2349. Minäkään en voisi luoda oppeja, jos minussa ei olisi totuutta.
2350. Jokainen oppi on luotu korkeimmaksi totuudeksi totuudesta.
2351. Totuus vapauttaa itsensä, kun hän tunnistaa itsensä.
2352. Jokainen pelastuu itsestään.
2353. Tuntemalla käsiteluonnon Luojan, tunnen itseni.
2354. Ihmisopit ovat hyökkäys käsiteluonnon puhtaita
ymmärryskäsitteitä vastaan.
2355. Luojan luontokin kärsii, jos ihminen luo sinne
omiaan ilman Luojan suunnitelmaa.
2356. Kun minä tiedän Jumalan suunnitelman,
en tarvitse oppeja.
2357. En tarvitse oppeja oppiakseni tuntemaan Jumalan luonnostaan.
2358. Saan selville Jumalan pelastussuunnitelman
tutkimalla käsiteluontoa ilman oppeja.
2359. En voi saada selville Pelastusta,
jos tutkisin oppeja ja käsitteitä opillisena.
2360. Saan itselleni kaikkein eniten, kun tutkin oppeja opittomana.
2361. Opilliset eivät saa kovinkaan paljoa opeista irti.
2362. Opittomana minä olen osallinen taivaallisesta luonnosta.
2363. Taivaallisesta luonnosta osallisena minä näen totuuden töitä
kaikkialla.
2364. Ihminen ei voisi rustata mitään oppeja, jos totuus ei olisi
hänessä.
2365. Luojakin on läsnä jokaisessa työssään.
Lesson 445
2366. Totuuskin on tunnistettavissa jokaisessa opissa.
2367. Mikään oppi ei ole totuus ilman opin tekijää,
kuten yksikään kukka ei ole Jumala ilman luontoa.
2368. Oppeja pitää tutkia käsiteluonnossa opeitta.
2369. Kukkiakin tulee tutkia luonnossa,
jotta Jumalan läsnäolo olisi ilmeinen.
2370. Luonnostaan erotettu ja tapettu kukka ei paljasta elävien Jumalaa.
2371. Oppi, joka on erotettu persoonallisuudesta,
on kuollut oppi.
2372. Elävä persoona on ainoa luonnollinen paikka mille tahansa opille.
2373. Totuuden läsnäolo opissa on ilmeinen,
kun persoona sitä itse tutkii itsessään.
2374. Oppi on erottamasti sama kuin opin tekijäkin;
työ ja työntekijä ovat yksi.
2375. Patologit eivät ole työssään elämäntutkijoita.
2376. Teologit ovat oppien patologeja.
2377. Teologit voivat selvittää vain opin näennäisen
kuolinsyyn, mutta ei sen elämäntarkoitusta.
2378. Teologit eivät tutki totuuden elämää, vaan sen kuolemaa.
2379. Totuuden kuolemasta ei millään saada selville sen
elämäntarkoitusta.
2380. Totuuden työnä ei ollut antaa kuolemaa,
vaan vapauttaa ihmiset kuolemasta.
2381. Totuus on yhtä työnsä kanssa.
2382. Kuollut totuus ei tee mitään työtä.
2383. Totuus ei anna elämää pelkästään kuolemallaan,
vaan myös elämällään.
2384. Teologeille kuollut totuus on kohde.
2385. Kuollut nisun jyvä tuottaa elämää,
kun se ei pidä kuollutta kohteenaan.
2386. Totuudenjyvän meissä kaikissa pitää kuolla,
jotta ymmärtäisimme totuuden.
2387. Me emme ymmärrä nisun jyvän kuolemaa nisunjyvää tutkimalla.
2388. Minä en ymmärrä nisun jyvääkään, jollei totuus ole minussa itänyt.
2389. Kun nisunjyvä kuolee, niin itse nisuus ei kuole, vaan lisääntyy.
2390. Kun totuudensiemen kuolee, totuus ei kuole, vaan kasvaa.
2391. Jokainen meistä on siemen, jonka tulee kerran kuolla,
jotta kuolemattomuus meissä tulisi esille.
2392. Nisun jyvässäkin nisuus on kuolematon.
2393. Minä olen keholtani vain kuolemattoman ituradan pullistuma.
2394. Myös Jeesuksen kehon piti kuolla,
jotta kuolemattomuus tulisi ilmeiseksi.
2395. Kukaan ihminen ei ymmärrä totuutta omalla nimellään.
2396. Vain totuus voi ymmärtää totuuden.
2397. Jos ihminen kieltäytyy totuus nimestä, hän ei voi elää.