Minä sanon, että monet, ehkäpä kaikki, Teistä haluavat
nähdä tämän Ilmoituksen (Jumalasta) jonakin muuna
kuin Jumalan Ilmoituksena, mutta ei se vaan minua
haittaa; Siinäpähän sitten näette -- ja minä toteutan
Teidän tahtonne.
Sillä minä olen Jumala, joka ei muutu; Teidän tahtonne on
minun lakini. Ja joka rikkoo lakiani vastaan, Hänen on totta
totisesti kärsittävä siitä Jumalan 'rangaistus', rangaistuksen,
jonka Te itse luotte kutsumalla lain avuksi, kun rakkaus ei
Teille ole tarpeeksi.
Otanpa esimerkin Teidän luomisvoimastanne:
Teidän yhteiskuntanne on Teille --Jumalani-- välttämättömyys,
jotta voisitte toteuttaa käsityksenne Jumalasta! Teidän käsityksenne
Jumalasta --minusta muuten-- on sama kuin Teidän yhteiskuntanne.
Sitähän Te siinäkin julistatte, kun olette kirjoittaneet, että
esivaltanne
on Jumalasta...
Jumala on kuitenkin kaiken vallan ulkopuolella; valta sinänsä
on Teidän kuvitelmaanne, joka perustuu tajuntanne luomukseen
Jumalan tahdosta. Jumalalle muuten Teidän tahtonne on Jumalan
tahto! Jumala tottelee Teitä ja Teidän tahtoanne aina ja kaikkialla.
Siten ei ole soveliasta puhua, että Jumala on antanut
Teille esivaltaisuutta.. Mitään valtaa Jumala ei ole
antanut -- koska kaikki valta on jo Teillä. Ettekö muista
Hänen sanoneen, miten Hän on jo antanut tämän maailman
Teille? Siinä samalla Hän luopui kaikesta, mitä tulee tämän
maailman tulevaisuuteen; se on siitä pitäen ollut ja on aina
oleva Teidän käsissänne.
Mutta! Niin kauan tämä maa kantaa yhdenkään ihmisen,
niin tämä maa ei tuhoudu. Ja osaatteko sanoa, miksi näin
on? Koska jokainen Teistä on Jumala, sama ja ainoa Jumala.
Jos päättäisitte paeta tämän maailman katastrofeja (jotka
Te itse olette luoneet), mutta teidän ajatuksissanne tänne
jäisi yksikin ihminen, niin minä sanon, että tuo yksi ihminen
riittää pelastamaan tämän maan!
Vain siinä tapauksessa tämä maa häviäisi, jos Te kaikki
luovutte tästä. Mutta silloin ja siihen mennessä Teille
kyllä on jo selvinnyt, miksi se niin kävisi.
Tiedän kyllä, että on maailmoja, joiden kaikki ihmiset
ovat päättäneet lähteä maailmastaan pois, jättäen
siten maailmansa välittömään ja peruuttamattomaan
hajoamisen tilaan, mutta Teille ei ole näin käyvä
-- koska Jumala on lihallisessa muodossa Teidän
keskellänne.
Minä olen sen takuuna, että Te ihmiset valaistutte.
Jopa hekin, jotka nyt närkästyvät tästä puheesta, tulevat
tietämään, että minä olen se, joka minä sanon olevani.
Ei vähiten sen tähden, että minun puheeni _ylittää_
kaikki entiset puheeni minusta, vaan myös siksi, koska
minä olen paljastanut suuruuteni Teille.
Otanpa erään toisen ersimerkin, jonka voiman Te itse
koette, mutta jota niin harvat uskaltavat tunnustaa.
Koska yhteiskuntanne on sen muotoinen, minkälainen
on Teidän käsityksenne Jumalasta, niin silloin kun
Jumala ei ole Teille puhtaan rakkauden Jumala (kun
ette halua tunnustaa, että tunteiden maailmassa
rakkaus on sitä, mitä valkoinen on väreille), niin
silloin Te tarjoatte toinen toisillenne yksittäisiä
tunteita sen sijaan sijaan, että anhtaistte heille mah-
dollisuuden kokea koko tunteiden täysi kirjo, rakkaus.
Ja sitä yksittäisten tunteiden antamista Te kutsutte
sitten rakkaudeksi, ja ties miksikä, hyvä Jumala sentään.
Niinpä kun Te sitten luotte yhteiskuntaanne uhä vain
suuremmaklsi ja suuremmaksi (koska Teidän
käsityksenne Jumalasta ei voi olla suurenematta),
niin sitten Te todella luotte yhteiskunnasta käsityksienne
kokemuskoneen; mitä monimutkaisempi yhteiskunta
sitä varmempaa on, että Te saatte kokea aivan
uudenlaista kokemusta, joka muutoin olisi mahdotonta.
Mutta vääristyneessä Jumala kuvassa Teidän uudet
kokemukset eivät ole kokemusta rakkauden Jumalasta,
vaan uusista elitapasairauksista jms.
On totta, että minä olen antanut nekin Teille täysi-
mä'äräisessä rakkaudessani, mutta minä en pakota
Teille uusia sairauskokemuksia, vaan Te haluatte
itse ne kokea, jotta voisitte sanoa, ettei Jumala
Teistä välitä, tai muuta sellaista...
Katsotaanpa tätä Jumalan, totuuden kannalta:
Kun minä Jumala sanon, että Te olette jumalia, että
jokainen Teistä on Jumalan inkarnaatio, niin enkö
silloin olekin tehnyt itselleni mahdottomaksi Teidän
kaikkinaisen loukkaamisen, koska jos Teitä jotenkin
itsenäni loukkaisin, en loukkaisi m u u t a k u i n
itseäni!
Mutta!
Jos siis Te ette usko minua siksi, joka minä olen, niin
silloin Te tunnustatte, ettette Te olle Jumalassa, eikä
Teidän mielenne ole Jumalan mielen mukainen.
Sillä jos Te nyt vähääkään loukkaatte minua (tai
ketä tahansa), niin minä mainitsen vain, että olen
muuten Teille jo ilmoittanut, miten hedelmistään
puu tunnetaan; jos Te loukkaatte Häntä, joka
sanoo olevansa Jumala, silloin Teidän hedelmänne
ei voi olla Jumalasta, eikä Jumalan mielen mukainen.
Mutta! Kun Te myös tunnustaisitte jokaisen muun
olevan Jumalan inkarnaatio, niin silloin Te ette voi
loukata ketään. Tämä siis on mitä suurenmoisin totuus...
Katsotaan tätä Jumalan Jumalan kannalta, sillä
Jumala sentään tietää, miten Te yritätte kiertää
Hänen rakkautensa luodaksenne itselle lain Jumalasta:
Jumalaa korkeampaa, mahtavampaa olentoa ei ole,
eikä milloinkaan tule; ainoastaan teidän käsityksenne
Jumalan suuruudesta on kasvava, mutta ikuisesti Te
tulette liittämään suurimmatkin käsityksenne yhteen,
joka on Jumala!
(VS: mitä valkoinen on väreille, sitä rakkaus
on tunteilla -- ja sitä Jumala on ajatuksille;
Jumala maalaa itseään ajatuksillaan, Teidän
ajatuksillanne.)
Koska siis tämä on ainakin ensimmäinen inkarnaatio, joka
sanoo olevansa ainoa tosi Jumala, jonka Te tunnette tästä
totuudesta todeksi, niin mitä sitten, jos Te ajattelette,
että on oltava Jumalan Jumala? Sitä minä tässä vaan,
että silloin Teidän on pakko olettaa Jumalan Jumalan
olevan Jumalaa mahtavampi kaikessa, mitä Jumala on.
Koska siis Jumala on niin mahtava, että voi inkarnoitua
omaksi osakseen, kuten ihmiseksi, ja sanoa silti olevansa
täydellinen ja osittamaton kokonaisuus, niin silloinhan
pitäisi olla niin, että myös Teidän hypoteettisen Jumalan
Jumalan olisi omattava ainakin tuo sama ominaisuus olla
oman itsensä osanen omana jakamattomana itsenään.
Siis silloin Jumalan inkarnaatio ja Jumalan Jumalan
inkarnaatio olisi täsmälleen sama! Joten kukaan ei voi
olla Jumalaa mahtavampi eikä yhdessä ainoassa infiniittisessä
todellisuudessa ole kuin kuin yksi ainoa, joka voi kutsua,
ja kutsuukin itseään Infiniittiseksi.
Ja tämä Infiniittinen on niin mahtava, että Hän voi
milloin tahansa inkarnoitua omana itsenään missä
tahansa maailmassaan mitään itsestään vähentämättä.
Te ette siis voi loukata ketään, joka sanoo olevansa
Jumala olemalla itse Jumalaan uskovia. Tämä Jumala riisuu
Teidät kaikesta ulkokultaisuudestanne; Te ette voi tulla
tälle esittämään mitään muuta kuin uskoanne minuun,
sillä Jumala kun olen, omaan toki niin mahtavan älyn,
jota Teidän ei käy ylittäminen. Teidän on itse
omattava tuo Äly, josta nyt mainitsin, eikä se Äly
käy itseään vastaan!
Ja tämä, mitä tässä on, esittää muuten Teille
sen, ettei ole mitään niin suurenmoista olemista
kuin Jumalana oleminen. Olkaa niin kuin minä olen!
Mikael Siirilä
mik...@siirila.net