Seitsemän hyvettä
Jorma Moll
Mitkä ne ovat ja millainen merkitys niillä on kristinuskossa?
yst. terv. J.M.
Tapio Manninen
viestissä:2dfc02a6-4d30-4697...@t47g2000hsc.googlegroups.com...
Mitkä ne ovat ja millainen merkitys niillä on kristinuskossa?
yst. terv. J.M.
Teologisia hyveitä ovat 1. Usko 2. Toivo 3. Rakkaus lisäksi ns
kardinaalihyveitä ovat 4. Viisaus 5. Oikeudenmukaisuus 6. Urhoollisuus ja 7.
Kohtuus. Teologista merkitystä voi mietiskellä; on niistä paljon
kirjoiteltukin.
Rauno Viljanen
rehellisyydestä hyveenä ei puhuta vieläkään. Ateisteilla ja muilla
uskonnottomilla on aivan erilaiset hyveet.
Teologisista hyveistä _usko_ on pahe, koska usko tarkoittaa sokeata
uskomista toisen ihmisen väitteisiin. _Toivo_ ei ole hyve koska toivo
edustaa toteutumatonta aluetta. Toivo voi olla pahe silloin jos
toivominen ohjaa uskoon. Rakkaus on hyve, mutta se on myös luontainen
tahto-ohjaamaton kiintymys jota ei siksi voisi määritellä hyveeksi.
Kardinaalihyveistä taas _viisaus_on vaikea määritellä hyveeksi koska
viisautta ei opita. Viisaus voi äkkiä muuttua paheeksi jos se
yhdistetään esim. _viekkauteen_. Valitettavasti viekkautta opitaan
varsinkin epärehellisyyden ohjaamana. _Oikeudenmukaisuus_ on hyve,
mutta se lähtee peilaamisesta omiin henkilökohtaisiin, luontaisiin
mieltymyksiin.
_Urhoollisuus_ merkitsee uhrautumista jonkun aatteen puolesta, joten se
ei ole mikään hyve. Kohtuus lähtee oikeudenmukaisuudesta, esimerkiksi
uskonnollisessa kirjallisuudessa kohtuus on tuntematon käsite.
Erikoisesti Vanhan Testamentin Jahve-jumala heitti ihmisiä _ikuiseen_
kidutukseen Helvetin puolelle. Jahven monet käskytkään eivät edusta
mitään kohtuutta.
Jos ihmiset opetettaisiin rehellisiksi (usein oikeudenmukaisuuden
seurauksena), rehellisyys johtaa luottamukseen ja sitä kautta moniin
muihinkin hyveisiin jotka puuttuvat yllä olevasta listasta.
Tapio Manninen
viestissä:SxT5j.262042
> Kardinaalihyveistä taas _viisaus_on vaikea määritellä hyveeksi koska
> viisautta ei opita.
Tämän RV on todistanut useaan otteeseen omalta kohdaltaan.
Rauno Viljanen
Mitään tunnettuun todellisuuteen ei saa koskaan lisätä vaan on
tyydyttävä maailmaan sellaisenaan millaisena se näkyy. Puuttuvaa tietoa
ei saa paikata uskomuksilla jne.... tosin kaikki tällainen ei tietenkään
kelpaa henkisesti epävarmoille ihmisille, vaan he haluavat vaikka
väkisin uskotella itselleen ylimääräisiä "pönkkiä" joihin tukeutua kun
itse ei pysty.
Tavallisin tukipönkkä on jonkun niminen jumala, yleisimmin sen niminen
minkä joku on joskus häneen auditoinut.
Ja jos jumalaa ei näy, sitten on tuettava vaikka "yliluontoon", vaikka
Raamattu sanoo aivan selvästi esimerkkien kautta jumalan esiintyvän
meidän tunnetussa todellisuudessa milloin sotapäällikkönä, milloin
hyväntekijänä ja milloin murhaajana.
Ateisti pääsee vähällä, koska hänen ei tarvitse uskotella. Hän vetää
vain viivan käsitteen "yliluonto" yli. Jumala-käsite kyllä hyväksytään,
jos ensin jostakin jumalaan viittaavasta kiistattomasta ilmiöstä on
näyttö eikä sitä muulla tavalla voisi selittää.
Tapio Manninen
viestissä:gjC6j.263063$M84.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
Eivätkä vuodatukset vähene?
Tuomas Yrjövuori
> Mitkä ne ovat ja millainen merkitys niillä on kristinuskossa?
Minä toivoisin rakkautta ja viisautta niin itselleni kuin kaikille
muillekin. Mitä ne muut viisi hyvettä ovat, ei minua kovin paljoa edes
kiinnosta. Viisaudella en tarkoita älykkyyttä. Ei minulla mitään
sitäkään vastaan ole, että minusta tulisi älykäs, mutta ennen kaikkea
haluaisin olla viisas.
Mikä noiden hyveiden yhteys ja merkitys kristinuskolle on, siihen en
osaa antaa oikeaa vastausta. Eikä arvailuillanikaan ole tässä yhteydessä
mitään uutuusarvoa.
--
Tuomas Yrjövuori
Puakki
"Tapio Manninen" <t.tapio...@welho.com> kirjoitti
viestissä:fjco3g$idt$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
"Kova keppisi Anthenes ei minua pelota niin kauan kuin voin oppia sinulta
jotain!" mutisi Diogenes
"Lähde torille opiskelemaan viisautta", pyysi Sokrates
Puakki