Kymmenen käskyn merkitys nykymaailmassa.
Arto Niemi
nykymaailmassa. Olen tulevana viikonloppuna osallistumassa keskusteluun ko.
aiheen ympäriltä ja mielelläni hankkisin hieman pohjamateriaalia. Myös
pohdinnat yksittäisistä käskyistä jne. kiinnostavat.
-Arto
Kenneth Lindqvist
aiheesta. Tämä teksti on sitten suoraan kopsattu MS Wordista, joten antakaa edes
anteeksi surkea ulkoasu.
1. KÄSKY:
MINÄ OLEN HERRA, SINUN JUMALASI. SINULLA EI SAA OLLA MUITA JUMALIA
TUNNEILLA TARVITAAN:
* Onko Jumala -kalvo
* Raamatut
* Juttu Lillehammerin olympialaisten avajaisista, joka sisältää rukouksen
"suurelle hengelle" eli Zeukselle ja/tai Kotimaan pääkirjoitus "Naganon
uskonnolliset avajaiset"
* Näytelmärekvisiittaa, esim. kultapaperilla päällystetty eläinpatsas
(kultainen sonni), huiveja, sauva tai piirustusvälineet
* EXTRA: videovälähdys olympialaisista tai urheilukilpailuista
1. OPPITUNTI
1. JOHDANTO: MIKÄ ON JUMALA?
Opettaja johdattelee teemaan virikekalvon avulla, jossa on erilaisia käsityksiä
Jumalasta. Opettajan on hyvä antaa erilaisten käsitysten ja kommenttien tulla
vapaasti esiin. Kalvon viimeisen kuvan (kirja) kautta siirrytään tarkastelemaan
asiaa kristillisen uskon peruskirjan, Raamatun, pohjalta. Kristillisen uskon
mukaan Jumala ilmoittaa itsensä Raamatun välityksellä.
2. "MINÄ OLEN HERRA SINUN JUMALASI"
Etsitään Raamatusta 2. Moos.20, josta käskyt löytyvät. Kirjoitetaan
ensimmäinen käsky vihkoon. Tutustutaan lisäksi kahteen muuhun raamatunkohtaan: 1
Moos. 1:1 ja 1 Joh. 4:16. Näiden pohjalta kirjoitetaan vihkoon: Jumala on
luoja (1 Moos.1:1), Jumala on rakkaus (1 Joh. 4:16). Muita raamatunkohtia:
Joh. 4:24 (Jumala on henki), Apt.17:24-28 ( Jumala ei ole kaukana meistä).
3. JUMALA ANTAA HYVIÄ LAHJOJA
"Jos elämän tärkeät asiat pitäisi luetella yhden käden sormilla, mitkä ne
olisivat?" Opettaja antaa oppilaille tehtävän kirjata vihkoon viisi elämän
tärkeätä asiaa. Opettajan on hyvä purkaa tehtävä ja antaa oppilaille
mahdollisuus kertoa, mitä he ovat pitäneet tärkeinä asioina. Opettaja kirjoittaa
nämä asiat kalvolle tai taululle. Tämän jälkeen etsitään Raamatusta Matt. 5:45
(Jumala antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille). Piirretään sanojen
ympärille lahjapaketti. Vihkoon kirjattujen "lahjapakettiin käärittyjen"
asioiden alle kirjoitetaan: Jumalan lahjoja. Opettajan on hyvä tuoda esille se,
että rakkauteen kuuluu antaminen. Rakkaudessaan Jumala antaa kaikille ihmisille
hyviä lahjoja.
2. OPPITUNTI
1. JOHDANTO: Voidaan valita a tai b tai käsitellä molemmat teemat
a) Tapahtui Lillehammerin talviolympialaisissa 1994/Naganossa 98 Opettaja
piirtää olympiarenkaat tai näyttää videokatkelman ja kertoo lapsista, jotka
eivät suostuneet laulamaan Zeus-hymniä. Opettaja voi lukea otteita Zeukselle
osoitetusta rukouksesta. Oppilaat johdetaan pohtimaan lasten ratkaisun
perusteita ja sitä, onko jumalilla eroa. Kotimaan jutun pohjalta voidaan pohtia,
miksi uskonto oli yhdistetty avajaisiin. Jos Suomessa pidettäisiin
olympialaiset, voitaisiinko avajaisissa pitää papin toimesta pieni rukoushetki?
Minkälainen on urheilun ja uskonnon välinen suhde?
b) Mikä on epäjumala? Opettaja johtaa oppilaat pohtimaan sanaa epäjumala. Mikä
on epäjumala? Kirjoitetaan taululle ehdotuksia. Voidaan myös pohtia, mitkä
ovat tämän päivän epäjumalia. Raha ja omaisuus ovat kautta aikojen ottaneet
helposti Jumalan paikan (ks, Matt 6:24). Myös alkoholi, huumeet, rasistiset
ääriliikkeet, saatananpalvonta, okkultismi yms. vetävät monia puoleensa. On
hyvä miettiä, millaisia vaikutuksia näillä on ihmiseen.
2. JUMALA JA EPÄJUMALAT
Tutustutaan Raamatun kertomukseen kultaisesta sonnista, 2 Moos.32. Kertomus
voidaan näytellä. Piirustus tai sarjakuva ovat myös toteuttamisvaihtoehtoja.
Raamatun mukaan epäjumalat orjuuttavat ihmistä eivätkä voi auttaa. Elävän
Jumalan palvelu, so. hänen tahtonsa noudattaminen, tuo siunausta ihmisten
elämään. Hän kuulee rukoukset, voi johdattaa ja varjella pahasta. Lutherin
mukaan 1. käskyn oikea noudattaminen on Jumalaan turvautumista, hänen varaansa
jäämistä ja hyvän odottamista häneltä. Voidaan keskustella nuorten omista
uskonnollisista kokemuksista. Kokoavana Raamatun kohtana luetaan lopuksi Ef.
4:6: "Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa
ja on kaikessa."
VIRSIEHDOTUS: 135
LISÄÄ ENSIMMÄISESTÄ KÄSKYSTÄ
Onko kristinusko parempi uskonto kuin toiset? Mistä voi tietää, mikä on
oikeassa? Yleinen käsitys on se, että jokainen tulee uskollaan autuaaksi.
Usein ajatellaan, että eri uskonnot pyrkivät saman vuoren huipulle, mutta
kulkevat vain vuoren eri puolilla ja erilaisia reittejä. Raamatun oman
ilmoituksen mukaan kristillinen usko eroaa olennaisella tavalla muista
uskonnoista. Uskonnoille on tyypillistä, että ihminen pyrkii lähestymään
Jumalaa eri tavoin. Kristillisen uskon erityispiirre on siinä, että Jumala itse
lähestyy ihmistä Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Jumala on tehnyt
aloitteen, jotta ihminen pääsisi hänen yhteyteensä (kuva alla).
Mielenkiintoinen ja vaativa tehtävä olisi selvittää tarkemmin, millä tavalla
kristinusko eroaa muista uskonnoista.
2. KÄSKY: ÄLÄ KÄYTÄ VÄÄRIN HERRAN, SINUN JUMALASI NIMEÄ, SILLÄ HERRA EI JÄTÄ
RANKAISEMATTA SITÄ, JOKA KÄYTTÄÄ VÄÄRIN HÄNEN NIMEÄÄN
TUNNEILLA TARVITAAN:
* Paperiarkkeja
* Raamatut
* Virikekalvot
* Värit
1. OPPITUNTI
1. JOHDANTO (Vaihtoehdoista valitaan sopivin.)
Dramatisointitehtävä: annetaan oppilasryhmälle kielenkäyttöön liittyvä aihe.
Esim. esittäkää tilanne, jossa oppilas esittäytyy uuden koulun rehtorille ja
käyttää tilanteeseen sopimatonta kieltä. Mitkä ovat seuraukset?
Opetuskeskustelu esityksen jälkeen. Havaintoesimerkkejä sanallisesta
viestinnästä: Luokka jaetaan kahteen ryhmään, "myönteiseen ja kielteiseen".
Opettaja kirjoittaa taululle arkielämään liittyvän viestin, esim. "Tulkaa
syömään!", "Mene nukkumaan!", "Tee läksyt!". Toinen puoli muokkaa viesteistä
positiivis-sävytteisiä, toinen puoli negatiivis-sävytteisiä. (Kirjoitetaan
erilliselle paperille). Luetaan viestit ja verrataan niitä toisiinsa.
Minkälaisen tunneilmaston ne saivat aikaan? Mikä merkitys sanavalinnalla on
perhepiirissä, koulussa tai ystävien seurassa? Luetaan itämainen sananlasku:
"Joka sylkee kohti taivasta, hän tahraa omat kasvonsa". (Kuva
piirtoheitinkalvolla). Pilkkaamalla Jumalaa ihminen likaa itsensä.
2. JUMALAN NIMEN OIKEA KÄYTTÖ
Kirjoitetaan vihkoon toinen käsky ja tutustutaan sen selitykseen. (Kalvolla).
Pohditaan, mitä on Jumalan nimen väärä käyttö. Puhutaan kiroilusta. Onko
kiroilu väärin? Todetaan, että on kirosanoja, jotka liittyvät Jumalan tai hänen
vastustajansa nimeen. Miten kiroilua voi korvata jollakin muulla? Keskustelun
jälkeen luetaan vielä kalvolta toisen käskyn selitys. Todetaan, että
katekismuksen mukaan Jumalan nimen oikea käyttö on rukousta ja kiitosta.
Oppilaat tekevät listan joko kiitosaiheista tai omaan elämäntilanteeseensa
liittyvistä rukousaiheista. (Kirjoitetaan paperille, jotka kerätään talteen
kolmannen käskyn käsittelyä varten).
2. OPPITUNTI
1. MITÄ RAAMATTU OPETTAA PUHUMISESTA?
Tutkitaan, mitä Raamattu opettaa puhumisesta. Etsitään Sananlaskuista joitakin
seuraavista kohdista: Sananl. 4:24, 11:9, 11:13, 15:1, 15:4, 16:24, 17:27,
18:8, 25:11, 26:4, 27:2. Pohditaan yhdessä raamatunpaikkojen pohjalta, miten
Raamattu opettaa puhumaan. Minkälaisia sanoja Raamatussa kehotetaan käyttämään?
2. JULISTEEN TEKEMINEN
Valitaan yllä mainituista sananlaskuista sopiva teksti, jonka oppilaat
kirjoittavat, kuvittavat ja koristelevat julisteeksi suurelle paperiarkille tai
vihkoon. VIRSIEHDOTUS: 332, 341
LISÄÄ TOISESTÄ KÄSKYSTÄ
Martti Luther (1483-1546) on saksalainen uskonpuhdistaja, joka kirjoitti
katekismukset. Vähä katekismuksessa on selitetty lyhyesti ja kansantajuisesti
kristillisen uskon ydinasiat. Vähä ja Iso katekismus kuuluvat luterilaisen
kirkon tunnustuskirjoihin. Lutherin selitys toiseen käskyyn. Länsimaisen
kulttuurin tunnusmerkkinä on sananvapaus. Sisältyykö siihen riskejä? Onko
mikään pyhää? Pohtikaa esimerkiksi sensaatiolehtien otsikointia ja tyyliä.
Oppilaille voidaan kertoa lisätietona, että esim. 1960-luvulla Hannu Salaman
Juhannustanssit-kirja nostatti kiivaan keskustelun jumalanpilkasta. Kirjan
katsottiin rikkovan Suomen lakia, jossa kielletään jumalanpilkka. Jumalanpilkan
poistamisesta laista on keskusteltu myöhemminkin, mutta laki on nähty hyväksi
säilyttää. Pohditaan, mitä on Jumalanpilkkausta.
3. KÄSKY: MUISTA PYHITTÄÄ LEPOPÄIVÄ TUNNEILLA TARVITAAN:
* Alttaria varten: pöytäliina, kynttilät, kukat 1a oppitunti
* Diakuvia kirkoista, taustamusiikkia esim. urkumusiikkia1 b
* Diaprojektori 1 b
* Kasettisoitin 1 b
* Piirtoheitin 1 b
* Kirkkomoniste 1 b
1. OPPITUNTI
Vaihtoehto 1 a:
Tällä oppitunnilla valitaan joku seuraavista vaihtoehdoista:
1. Tehdään kirkkoretki sunnuntain jumalanpalvelukseen.
2. Jumalanpalvelus toteutetaan luokkahartautena (esim. Nuorten messu, Jumis).
Seurakunnan työntekijän voi kutsua jumalanpalveluksen pitäjäksi.
3. Opettaja ja oppilaat tekevät yhdessä hartaushetken. He valitsevat laulut,
Raamatun tekstit ja rakentavat alttarin yms.
Vaihtoehto 1 b:
1. JOHDANTO
Opettaja näyttää diakuvia tai kalvoja kotikirkosta ja taustalla soi esim.
urkumusiikkia.
2. MISSÄ KIRKKO ON?
Opettaja antaa oppilaille tehtäväpaperin (sisäkuva kirkosta). Tehtävä
havainnollistaa luterilaista uskonkäsitystä, jonka mukaan kirkko on siellä,
missä evankeliumia julistetaan ja sakramentteja (kaste ja ehtoollinen)
toimitetaan. Kirkkotehtävän ohjeet: paperin alalaidassa on jumalanpalveluksessa
tarvittavia esineitä, jotka oppilaiden tulee sijoittaa kirkkoon. Ne laitetaan
seuraavasti: Raamattu saarnatuoliin, ehtoollisleipä ja viini alttarille,
kastemalja lattialle kirkon etuosaan.
3. MITEN LEPOPÄIVÄÄ VIETETÄÄN?
Tehdään kirjoitelma lepopäivän vietosta. Miten oppilaiden perheissä vietetään
lepopäivää tai miten he haluaisivat viettää sitä?
2. OPPITUNTI
1. MITÄ ON LEPOPÄIVÄN PYHITTÄMINEN?
Jumalanpalveluksessa käynti tai hartaus on oikeaa lepopäivän viettämistä. Tästä
Luther opettaa kolmannen käskyn selityksessä. "Meidän tulee niin pelätä ja
rakastaa Jumalaa, että emme väheksy Jumalan sanaa ja sen saarnaa, vaan pidämme
sen pyhänä, kuuntelemme ja opimme sitä mielellämme." (kirjoitetaan vihkoon)
2. MITEN VOIN LEVÄTÄ?
Paitsi henkemme myös ruumiimme ja sielumme tarvitsevat lepoa. Tunti toteutetaan
siten, että koko luokka leikkii esim. seuraleikkejä tai pelaa sisäpelejä tms.
LISÄÄ KOLMANNESTA KÄSKYSTÄ
Kaikki ihmiset eivät voi pitää lepopäivää sunnuntaina, koska esimerkiksi
lääkärit ja palomiehet ovat töissä. Jeesuksen opetukset sapatinvietosta sallivat
tämän (Matt. 12:1-14). Lisämateriaalina voi käyttää oheista sarjakuvaa. (Anneli
Aberra: Ihan totta, raamatunlukuopas)
4. KÄSKY: KUNNIOITA ISÄÄSI JA ÄITIÄSI
TUNNEILLA TARVITAAN * Kasettisoitin ja
opettajan valitsemaa musiikkia * Raamatut
1. OPPITUNTI
1. JOHDANTO
Voidaan valita vaihtoehto a tai b.
a) Mielikuvitusmatka: Opettaja johdattelee tapahtumaa mielikuvitusmatkalle
johonkin lapsuuden mieluisaan tapahtumaan, kuten esim. jouluaattoiltaan,
äitienpäivään, isänpäivään, lomamatkaan tai muuhun perheen yhteiseen
tapahtumaan. Tarkoitus on saada oppilaille myönteinen tunnekokemus. Taustalla
voi soida rauhallista instrumentaalimusiikkia. Johdattelu voi tapahtua
seuraavaan tapaan: Sulje silmäsi ja palaa muistoissasi...een. Missä olitte?
(Kotona, mökillä vai missä?) Keitä oli mukana? Kertaa tapahtuma mielessäsi.
Mikä oli mukavinta? Mitä sinulle jäi erityisesti mieleen? Opettaja keksii
johdattelevia kysymyksiä tarpeen mukaan.
b) Sakari Topeliuksen satu (liitteessä 1)
2. NELJÄNNEN KÄSKYN ESITTELY
Kirjoitetaan vihkoon neljäs käsky ja piirretään sen alle kuva omasta perheestä
tai kodista. Keskustellaan kuvien pohjalta erilaisista perheistä. Halukkaat
voivat tuoda omia kuviaan nähtäville. Tunnin lopuksi kirjoitetaan vihkoon, mitä
hyvää kunkin perheessä on.
2. OPPITUNTI
Liite: Sakari Topelius: Kunnioita isääsi ja äitiäsi
1. JOHDANTO: NÄYTELMÄ
Opettaja valitsee ryhmän oppilaita tekemään näytelmän, jonka aihe on arkielämän
ongelmatilanne, esim. kotiintuloaika, kotibileet, nuori ei halua lähteä
vanhempien kanssa mökille tms.
2. MITÄ ON VANHEMPIEN KUNNIOITTAMINEN?
Näytelmän jälkeen keskustellaan siitä, mitä kunnioittaminen on. Miten suhtautua
vanhempien antamiin rajoituksiin. Kunnioittamiseen kuuluu mm. vanhempien
arvostaminen. Meidän tulee kunnioittaa vanhempia heidän asemansa vuoksi, vaikka
emme voisikaan hyväksyä kaikkia heidän tekojaan.
3. LASTEN JA VANHEMPIEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Keskustellaan siitä, miten vanhempia ihmisiä puhutellaan ja kerrataan yleisiä
käytöstapoja. Tehdään pareittain vihkoon taulukko lasten ja vanhempien
oikeuksista ja velvollisuuksista. Keskustellaan taulukoiden herättämistä
ajatuksista.
4. YHTEISELÄMÄN OHJEET
Verrataan omaa taulukkoa yhteiselämän ohjeisiin, jotka löytyvät Raamatusta
(Kolossalaiskirje 3: 18-22).
VIRSIEHDOTUS: 471
5. KÄSKY: ÄLÄ TAPA TUNNEILLA TARVITAAN
* Raamattuja
* Sanomalehtiä, aikakauslehtiä
* Kasettinauhuri ja musiikkia, jossa "itämaista tunnelmaa"
1. OPPITUNTI
1. JOHDANTO
Opetuskeskustelu. Opettaja pyytää oppilaita kertomaan jostakin tappelusta,
jonka he ovat nähneet tai johon he ovat itse joutuneet. Opettajan on
huolehdittava siitä, että keskustelu pysyy johdantona eikä vie liikaa aikaa.
2. VIIDES KÄSKY KIELTÄÄ FYYSISEN VÄKIVALLAN
Luetaan 2. Moos. 2:11-15, jossa kerrotaan, kuinka Mooses tappoi egyptiläisen.
Oppilaiden tehtävänä on selvittää, miksi Mooses teki näin. Tämän jälkeen
opettaja johtaa oppilaat pohtimaan, millä tavoin tämä tapahtuma toistuu nykyään
ja minkälaisia eri syitä toisen ihmisen hengen riistämiseen voi olla. Otetaan
esille konkreettisia esimerkkejä. Sanoma- ja aikakauslehtiä voidaan käyttää
apuna. Opettaja voi todeta, kuinka näin on tapahtunut kautta aikojen.
Raamattukaan ei kaunistele todellisuutta. Ensimmäisestä veljessurmasta (Kain ja
Abel, 1. Moos 4:1-16) alkaen ihmiskunnan historiaa sävyttää viha ja väkivalta.
Viides käsky nousee tältä pohjalta. Jumalan tahto on ilmaistu selkeästi: älä
tapa. Käskyllään Jumala tahtoo suojella ihmiselämää. Kirjoitetaan 5. käsky
vihkoon ja kuvitetaan Lutherin lausuma: Tämä käsky on lähimmäisen "ympärysmuuri,
linnoitus ja turvapaikka".
2. OPPITUNTI
1. VIIDES KÄSKY KIELTÄÄ KIUSAAMISEN
Viidennen käskyn piiriin kuuluu myös henkinen väkivalta. Konkreettisena
esimerkkinä voidaan tarkastella koulukiusaamista. Oppilaat tekevät pari
mininäytelmää jostakin tyypillisestä koulukiusaamistilanteesta, jossa on mukana
kiusaaja(t), kiusattu ja katselijat. Näytelmien jälkeen keskustellaan siitä,
miten eri ryhmiin kuuluneiden olisi tullut toimia. Keskustellaan myös siitä,
millaisista asioista on turha kannella ja mistä taas tulee kertoa. Lopuksi
pohditaan yhdessä, miten koulukiusaamista voitaisiin vähentää.
2. VIIDES KÄSKY VELVOITTAA MYÖS TEKEMÄÄN HYVÄÄ LÄHIMMÄISILLE
Opettaja lukee kertomuksen laupiaasta samarialaisesta (Luuk. 10:25-37).
Kertomuksen lukemisessa voidaan käyttää vaihtelun vuoksi elämyksellisyyttä.
("Siirrymme Jerikon ja Jerusalemin väliselle tielle..." Itämaista musiikkia,
valot pois ja silmät kiinni, rento asento). Oppilaiden tehtävänä on miettiä,
millä tavoin kertomus liittyy edellä käsiteltyyn asiaan. (Ohikulkeminen on
verrattavissa katselijaksi jäämiseen). Tunnin lopuksi etsitään Raamatuista
Matt. 7:12 (ns. kultainen sääntö) ja kirjoitetaan se vihkoon.
VIRSIEHDOTUS: 509
LISÄÄ VIIDENNESTÄ KÄSKYSTÄ
Viidennen käskyn piiriin kuuluvia teemoja ovat lisäksi monet eettiset
kysymykset, kuten itsemurha, abortti ja eutanasia. Ympäristön tuhoutuminen ja
luonnonsuojelu sopivat myös viidennen käskyn yhteydessä tarkasteltaviksi.
Raamatun mukaan viides käsky ei koske esivaltaa, sillä "esivalta ei turhaan
miekkaa kanna" (Room. 13:4). Esivallalla on Lutherin mukaan oikeus rangaista
(jopa kuolemalla). Esivallalla on toisin sanoen oikeuksia, joita yksittäisellä
kansalaisella ei ole. Voidaan keskustella siitä, onko Raamatun/Lutherin näkemys
edelleen hyväksyttävissä. Mainittakoon, että Timo Nuutinen ja Varpu Kuusela ovat
toimittaneet kolme videokasettia sisältävän ohjelmasarjan Nenä poskella ja leuka
halki. Se käsittelee koulukiusaamista, nuorisoväkivaltaa, niiden syitä ja
seurauksia.
6. KÄSKY: ÄLÄ TEE AVIORIKOSTA
TUNNEILLA TARVITAAN
* Virikekalvo idoleista
* Raamattuja
* Virsikirjoja
*Sari Essayah ja Terho Kettunen -kalvot
* Monisteet Essayahin / Kettusen haastatteluista
* "Rakkautta käsittelevä teksti" monistettuna * (Mahd. myös hääkuvia
ja rakkauslaulukasetti)
1. OPPITUNTI
1. JOHDANTOVAIHTOEHTOJA
Keskustellaan virikekalvon pohjalta idoleista. Miksi heitä ihaillaan? Opettaja
voi sanoa oppilaille, että hypätään tämän käskyn yli, koska nämä ovat "aikuisten
asioita". Katsotaan, miten luokka reagoi ehdotukseen.
2. MILLAINEN ON IHANNEPOIKA TAI -TYTTÖ
Opettaja antaa oppilaille tehtäväksi miettiä, millainen on ihannepoika tai
-tyttö. Oppilaat voivat kirjata 5-10 ominaisuutta. Tehtävän jälkeen
keskustellaan esille tulleista ominaisuuksista ja siitä, miksi oppilaat pitivät
ko. ominaisuuksia tärkeinä.
3. SARI ESSAYAHIN JA TERHO KETTUSEN HAASTATTELU
Sari Essayah on entinen huippu-urheilija, jonka lajina oli 10 km:n kävely. Sari
Essayahin sijoitukset arvokisoissa: MM-kisat 1993 (kulta) ja 1991 (pronssi).
Olympiakisat 1992 (4. sija), EM-kisat 1994 (kulta). Terho Kettunen painii
58-kiloisten sarjassa. Hänen saavutuksiaan ovat SM-kisojen 1. sija 1998,
EM-kisojen 4. sija 1998 Minskissä, Nuorten MM-kisojen 3. sija Kanadassa (1987)
sekä useita SM-mitaleita (yli 10 kpl). Terho Kettunen toimii Korson seurakunnan
nuorisotyönohjaajana. Lapset ja nuoret seuraavat tarkkaan filmitähtien, missien
ja urheilusankareiden elämää. Nämä henkilöt ovat vaikuttajia, joilla on
erilaisia käsityksiä avioliitosta. Urheilija, nykykyisin evankelista Sari
Essayahille ja Terho Kettuselle Raamatun antama malli on tärkeä.
Opettaja heijastaa taululle kalvon Sari Essayahista ja/tai Terho Kettusesta ja
antaa luettavaksi Sarin/Terhon haastattelun. Oppilaat vastaavat haastattelun
pohjalta seuraaviin kysymyksiin
ryhmittäin:
1. Mitä ohjeita Sari/Terho antoi seurustelusta?
2. Mitä mieltä Sari/Terho oli 6. käskystä?
3. Mitä itse pidät tärkeänä perhe-elämässä?
2. OPPITUNTI
1. JOHDANTO
Voidaan kuunnella kasettisoittimelta jokin rakkauslaulu, minkä jälkeen opettaja
jakaa oppilaille rakkautta käsittelevän tekstin (Maiju ja Kari Kuhanen: Iloa ja
Onnea avioliittoon). Oppilaiden tehtävänä on valita tekstistä kolme kohtaa,
jotka kirjoitetaan vihkoon. Keskustellaan valituista kohdista.
2. AVIOLIITTOON VIHKIMINEN
Katsellaan oppilaiden tuomia vanhempien hääkuvia. Virsikirjassa on liitteenä
vihkikaava, johon voidaan tutustua esim. tutkimalla papin vihittäville
esittämiä kysymyksiä. Mitä on aviollinen uskollisuus? Tunti voidaan päättää
rakkauden ylistykseen, jonka opettaja lukee Raamatusta (1 Korintt. 13:1-7).
VIRSIEHDOTUS: 241, 239
7. KÄSKY: ÄLÄ VARASTA TUNNEILLA TARVITAAN
* Raamatut
* Lehtileike monistettuna
1. OPPITUNTI
1. JOHDANTO
Dramatisoidaan varastamistilanne. Sen jälkeen oppilaat kertovat, mitä heiltä on
varastettu.
2. ONKO VARASTAMINEN NORMAALIA?
Luetaan lehtileike (Janne Kivivuori: Nuoret pitävät sääntöjen rikkomista
normaalina). Keskustellaan kirjoituksesta.
Pohditaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Miksi varastetaan?
- Tekevätkö murrosikä tai vaikeat kotiolot
varastamisen hyväksytyksi?
- Kasvattavatko kaikki kokemukset persoonallisuutta? Ilkivalta on myös yhteisen
omaisuuden varastamista. Pohditaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Minkälaista ilkivaltaa on tehty omassa koulussa? Asiaa voidaan tiedustella
rehtorilta.
- Miksi ilkivalta on varastamista? Kotitehtäväksi seuraavaa oppituntia varten
oppilaille annetaan tehtäväksi tiedustella kaupoista myymälävarkauksiin
liittyviä tietoja.
- Kuinka paljon liikkeistä varastetaan (rahallinen arvo?)
- Ketkä varastavat?
- Mitä varotoimenpiteitä liikkeissä on varkauksien varalta?
Oppilaat voivat tiedustella myymälävarkauksista ja ilkivallasta aiheutuvia
kustannuksia myös puhelimitse esim. puhelinyhdistykseltä, VR:ltä, paikalliselta
liikennöitsijältä, tavarataloista ja kunnanvirastoista
2. OPPITUNTI
1. KOTITEHTÄVÄN PURKAMINEN
Oppilaat esittelevät saamansa tiedot. Taululle kirjoitetaan rahasummat, jotka
eri liikkeet menettävät varkauksien seurauksena. Pohditaan yhdessä, minkälaiset
seitsemännen käskyn rikkomukset tulevat kaikkien maksettaviksi.
2. MITÄ LAISSA SANOTAAN?
Minkälaisia rangaistuksia varkauksista seuraa? Mitä alle 15-vuotiaalle tapahtuu
varkauksien seurauksena. Miten myymälävakauksia voidaan vähentää? Lakitietoa
alle 15-vuotiaan kohtelusta:
- alle 15-vuotias on korvausvelvollinen
- alle 15-vuotiaita ei tuomita oikeudessa eikä hänelle
tule merkintää rikosrekisteriin. Poliisi kuitenkin tutkii lainvastaiset teot ja
ilmoittaa niistä lastensuojeluviranomaisille. (Tiedot koottu "Pallo hukassa"
-kirjasesta; julkaisija Rikos ei kannata -neuvottelukunta).
3. KRISTITTY JA YHTEISKUNTA
Luetaan Raamatusta Room 13:1-7 ja vastataan luetun perusteella seuraaviin
kysymyksiin:
- Miksi jokaisen tulisi noudattaa yhteiskunnan lakeja? (Esivalta on Jumalan
asettama, jakeet 1,2,4)
- Tunnemme sanonnan: "Saa varastaa, kunhan ei jää kiinni". Miksi tällainen
ajattelutapa on väärin?
(Omantunnon tähden, jae 5)
- Mitä tarkoittaa omatunto?
- Miten se, joka on varastanut voi saada hyvän omantunnon?
VIRSIEHDOTUS
8. KÄSKY: ÄLÄ TODISTA VALHEELLISESTI TOISTA IHMISTÄ
VASTAAN
TUNNEILLA TARVITAAN * Raamattuja *
Piirustuspaperia * Katekismuksia * Virsikirjoja * Virikekalvo
1. OPPITUNTI
1. JOHDANTO
Leikitään "Rikkinäistä puhelinta"
esim. seuraavan kertomuksen avulla:
"Viime perjantain ja lauantain välisenä
yönä syttyi Hausjärven Nyryllä saunarakennus
tuleen. Paikalle saapuivat kuuden kylän palokunnat, mutta tuli
oli jo saanut niin suuren vallan, että saunaa ei voitu
enää pelastaa. Rakennuksen pukusuoja, joka oli tehty
laudoista, paloi kokonaan ja hirsistä rakennettu varsinainen
sauna jouduttiin sammutustöissä repimään maan
tasalle. Tulen arvellaan saaneen alkunsa löylyhuoneesta, jonne
oli jätetty kiukaan yläpuolelle pyykkiä kuivumaan.
Pyykit olivat kuumenneet ja syttyneet tuleen sytyttäen koko
saunan."
Luokka jaetaan ryhmiin ja opettaja kertoo
käytävässä tarinan ryhmien ensimmäisille.
Nämä kertovat sen ryhmänsä seuraavalle jne.
Viimeiset kertovat tarinansa ääneen, jonka jälkeen
opettaja lukee alkuperäisen tarinan.
2. MIKSI VALEHDELLAAN?
Pohditaan, minkä vuoksi tarinat eroavat toisistaan.
Syitä voivat olla esim. kuulo, muisti, tahallisuus ym.
Keskustellaan valehtelemisesta. Miksi ihmiset valehtelevat? Onko
ns. valkoinen valhe oikeutettu? Mitä on
hätävalhe?
Keskustellaan myös juoruilusta. Olenko luottamuksen arvoinen?
Pystynkö pitämään minulle uskottuja
salaisuuksia?
3. TIIVISTELMÄ KÄSKYSTÄ
Etsitään katekismuksesta kahdeksas käsky ja Lutherin
selitys siihen. Kirjoitetaan ne vihkoon. Mitä selityksessä
kielletään ja mitä siinä käsketään?
(Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa,
että emme puhu lähimmäisestämme
perättömiä, petä hänen luottamustaan,
panettele häntä tai tahraa juoruilla hänen mainettaan,
vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä
hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen).
2. OPPITUNTI
1. JOHDANTO
Opettaja heijastaa virikekuvan taululle. Kuva esittää
Lutherin aikalaisen Lucas Cranach vanhemman maalaamaa taulua
kahdeksannesta käskystä. Kysytään oppilailta, mitä kuva heidän mielestään
esittää ja
miten se liittyy kahdeksanteen käskyyn.
2. PIIRUSTUSTEHTÄVÄ RAAMATUSTA
Etsitään Raamatusta Jaakob 3:1-13 ja luetaan
ääneen. Lukemisen jälkeen oppilaat kuvittavat
haluamansa kohdan piirustuspaperille. Arvuutellaan valmiista kuvista, mikä jae
on kyseessä. Kuvat jätetään
seinälle esiin.
VIRSIEHDOTUS: 509
9. KÄSKY: ÄLÄ TAVOITTELE TOISEN TALOA
10. KÄSKY: ÄLÄ TAVOITTELE TOISEN VAIMOA, ÄLÄ ORJAA
TAI ORJATARTA, ÄLÄ HÄNEN AASIAAN ÄLÄKÄ MITÄÄN, MIKÄ ON HÄNEN
TUNNEILLA TARVITAAN *
Viriketeksti
"Voi että, kun minullakin
olisi!"
* Raamatut
1. OPPITUNTI
1. JOHDANTO
Luetaan neljä ensimmäistä kappaletta tekstistä
"Voi, että kun minullakin
olisi!"
Tämän jälkeen opettaja johdattaa oppilaat pohtimaan
seuraavia kysymyksiä:
- Miltä tuntuu kaveri, joka aina kadehtii?
- Miksi kadehtiva ihminen ei voi koskaan olla onnellinen?
- Miksi kadehtiva ihminen tekee väärin?
- Miltä tuntuvat omat esineet, asiat, ja läheiset
ihmiset, jos koko ajan kadehtii muita?
- Miten kateudesta pääsee eroon?
2. MITÄ 9. JA 10. KÄSKY MERKITSEVÄT?
Kirjoitetaan 9. ja 10. käsky vihkoon. Muotoillaan sitten
käskyt tämän ajan nuorta varten. Oppilaat voivat
työskennellä pareittain. Ehdotukset kirjoitetaan vihkoon käskyjen alle.
Lopuksi luetaan ehdotuksia ääneen.
2. OPPITUNTI
1. TYYTYVÄISYYS ON TODELLISTA ELINTASOA
Pohditaan yhdessä sarjakuvasta tutun Roope-ankan suhtautumista
rahaan. Tuoko raha Roopelle enemmän iloa vai huolta? Miksi?
Raha ja omaisuus eivät välttämättä
ratkaise sitä, onko ihminen tyytyväinen tai ei.
Tyytyväisyys on todellista elintasoa. Laaditaan vihkoon
kaksipalstainen taulukko:
Jos en voi saada -> niin onhan minulla
Esim.
Jos en voi saada uutta pyörää -> niin onhan
minulla sentään pyörä, joka toimii vielä ja
jossa on viisi vaihdetta
Edellisen tunnin "Voi että, kun minulla olisi!"
-tekstiä voi käyttää apuna tehtävää
aloitettaessa.
2. RAAMATUN OPETUS TYYTYVÄISYYDESTÄ
Miksi liiallinen rahan tavoittelu on vahingollista?
Etsitään Raamatusta 1. Tim. 6:6-10, jonka perusteella
vastataan kysymykseen. Voidaan pohtia, miten Raamatun väittämät käyvät toteen.
1. Tim.6:6-10: "Suuri rikkauden lähde usko kyllä
onkin, kun tyydymme siihen mitä meillä on. Emme me ole
tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi
viedä mitään täältä pois. Kun
meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä.
Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan,
monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan,
jotka syöksevät ihmisen tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo on
kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois
uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä."
9. ja 10. käskyn yhteenvetona kirjoitetaan vihkoon Raamatun
antama elämänohje (Hepr. 13:5)
Hepr. 13:5: "Älkää juosko rahan
perässä, vaan tyytykää siihen, mitä
teillä on. Jumala on itse sanonut: Minä en sinua
jätä, en koskaan sinua hylkää."
VIRSIEHDOTUS 514
KÄSKYJEN
YHTEENVETO
TUNNEILLA TARVITAAN * Raamatut
* Käskyjen yhteenveto -kalvo * Paperia,
saksia, liimaa * Kalvo Joh. 15:4-5
1. OPPITUNTI
1. KERRATAAN KÄSKYT
Opettaja kyselee oppilailta käskyt ja he kirjoittavat ne
paperille. Tarkistetaan käskyt yhdessä.
Kertauksen jälkeen todetaan, että käskyt voidaan
jakaa kahteen ryhmään: käskyt, jotka koskevat ihmisen
ja Jumalan välistä suhdetta (1-3) ja käskyt, jotka
koskevat ihmisten välisiä suhteita (4-10).
Oppilaat piirtävät vihkoihin 2 laintaulua.
Ensimmäisen laintaulun yläpuolelle kirjoitetaan: suhde
Jumalaan. Toisen laintaulun yläpuolelle kirjoitetaan: suhde
ihmisiin. Oppilaat leikkaavat paperilta käskyt ja liimaavat
käskyt 1-3 ensimmäiseen ja käskyt 4-10 toiseen
tauluun.
2. RAKKAUDEN KAKSOISKÄSKY
Jeesus tiivisti käskyt ns. rakkauden kaksoiskäskyyn.
Luetaan raamatunkohta Matt. 22:36-40: "Rakasta Herraa,
Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä
suurin ja
tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä:
Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat."
Oppilaat kirjoittavat vihkoihin laintaulujen alle: Rakasta Jumalaa
yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi.
Opettaja voi palauttaa mieleen kultaisen säännön, ks.
5. käsky.
2. OPPITUNTI
1. KÄSKYT JA RAKKAUS
Edellisellä tunnilla puhuttiin rakkauden
kaksoiskäskystä. Sama ajatus löytyy myös Paavalin
kirjeestä roomalaisille: "Älkää olko
kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne. Joka rakastaa
toista, on täyttänyt
lain vaatimukset. Käskyt "Älä tee
aviorikosta", "Älä tapa", "Älä
varasta", "Älä himoitse", samoin kaikki
muukin voidaan koota tähän sanaan: "Rakasta
lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Rakkaus ei
tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus
toteuttaa koko lain" (Room. 13:8-10).
Täydennetään käskyjen yhteenvetokalvo siten,
että rakkaus -sana on oikeassa muodossaan. Tämä
Raamatun kohta tuo esille sen, että Jumala vaatii
käskyissään ennen kaikkea rakkautta.
2. RAKKAUS SYNTYY YHTEYDESTÄ KRISTUKSEEN
Sananlasku "Ei kukko käskien laula" kertoo sen,
että ketään ei saa pakottamalla tekemään
hyvää, ei myöskään rakastamaan. Esimerkiksi
vanhempien käsky "siivoa huoneesi"
herättää lapsissa helposti vastustusta. Raamattu
opettaa, että voimme rakastaa Jumalaa ja hänen tahtoaan
vain, jos saamme ensin kokea hänen rakkauttaan. "Siinä
on rakkaus - ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa,
vaan siinä, että hän on ensin rakastanut meitä ja
lähettänyt Pokansa meidän syntiemme sovitukseksi...Me
rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä"
(1 Joh. 4:10,19).
Piirustustehtävä
Luetaan Raamatusta Joh. 15:4-5, minkä jälkeen oppilaat
piirtävät paperille tekstin sisällön. Teksti
kuuluu: "Pysykää minussa, niin minä pysyn
teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää,
ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette
pysy minussa. Minä olen viinipuu ja te olette oksat. Se, joka
pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon
hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan
mitään."
Kun puu on hyvässä maaperässä ja sen oksat ovat
terveitä, se tuottaa hedelmää. Raamatussa rakkautta ja
hyviä tekoja verrataan juuri hedelmiin, koska niiden syntyminen
edellyttää oksan ja rungon - ihmisen ja Jumalan -
läheistä yhteyttä. Jos ihminen on erossa Jumalasta,
hän ei voi tuottaa hedelmää sanan raamatullisessa merkityksessä. (kalvo Joh.
15:4-5)
10 käskyä kertovat Jumalan tahdon. Voima Jumalan tahdon
täyttämiseen tulee siitä, että saamme vastaanottaa
Kristuksen rakkautta ja elää hänen
yhteydessään. (vrt. esipuhe)
VIRSIEHDOTUS 511, 125
Joh. 15:4-5
Katja
"Arto Niemi" <ar...@nospam.com> kirjoitti viestissä
news:XnFL9.210$0K1...@read3.inet.fi...
Kannattaisi ehkä tutustua Martti Lutherin Isoon Katekismukseen (Avain-sarja/
1). Se ei ole netissä, vaan hyllyssä.
:)
--
Hiljoo hyvä tulloo.
Basket
wrote:
Kyllä se on myös netissä:
http://www.funet.fi/pub/doc/religion/christian/library/fi/tunnustuskirjat/ik/
Katja
"Basket" <j...@c.jc> kirjoitti viestissä
news:b6juvu8kdbbeq6nml...@4ax.com...
:))
Jee! Laiskuus pääsee joskus aina yllättämään. (Luterilainen?;)
K.
Basket
wrote:
>
>"Basket" <j...@c.jc> kirjoitti viestissä
>Jee! Laiskuus pääsee joskus aina yllättämään. (Luterilainen?;)
Mitä laiskuuteen tulee, taidamme kaikki olla luterilaisia ;-)
Katja
"Basket" <j...@c.jc> kirjoitti viestissä
news:r23vvuoaj2an1n7ml...@4ax.com...
Minä ainakin. Vaikkakin joskus pitkin hampain... ;)
Omalla tavallaan ollut alun perin terveellistä ajattelua?
K.
Jari Huikari
Mainitun Katekismuksen (hyvän jätkän!) lisäksi Luther kirjoitti
kirjan "Puhe hyvistä teoista" vai oliko se "töistä"...
Siinäkin selitetään näitä käskyjä.
Jari
--
PER ARDUA IN FIDE SERVITE DEO
Tapio Manninen
"Katja" <katj...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:EyKL9.444$0K1...@read3.inet.fi...
>
http://www.funet.fi/pub/doc/religion/christian/library/fi/tunnustuskirjat/ik
> /
>
Jos sitten on hirveä kiire ja tunnustuksellisuus aataminaikuista, niin
kertoohan Eero Huovisen uusi katekismustulkintakin jotain tästä päivästä:
www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/syy2000/kathuovb.htm
Katja
"Tapio Manninen" <tap...@welho.com> kirjoitti viestissä
news:atr1k4$dht$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Martti-poikako aataminaikuinen? Nyt sie kuule pahan päästit!!!
Martin jutskat kun ovat koko eettisen ajattelumme pohjana, halusimme sitä
tai emme. Siksi onkin IMHO syytä silloin tällöin palata tarkastelemaan
juuria.
Martti on monet asiat sanonut paljon sujuvammin kuin eräät 1900-luvun
populistiteologit. ;)
K.
--
Nihil frustra facis - signum sapientiae?
Katja
Martti-poikako aataminaikuinen? Nyt sie kuule pahan päästit!!!
Martin jutskat kun ovat koko eettisen ajattelumme pohjana, halusimme sitä
tai emme. Siksi onkin IMHO syytä silloin tällöin palata tarkastelemaan
juuria.
Martti on monet asiat sanonut paljon sujuvammin kuin eräät 1900-luvun
populistiteologit. ;)
Kävin tuolla mainitsemallasi sivulla. Ei siellä suuria muutoksia ole
tapahtunut. Pohjana on Lutherin Vähä Katekismus. Kai se iso pienen aina
voittaa..? ;)
Janne K Jokinen
"Katja" <katj...@pp.inet.fi> writes:
> Martti on monet asiat sanonut paljon sujuvammin
> kuin eräät 1900-luvun populistiteologit. ;)
Olet sangen suurpiirteinen. Haluatko tarkentaa, ketä ja mitä tarkoitat?
(Palataan Paavali-juttuihin sitten paremmalla ajalla...)
--
Takana on tasainen kausi ja se piikki vain |
puuttuu. Toivottavasti se sattuisi vaikka | Janne K Jokinen
tälle avausmatkalle, Sundqvist hymyili ja sai | ke...@cc.hut.fi
Jauhon vastaamaan lähes sanasta sanaan samoin. | http://www.hut.fi/~kemo/
Tapio Manninen
viestissä:pthM9.131$o24...@read3.inet.fi...
>
>
> Martti-poikako aataminaikuinen? Nyt sie kuule pahan päästit!!!
> Martin jutskat kun ovat koko eettisen ajattelumme pohjana, halusimme sitä
> tai emme. Siksi onkin IMHO syytä silloin tällöin palata tarkastelemaan
> juuria.
> Martti on monet asiat sanonut paljon sujuvammin kuin eräät 1900-luvun
> populistiteologit. ;)
> K.
>
kysykii kymmenest käskyst.
Jos Martti-tohtori teologiast on kiinnostunt, kannattaa miust lukkee
Kärkkäise Peka toimittama Johdatus Lutherin teologiaan. Rakkauve ja risti
teologiaha hänel olliit aika keskeisii vaik hyö ylleesä luuloo et anneet ja
teesit.
Katja
En mie Karjala tyttölöi, mut rakkauvest oon kiinnostunt, Marti lail...
Tapio Manninen
viestissä:KuhM9.134$o24...@read3.inet.fi...
>
>
> Kävin tuolla mainitsemallasi sivulla. Ei siellä suuria muutoksia ole
> tapahtunut. Pohjana on Lutherin Vähä Katekismus. Kai se iso pienen aina
> voittaa..? ;)
> K.
>
Onneksi otsikosta vielä näkee mistä puutteesta oli puhe. Eikös naiset sano,
ettei koolla ole niin väliä, vaan sillä miten sitä käytetään ;) Täältä nyt
kuitenkin löytyy tämä modernimpi selitys kymmeneen käskyyn. Eiköhän se ole
suunniteltu puhuttelemaan (suomalaista) nykyihmistä nykymaailmassa.
Täältähän se löytyy:
http://www.evl.fi/katekismus/10kaskya/10kaskya.html
Välillähän nämä modernisoinnit tietysti menevät vähän poskelleen. Mikäs
olisi tänä aikana herkullisempi virsi kuin vanhemman virsikirjan 440 (Jo
vääryys vallan saapi...) laulettavaksi esimerkiksi Tuomiosunnuntaina ;)
> --
> Nihil frustra facis - signum sapientiae?
>
Timor Domini principium scientiae sapientiam atque doctrinam stulti
despiciunt.
Katja
> > Nihil frustra facis - signum sapientiae?
> >
> Timor Domini principium scientiae sapientiam atque doctrinam stulti
> despiciunt.
Timor stultitiae, virtus optima.
K.
Katja
> > Nihil frustra facis - signum sapientiae?
> >
> Timor Domini principium scientiae sapientiam atque doctrinam stulti
> despiciunt.
Otto J. Makela
> "Katja" <katj...@pp.inet.fi> writes:
> > Nihil frustra facis - signum sapientiae?
>
> Timor Domini principium scientiae sapientiam atque doctrinam
> stulti despiciunt.
Si hoc legere scis, nimium eruditionis habes.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */