Tupakan kasvattaminen?
Tero Markus Ronkko
>(anteeksi crosspostaus, mutta molemmat ryhmät liittynevät ainakin osin
>aiheeseen)
Postaan vielä yhteen josta on varmaan 'parhaiten' apua :)
>Olen ajatellut jo pidemmän aikaa siirtyä takaisin piipunpolton jaloon
>harrastukseen, mutta olisi toki mukavaa jättää tuo tupakkayhtiöiden tukeminen
>pois, varsinkin kun ihan tavallista piippukessua saa maustettua eri tavoin
>(suosittelen omenaa). Kuitenkin lähes kaikki netistä löytyvä tupakkaan
>liittyvä informaatio on tyyliin "tupakka tappaa ja vahingoittaa terveyttäsi" -
>en tietenkään kiistä tämän tiedon todenperäisyyttä, mutta kessun kasvatuksesta
>en ole vielä mitään pahemmin löytänyt.
>
>Onko kenelläkään henkilökohtaista kokemusta aiheesta / mitään sivuja joita
>tulisi katsoa? Onko moinen vaivan arvoista?
>--
>markus.k...@nic.fi - +358505417568 - niitty/jkl/fi
Minua kiinnostaa ihan sama asia, tosin kasvattaisin kotinuuskan
valmistukseen.
juha.l...@helsinki.fi
myymälästä Helsingin Töölöstä.
Juha
In sfnet.keskustelu.tupakka Risto Widenius <wide...@ling.helsinki.fi> wrote:
: Markus Kotilainen <markus.k...@nic.fi> writes:
: > Olen ajatellut jo pidemmän aikaa siirtyä takaisin piipunpolton
: > jaloon harrastukseen [...] mutta kessun kasvatuksesta en ole vielä
: > mitään pahemmin löytänyt.
: Olen myöskin aikonut tänä kesänä kuriositeetin vuoksi yrittää
: pienimuotoista kessunviljelyä, varsinkin kun puutarhasta ilmeisesti
: vapautuu aika ihanteellinen pläntti parille taimelle. En ole vielä
: hankkinut siemeniäkään, joten kertoile täällä, mitä löydät.
: Jos nyt unohdetaan koristetupakat, Suomen olosuhteissa on viljelty
: sekä kessua (Nicotiana rustica, palturitupakka) että Virginiaa (N.
: tabacum), joista ensinmainittu on ilmeisesti helpompi viljeltävä.
: Kohtuulliset ohjeet on Matti J. Turusen Suuressa piippukirjassa,
: perusteellisemmat Untamo Utrion sodanaikaisessa teoksessa Pois pula ja
: puutteet, joka sisältyy lyhennelmänä Meri Utrion kirjaan Pois pula,
: pois puute. Ainakin viimeinen kuuluu useimpien kirjastojen
: valikoimaan.
: Utrion mukaan aarilta saadaan noin kymmenen kilon sato valmista
: tupakkaa; omalla kulutuksellani tuo riittäisi hyvinkin kymmenen -
: viidentoista vuoden piipunpolttoon, mutta onneksi plänttikin on hieman
: eri kokoluokkaa.
: --
: "Det är på tiden att byta hö i skorna." -- rw
Pj Heikkila
Tero Markus Ronkko kirjoitti viestissä ...
>>mutta kessun kasvatuksesta
>>en ole vielä mitään pahemmin löytänyt.
>>
>>tulisi katsoa? Onko moinen vaivan arvoista?
>
>valmistukseen.
>
kasvattivat...
Muutama vuosi sitten seurasin vierestä veljeni kessunkasvatusprojektia ja
pääsin maistelemaankin työn tuloksia. Siis asiaan:
1. mistä saa siemeniä?
Kessua on ainakin kahden siemenmyynnin sortimentissa: Hyötykasviyhdistys ry.
(Mechelininkatu 51 00250 Helsinki puh. 09-4342350 fax 09-43423535) ja
Maatiainen ry. (Pihlajatie 12-14 00270 Helsinki puh. 09-4775331 fax
09-47762677).
2. mitä ne maksavat?
Maatiaisen luetteloa en satu omistamaan, mutta Hyötykasviyhdistyksen 1999
luettelon (Pähkylä 1a/99) mukaan annospussi siemeniä maksaa kokonaista
kahdeksan markkaa (Virginiantupakka - Nicotiana Tabacum - til.no 3095).
Kovasti kallista tuo tupakointi näyttää olevan :)
3. missä ja miten sitä voisi kasvattaa?
Pähkylä-lehdestä lainattuna: "Kylvö huhtikuun alkupuolella mullan pinnalle.
Lämpötila ei saa laskea alle 20 asteen. Ulos istutettaessa valitaan lämmin,
etelään viettävä kasvupaikka. Viihtyy kuohkeassa kevyessä maassa, pH noin
6,0. Runsas kalin saanti välttämätöntä: se parantaa tupakan laatua!
Taimiväli 50 cm. Lehtihankoihin ilmestyvät varkaat poistetaan. Elokuun
alkupuolella kukka latvotaan. Taimeen jätetään 10-12 lehteä."
"Korjuu: Korjuuseen ryhdytään alempien lehtien alkaessa kellastua"
Siinä teoriaa ja tässä käytäntöä: ensiksi sisällä siemenistä taimiksi.
Taimet istutetaan mahdollisimman lämpimään paikkaan. Lannoitus niin tuhdiksi
kuin sielu sietää (mainitsemassani projektissa käytettiin sitä ihteään
lievästi kompostoituna). Tavallista lämpimämpi kesä ei ole pahitteeksi
kessunkasvatuksessa. Ja sitten vaan odottamaan.
4. jatkojalostus
Lehdet pitää saada kuivattua ja fermentoitua. Pähkylä suosittelee
kuivausajaksi jopa paria vuotta. Kuivaamisen jälkeen lehdet pienitään.
Fermentoiminen on vähän kinkkisempää: pitäisi löytyä riittävän lämmin paikka
lehtien "käymiselle". Veljeni kessuprojektissa vain osa fermentoitui
kunnolla. Sinänsä en uskoisi vihreidenkään lehtien olevan käyttökelvottomia.
Niin juu ja se käyttö. Lainataanpa taas tuota Pähkylää:"Aikaisemmin
murennettuja lehtiä ja lehtien vesiliuosta on käytetty puutarhan ja
sisäkukkien tuholaisten torjuntaan. Myrkyllinen!"
Että semmoista
Pekka H.