Käsi puutuu yöllä.
Antti
puuduksissa (vasen käsi viime yönä). On pikkaisen tympeä olo, kun
kädessä ei ole minkäänlaista tuntoa. Minuutin parin kuluttua kuitenkin
veri alkaa kiertämään ja tunto palaa käteen, onneksi.
Johtuuko tämä siitä, että satun vain nukkumaan jomman kumman käteni
päällä? Tätä tapahtuu ehkä kerran parissa kuukaudessa.
Olen 31v terve mies, en polta/juo.
Jarno Nurminen
> Johtuuko tämä siitä, että satun vain nukkumaan jomman kumman käteni
> päällä? Tätä tapahtuu ehkä kerran parissa kuukaudessa.
No ainakni itselläni tuota tapahtuu joka yö. Eli herään ja jompi kumpi
käsistä on puutunut. Johtuu varmasti tavasta änkeä käsi pään ja tyynyn
alle, tai sitten todella kummallisesta käden kulmasta ;) Tapahtuu myös
jos luen kirjaa sängyllä.
mari
"Antti" <ei_...@postia.com> kirjoitti viestissä
news:3c3c29d2.437367661@news...
Petri Ketonen
> Aina silloin tällöin herään keskellä yötä siihen, että käteni on ihan
> puuduksissa (vasen käsi viime yönä). On pikkaisen tympeä olo, kun
> kädessä ei ole minkäänlaista tuntoa. Minuutin parin kuluttua kuitenkin
> veri alkaa kiertämään ja tunto palaa käteen, onneksi.
Nokitan:
Onnistun kerran-pari vuodessa nukkumaan käteni päällä niin kauan, etteivät
edes lihakset enää toimi: täydellinen halvaantuminen toisesta olkapäästä
alaspäin...
Näytän varmaankin todella fiksulta ja filmaattiselta, kun kävelen yöllä
ympäriinsä ravistellen velttoa kättä toisella. Sitten pyörittelen
ylävartaloani sivusuunnassa, ja koomaan vaipunut käsi läpsähtelee vuoroin
mahaan, vuoroin selkään. (Oma versioni Monty Pythonin "Fish-slapping
dance":sta...)
Eihän tuosta riehumisesta mitään hyötyä ole, mutta yleensä saan melkoisen
adrenaliini-rushin, kun huomaan "halvaantuneen" käden. Joku alkukantainen
insinöörivaisto varmaan päättelee keskipakoisvoiman nopeuttavan
happipitoisen veren kulkeutumista raajaan. ;-)
Noin minuutin päästä - on muuten pitkä minuutti - alkavat sormenpäät vähän
liikahdella, ja parin minuutin kuluttua kättä pystyy jo nostamaan sen omilla
lihaksilla. _Sitten_ odotellaan, että tunto palaa... Lopuksi varmistetaan,
ettei kukaan nähnyt neroa työssään.
Pistäkää paremmaksi. Vai onko sitten jo amputointi (tai pakkopaita) edessä?
p
P.S. Myyn videotallenteet eniten tarjoavalle. :D
Jukka Pappinen
news:a1i0c7$5ii$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Noin minuutin päästä - on muuten pitkä minuutti - alkavat sormenpäät
vähän
> liikahdella, ja parin minuutin kuluttua kättä pystyy jo nostamaan sen
omilla
> lihaksilla. _Sitten_ odotellaan, että tunto palaa... Lopuksi
varmistetaan,
> ettei kukaan nähnyt neroa työssään.
>
> Pistäkää paremmaksi. Vai onko sitten jo amputointi (tai pakkopaita)
edessä?
Noo... Esimerkiksi joulun aikaan tapasin erään asiakkaan, jolle oli
iskenyt tämmöinen "lauantai-illan halvaus" (mikähän sille on
suositeltava suomenkielinen termi?) kun oli humalassa nukahtanut käden
päälle. Kaksi päivää oli jaksanut ihmetellä toimimatonta kättään,
kolmantena soitti sitten ambulanssin :-)
- Jukka
--
Jukka Pappinen
japa...@hytti.uku.fi
Petri Ketonen
"Jukka Pappinen" <japa...@hytti.uku.fi> wrote in message
news:a1i52i$l4o$1...@luotsi.uku.fi...
> "Petri Ketonen" <petri....@welho.com> kirjoitti viestissä
> news:a1i0c7$5ii$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>
> edessä?
>
> Noo... Esimerkiksi joulun aikaan tapasin erään asiakkaan, jolle oli
> iskenyt tämmöinen "lauantai-illan halvaus" (mikähän sille on
> suositeltava suomenkielinen termi?) kun oli humalassa nukahtanut käden
> päälle. Kaksi päivää oli jaksanut ihmetellä toimimatonta kättään,
> kolmantena soitti sitten ambulanssin :-)
Ok, voitit. :D (Sinulla taitaa tosin olla ns. kotikenttäetu.)
Varsin rauhallisenoloinen tyyppi... Ei turhaa hätäilyä. Itse olisin
todennäköisesti jaksanut odottaa enintään vartin, ennen kuin sirra olisi
ollut pakko soittaa paikalle...
Miten kaverin kädelle kävi? Jos ei kovin huonosti, käännänkin ehkä ensi
kerralla vain kylkeä... Aika tahdosta riippumaton tuo yöllinen koreografia
tosin on; olen vielä puoliunessa ja toisaalta pumppu hakkaa vimmatusti.
Epänormaali fyysinen ärsyke ilmeisesti laukaisee jonkinlaisen
paniikkireaktion tjms.?
Pieniä "säpsähtämisheräämisiä" koen muutenkin silloin tällöin, niin kuin kai
useimmat muutkin. Niistä pääsee kyllä takaisin unten maille huomattavasti
nopeammin. Valitettavasti niillä ei ole vastaavaa viihteellistä arvoa
kanssaeläjille. :-)
En voi kannattaa suoraa käännöstä "lauantai-illan halvaus", koska siitä
tulee näin suomalaiskansallisesti ajattellen pikemminkin mieleen edellisen
illan mahdollinen "äkillinen nukkumaanmeno"... ;-)
p
Harri Markkula
"Petri Ketonen" <petri....@welho.com> kirjoitti
viestissä:a1i0c7$5ii$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> "Antti" <ei_...@postia.com> wrote in message
news:3c3c29d2.437367661@news...
> > Aina silloin tällöin herään keskellä yötä siihen, että käteni on
ihan
> > puuduksissa (vasen käsi viime yönä). On pikkaisen tympeä olo, kun
> > kädessä ei ole minkäänlaista tuntoa. Minuutin parin kuluttua
kuitenkin
> > veri alkaa kiertämään ja tunto palaa käteen, onneksi.
>
> Nokitan:
> Näytän varmaankin todella fiksulta ja filmaattiselta, kun kävelen
yöllä
> ympäriinsä ravistellen velttoa kättä toisella. Sitten pyörittelen
> ylävartaloani sivusuunnassa, ja koomaan vaipunut käsi läpsähtelee
vuoroin
> mahaan, vuoroin selkään. (Oma versioni Monty Pythonin "Fish-slapping
> dance":sta...)
Älä kuitenkaan kovin rajuun tansiin rupea, ettet venäytä olkapään
alueella kulkevia hermoja. Voi tulla pysyvämpääkin vauriota.
Terv: Harri
Jukka Pappinen
>
> Miten kaverin kädelle kävi?
Tästä nimenomaisesta potilaasta en tiedä, mutta yleensä vaiva paranee
itsestään ajan kanssa. Lopulliseen paranemiseen tosin saattaa mennä
viikkoja, jopa kuukausia, kuulemma.
> En voi kannattaa suoraa käännöstä "lauantai-illan halvaus", koska
siitä
> tulee näin suomalaiskansallisesti ajattellen pikemminkin mieleen
edellisen
> illan mahdollinen "äkillinen nukkumaanmeno"... ;-)
Niin no, se nyt oli väännös englanninkielisestä termistä "Saturday
evening palsy". Normaalisti kai tuommoinen hermon puristuminen tekee sen
verran kipeää, että asentoa mielellään vaihtaa unissaankin.
Kokovartalopuudutuksessa nukkuja ei tähän välttämättä kykene.
Harri Markkula
> evening palsy". Normaalisti kai tuommoinen hermon puristuminen tekee
sen
> verran kipeää, että asentoa mielellään vaihtaa unissaankin.
> Kokovartalopuudutuksessa nukkuja ei tähän välttämättä kykene.
Kyse on siitä, että olkavarren alueella kulkee kolme hermoa sormiin päin
siten, että yksi näistä kiertää olkaluun alapäässä takaa eteen. Eli se
ei kulje luun suuntaisesti, vaan viistosti sen ympäri. Tämmöinen kohta
on otollinen jäämään puristuksiin, kun nukkuu käden päällä ja vaurion
paraneminen kestää helposti kuukauden päivät.
Tässä on siis kyse eri asiasta, kuin se parissa minuutissa kihelmöiden
ohimenevä juttu, joka on verenkiertoperäinen.
Saturday night palsyä ei käteen juurikaan saa ilman pullosta nautittua
kemiallista avustusta ;-)
Terv: Harri
Kimmo Hänninen
> Onnistun kerran-pari vuodessa nukkumaan käteni päällä niin
> kauan, etteivät edes lihakset enää toimi: täydellinen
> halvaantuminen toisesta olkapäästä alaspäin...
ja ihan vierasta kättä toisella kädellä. Ihan kuin kättelisi
vainajaa.
Kimmo
Basilisk
> Näytän varmaankin todella fiksulta ja filmaattiselta, kun kävelen yöllä
> ympäriinsä ravistellen velttoa kättä toisella. Sitten pyörittelen
> ylävartaloani sivusuunnassa, ja koomaan vaipunut käsi läpsähtelee vuoroin
> mahaan, vuoroin selkään. (Oma versioni Monty Pythonin "Fish-slapping
> dance":sta...)
Minullekin on muutamia kertoja noin käynyt, mutta yhtenä yönä heräsinkin siihen
kun ei kumpikaan käsi toiminut. Ähellys istuma-asentoon ja sitten käpälät
heilumaan ees-taas ala Zombie-Samba.
Kun noita yhden käden totaalisia puutumisia on tullut niin olen herännyt siihen
kun jotain on läjähtänyt rintakehän päälle, jonka sitten huomaakin olevan oma
käsi. Aina siihen on aikalailla säikähtänyt ennenkuin alkaa kunnolla heräämään.
Jostain syytä muutamaan vuoteen noita ei ole käynyt, olin puutumisten aikoihin
hivenen alipainoinen, nyt taas hieman päinvastoin. Liekö sillä mitään tekemistä.
Jani Miettinen
Tiedän tunteen, mutta en kuvailisi sitä ollenkaan vekkuliksi :)
--
Seko-Ira älähtää, jo honka-likka - ka' - lahtaa
[sähköpostiosoite muuttunut, päivittäkääs suodatusehtonne]
JussiL
"Antti" <ei_...@postia.com> kirjoitti viestissä:3c3c29d2.437367661@news...
> Aina silloin tällöin herään keskellä yötä siihen, että käteni on ihan
> puuduksissa (vasen käsi viime yönä). On pikkaisen tympeä olo, kun
Tuttu juttu minullekin, mutta sen lisäksi aika ajoin vasen puutuu
päivälläkin. Puolitoista vuotta sitten kun se alkoi niin jo säikäytti
sydänoireita ajattelemaan, mutta selitys löytyi niskanikamien
kuluneisuudesta, hermo jää aika-ajoin puristuksiin ja aiheuttaa puutumisen
tunteen. Päivällä kun ottaa nöyrän puolittaisen kumarrusasennon niin
häviää hetkessä.
Terv. jussiL
Petri Ketonen
"Harri Markkula" <til...@netti.fi> wrote in message
news:a1igm2$qu0$1...@tron.sci.fi...
> Saturday night palsyä ei käteen juurikaan saa ilman pullosta nautittua
> kemiallista avustusta ;-)
Heeeeeetkineeen...
Haluaisin tässä vaiheessa korostaa, että en ole kertaakaan huomannut em.
halvaantumisefektiä liikuttuneessa mielentilassa... Itse asiassa epäilen,
että olisin tyypillisenä kemiallis-avusteisena la-su-yönä liian "väsynyt"
edes kiinnostumaan moisesta pikkuseikasta... ;-)
p
Petri Ketonen
> > En voi kannattaa suoraa käännöstä "lauantai-illan halvaus", koska
> siitä
> > tulee näin suomalaiskansallisesti ajattellen pikemminkin mieleen
> edellisen
> > illan mahdollinen "äkillinen nukkumaanmeno"... ;-)
>
> Niin no, se nyt oli väännös englanninkielisestä termistä "Saturday
> evening palsy". Normaalisti kai tuommoinen hermon puristuminen tekee sen
> verran kipeää, että asentoa mielellään vaihtaa unissaankin.
> Kokovartalopuudutuksessa nukkuja ei tähän välttämättä kykene.
Myös "Saturday night paralysis" tai "Drunkard's arm". Hassua on se, että en
ole ikinä kärsinyt ko. vaivasta rankan illan jälkeen. (Ja niitä on ollut
enemmän kuin... ööh... kolme. ;-)
p
Jani Miettinen
>> Saturday night palsyä ei käteen juurikaan saa ilman pullosta
>> nautittua kemiallista avustusta ;-)
>
> Heeeeeetkineeen...
>
> Haluaisin tässä vaiheessa korostaa, että en ole kertaakaan
> huomannut em. halvaantumisefektiä liikuttuneessa
> mielentilassa...
Taidanpa mainita saman :)
Kun nyt muistelin noita kertoja kun tuota on sattunut, niitä tulee
aika harvoin, mutta kun sellainen tulee yhden kerran, sellainen
tulee usein toinenkin (ja joskus kolmaskin) viikon-parin sisällä.
Voi taas mennä kuukausia, ettei tuollaista tapahdu kiertaakaan.
Harri Markkula
"Jani Miettinen" <jomiet...@mappi.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:Xns919398D2D5E1...@130.133.1.4...
> "Petri Ketonen" <petri....@welho.com>:
> >> Saturday night palsyä ei käteen juurikaan saa ilman pullosta
> >> nautittua kemiallista avustusta ;-)
> >
> > Heeeeeetkineeen...
> >
> > Haluaisin tässä vaiheessa korostaa, että en ole kertaakaan
> > huomannut em. halvaantumisefektiä liikuttuneessa
> > mielentilassa...
>
> Taidanpa mainita saman :)
>
> Kun nyt muistelin noita kertoja kun tuota on sattunut, niitä tulee
> aika harvoin, mutta kun sellainen tulee yhden kerran, sellainen
> tulee usein toinenkin (ja joskus kolmaskin) viikon-parin sisällä.
>
> Voi taas mennä kuukausia, ettei tuollaista tapahdu kiertaakaan.
Nyt ette kumpikaan ole selvillä, mistä tässä on kyse.
Te juttelette molemmat verenkiertoperäisestä muutamassa minuutissa ohi
menevästä puutumisesta, joka ei ole sama asia kuin saturday night palsy,
joka taasen on hermopinteestä johtuva ja vaatii parantuakseen
tavallisesti viikkoja.
Eli ei saa sekottaa kahta asiaa keskenään.
Terv: Harri
Petri Ketonen
>
> > "Petri Ketonen" <petri....@welho.com>:
> > >> Saturday night palsyä ei käteen juurikaan saa ilman pullosta
> > >> nautittua kemiallista avustusta ;-)
> > > Haluaisin tässä vaiheessa korostaa, että en ole kertaakaan
> > > huomannut em. halvaantumisefektiä liikuttuneessa
> > > mielentilassa...
> Nyt ette kumpikaan ole selvillä, mistä tässä on kyse.
>
> Te juttelette molemmat verenkiertoperäisestä muutamassa minuutissa ohi
> menevästä puutumisesta, joka ei ole sama asia kuin saturday night palsy,
> joka taasen on hermopinteestä johtuva ja vaatii parantuakseen
> tavallisesti viikkoja.
Ymmärsin kyllä. Lainaus alkuperäisestä viestistäsi:
"Tässä on siis kyse eri asiasta, kuin se parissa minuutissa kihelmöiden
ohimenevä juttu, joka on verenkiertoperäinen."
Selvää suomenkieltähän tuo oli.
Päättelin, että humalassa olisi myös helpompi saada verenkiertoperäinen
"halvaus", joten päätin puolustaa olematonta mainettani... ;-)
Pahoittelen epäselvää viestiäni. Nyyssikeskustelussa on yllättäviä
kompastuskiviä vielä vuosien harjoittelunkin jälkeen, näemmä.
p
Jani Miettinen
> Nyt ette kumpikaan ole selvillä, mistä tässä on kyse.
>
> Te juttelette molemmat verenkiertoperäisestä muutamassa
> minuutissa ohi menevästä puutumisesta, joka ei ole sama asia
> kuin saturday night palsy, joka taasen on hermopinteestä
> johtuva ja vaatii parantuakseen tavallisesti viikkoja.
Oletko *aivan* varma?
Kyseessä ei ole tyypillinen puutuminen, joka menisi muutamassa
minuutissa ohi, vaan täydellinen käden katoaminen aivojen
näkökulmasta. Siinä ei ole tuntoa, se ei liiku, ja se on aivan
jotain muuta kuin "kihelmöiden ohi menevä puutuminen." Tämä
kestää enemmän kuin muutaman minuutin. Se, että se tuskin on snp
ei tarkoita sitä, että se sitten olisi tyypillinen puutuminen.
> Eli ei saa sekottaa kahta asiaa keskenään.
Ei saa, niin.
Harri Markkula
"Jani Miettinen" <jomiet...@mappi.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:Xns9195C3A42662...@130.133.1.4...
> "Harri Markkula" <til...@netti.fi>:
> > Nyt ette kumpikaan ole selvillä, mistä tässä on kyse.
> >
> > Te juttelette molemmat verenkiertoperäisestä muutamassa
> > minuutissa ohi menevästä puutumisesta, joka ei ole sama asia
> > kuin saturday night palsy, joka taasen on hermopinteestä
> > johtuva ja vaatii parantuakseen tavallisesti viikkoja.
>
> Oletko *aivan* varma?
Lyhyt ja ytimekäs vastaus, eli olen aivan 100% varma. Riittääkö?
Terv: Harri
Susanna-Sofia Sasha
Tuttu juttu, mutta nyt kun aloin ajattelemaan niin ei ole vaivannut
sen jälkeen kun aloin harrastamaan Aikidoa puoli vuotta sitten.
Eli nähtävästi säännöllinen liikunta todellakiin ehkäisee: ainakin
niskoja rentottava sellainen.
Toi puutuminenhan on myös yksi oire jonkin hermon jäämisestä
jumiin nikamien väliin tms, mutta useammin kai vaaratonta.
Kannattaa varmaan kysästä lääkäriltä jos puutuu muulloinkin
kuin nukkuessa.
- Sofia
Jani Miettinen
>> > Nyt ette kumpikaan ole selvillä, mistä tässä on kyse.
>> >
>> > Te juttelette molemmat verenkiertoperäisestä muutamassa
>> > minuutissa ohi menevästä puutumisesta, joka ei ole sama asia
>> > kuin saturday night palsy, joka taasen on hermopinteestä
>> > johtuva ja vaatii parantuakseen tavallisesti viikkoja.
>>
>> Oletko *aivan* varma?
>
> Lyhyt ja ytimekäs vastaus, eli olen aivan 100% varma.
> Riittääkö?
Oikeastaan aikaisempikin riitti jo siihen, että suosittelen sinua
lopettamaan sataprosenttisen varmojen diagnoosien jakelun
terveysryhmässä ennen kuin tulee vahinko. Joku voi uskoa sinua
aiheettomasti ja jättää menemättä lääkärille _toivoessaan_, että
olet oikeassa, eikä vaiva ole kovin vakava.
Minulla on diagnosoitu nikamien yliliikkuvuutta, ja sen on epäilty
aiheuttavan samanlaisia ongelmia, sillä välilevyt joutuvat sen
takia koetukselle. Se yhdistettynä siihen, että sen takia
hartiaseudun lihakset joutuvat tekemään ylimääräistä työtä
pitäessään nikamat kohdallaan, on mahdollista, että hermo voi
joutua lievästi puristuksiin muuallakin kuin kainalokuopassa ja
"liikuttuneessa" mielentilassa.
Tämä on toistaiseksi vain valistunut arvaus (asiaa ei ole tutkittu
läpikotaisin, sillä oireet ovat pysyneet nyt poissa), mutta luotan
siihen huomattavasti enemmän kuin sinun parin viestin perusteella
tekemääsi diagnoosiin. Sen tekijänä oli henkilö, joka nimittäin
vaivautui tutkimaan asiaa paikan päällä, eikä nyyssiviestien
perusteella.
Harri Markkula
"Jani Miettinen" <jomiet...@mappi.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:Xns91989175E4DA...@130.133.1.4...
> "Harri Markkula" <til...@netti.fi>:
> >> > Nyt ette kumpikaan ole selvillä, mistä tässä on kyse.
> >> >
> >> > Te juttelette molemmat verenkiertoperäisestä muutamassa
> >> > minuutissa ohi menevästä puutumisesta, joka ei ole sama asia
> >> > kuin saturday night palsy, joka taasen on hermopinteestä
> >> > johtuva ja vaatii parantuakseen tavallisesti viikkoja.
> >>
> >> Oletko *aivan* varma?
> >
> > Lyhyt ja ytimekäs vastaus, eli olen aivan 100% varma.
> > Riittääkö?
>
> Oikeastaan aikaisempikin riitti jo siihen, että suosittelen sinua
> lopettamaan sataprosenttisen varmojen diagnoosien jakelun
> terveysryhmässä ennen kuin tulee vahinko. Joku voi uskoa sinua
> aiheettomasti ja jättää menemättä lääkärille _toivoessaan_, että
> olet oikeassa, eikä vaiva ole kovin vakava.
Onko sinusta tullut täysin lukutaidoton?
En ole tarjonnut kenellekään mitään diagnoosia, vaan ainoastaan
kommentoinut keskustelua, missä sekotettiin kaksi toisistaan
riippumatonta asiaa keskenään.
En myöskään ole missään vaiheessa antanut ymmärtää, että kannattaa
odotella oireiden kanssa.
Sinun kirjoituksiasi jonkin aikaa seuranneena olen havainnut, että
helposti kuvittelet toisen henkilön kirjoittaneen muuta, kuin mitä hän
todellisuudessa on kirjoittanut. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta.
Lue ensikerralla koko thredi ajatuksella läpi, niin ehkä huomaat mistä
on kyse.
Terv: Harri
Jani Miettinen
> En ole tarjonnut kenellekään mitään diagnoosia, vaan ainoastaan
> kommentoinut keskustelua, missä sekotettiin kaksi toisistaan
> riippumatonta asiaa keskenään.
Viestissä <news:a1n1va$s56$1...@tron.sci.fi> sinä kirjoitit näin:
Te juttelette molemmat verenkiertoperäisestä muutamassa
minuutissa ohi menevästä puutumisesta, joka ei ole sama
asia kuin saturday night palsy, joka taasen on
hermopinteestä johtuva ja vaatii parantuakseen
tavallisesti viikkoja.
Tarkoittaako tuo, että kun minä ja joku toinen kerroimme omalla
kohdallamme tapahtuvasta puutumisesta, joka ei ole kovin
tyypillinen verenkiertoperäinen puutuminen, me juttelimmekin
verenkiertoperäisestä puutumisesta? Vai tarkoittaako tuo jotain
muuta? Jos tarkoittaa, miksi kerroit meille, mistä me juttelimme
jos me juttelimme jostain muusta?
> Sinun kirjoituksiasi jonkin aikaa seuranneena olen havainnut,
> että helposti kuvittelet toisen henkilön kirjoittaneen muuta,
> kuin mitä hän todellisuudessa on kirjoittanut. Tämä ei ollut
> ensimmäinen kerta.
Kerropa nyt, mitä sinä tuossa lainaamassani pätkässä tarkoitit ja
miksi kirjoitit noin, jos et tarkoittanutkaan esittää diagnoosia
siitä, mistä _minä_ puhun. Ole hyvä.
Epämääräiset vihjailut edellisistä kerroista eivät oikein ilahduta,
sillä koskaan et ole vastannut pyyntööni selventää näitä
väitteitäsi minun kirjoituksistani.
Jatkokeskustelu varaventtiiliin. Tämä ei ole terveysasiaa.
Jani Miettinen
> En ole tarjonnut kenellekään mitään diagnoosia, vaan ainoastaan
> kommentoinut keskustelua, missä sekotettiin kaksi toisistaan
> riippumatonta asiaa keskenään.
Viestissä <news:a1n1va$s56$1...@tron.sci.fi> sinä kirjoitit näin:
Te juttelette molemmat verenkiertoperäisestä muutamassa
minuutissa ohi menevästä puutumisesta, joka ei ole sama
asia kuin saturday night palsy, joka taasen on
hermopinteestä johtuva ja vaatii parantuakseen
tavallisesti viikkoja.
Tarkoittaako tuo, että kun minä ja joku toinen kerroimme omalla
kohdallamme tapahtuvasta puutumisesta, joka ei ole kovin
tyypillinen verenkiertoperäinen puutuminen, me juttelimmekin
verenkiertoperäisestä puutumisesta? Vai tarkoittaako tuo jotain
muuta? Jos tarkoittaa, miksi kerroit meille, mistä me juttelimme
jos me juttelimme jostain muusta?
> Sinun kirjoituksiasi jonkin aikaa seuranneena olen havainnut,
> että helposti kuvittelet toisen henkilön kirjoittaneen muuta,
> kuin mitä hän todellisuudessa on kirjoittanut. Tämä ei ollut
> ensimmäinen kerta.
Kerropa nyt, mitä sinä tuossa lainaamassani pätkässä tarkoitit ja
miksi kirjoitit noin, jos et tarkoittanutkaan esittää diagnoosia
siitä oireilusta, josta _minä_ puhun. Ole hyvä.
Epämääräiset vihjailut edellisistä kerroista eivät oikein
ilahduta, sillä koskaan et ole vastannut pyyntööni selventää
näitä väitteitäsi minun kirjoituksistani, vaikka väittää olet
jaksanut.
Jatkokeskustelu varaventtiiliin. Tämä ei ole terveysasiaa vaan
totista totta.
Harri Markkula
"Jani Miettinen" <jomiet...@mappi.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:Xns9198A3E20199...@130.133.1.4...
> "Harri Markkula" <til...@netti.fi>:
> > En ole tarjonnut kenellekään mitään diagnoosia, vaan ainoastaan
> > kommentoinut keskustelua, missä sekotettiin kaksi toisistaan
> > riippumatonta asiaa keskenään.
>
> Viestissä <news:a1n1va$s56$1...@tron.sci.fi> sinä kirjoitit näin:
>
> Te juttelette molemmat verenkiertoperäisestä muutamassa
> minuutissa ohi menevästä puutumisesta, joka ei ole sama
> asia kuin saturday night palsy, joka taasen on
> hermopinteestä johtuva ja vaatii parantuakseen
> tavallisesti viikkoja.
>
> Tarkoittaako tuo, että kun minä ja joku toinen kerroimme omalla
> kohdallamme tapahtuvasta puutumisesta, joka ei ole kovin
> tyypillinen verenkiertoperäinen puutuminen, me juttelimmekin
> verenkiertoperäisestä puutumisesta?
Sinä ja mainitsemasi 'eräs toinen' jatkoitte viestiä, jossa oli juttua
Saturday Night Palsy:ksi kutsutusta asiasta omilla kokemuksillanne,
jotka eivät kyseistä oireyhtymää edusta. Tästä syntyi virhe, joka oli
syytä oikaista.
Ethän sinä tuota myöntää osaa, mutta se ei ole mitään uutta. Minun
puolestania asia saa jäädä tähän ja Sinä puolestasi saat tutkia
kirjallisuudesta mitä tuolla SNP-oireyhtymällä tarkoitetaan, mitkä ovat
sen oireet ja mistä se syntyy.
Sen jälkeen voit verrata löytämääsi informaatiota minun thrediin
kirjoittamaani ja olla visusti hiljaa.
Terv: Harri
Jani Miettinen
> Sinä ja mainitsemasi 'eräs toinen' jatkoitte viestiä, jossa oli
> juttua Saturday Night Palsy:ksi kutsutusta asiasta omilla
> kokemuksillanne, jotka eivät kyseistä oireyhtymää edusta. Tästä
> syntyi virhe, joka oli syytä oikaista.
Se, että asioita ei saa sekoittaa oli aiheellinen kommentti, mutta
huomasin sinun esittäneen toisenkin arveluttavan diagnoosin ja
siksi tähdensin, että niitä ei kannata tehdä nyyssien välityksellä
muutaman viestin perusteella.
Sen jälkeen aloit syyttämään minua ja kritisoimaan jälleen
kirjoituksiani ("joita olet seurannut jonkin aikaa").
Kuitenkin juuri siinä viestissä, johon sinä vastasit, minä kerroin
(kuten edellinenkin kirjoittaja), että minunkaan kohdallani kyse ei
ole Saturday night palsystä (snp vastedes). Kyseessä oli vieläpä
osaltani tasan ensimmäinen "jatko" viestiin, jossa snp:stä
kerrottiin, joten minä en ainakaan voinut "jatkaa" siihen viestiin,
johon väität minun "jatkaneen".
Juuri tuohon mainittuun viestiin _sinä_ vastasit kertomalla, että
me molemmat (minä ja tuo joku toinen) juttelemme
verenkiertoperäisestä puutumisesta.
Nyt X oikaisee ensin ja sitten minäkin oikaisen, että kyseessä ei
ole puheena oleva snp, ja sinä vastaat sen jälkeen, että kyseessä
on verenkiertoperäinen puutuminen. Voidaanko nyt olettaa, että sinä
olet aiheellisesti oikaisemassa väärinkäsityksiä terveysryhmässä?
Koska minäkin ehdin jo itse oikaista, että omalla kohdallanikaan
kyse _ei_ ole snp:stä, ja koska sinä vastasit siihen viestiin,
jossa minä kerroin tuon asian, on erittäin todennäköistä, että:
a) tuon olettamus oli oikaistu niin, että sinulla ei enää ollut
tarvetta oikaista sitä ja
b) sinä olet nähnyt ne viestit, jossa mahdollinen väärinkäsitys
oikaistaan, joten sinä tiesit myös sen, ettei sinulla enää ollut
tarvetta oikaista sitä
Tässä ei siis ollut mitään väärinkäsitystä oikaistavana. Minusta
sinä arvioit selväsikin sitä, mistä me puhuimme ja arvioit vaivan
luonnetta hyvin vähäisten tietojen perusteella. Ja uskosi siitä,
mistä me juttelimme _ei_ kuulu terveysryhmään edelleenkään. Sama
pätee siihen, mitä _sinä_ ajattelet _minun_ kirjoituksistani.
> Ethän sinä tuota myöntää osaa, mutta se ei ole mitään uutta.
Ja tällaista sitten sieltä satelee silloin tällöin. Oli ryhmä mikä
tahansa.
Follarit asetettu jälleen - et noudattanut niitä, vaikka syytä
olisi ollut. Follareiden noudattamisen lisäksi toivon, että kun
sinulle seuraavan kerran tulee vastustamaton halu kritisoida minua,
pidät huolen siitä, että sinulla on jotain sanottavaa ja pidät
kritiikkisi suhteessa asian vakavuuteen. En oikein osaa - vaikka
ehkä pitäisi - suhtautua aina kovin leppoisasti aiheettomaan
näennäisesti pätevän näköiseen lyömäaseena käyttämääsi kritiikkiin,
joita sinun suunnaltasi on sadellut jo pitkään.
Jos sinusta tuntuu - skh-episodin jälkeen saattaisi tuntua - että
sinun on näytettävä minulle, älä vaivaudu. Sinulla on asiaakin
sanottavana, mutta henkilöönkäypää kritiikkiäsi minä en niele, jos
siihen ei ole aihetta.
Mika Mela
> "Jani Miettinen" <jomiet...@mappi.helsinki.fi> kirjoitti
> viestissä:Xns9195C3A42662...@130.133.1.4...
> > "Harri Markkula" <til...@netti.fi>:
> > > Nyt ette kumpikaan ole selvillä, mistä tässä on kyse.
> > > Te juttelette molemmat verenkiertoperäisestä muutamassa
> > > minuutissa ohi menevästä puutumisesta, joka ei ole sama asia
> > > kuin saturday night palsy, joka taasen on hermopinteestä
> > > johtuva ja vaatii parantuakseen tavallisesti viikkoja.
> > Oletko *aivan* varma?
> Lyhyt ja ytimekäs vastaus, eli olen aivan 100% varma. Riittääkö?
> Terv: Harri
Haluatko kommentoida oheista sivua?
http://www.madsci.org/posts/archives/dec96/850996021.Ns.r.html
Harri Markkula
"Mika Mela" <mika...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:3C459A33...@iki.fi...
Enpä välttämättä halua ;-)
Kannattaa kuitenkin vilkaista Summary-kohtaa, jossa asiaa valaistaan
varsin hyvin. Sana 'iskemia' tarkoittaa juuri verenkierron ja sitäkautta
hapenpuutetta. Siinä kuvataan myös hyvin verenkierron palautumisen myötä
hyvin usein tuntuva 'tickling' eli lähinnä kihelmöinti suomenkielellä
sanottuna.
Saturday Night Palsy kuvataan vaikkapa sivuilla;
http://www.clark.net/pub/electra/cse0918.html
ja sille on tyypillistä oireen rajoittuminen radialishermon alueelle
(yksi kolmesta käden hermosta) vammamekanismista johtuen, sekä varsin
tyypillisesti huomattavan pitkä toipumisaika aina useaan viikkoon asti.
Edellisen itse näkemäni toipuminen kesti nelisen viikkoa. Tämä _ei_
palaudu muutamassa minuutissa tai tunnissa, kuten tuo iskeeminen eli
lievempi 'vamma', joka usein koskeekin koko kättä, eli kaikkia kolmea
hermoa.
Jani Miettinen veti herneen nenään siksi, että uskalsin väittää tuota
varsin usein päihtymyksen (intoxication) aiheuttamaksi. Olemme nimittäin
huumepolitiikassa pikkuisen eri linjoilla. Em. linkissä kannattaa
kiinnittää keskusteluosaan (discussion), jossa tuo myös kerrotaan.
No, tulipahan kommentoitua kuitenkin ;-)
Miettinen tuskin osaa lopettaa, mutta minä aion osata.
Terv: Harri
Jani Miettinen
> Jani Miettinen veti herneen nenään siksi, että uskalsin väittää
> tuota varsin usein päihtymyksen (intoxication) aiheuttamaksi.
Viestissä <news:Xns9198AE24BA23...@130.133.1.4> selostin
tapahtumien kulun. Et ole kommentoinut sitä. Et korjaakaan siitä
mitään vaan esität taas uuden arvion ja syytöksen. Jos tuossa
viestissä olisi ollut jotain vialla, olisit kai pystynyt osoittamaan
sen?
Jos viestin sisältö pitää paikkansa, silloin tuo väitteesi on perätön
ja syyni vetää herne nenääni on siinä, miten aloit syyttää minua (et
asiasta, vaan henkilönä) mielestäni edelleen täysin aiheellisen
diagnoosikritiikkini jälkeen.
> Miettinen tuskin osaa lopettaa, mutta minä aion osata.
Ala-arvoista. Sinä esität toistuvasti täysin irrelevantteja
henkilöönkäypiä syytöksiä ja sen jälkeen yrität vihjailla, että
_minun_ pitäisi lopettaa jotain.
Mieti vähän. Hengitä sisään ja käy vaikka ulkona. Ota lasillinen
vettä.