Kuolemasta
Jorma Moll
"Kuolema tuo yleensä esiin kuolevan parhaat piirteet ja omaisten
pahimmat piirteet", pohtii Terhokodin vastaava lääkäri Juha Hänninen.
Osku
>
> "Kuolema tuo yleens� esiin kuolevan parhaat piirteet ja omaisten
> pahimmat piirteet", pohtii Terhokodin vastaava l��k�ri Juha H�nninen.
>
>
> http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=74&t=&a=4947
>
Vainajan muistotilaisuudessa ei koskaan kerrota millainen vainaja
todella oli.
Osku
Felix D. Katze
news:vVMNm.42530$La7....@uutiset.elisa.fi...
Mutta perunkirjoituksessa omaiset voivat pist�� nyrkkitappeluksi. N�hty on.
Osku
Perunkirjoituksissa sukulaissuhteet katkeavat viimeist��n. Ei niin
pient� jaettavaa ole.
Osku
Jorma Moll
> "Osku" <o...@ei-osoitetta.teille.fi> wrote in message
>
> news:vVMNm.42530$La7....@uutiset.elisa.fi...
>
> > Jorma Moll kirjoitti:
>
> >> pahimmat piirteet", pohtii Terhokodin vastaava lääkäri Juha Hänninen.
>
> >>http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=74&t=&a=4947
>
> > Vainajan muistotilaisuudessa ei koskaan kerrota millainen vainaja todella
> > oli.
>
Kun ei oo mitä jakaa, ei heilu nyrkki. Nähty on.
Osku
> On 21 marras, 09:57, "Felix D. Katze" <fe...@somewhere.com> wrote:
>> "Osku" <o...@ei-osoitetta.teille.fi> wrote in message
>>
>> news:vVMNm.42530$La7....@uutiset.elisa.fi...
>>
>>> Jorma Moll kirjoitti:
>>>> pahimmat piirteet", pohtii Terhokodin vastaava l��k�ri Juha H�nninen.
>>> Vainajan muistotilaisuudessa ei koskaan kerrota millainen vainaja todella
>>> oli.
>
>
>
>
.. ja koettu. Olin armejassa kun �itini kuoli. Is� oli kuollut jo
vuosikymmeni� aijemmin. Oli tehty lainmukainen perunkirjoitus. Min�
perin 3 metri� r�symattoa ja vanhan piirongin. J�tin moiset perinn�t
maalla siskolleni ja l�hdin maailmalle.
Osku
napu
Osku postailee taas konjakkip�iss��n. :-(
Jorma Moll
> Osku wrote:
> > Jorma Moll kirjoitti:
> >> On 21 marras, 09:57, "Felix D. Katze" <fe...@somewhere.com> wrote:
> >>> "Osku" <o...@ei-osoitetta.teille.fi> wrote in message
>
> >>>news:vVMNm.42530$La7....@uutiset.elisa.fi...
>
> >>>> Jorma Moll kirjoitti:
> >>>>> pahimmat piirteet", pohtii Terhokodin vastaava lääkäri Juha Hänninen.
> >>>>>http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=74&t=&a=4947
> >>>> Vainajan muistotilaisuudessa ei koskaan kerrota millainen vainaja
> >>>> todella
> >>>> oli.
> >>> Nähty on.
>
>
> > .. ja koettu. Olin armejassa kun äitini kuoli. Isä oli kuollut jo
> > vuosikymmeniä aijemmin. Oli tehty lainmukainen perunkirjoitus. Minä
> > perin 3 metriä räsymattoa ja vanhan piirongin. Jätin moiset perinnöt
> > maalla siskolleni ja lähdin maailmalle.
>
> > Osku
>
> Osku postailee taas konjakkipäissään. :-(- Piilota siteerattu teksti -
>
> - Näytä siteerattu teksti -
..... mutta Oskun pää taitaa kestää sen :-)
Osku
Mist�h�n saataisi sinullekkin konjakkia vai kest�tk� sit�? Tuskin.
Osku
Osku
Nupun on n�k�j��n vaikea hahmottaa mit� on ollut vaatimaton perint�.
Yleens� ne vanhojen ihmisten j��mist�t vietiin kaatopaikalle tai
poltettiin pelloilla . Nupulla lienee maalaiskartano peritt�v�n� ja
hyvipursi monacon satamassa.
Osku
JuKu
Kun isois� kuoli j�i perinn�ksi polkupy�r� (ainoa jolla oli jotain
arvoa). Mutta kun sit� ei voinut jakaa 13 lapsen kanssa se
myytiin. Kaikki muukin annettiin pois tai myytiin ja is�lle j�i
lopuksi perint�� 12 mk. (v.1914). Perij�it� olisi ollut puolet
enemm�nkin, mutta osa oli muuttanut tavoittamattomiin mm.
Amerikkaan. Kun ne kuoli amerikassa, ei sielt� t�nne perint�j�
kuulunut, vaikka varakkaita olivatkin.
Kun �idin isonis� kuoli (v. 1884), ei isois� saanut mit��n sill�
h�n oli helvetin ison maatalon toiseksi vanhin poika. Vanhin peri
kaiken. Isois� ja h�nen 8 sisartaan j�i nuolemaan n�ppej��n. Ei
edes tonttia saaneet kuin ostamalla markkinahintaan veljelt��n.
Nyt ne alueet kuuluu Tampereen kaupunkiin, eli myyty miljoonilla
sadoiksi tonteiksi.
�idin is�n ja minun is�n kuoleman j�lkeen ei tehty perinn�njakoja.
Kun mummu kuoli j�i perinn�ksi vuokratontilla oleva talon r�hj�,
josta jouduimme (�iti) maksamaan purkamiskustannukset 500 mk.
--
JuKu
Osku
T�m� j�rkytt�� Nupua. Minun vanhapoikaset�ni joka asui �ht�riss� h�nelt�
j�i v-70 sen verran pankkiin rahoja, ett� arkkurahojen j�lkeen me
perij�t viisi minun sisarta sai muutaman satasen perint��. Paikallinen
konstaapeli laati perunkirjoituksen ja totesi. Perint�summa on niin
pieni ett� t�st� ei mene perint�veroa. �ht�rin kepukunta kuitenkin
l�hetti minulle Helsinkiin verolapun muutamasta sataseta, maininnalla
perint�vero.Soitin �ht�rin kepulaiskuntaan ja kysyin syyt� verolappuun.
Vastasivat, ett� heill� on harkintavalta ja k�yttiv�t sit� hyv�ksi.
Kolme sisartani asuivat Virroilla, kepukunta niin heille ei tullut
perint�verolappua. Vaan minulle ja siskolleni joka asui Tampereella,
Kyll� kepu tiet�� miten kaupunkilaisia rokotetaan. T�m� muistetaan :)
Osku
Opas Koira
> Kun mummu kuoli j�i perinn�ksi vuokratontilla oleva talon r�hj�,
> josta jouduimme (�iti) maksamaan purkamiskustannukset 500 mk.
Tuon siit� saa kun yritt�� ruveta kapitalistiksi,
ja viel� vieraan tontille.
Jorma Moll
- Rikas ei ole se, jolla on paljon, vaan se joka tulee vähällä
toimeen.
JuKu
>JuKu wrote:
Kyll� siin� k�vi niin p�in, ett� kapitalisti kusetti �iti� ja
h�nen sisartaan. Tontti oli alun perin Hatanp��n kartanon maita,
joista t�m�n seudun alueet my�hemmin osti kaupunki. Naapurissa
oleva leipomo osti ko. tontin itselleen kaupungilta ja tavallaan
h��ti talon asukkaineen (�idin sisar) mummun kuoltua pois.
J�lkeenp�in ajatellen en tied� kenelle se rakennus lopulta kuului
ja kenelle sen purkaminen. Mutta �itini kilttin�, k�yh�n� ja
tiet�m�tt�m�n� ei uskaltanut vastaan sanoa kyl�n suurimmalle
porvarille.
Oikeastaan se oli heilt� ainoastaan kiusantekoa, sill� eiv�t he
tonttia, eik� rakennusta koskaan tarvinneet...taisi olla jo
silloin rakennuskiellossakin (kaava-alue). Leipomo meni
konkurssiin ja sen mukana tontit ja rakennukset, jonka paikalla on
t�n��n uusi rivitaloja. Kaiken lis�ksi leipomon omistaja oli
sukulaisiamme, eli leipomon pojat oli pikkuserkkujani. Porvari
kusee vaikka sukulaistensa kintuille, jos siit� saa pient�kin etua
itselleen.
�iti ja �idin sisar olivat melkein koko ik�ns� ko. leipomossa
t�iss�. �iti joutui jauhop�lykeuhkon vuoksi ennenaikaiselle
el�kkeelle, mutta ei silloin tunnettu, tunnustettu, eik� oltaisi
osattu vaatiakaan ty�per�isist� sairauksista korvauksia.
V�h�n samoin tapahtui �idin veljelle. H�n oli Kiilto oy:ss� t�iss�
ja sai jonkun tuntemattoman hermoper�isen sairauden maali-, lakka-
ym. h�yryist�. H�nest� tuli sen vuoksi er��nlainen "hyv�ntahtoinen
vaaraton kyl�hullu".
Mutta jos olisin uskoainen, niin sanoisin, ett� kyll� jumalakin
kosti porvariperheelle. Perheen kaksosista toinen hukkui
N�sij�rveen ihan lapsena. Heid�n minun ik�inen poika (silloin 17
v.) kuoli moottoripy�r�onnettomuudessa Teiskontiell�. Vanhin poika
kuoli sy�p��n n. 50 -vuotiaana. Kolmanneksi vanhin ampui itsens�
haulikolla sill� tontilla, josta mummun talo purettiin. Leipomon
is�nn�n veli hirtti itsens� H�rm�l�n leirialueella puuhun.
Ett� simmottii... T�llaisia tarinoita on Suomessa tuhansia ja
tuhansia ja joku viel� ihmettelee, miksi porvareita vihataan.
--
JuKu
ps. er��nlainen hullu minustakin on tullut kun t�st� viitsin noin
monta rivi� kirjoittaa. Auttaiskohan konjakki?
Osku
My�nn�t kait ett� sukuvika on jos suksi ei luista.
>
> --
> JuKu
>
> ps. er��nlainen hullu minustakin on tullut kun t�st� viitsin noin
> monta rivi� kirjoittaa. Auttaiskohan konjakki?
Naurattaa sinun juttusi niin ett� menasi konjakki menn� v��r��n
kurkkuun. N�m� el�m�nmakuiset jutut pit�v�t dementian loitolla.
Osku
JuKu
Hehee, ei kaikkia viitsisi paljastaa, eli oli porvarileipomosta
hy�ty�kin. Ei ollut nimitt�in pullasta pulaa, vaikka elettiin
korttiaikaa 40-luvulla. Me kakarat varastettiin p�ivitt�in sielt�
pullaa. Munkkiin tietysti k�vimme ruiskaisemassa tupla-annoksen
hilloa, koska tiesimme miss� se hilloruisku oli.
Tuosta kyll�kin seurasi se, etten ole sen koomin pullaa sy�nyt.
Tuli kiinti� jo silloin t�yteen.
Ja ilman porvarinaapuria en voisi leuhkia: olen ajanut nyrkill�
tapettavan kokoisena leip�autoa (kuorma-)...salaa tietenkin. Ja
samankokoisena heid�n harvinaista (Ardie) moottoripy�r��, josta
kyl�n virkaintoinen poliisi minut k�rytti. Sakot joutui maksamaan
leipomon poika, koska oli antanut alaik�isen ajaa :)
>> ps. er��nlainen hullu minustakin on tullut kun t�st� viitsin noin
>> monta rivi� kirjoittaa. Auttaiskohan konjakki?
>Naurattaa sinun juttusi niin ett� menasi konjakki menn� v��r��n
>kurkkuun. N�m� el�m�nmakuiset jutut pit�v�t dementian loitolla.
Tuosta tuli mieleen toinen etu. Leipomon minua vanhempi poika toi
minulle alaik�iselle ensimm�isen viinapullon el�m�ss�ni. Sanoi,
ett� lantatkaa sitten hyvin. Menimme sen leipomon minun ik�isen
pojan kanssa ryyp��m��n sit� l�hell� olevaan metsikk��n...jonka
laidassa nyky��n on Hakamets�n j��halli.
Me ei tiedetty mit� lanttaaminen tarkoitti, eik� kehdattu kysy� ja
paljastaa tyhmyytt�mme. Joimme sit� raakana ja oksensimme kaikki
mit� joimme. My�hemmin vasta tajusimme, ett� olimme juoneet
l�ikk�poskirommia, eli pahanmakuisinta viinaa mit� tunnen. En
tullut kysyneeksi ostiko h�n sit� piruuttaan meille.
Kuka muistaa viel� l�ikk�poskirommin?
Voi olla, ett� tuosta kokemuksesta minulle tuli sellainen trauma,
etten pit�nyt mist��n maustetuista viinoista sen j�lkeen, enk�
viineist�. Ainoastaan Vodgan ja Koskenkorvan hyv�ksyin. Minun
mottoni oli:
- "kaikki viina on pahaa, mutta vaikutus hyv�", josta seuraa
toinen motto:
- "kaikki juotu viina on rahan haaskausta, jos ei siit� tule
k�nniin".
--
JuKu
Osku
> Osku kirjoitti:
>> Naurattaa sinun juttusi niin ett� menasi konjakki menn� v��r��n
>> kurkkuun. N�m� el�m�nmakuiset jutut pit�v�t dementian loitolla.
>
> Tuosta tuli mieleen toinen etu. Leipomon minua vanhempi poika toi
> minulle alaik�iselle ensimm�isen viinapullon el�m�ss�ni. Sanoi,
> ett� lantatkaa sitten hyvin. Menimme sen leipomon minun ik�isen
> pojan kanssa ryyp��m��n sit� l�hell� olevaan metsikk��n...jonka
> laidassa nyky��n on Hakamets�n j��halli.
>
> Me ei tiedetty mit� lanttaaminen tarkoitti, eik� kehdattu kysy� ja
> paljastaa tyhmyytt�mme. Joimme sit� raakana ja oksensimme kaikki
> mit� joimme. My�hemmin vasta tajusimme, ett� olimme juoneet
> l�ikk�poskirommia, eli pahanmakuisinta viinaa mit� tunnen. En
> tullut kysyneeksi ostiko h�n sit� piruuttaan meille.
>
> Kuka muistaa viel� l�ikk�poskirommin?
En tunne rommia nimen�,ilmesti en ole koskaan edes rommia juonut, maalla
niin harvoin oikeata viina sai kun l�hin Alko oli Sein�joella jonne
matkaa soratiet�pitkin 90km
Kyll� sit� sodanj�lkeisin� vuosina miehet viinaa joi ja rankasti ja
oksennettiin p��lle. Purkivat sotatraumojaan. Muistan kerran ,kun kyl�n
ty�v�entalon nurkantakana jo alkuillasta minun ik�inen noin
parikymppinen kaveri oksensi ja huutaen y��, Menin ohitse taputin
olkap��lle ja sanoin "ei ole kuin p�iv�" t�m� kaveri sai sanottua haista
vittu y��. ei ole kuin p�iv� . :)
Osku
Jorma Moll
> Kuka muistaa vielä läikkäposkirommin?
Olikse sitä, jota oli kahta lajia. Meilläpäin niitä kutsuttiin
"puolimustaksi" ja "mustaksi", siis Stadissa, Hagiskessa.
Etiketissä oli neekerin kuva.
Kannataaks selvään päähän ottaa viinaa?
Osku
>
> Olikse sit�, jota oli kahta lajia. Meill�p�in niit� kutsuttiin
> "puolimustaksi" ja "mustaksi", siis Stadissa, Hagiskessa.
>
> Kannataaks selv��n p��h�n ottaa viinaa?
Teekkarit toteavat, ett� tyhj��n vatsaan ei pid� sy�d�
Osku
Opas Koira
> Me ei tiedetty mit� lanttaaminen tarkoitti, eik� kehdattu kysy� ja
> paljastaa tyhmyytt�mme. Joimme sit� raakana ja oksensimme kaikki
> mit� joimme. My�hemmin vasta tajusimme, ett� olimme juoneet
> l�ikk�poskirommia, eli pahanmakuisinta viinaa mit� tunnen. En
> tullut kysyneeksi ostiko h�n sit� piruuttaan meille.
>
> Kuka muistaa viel� l�ikk�poskirommin?
Tarkoitatko Rommiviinaa, etiketiss� musta/valkoinen neekerin naama.
Osku
.. kyll� yst�v�mme opaskoira neekerit tuntee :)
Opas Koira
Pulskan neekerin pohkeesta saa maittavaa ossopuccoa.
JuKu
>JuKu wrote:
Juu, tosta tulee sana l�ikk�poski...toinen puolisko naamasta musta
ja toinen valkoinen. En tied� mill� nimell� ko. rommia
virallisesti viinakaupassa kutsuttiin. On n�k�j��n nettikin
pudonnut k�rryilt� kun ei tunne tuota sanontaa.
Sitten oli viel� "tikkuviinaa"?
"Sota-aikana p�yt�viina sai useita lempinimi� mm. tikkuviinan.
Nimi johtui puukorkeista, joista toisinaan joutui tikkuja viinaan.
Puukorkkien vuoksi etiketeiss� oli my�s teksti "s�ilytett�v�
pystyss�".
http://www.vunet.org/kummalliset/puukorkit_takaisin_poytaviinaan-489.html
--
JuKu
Heikki Heinonen
Eik�s tikkuviina ollut tehty sellutehtaiden j�teliemest�? Alko myi
sit� nimell� Salmisaaren viinaa.
Osku
Min� muistan ett� se tikkuviina nimi on tullut siit�, kun se tehtiin
jostakin puupirtusta ( sulfiittipirtua) . Lielahden sellutehtaalle tuli
tai l�hti vaunulasti puupirtua. Vaunun tyhjent�j�t oppivat hommansa
laskivat t�yteen s�ili��n �mp�rin k�ydell� ja k�ydenp�� ylh��ll� olevaan
avauslukkuun. Kun vaunu oli putkiapitkin tyhjennetty tyhj�ksi nostivat
k�ydell� t�ysin�isen pirtu�mp�rin yl�s.Ja ryypp��m��n.
Kertovat ett� ahneet porasivat siihen pirtuputkeen muutaman millin
reij�n mist� sit� pirtua otettiin pulloon. Puutappi reij�np��lle.
Virheit� sattuu ja kerran oli se puutappi unohtunut ja vaunastillene
pirtua m�keen. siihen loppui my�s ahneiden pirtunjuonti Ne vaunu kait
jotenkin eristettiin. Sit� pirtua kait joivat kaikki ja tuli kuulemma
kauhea kankkunen oksennusten kera. Oletko kuullut moista kun asut nyt jo
lopetetun Lielahden sellutetaan liepeill�. Se on ollut sulfiittipirtua
ja tullut sellunkeiton sivutuotteena.
Osku
Osku
On tehty sellunkeiton yhteydest� tulevalla sivutuottella. Se
alkuper�inen nimi oli P�yt�viina ja sen j�lkeen Salmisaaren viinaa, kun
Alkolla oli Helsingin Salmisaaressa joku toimipaikka. P�yt�viina oli
kait halvin Alkon kirkkaista viinoista ja ne prosentit eiv�t nyt niin
korkeita olleet. Sill� viinalla se ekahumala on otettu. T�hk�viina tuli
markkinolle 50-luvun lopulla ja se tehtiin ohrasta ja kun sit� joi
huojui kun t�hk�p��t kes�isell� pellolla :)
Aika joka ei koskaan en��n palaa.:)
Osku
JuKu
Sinun kannalle min�kin kallistun, sill� en ole koskaan ennen
kuullut tuosta puukorkki jutusta, mutta kun en muutakaan keksinyt,
niin lainasin netti�.
--
JuKu
Jorma Moll
> Opas Koira kirjoitti:
>
> >JuKu wrote:
> >> Me ei tiedetty mitä lanttaaminen tarkoitti, eikä kehdattu kysyä ja
> >> paljastaa tyhmyyttämme. Joimme sitä raakana ja oksensimme kaikki
> >> mitä joimme. Myöhemmin vasta tajusimme, että olimme juoneet
> >> läikkäposkirommia, eli pahanmakuisinta viinaa mitä tunnen. En
> >> tullut kysyneeksi ostiko hän sitä piruuttaan meille.
>
> >> Kuka muistaa vielä läikkäposkirommin?
> >Tarkoitatko Rommiviinaa, etiketissä musta/valkoinen neekerin naama.
>
> Juu, tosta tulee sana läikkäposki...toinen puolisko naamasta musta
> ja toinen valkoinen. En tiedä millä nimellä ko. rommia
> virallisesti viinakaupassa kutsuttiin. On näköjään nettikin
> pudonnut kärryiltä kun ei tunne tuota sanontaa.
>
> Sitten oli vielä "tikkuviinaa"?
>
> "Sota-aikana pöytäviina sai useita lempinimiä mm. tikkuviinan.
> Nimi johtui puukorkeista, joista toisinaan joutui tikkuja viinaan.
> Puukorkkien vuoksi etiketeissä oli myös teksti "säilytettävä
> pystyssä".http://www.vunet.org/kummalliset/puukorkit_takaisin_poytaviinaan-489....
Eiks toi ole ihan höpösivu. Ei se noin mennyt. Ei mitään puukorkkeja
ole ollut olemassa.
Pöytäviina tehtiin viljasta. Tais etiketissäkin olla viljan kuva.
Tikkuviina eli vaakuna tehtiin puusta ( seluloosasta tms.) siksi
tunnettiin myös nimellä lankkulikööri.
Ja Mollin slangisanakirjaa (omistamaa)Karttusen (kirjoittamaa) kun
tsiigailee niin ... ahaa .... se bamlaakin myös näin: Tikkuviina =
pöytäviina, pöytis, pöykky, buurdis, stidi, tikku.
Mut Karttunen on böndelt, Savosta, ei sen slangistooreist kandee
ottaa pultteja :-). Duunataan hymiö kuitenkin messiin, sillä
bökkeri kuiteski aika guta.
Silti tekis mieli väittää, että pöytäviina ja tikkuviina olivat eri
viinoja.
Nyt tyli eteen kansallis- kielellinen kultturiongelma. Lisään
varovasti Kieliryhmään vaikka siellä aina saa turpiinsa.
Salmisaaren viina aoli vielä erikseen, se tehtiin, niin kuin Heikki
sanoo jostain jäteliemestä.
Osku
Se oli hyv� oivallus. Vanhaanaikan maalla pontikkapulloissa oli se
puutappi korkkina kun korkkeja ei aina ollut k�ytt��n.
Menn��np� kiljuun, tied�tte kait mit� se on. Meit� oli maalla kolme
nuortamiesta ja Mara oli tehnyt kiljua jota juotiin jo raitilla ennen
kuin mentiin iltamabussiin, joka kuskasi nuoria tanssipaikalle. Maralla
oli povitaskussa kolmenvartin kiljupullo. Istuttiin bussin takapenkill�.
Tiet olivat sorateit� ja kuoppaisia jotka bussia heittelehtiv�t. Kuuului
pamaus ja se puutappi joka oli kiljupullon korkkina lensi pois ja
vaahtoava kilju Maran povitaskuun. No ei siit� juotavaksi ollut ja mara
haisi tanssipaikalla kuin rankkitynnyri. Otetiin kaveriin hieman
et�isyytt� sen hajun vuoksi:)
Osku
Osku
>>>> paljastaa tyhmyytt�mme. Joimme sit� raakana ja oksensimme kaikki
>>>> mit� joimme. My�hemmin vasta tajusimme, ett� olimme juoneet
>>>> l�ikk�poskirommia, eli pahanmakuisinta viinaa mit� tunnen. En
>>>> tullut kysyneeksi ostiko h�n sit� piruuttaan meille.
>>>> Kuka muistaa viel� l�ikk�poskirommin?
>>> Tarkoitatko Rommiviinaa, etiketiss� musta/valkoinen neekerin naama.
>> Juu, tosta tulee sana l�ikk�poski...toinen puolisko naamasta musta
>> ja toinen valkoinen. En tied� mill� nimell� ko. rommia
>> virallisesti viinakaupassa kutsuttiin. On n�k�j��n nettikin
>> pudonnut k�rryilt� kun ei tunne tuota sanontaa.
>>
>> Sitten oli viel� "tikkuviinaa"?
>>
>> Nimi johtui puukorkeista, joista toisinaan joutui tikkuja viinaan.
>
>
>
> Eiks toi ole ihan h�p�sivu. Ei se noin mennyt. Ei mit��n puukorkkeja
> ole ollut olemassa.
>
> P�yt�viina tehtiin viljasta. Tais etiketiss�kin olla viljan kuva.
> Tikkuviina eli vaakuna tehtiin puusta ( seluloosasta tms.) siksi
Kossu tehd��n viljasta ja siin� etiketiss� oli etel�pohjanmaalainen
peltomaisema latojen kanssa. Kun oli oikein p�hn�ss� niin latojen m��r�
tuplaantui. Kyll� se tikkuviina joka tehtiin selluloosan sivutuotteesta
oli P�yt�viina. Vaakuna oli hinnaltaan jo kalliinpi.
>
> Ja Mollin slangisanakirjaa (omistamaa)Karttusen (kirjoittamaa) kun
> tsiigailee niin ... ahaa .... se bamlaakin my�s n�in: Tikkuviina =
> p�yt�viina, p�ytis, p�ykky, buurdis, stidi, tikku.
> Mut Karttunen on b�ndelt, Savosta, ei sen slangistooreist kandee
> ottaa pultteja :-). Duunataan hymi� kuitenkin messiin, sill�
> b�kkeri kuiteski aika guta.
>
> Silti tekis mieli v�itt��, ett� p�yt�viina ja tikkuviina olivat eri
> viinoja.
> Nyt tyli eteen kansallis- kielellinen kultturiongelma. Lis��n
> varovasti Kieliryhm��n vaikka siell� aina saa turpiinsa.
Ei ne kieliryhm�ss� mit��n n�ist� ymm�rr� juovat vuosikertaviinej�
pikkusormipystyss�:)
>
> Salmisaaren viina aoli viel� erikseen, se tehtiin, niin kuin Heikki
> sanoo jostain j�teliemest�.
Sellunkeitossa syntyneest� sulfiittispriist�.
Osku
Opas Koira
> Opas Koira kirjoitti:
>> JuKu wrote:
>
>>> Me ei tiedetty mit� lanttaaminen tarkoitti, eik� kehdattu kysy� ja
>>> paljastaa tyhmyytt�mme. Joimme sit� raakana ja oksensimme kaikki
>>> mit� joimme. My�hemmin vasta tajusimme, ett� olimme juoneet
>>> l�ikk�poskirommia, eli pahanmakuisinta viinaa mit� tunnen. En
>>> tullut kysyneeksi ostiko h�n sit� piruuttaan meille.
>>>
>>> Kuka muistaa viel� l�ikk�poskirommin?
>
>> Tarkoitatko Rommiviinaa, etiketiss� musta/valkoinen neekerin naama.
>
> Juu, tosta tulee sana l�ikk�poski...toinen puolisko naamasta musta
> ja toinen valkoinen. En tied� mill� nimell� ko. rommia
> virallisesti viinakaupassa kutsuttiin. On n�k�j��n nettikin
> pudonnut k�rryilt� kun ei tunne tuota sanontaa.
No, viinakaupassa se oli nimell� 'Rommiviina', piireiss�
muistaakseni my�s kutsuttiin 'Puolineekeriksi'.
Parempaa se oli kuin 'T�hk�viina, se oli tosi kamalan makuista.
JuKu
Heh, olen kuullut, vaikka vaimo toi sielt� minulle parempaa
ainetta koska oli laborantti :)
Kyll� se homma t��ll� laajasti tunnettiin, mutta oli jo loppumassa
tai saatu kuriin siihen aikaan kun t�nne Lielahteen muutin (1973).
--
JuKu
JuKu
En ole tainnut koskaan juoda kiljua, mutta sit� enemm�n sahtia
joka ei ole kaiketi ihan sama asia. Eik�s siell� Pohjanmaalla
p��asiassa tehty sahtia (maltaista)?
Olen aina leuhkinut kun olen saanut edes kerran olla kunnon
maalaish�iss� Kurussa. Ison maalaistalon rakennukset ovat yleens�
suuren pihapiirin ymp�rill�. Yhdell� sivulla hein�lato, johon oli
h�it� varten tehty lankkulattia tansseja varten. Pihapiirin
keskell� oli p�yt� ja p�yd�ll� kauha ja �mp�rillinen sahtia (ei
juoma-astioita). Kukin joi suoraan kauhasta haluamaansa tahtia ja
is�nt� k�vi aina kellarissa t�ytt�m�ss� �mp�rin ja useaan siell�
joutuikin k�ym��n....aamuun asti.
Haitaristeja oli tilattu kaksi. Ensimm�inen - se juopompi - alotti
tanssimusiikin ja kun h�n sammui n. klo 23:00, niin se toinen
jatkoi aamuun asti.
--
Juku
Osku
Minun kotikyl�ss� oli Engvistin massatehdas ja Lielahdessa se
sellutehdas. Sota-aikana massatehdas oli suljettuna ja ne massatehtaan
miehet jotka ik�ns� puolesta eiv�t sotaan joutuneet. Olivat Lielahdessa
tekem�ss� sellua. Siell� minun is�nikiin kuoli ty�tapaturmassa. N�m�
sit� pirtua rahtasivat kotikyl��ni kun kerran vuodessa viikon
kes�lomille p��siv�t ja my�hemmin kertoivat miten sit� pirtua
nokkelimmat varastivat.
Osku
Osku
>>
>> Menn��np� kiljuun, tied�tte kait mit� se on.
>
> En ole tainnut koskaan juoda kiljua, mutta sit� enemm�n sahtia
> joka ei ole kaiketi ihan sama asia. Eik�s siell� Pohjanmaalla
> p��asiassa tehty sahtia (maltaista)?
Sahti on h�m�l�inen tuote ja sit� valmistetaan jopa myyntiin jossakin
kyl�s� on Alkon luopa. Lienee paikallinen tuote. . Sahti on l�hinn�
oluentapinen juoma. T��ll� Helsingiss� on alkukes�isin jonkun maakunnan
p�iv�t suurtorilla kirkon vieress�. H�meen maakuntap�ivill� oli
juotavana maksua vastaan sahtia. Join tuopillisen, mutta minusta siin�
oli hieman kiljunmakua.Himan imel�nmakua. Sahti tehd��n ohranjyvist� ja
parhaimillaan hyv� sahtiohra on se joka on puinninj�lkeen j��nyt peltoon
ja kastuneet ja lionneet jotka sielt� haravoidaan sahtimalataiksi.Kyll�
sit� etel�-pohjanlaallakin tehtiin on isot�ist� hommaa ja sen
valmistustaito kait hiipumassa
>
> Olen aina leuhkinut kun olen saanut edes kerran olla kunnon
> maalaish�iss� Kurussa. Ison maalaistalon rakennukset ovat yleens�
> suuren pihapiirin ymp�rill�. Yhdell� sivulla hein�lato, johon oli
> h�it� varten tehty lankkulattia tansseja varten. Pihapiirin
> keskell� oli p�yt� ja p�yd�ll� kauha ja �mp�rillinen sahtia (ei
> juoma-astioita). Kukin joi suoraan kauhasta haluamaansa tahtia ja
> is�nt� k�vi aina kellarissa t�ytt�m�ss� �mp�rin ja useaan siell�
> joutuikin k�ym��n....aamuun asti.
N�m� ovat hauskoja muistoja "villist� nuoruudesta" Olimme poikaporukan
kanssa naapurikyl�n maalaistalossa pidett�viss� kes�h�iss�.
Kuokkavieraana, eli nurkkurina. Sahtitynnyri oli pime�ss� aitasssa johon
kutsuttuja h��vieraita vietiin sahdille. Oli elokuu ja jo hieman
h�m�r��. Min� Yk�n kanssa liityttiin siihen aittaan menossa olevaan
sahtiporukkaan. Sadanlitran puusaavi t�ynn� sahtia ja yksi kiulu josta
ringiss� vuodonper��n juotiin. "is�nt�" totesi pohojalaaisittain
"kahtotahan onko nurkkureita mukana" Raapasi tulitikun ja sillon me yk�n
kanssa kummaruttiin kun tikku tuli kohdalle ja eip� paljastuttu.
>
> Haitaristeja oli tilattu kaksi. Ensimm�inen - se juopompi - alotti
> tanssimusiikin ja kun h�n sammui n. klo 23:00, niin se toinen
> jatkoi aamuun asti.
Ladossa tanssittiiin ja hanuristi soitti istuen penkinp��ss� ja
umpihumalassa. Joku k�vi v�lill� potkaisenmassa koipeen "vaihda
kappaletta" Aika joka ei en��n palaa. Kyll�h�n n�m� nykyajan diskot
voittaa :) Valoisat kes�y�t sahtihumalat ja ladossa hanuri soi:)
Osku
Kare Pietilä
> tekem�ss� sellua. Siell� minun is�nikiin kuoli ty�tapaturmassa. N�m�
> sit� pirtua rahtasivat kotikyl��ni kun kerran vuodessa viikon
> kes�lomille p��siv�t ja my�hemmin kertoivat miten sit� pirtua
> nokkelimmat varastivat.
VR:n konepajalla k�yttiv�t aikanaan puhdasta pirtua rasvan-
poistoon. Kummasti aina viikonloppua kohti ty�ntekij�t toivat
pajalle viraapelihommia ja ihmeen usein piti korjata esim.
U:n muotoisia hormiputkia. Parhaat oli tietysti sellaisia,
mit� kaksi miest� mukavasti olkap�ill��n kantoi, niin ett�
se U-osa oli siin� keskell�. Yksi mies toi sellaisen helposti
mukanaan pajalle, mutta pois kuljettamiseen tarvittiin kaksi
miest�.
Tuosta �mp�ritempusta kerrotaan sellaistakin versiota, ett�
kun homma meni niin tarkaksi, ett� pirtuvaunuja ruvettiin
punnitsemaan, niin se piilo�mp�ri piti t�ytt�� vedell�. N�in
saatiin vaunu painamaan yht� paljon saaliiksi saadusta �mp�-
rillisest� huolimatta.
--
Byrgcn hgryvnf.
Osku
T�st� huomataan ei me viinan hankinnassa mit�� tyhmi� olla :) Minun
kotikyl�ss�ni 50-luvulla oli pontikkaa myynniss� ja kyl�poliisi sit�
ihmetteli miss� se pullo k�tk� on. Se oli poliisin halkovajassa.
Varsovanlaulua (pirtua) kun salakuljettivat autolasteittain suomeen
50-luvulla. Meid�n kylill� sit� yksi antero myi. Oli aamu kello 6.00 kun
t�ihinl�ht�� tekev� ukko huomasi kuorma-aton pihassaan ja silt�
kannettavan laatikoitain pirtua halkovajaan, Meni ulos sanomaan. Ei
t�nne vaan tien toiselle puolen sill� on pirtukauppa.
Osku
Osku
Bror Heinola
> Eiks toi ole ihan h�p�sivu. Ei se noin mennyt. Ei mit��n puukorkkeja
> ole ollut olemassa.
http://www.sonkajarvi.fi/?deptid=15049
Tuossa olisi ihan kuvakin. Ja P��talon Kalle Iijoki-sarjassa puhuu
useasti, pitk��n ja hartaudella viinapulloista ja nyrkinkokoisista
puumolkkereista :)
Jorma Moll
> useasti, pitkään ja hartaudella viinapulloista ja nyrkinkokoisista
> puumolkkereista :)
Hyvä. Kyllähän siellä selvästi sanotaan näin:
"Sota- ja pula-aikana 1940-luvulla viinapulloissa käytettiin puu-,
pahvi- tai pakeliittikorkkeja,..."
Täytynee myöntää, että olen ollut ensi kertaa väärässä.
:-)
Osku
>> puumolkkereista :)
>
>
> Hyv�. Kyll�h�n siell� selv�sti sanotaan n�in:
>
> "Sota- ja pula-aikana 1940-luvulla viinapulloissa k�ytettiin puu-,
> pahvi- tai pakeliittikorkkeja,..."
>
> T�ytynee my�nt��, ett� olen ollut ensi kertaa v��r�ss�.
> :-)
Se on outo tapa ett� my�nt�� olevansa v��r�ss�. Ota mallia Raunosta
jolla sit� outoa tapaa ei ole, eik� tule
Osku
JuKu
>Jorma Moll wrote:
Tiet��k�s nuori polvi mink�lainen oli patenttikorkki? Taitaa niit�
kyll� nykyisinkin olla, mutta vanha 'keksint�' on joka
tapauksessa.
--
JuKu
Osku
Ne pullot ovat nyky��n ker�ily harvinaisuuksia miss� patenttikorkki
Ei niit� nyky��n ole maksavat liikaa.Eih�n nyky��n mik��n kannata oli
miten hyv� petentti hyv�ns�.
Osku
Opas Koira
�l�s nyt, onhan noita..
http://en.wikipedia.org/wiki/File:4flensburgerbeers.jpg
JuKu
Muistaisin 90-luvulta, ett� retkeilij�ille olisi myynniss�
patenttikorkkeja tai sit� vastaavia (irroitettavia, pulloihin
asennettavia).
--
JuKu
Osku
Muistaisin samoin ett� n�in on.
Osku
Bror Heinola
> Tiet��k�s nuori polvi mink�lainen oli patenttikorkki? Taitaa niit�
> kyll� nykyisinkin olla, mutta vanha 'keksint�' on joka
> tapauksessa.
Tied� nyt sitten kuinka nuori polvi on kyseess� (olen 38v) jota etsit,
mutta kersana lempipulloni oli patenttikorkillinen pullo. Siihen sitten
kerran �iti oli tehnyt simaa joka ehk� hieman yliaikaisena poksautti
koko pullon korkkia avatessa :(
JuKu
>JuKu wrote:
Nippa nappa, ett� voit muistaa vanhan wishypullon korkin. Mutta
tuo on hieman ristiriitaista. Korkin aukaisun luulisi ehk�isev�n
pullon poksahtamisen, jos sill� pullon rikkoutumista tarkoitat?
Luulen, ett� se poksahti juuri ennen aukaisua johtuen siit�, ett�
pullo otettiin k�teen, sis�lt� alkoi sekoittua, jonka johdosta
'kupliminen' alkoi.
--
JuKu
Kare Pietilä
> Nippa nappa, ett� voit muistaa vanhan wishypullon korkin.
Nippa-nappa itelles vaan. Meill�kin �iti varjeli jostain nuijasodan
ajalta s�ilyneit� patenttikorkillisia sitruunasuudapuolloja kun ne
olivat niin hyvi� mehupulloja, ett� ilman niit� toimeen tulemista
ei voinut kuvitella viel� 80-luvullakaan. Olisin taipuvainen arvaa-
maan, ett� kaljapullolle sukua ollut jaffapullo tuli jakeluun joskus
50-luvun kuluessa , joten nuo lienev�t olleet jostain niilta paik-
keilta. Oli my�s sellaisia isoja vihreit� pulloja ja ne vasta arvok-
kaita olivatkin; varmaan sitten vanhoja viinapulloja...
--
Byrgcn hgryvnf.
Osku
Patenttikorkin ansiosta ei juotava ryps�ht�nyt pullosta pois, kun sill�
korkilla pystyi s��telem��n sit� hiilihappon purkausta hallitsevasti.
Osku
i79...@fake.uwasa.fi.invalid
> On 24 marras, 23:40, Bror Heinola <co...@iki.fi> wrote:
>> Jorma Moll wrote:
>> puumolkkereista :)
> Hyv�. Kyll�h�n siell� selv�sti sanotaan n�in:
> "Sota- ja pula-aikana 1940-luvulla viinapulloissa k�ytettiin puu-,
> pahvi- tai pakeliittikorkkeja,..."
> T�ytynee my�nt��, ett� olen ollut ensi kertaa v��r�ss�.
Min�kin luulin kerran olleeni v��r�ss� mutta
huomasin erehtyneeni.
--
JS
Matti Vuori
@uutiset.elisa.fi:
Hieno juttu. Voisitteko pit�� t�m�n korkkikeskustelun poissa kieliryhm�st�.
Jouni Nordlund
>> Nippa nappa, ettￜ voit muistaa vanhan wishypullon korkin.
>
> Nippa-nappa itelles vaan. Meillï¿œkin ï¿œiti varjeli jostain nuijasodan
> ajalta sￜilyneitￜ patenttikorkillisia sitruunasuudapuolloja kun ne
> olivat niin hyviￜ mehupulloja, ettￜ ilman niitￜ toimeen tulemista
> ei voinut kuvitella vielￜ 80-luvullakaan. Olisin taipuvainen arvaa-
> maan, ettￜ kaljapullolle sukua ollut jaffapullo tuli jakeluun joskus
> 50-luvun kuluessa , joten nuo lienevï¿œt olleet jostain niilta paik-
> keilta. Oli myￜs sellaisia isoja vihreitￜ pulloja ja ne vasta arvok-
> kaita olivatkin; varmaan sitten vanhoja viinapulloja...
Joskus sata vuotta sitten viinaa myytinn 2 litran pulloissa. Uskokaa
tai ￜlkￜￜ, tￜmￜ oli lakisￜￜteinen vￜhimmￜiskoko.
Lï¿œhde: http://www.sonkajarvi.fi/?deptid=15049
(kielioppivirhe tahallinen.)
--
Jouni Nordlund
Kun ei ollut kolokoita torin mittariin, otin -pankin seinￜstￜ pari
kympppiￜ ja menin sisￜlle vaihtamaan sitￜ kolokoiksi.
-Timppa s.k.kuluttaja 26.6.07
JuKu
>JuKu wrote:
Oikeassa olet, muistan kanssa ett� �iti niit� s�lytteli milloin
mihinkin tarkoitukseen. Saihan marjoa ym. omalta tontilta.
--
JuKu
Bror Heinola
> Korkin aukaisun luulisi ehk�isev�n pullon poksahtamisen, jos sill�
> pullon rikkoutumista tarkoitat? Luulen, ett� se poksahti juuri ennen
> aukaisua johtuen siit�, ett� pullo otettiin k�teen, sis�lt� alkoi
> sekoittua, jonka johdosta 'kupliminen' alkoi.
Pullo oli p�yd�ll�. Kun otin pullosta kiinni ja napsautin lankalenkist�
korkin auki, se paineen vaikutuksesta aukesi v�h�n turhankin rivakasti
ja ilmeisesti l�i kaulan poikki, sitten hajosikin koko pullo. Pohja j�i
p�yd�lle ja osa pullosta k�teen, loput minne sattuu. Korkki
kaulantynkineen k�vi katossa asti.
Osku
ravistettaessa. Aikoinaan t�iss� meill� oli painemittari "neulan"
p��ss�. Ravistettiin pulloa ja l�ytiin neula korkinl�vitse. Pullossa oli
parhaimillaan 8 baarin paine
Osku
JuKu
Tuo oli tietenkin t�rke� koe yrityksess� joka myi
paine-erol�hettimi� :)
Mutta t�m� liittyi oikeasti ty�h�n; laitettiin n. 0,1 mm
haponkest�v� ohutlevy tasolle jossa on 1 mm:n reik�. Sitten
kokeiltiin kuinka paljon tarvitaan painetta, ett� levy puhkeaa sen
rei�n kohdalta. En tarkkaan muista mutta tarvittiin painetta yli
200 bar:a. Koe tehtiin tietysti nesteell� turvallisuusyist�.
--
JuKu
Osku
On n�it� muitakin kokeita ty�el�m�ss� tehty. Huollon kaverit laittoivat
jonkun vanhat tekohampaat astiaan ja kaatoivat sinne cocacola. Kertoivat
ett� viikon j�lkeen tekarin hampaat olivat sy�pyneet. Se oli aika kun
v�iteltiin julkisuudessa cociksen k�yv�n hampaiden paikkojen p��lle.
Osku
Jouni Nordlund
> On nￜitￜ muitakin kokeita tyￜelￜmￜssￜ tehty. Huollon kaverit laittoivat
> jonkun vanhat tekohampaat astiaan ja kaatoivat sinne cocacola. Kertoivat ettￜ
> viikon jï¿œlkeen tekarin hampaat olivat syï¿œpyneet. Se oli aika kun vï¿œiteltiin
> julkisuudessa cociksen kￜyvￜn hampaiden paikkojen pￜￜlle.
>
> Osku
Ei tekareille sovi edes sama hammastahna kuin alkuperï¿œisille.
Onkohan samaa koetta tehty ns. pillimehulla?
--
Jouni Nordlund
Olisin laittanut tï¿œhï¿œn jotain nerokasta tai hauskaa
mutta valitettavasti ehdin jo painaa send-painiketta
Kare Pietilä
> Ei tekareille sovi edes sama hammastahna kuin alkuper�isille.
> Onkohan samaa koetta tehty ns. pillimehulla?
Coca-Colan tapauksessa nopeasti kehittyv�n kiillevaurion taustalla
on melko vahva fosforihappo. Makeiden ei-happamien juomien vaikutus
hampaisiin on lievempi kun hapot muodostuvat vasta suussa.
Muistan joskus lapsena ihmetelleeni kun Cokikseen upottamaani alumii-
nipenni� ei aamulla l�ytynyt sielt� purkista en�� ensink��n. Ei tuo
mit��n sen kummenpia ajatuksia her�tt�nyt, mutta ketsupin sy�nti lop-
pui aika pitk�ksi ajaksi kun kokeilin mit� se tekee kuparille. Koit-
takaapa vaikka 5 sentin kolikolla, jos ette tied�...
--
Byrgcn hgryvnf.
Opas Koira
> ---
> Byrgcn hgryvnf.
Pratchett ?
JuKu
Min� olen kokeillut kaataa cokista n�pp�imist�lle. Kokeen tulos:
en kokeile toista kertaa.
--
JuKu
Osku
Oli ilmeinen vahinko?:)
Osku
Opas Koira
> Osku kirjoitti:
>> JuKu kirjoitti:
>>> Osku kirjoitti:
>>> haponkest�v� ohutlevy tasolle jossa on 1 mm:n reik�. Sitten
>>> kokeiltiin kuinka paljon tarvitaan painetta, ett� levy puhkeaa sen
>>> rei�n kohdalta. En tarkkaan muista mutta tarvittiin painetta yli
>>> 200 bar:a. Koe tehtiin tietysti nesteell� turvallisuusyist�.
>
>> On n�it� muitakin kokeita ty�el�m�ss� tehty. Huollon kaverit laittoivat
>> jonkun vanhat tekohampaat astiaan ja kaatoivat sinne cocacola. Kertoivat
>> ett� viikon j�lkeen tekarin hampaat olivat sy�pyneet. Se oli aika kun
>> v�iteltiin julkisuudessa cociksen k�yv�n hampaiden paikkojen p��lle.
>
> Min� olen kokeillut kaataa cokista n�pp�imist�lle. Kokeen tulos:
> en kokeile toista kertaa.
Miksi ? Oliko tekarit pudonneet n�ppikselle ?
vmo
> JuKu kirjoitti:
>>>
>>> Menn��np� kiljuun, tied�tte kait mit� se on.
>>
>> En ole tainnut koskaan juoda kiljua, mutta sit� enemm�n sahtia
>> joka ei ole kaiketi ihan sama asia. Eik�s siell� Pohjanmaalla
>> p��asiassa tehty sahtia (maltaista)?
>
> Sahti on h�m�l�inen tuote ja sit� valmistetaan jopa myyntiin jossakin
> kyl�s� on Alkon luopa. Lienee paikallinen tuote.
H�m�l�inen ja P�ij�t-H�m�l�inen tuote. Omat kokemukset tulevat Joutsasta
(ja Hartolasta ja Sysm�st�). Joutsan sahti on aivan erilainen kuin
esimerkiksi lammilainen: vaaleampi, paksumpi, ehk� maultaan
makeahkompi(?). Jos se maistuu kiljulle, se ei ole sahtia. Sahtia
pidet��n alkuoluena ja siksi olutguru Michael Jackson (se toinen) pit��
sit� aivan ainutlaatuisena koko maailmassa (siis lienee se toinen oluen
alkumuoto, jota viel�kin pannaan).
Sahdista Joutsassa sanotaan: "ei se juovuksissa ole, se on sahissaan"
(voi olla sanatarkasti ei mennyt ihan noin)
Hieno tuote, jota vain niin harvassa paikassa kunnollisena saa -
kaikenmaailman kiljuja on sahtina tarjottu. Kunnon sahdista ei voi kuin
pit��, tai sitten ei.
/vm ollilainen
. Sahti on l�hinn�
> oluentapinen juoma. T��ll� Helsingiss� on alkukes�isin jonkun maakunnan
> p�iv�t suurtorilla kirkon vieress�. H�meen maakuntap�ivill� oli
> juotavana maksua vastaan sahtia. Join tuopillisen, mutta minusta siin�
> oli hieman kiljunmakua.Himan imel�nmakua. Sahti tehd��n ohranjyvist� ja
> parhaimillaan hyv� sahtiohra on se joka on puinninj�lkeen j��nyt peltoon
> ja kastuneet ja lionneet jotka sielt� haravoidaan sahtimalataiksi.Kyll�
> sit� etel�-pohjanlaallakin tehtiin on isot�ist� hommaa ja sen
> valmistustaito kait hiipumassa
>>
>> Olen aina leuhkinut kun olen saanut edes kerran olla kunnon
>> maalaish�iss� Kurussa. Ison maalaistalon rakennukset ovat yleens�
>> suuren pihapiirin ymp�rill�. Yhdell� sivulla hein�lato, johon oli
>> h�it� varten tehty lankkulattia tansseja varten. Pihapiirin
>> keskell� oli p�yt� ja p�yd�ll� kauha ja �mp�rillinen sahtia (ei
>> juoma-astioita). Kukin joi suoraan kauhasta haluamaansa tahtia ja
>> is�nt� k�vi aina kellarissa t�ytt�m�ss� �mp�rin ja useaan siell�
>> joutuikin k�ym��n....aamuun asti.
>
> N�m� ovat hauskoja muistoja "villist� nuoruudesta" Olimme poikaporukan
> kanssa naapurikyl�n maalaistalossa pidett�viss� kes�h�iss�.
> Kuokkavieraana, eli nurkkurina. Sahtitynnyri oli pime�ss� aitasssa johon
> kutsuttuja h��vieraita vietiin sahdille. Oli elokuu ja jo hieman
> h�m�r��. Min� Yk�n kanssa liityttiin siihen aittaan menossa olevaan
> sahtiporukkaan. Sadanlitran puusaavi t�ynn� sahtia ja yksi kiulu josta
> ringiss� vuodonper��n juotiin. "is�nt�" totesi pohojalaaisittain
> "kahtotahan onko nurkkureita mukana" Raapasi tulitikun ja sillon me yk�n
> kanssa kummaruttiin kun tikku tuli kohdalle ja eip� paljastuttu.
>>
>> Haitaristeja oli tilattu kaksi. Ensimm�inen - se juopompi - alotti
>> tanssimusiikin ja kun h�n sammui n. klo 23:00, niin se toinen
>> jatkoi aamuun asti.
>
> Ladossa tanssittiiin ja hanuristi soitti istuen penkinp��ss� ja
> umpihumalassa. Joku k�vi v�lill� potkaisenmassa koipeen "vaihda
> kappaletta" Aika joka ei en��n palaa. Kyll�h�n n�m� nykyajan diskot
> voittaa :) Valoisat kes�y�t sahtihumalat ja ladossa hanuri soi:)
>
> Osku
JuKu
Hehee, unohdin tuosta hymi�n.
--
JuKu