No mitäs helvettiä niitten sitten pitäisi tehdä, ottaa loputtomasti velkaa
niin että saadaan kaupunki konkkaan?
Osasyypäätä jos tahtoo hakea niin ei tarvitse kauemmas tuijottaa kuin
valtiota, imeskelee nimittäin sen verran paljon tylysti rahaa pois
pääkaupunkiseudulta.
Ja tätä muuten on luvassa tulevaisuudessa vielä paljon lisää, yhtälö jossa
kaikkia hoidetaan ei toimi, kun itse hoito-operaatiot käyvät jatkuvasti
kalliimmiksi (johtuen lääketieteen kehityksestä)
Tomi
> Helsingin sairaanhoitopiirin Syöpäklinikalta on jo
>lyhyen ajan sisällä potkittu ulos 41 ihmistä kuolemaan.
Moni kuolee syöpään vaikka lääkärit tekisivät kaiken mahdollisen.
--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
>yhtälö jossa
>kaikkia hoidetaan ei toimi, kun itse hoito-operaatiot käyvät jatkuvasti
>kalliimmiksi (johtuen lääketieteen kehityksestä)
No jo on kummaa kehitystä.
--
risto
No jos ne vaikka siellä Stadissa ensin jättäisivät ne (hohoo), kadut
lämmittämättä ja laittaisivat vaikka nekin rahat sairaanhoitoon.
Siinä olisi ainakin alku.
Kuolee, kuolee, kaikki kuolevat johonkin vaivaan, mutta syöpähoidolla
ainakin pitkitetään elinaikaa ja takuulla se elinaika siellä elinajan
loppupäässä on potilaille arvokasta.
Tomi Heteaho wrote:
> ei tarvitse kauemmas tuijottaa kuin
> valtiota, imeskelee nimittäin sen verran paljon tylysti rahaa pois
> pääkaupunkiseudulta.
Julistetaan stadi (tai edes Helsinki, Espoo ja Vantaa) itsenäiseksi
talousalueeksi, ja jätetään kehitysavun lähettäminen maaseudulle
vapaaehtoisten keräysten varaan. :-)
*käy hakemassa tulensuojapuvun*
Thor
--
http://thorweb.anta.net/ OH2GDF
PGP public key available
> Julistetaan stadi (tai edes Helsinki, Espoo ja Vantaa) itsenäiseksi
> talousalueeksi, ja jätetään kehitysavun lähettäminen maaseudulle
> vapaaehtoisten keräysten varaan. :-)
Itsenäisenä talousalueena Helsingin pitäisi keksiä jotain tuottavaa
tekemistä. Nykyisellaä "elinkeino"-rakenteella (virastoja, pääkonttoreita)
se joutuisi hakemaan edelleen tukea muulta Suomelta. Ilman valtiota tai
muuta Suomea Helsinki olisi konkassa tuota pikaa. Mielestäni Helsingin
loiselämään pitäisi puuttua ankarammin, niin muuttoliikekin vähitellen
vähenisi.
--
T: Tomi
Tomi
Noinkohan on? Jokaisen kansansairauden kitkeminen itseasiassa taitaa vain
lisätä terveydenhoitokuluja.
Ai jaa niinkun kauniainen olisi kaiken logiikan mukaan konkassa, ja omaisi
suomen korkeimman veroasteen, kun siellä ei ole perinteistä
savupiipputeollisuutta ?
--
Pekka
Kauniainen on tietysti samaa pääkaupunkiseudulle kuin Helsinki Suomelle.
Sitä paitsi, ei savupiipputeollisuus kai liity mitenkään asiaan. Tai jos
liittyy niin kerro miten.
--
T: Tomi
>Kuolee, kuolee, kaikki kuolevat johonkin vaivaan, mutta syöpähoidolla
>ainakin pitkitetään elinaikaa ja takuulla se elinaika siellä elinajan
>loppupäässä on potilaille arvokasta.
Syöpähoito lopetetaan vasta kun taistelu on havaittu turhaksi - eli
kun potilas kuitenkin kuolee. Elämän pitkittäminenkään ei aina
onnnistu.
Iltapäivälehden julkaisevat riipaisevia ja yksipuolisia kertomuksia,
jotka antavan valheellisen kuvan. Osaako kuoleva ihminen arvioida
tilaansa objektiivisesti? Ko. potilaita hoitaneet lääkärit eivät saa
kertoa omaa näkemystään yksilön suojan takia.
Tomi wrote:
>
> Thor Kottelin <th...@anta.net> wrote in news:3D7F8AFE...@anta.net:
>
> > Julistetaan stadi (tai edes Helsinki, Espoo ja Vantaa) itsenäiseksi
> > talousalueeksi, ja jätetään kehitysavun lähettäminen maaseudulle
> > vapaaehtoisten keräysten varaan. :-)
>
> Itsenäisenä talousalueena Helsingin pitäisi keksiä jotain tuottavaa
> tekemistä.
Siellähän on paljon tuottavaa tekemistä. Tuottavinta aluetta.
> Nykyisellaä "elinkeino"-rakenteella (virastoja, pääkonttoreita)
> se joutuisi hakemaan edelleen tukea muulta Suomelta.
Ei joutuisi. Virastoista suurin osa voitaisiin lopettaa koska ne ovat
olemassa kehitysapua varten.
> Ilman valtiota tai
> muuta Suomea Helsinki olisi konkassa tuota pikaa.
Miksi ihmeessä?
> Mielestäni Helsingin
> loiselämään pitäisi puuttua ankarammin, niin muuttoliikekin vähitellen
> vähenisi.
Ei varmaan Helsingin kantakaupungista olisi itsenäiseksi talousalueeksi,
mutta esim. kehä III sisään jäävästä alueesta.
Pete
: Kuolee, kuolee, kaikki kuolevat johonkin vaivaan, mutta syöpähoidolla
: ainakin pitkitetään elinaikaa ja takuulla se elinaika siellä elinajan
: loppupäässä on potilaille arvokasta.
No en olisi tuosta ihan varma monenkaan syöpäpotilaan kohdalla.
Kyllä siitä usein on ihmisarvo kaukana.
--
Martti Huttunen san...@stekt.oulu.fi
"Customers suck."
Viittasin iltalehdissä esiteltyihin tapauksiin.
Kuka väittää etteikö vastaavia elinhaluisia ole noiden hoidosta
poispotkittujen joukossa enemmänkin?
Mietippä asiaa niin, että ne lämmitetyt kadut säästävät
terveydenhuoltomenoissa, kun kaatumisia tapahtuu vähemmän jne. Sitä
paitsi ei se katujen aurauskaan ilmaista ole.
Noin yleisesti ottaen ihmisillä tuntuu olevan kummallinen käsitys
terveydenhuollon ihmeitä tekevästä voimasta. Suurin osa väestön
terveydentilasta selittyy kuitenkin ihan muilla tekijöillä kuin
terveydenhuollon toimilla. Esim. puhtaalla vedellä, viemäröinnillä ja
ravinnon laadulla on n+1 kertaa suurempi merkitys ihmisten elinikään tai
elämänlaatuun kuin yhdelläkään terveydenhuollon toimenpiteellä.
Toinen oudoksuttava asia on kuvitelma siitä, että terveys on jotenkin
irrallaan muusta hyvinvoinnista. Tosiasiassahan ihmiset eivät arvosta
terveyttään yli kaiken, vaan tupakoivat, ryyppäävät ja syöpöttelevät
aiheuttaen itselleen erisorttisia terveysongelmia. Esim. tupakointi siis
parantaa koettua hyvinvointia enemmän kuin sen aiheuttamat terveyshaitat
hyvinvointia vähentävät, eikö niin?
Terveydenhuoltoon voitaisiin helposti upottaa suomen BKT:n verran rahaa,
eikä sekään riittäisi. Tarpeet ovat aina suuremmat kuin resurssit.
Yhteiskunta haluaa käyttää rahaa terveydenhuoltoon x euroa, ja sen
jälkeen terveydenhuollossa on mietittävä miten rahasta saadaan eniten
hyötyä = lisää elinvuosia ja elämänlaatua. Priorisointi on siis
välttämättömyys. Ongelmana Suomessa on se, että priorisointi tapahtuu
eri perusteilla eri hoitolaitoksissa ja kunnissa. Lisäksi usein valinnat
tehdään piilossa eivätkä perusteet ole täysin selviä.
- Jukka
--
Jukka Pappinen
japa...@hytti.uku.fi
> Viittasin iltalehdissä esiteltyihin tapauksiin.
> Kuka väittää etteikö vastaavia elinhaluisia ole noiden hoidosta
> poispotkittujen joukossa enemmänkin?
Elinhaluisia potilaita varmasti riittää. Mutta se ei takaa sitä, että
sytostaatit pysäyttäisivät taudin etenemisen. Ja jos näin ei valitet-
tavasti käy, on lääketieteellisesti aika epäilyttävää jatkaa lääkitystä,
joka saa potilaan voimaan pahoin.
Iltalehden nostattama kansannousu on sinällään mielenkiintoinen. Niin
sanottu peruspertti ei välitä asiantuntijoiden mielipiteistä tämän
kaltaisissa asioissa. Hänellä on omat mielipiteet, jotka muodostetaan
iltapäivälehdistön julkisuushakuisten lööppien mukaan.
Kysytäänpä yksi epäoleellinen kysymys; onko lehdistössä sanottu, että
hoito, joinka vaste oli potilaan kannalta edullinen lopetettiin rahan
puutteen vuoksi? Mikä oli syy hoidon lopettamiseen?
> Kuolee, kuolee, kaikki kuolevat johonkin vaivaan, mutta syöpähoidolla
> ainakin pitkitetään elinaikaa ja takuulla se elinaika siellä elinajan
> loppupäässä on potilaille arvokasta.
Syöpähoidon tarkoitus ei ole aina pidentää potilaan elinaikaa. Esimerkiksi
sädehoitoa käytetään myös kipuhoitona.
Joka tapauksessa; hoito pyrkii aina parantamaan potilaan elämän laatua.
Tomi Heteaho wrote:
>
>
> No mitäs helvettiä niitten sitten pitäisi tehdä, ottaa loputtomasti velkaa
> niin että saadaan kaupunki konkkaan?
> Osasyypäätä jos tahtoo hakea niin ei tarvitse kauemmas tuijottaa kuin
> valtiota, imeskelee nimittäin sen verran paljon tylysti rahaa pois
> pääkaupunkiseudulta.
Ja PK-seutu ei luonnollisesti saa valtiolta mitään...
Mitä teet elämänhalulla jos syöpä on jo levinnyt jokapaikkaan ja hoidot
eivät tehoa?
Ookkos kuullu ikkään puhuttavan palliatiivisesta hoidosta???
Huom. Sylvester; en tarkoita mitään pallihoitoa!
> Ookkos kuullu ikkään puhuttavan palliatiivisesta hoidosta???
> Huom. Sylvester; en tarkoita mitään pallihoitoa!
Etkö juuri sinä puhunut elinajan pitkittämisestä? Mitä tekemistä
palliatiivisella hoidolla on sen kanssa? Entä kuinka yleistä
on palliatiivinen sytostaattihoito?
Lääkärien kokemus on se, että hyväkuntoisena sitä voi uskoa olevansa valmis
mielummin kuolemaan kuin elämään rampana, vaivaisena tai
liikuntakyvyttömänä. Sitten kun kohdalle sattuu, nämä sankarit lakkaavat
olemasta sankareita, ja jokainen minuutti on kultaakin kalliimpi. Minusta on
siksi turha viisastella toisten puolesta.
Olli
--
Olli Orkoneva
Free Studio Oy, Aleksis Kiven katu 17 A, 00510 Helsinki, FINLAND
Tel. +358-41-5169777, fax +358-9-43982553 orko...@nic.fi
Private Metsätorpantie 2 D 10, 02430 Masala +358-9-2977237
Vähän saa kai kärjistää, kun ihmiset todella kuvittelee, että että Hki
pärjäisi loistavasti omin avuin. Todellisuudessa pelkästään valtion
virastojen yms. lopettaminen pudottaisi roimasti alueen kansantuloa (siltä
varalta, että tämä on epäselvää: valtio kerää iisalmelaisilta rahaa, jolla
ostaa puolustuspalveluja helsinkiläiseltä lafkalta eli
puolustusministeriöltä;). Entäs sitten kaikki muut palvelut, joita Helsinki
tuottaa suurelta osin muulle Suomelle tai muun Suomen "puolesta"? Kuinka
suuri osa niistä säilyisi Helsingissä, jos se olisi itsenäinen talousalue?
Helppo esimerkki on vaikka Kesko. Keskon kuopiolaiselle kauppialle on
tärkeää, että paikallisilla ihmisillä on ostovoimaa. Hän tuskin valuttaisi
rahojaan vieraaseen talouteen, josta ne eivät palautuisi kuopiolaisten
kukkaroihin. Maakuntien miehet perustaisivat tuotapikaa oman
keskusliikkeen. Saman tien katoisi monelta muulta hesalaiselta firmalta
asiakkaat (mainonta, koulutus, satama ja mitä kaikkea niitä nyt olisi).
Esimerkkejä voi keksiä itse lisää.
>
>> Mielestäni Helsingin
>> loiselämään pitäisi puuttua ankarammin, niin muuttoliikekin vähitellen
>> vähenisi.
>
> Ei varmaan Helsingin kantakaupungista olisi itsenäiseksi talousalueeksi,
> mutta esim. kehä III sisään jäävästä alueesta.
Veikkaan, että elintason putoamiseen pitäisi varautua sittenkin.
--
T: Tomi
Kuules välkky, ei nyt takerruta pikkuasioihin, ja tasan tarkkaan sama homma
syöpäpotilaiden suhteen pätee palliatiivisessa hoidossa ja
sytostaattihoidossa.
Katsos, kun kummankin kieltäminen säästää rahhoo!!
Ja paskat. Ei tarvi kuin käydä katsomassa sitä määrää ihmisiä jotka valitsee
eutanasian tuolla hollannin suunnalla.
Tomi
> Kuules välkky, ei nyt takerruta pikkuasioihin, ja tasan tarkkaan sama homma
> syöpäpotilaiden suhteen pätee palliatiivisessa hoidossa ja
> sytostaattihoidossa.
Vai välkky, kiitos vaan :)
Ehkä sinun pitäisi nyt kuitenkin selvittää itsellesi termi "palliatiivinen
hoito" ennen kuin jatkat aiheesta enempää.
Kun syöpähoidon tapauksessa puhutaan kuratiivisesta tai palliatiivisesta
hoidosta, ovat tavoitteet aivan eri asioissa. Ja se kenelle tämä on
"pikkuasia" potilaan kannalta, on joko erittäin suurpiirteinen tai
täysin tietämätön ;) Sytostaateilla ei palliatiivista hoitoa anneta
(solumyrkyn "kohdistus" juuri siihen kipeään nikamaan on mahdotonta).
Sen sijaan mokomalle voidaan antaa sädettä.
Iltapäivälehdistö puhui käsittääkseni sytostaattihoidosta, joka pyrkinee
aina taudin pysäyttämiseen, syöpäsolukon päiviltä päästämiseen. Kannat-
taako sitä jatkaa, jos tauti ei näytä myrkyistä välittävän?
> Katsos, kun kummankin kieltäminen säästää rahhoo!!
Missäs ne sitten on "kielletty"?
Olisi mielestäni varsin typerää antaa kipuhoitoa terveeseen polveen
vain siitä syystä, että se maksaa rahaa. Ehkä olisi fiksumpaa
säästää rahhoo ja jättää hoito antamatta?
Ovat, mutta kun tässä puhutaan hoidon kokonaisuudesta, niin alkaa näyttää
useamman viestin kohdalla siltä että x prosentilla perustellaan mielipiteitä
kaikkien hoidosta. Ei hyvä, vaikka oma viestisi olikin täsmällisempi.
Kuulepas, Olli, näkemykseni perustuvat vain ja ainoastaan
läheisten ja aiemmin työssä tavattujen (nyk. kuolleiden)
syöpäpotilaiden kokemuksiin. Siitä, miten itse tilanteeseen
suhtautuisin, en osaa sanoa mitään. Ja potilaiden tilat
vaihtelevat merkittävästi. Varmaankin n. 70 prosentin elämä
on loppuvaiheessakin sellaista, että elämää halutaan jatkaa.
Nuo muutkin ovat silti olemassa.
--
>Kysytäänpä yksi epäoleellinen kysymys; onko lehdistössä sanottu, että
>hoito, joinka vaste oli potilaan kannalta edullinen lopetettiin rahan
>puutteen vuoksi? Mikä oli syy hoidon lopettamiseen?
Lisäksi pitää pohtia keneltä syytä on kysytty. Potilas itse ei voi
olla ammattitaitoisen journalistin ainoa lähde.
>Kuules välkky, ei nyt takerruta pikkuasioihin, ja tasan tarkkaan sama homma
>syöpäpotilaiden suhteen pätee palliatiivisessa hoidossa ja
>sytostaattihoidossa.
>Katsos, kun kummankin kieltäminen säästää rahhoo!!
Morfiini ei paljoa maksa.
>Sitten kun kohdalle sattuu, nämä sankarit lakkaavat
>olemasta sankareita, ja jokainen minuutti on kultaakin kalliimpi. Minusta on
>siksi turha viisastella toisten puolesta.
Onko ihmisarvoisempaa viettää viimeiset päivät ja minuutit kotona vai
vaatia sairaalassa epätoivoisesti lisää sytostaatteja, jotka eivät
enää auta?
Eurooppalaisen mittapuun mukaan suomi on häntäpäässä kivunhoidon suhteen.
Miksi?
Siksi että löytyy lääkäreitä jotka loppusuoralla olevan syöpäpotilaan
pyyntöön saada morfiinia, vastaavat että siitä tulee riippuvaiseksi!
Eivätkä määrää sitä.
Ja jos sattuvat määräämään, on annos koko ajan sama vaikka kivun aste olisi
hypännyt asteikon huipulle.
Tästä väittämästäni on ollut faktaa oikein paperilehdissä.
Mutta, kukapa niitä lukee kun on intternetti ja sen asiantuntevat
keskusteluryhmät, sfnet etunenässä.
Irti huumet ry on varmaan ylpeä.
Tuo ylläoleva väitteeni on koettu isäukon kohdalla, kuoli haimasyöpään EIKÄ
saanut morfiinia lopputuskiinsa.
Jos olisin silloin asunut suomessa, olisin hakenut sen lääkäripellen käsiini
ja antanut sille idiootille sellaiset kivut että edes paloruiskullinen
moefiinia ei olisi auttanut.
Totta. Ilman 'maakunnan' tukea olisi kaiken maailman Finlandia- ja
musiikkitalot rakentamatta.
Mielestäni nyt olisi paikallaan, että Ollila toteuttaisi uhkauksensa,
eli Nokia veisi pääkonttorinsa pois Suomesta.
Tulisi vähän vipinää, kun pääkaupunkiseutulaiset huomaisivat, ettei
kännykän soittoäänien tekeminen taida sittenkään elättää juuri ketään
;-)
Eli olen ihan tosissani, että Nokian lähtemisen tyyppistä ravistelua
kehäkolmosen sisällä käytävä piiripienipyörii-leikki ja laajemmin
ajatellen koko Suomi kaipaisi. Edellinen (ja nyt meneillään oleva) lama
ei ollut riittävän syvä herättämään ihmisiä todellisuuteen.
Ajatelkaapas aivan todellista tilannetta pääkaupunkiseudulta, jossa
pariskunnasta molemmat käyvät töissä eri työnantajilla. Toisen osapuolen
(töissä rahoitusalalla) työnantaja on ruvennut vaatimaan firman mennessä
huonosti työntekijöiden 15% palkanalennusta. Pariskunnan kulurakenne on
kuitenkin niin tiukka, että jo tuo pudotus vie maksukyvyn
negatiiviseksi. Eli pariskunnan on laitettava asunto tai jotakin muuta
omaisuutta myyntiin.
Kuulostaako hurjalta? On nimittäin todellisesta tilanteesta kyse.
Terv: Harri
Älä unta nää.
Pääkaupunkiseudun taloudesta kyllä rahoitetaan suuri osa maakunnan
rahoin eikä päinvastoin.
Ajatuksesi on ihan kannatettava ja olen joskus itsekin miettinyt, että
Suomi olisi varmasti jaettavissa 'virtuaalisesti' kahtia ihan
tietoteknisin keinoin.
Pääkaupunkiseudun päättäjät tietävät varsin hyvin, että heidän kuntiensa
talous nojaa positiivisen muuttovirran varassa. Jokainen muuttaja tuo
mukanaan ainakin jonkinmoista varallisuutta.
Helsinkihän alkaa jo olla 'kusessa', kun sinne ei asunto- ja tonttipulan
takia muuttajia riittävästi ole tulossa.
Eli pääkaupunkiseudulla asuvien n. miljoonan ihmisen on aivan turha
kuvitella, että he jollakin tavoin elättäisivät loput 4 miljoonaa
suomalaista itsensä lisäksi.
Terv: Harri
Tomi wrote:
>
> Pete Peltola <pete.p...@fixthissuomen4g.nobull.net> wrote in
> news:3D80244A...@fixthissuomen4g.nobull.net:
> >
> >> Ilman valtiota tai
> >> muuta Suomea Helsinki olisi konkassa tuota pikaa.
> >
> > Miksi ihmeessä?
>
> Vähän saa kai kärjistää, kun ihmiset todella kuvittelee, että että Hki
> pärjäisi loistavasti omin avuin.
Ei kukaan omin avuin pärjää, ei minkään alueen tarvitse pärjätä omin
avuin. Tämä on kuitenkin eri asia kuin itsenäinen talousalue.
> Todellisuudessa pelkästään valtion
> virastojen yms. lopettaminen pudottaisi roimasti alueen kansantuloa
Ei pudottaisi. Valtion virastoja ei ensinnäkään tarvitsisi pitää niin
paljon jos olisi pienempi, valtion virastot pysyvät pystyssä vain
verotuloilla ja verotuloja tulee uudeltamaalta kaiketi eniten. Sinusta
kansantuloa voidaan maagisesti nostaa perustamalla paljon virastoja.
> Entäs sitten kaikki muut palvelut, joita Helsinki
> tuottaa suurelta osin muulle Suomelle tai muun Suomen "puolesta"?
Mitkä palvelut?
> Kuinka
> suuri osa niistä säilyisi Helsingissä, jos se olisi itsenäinen talousalue?
> Helppo esimerkki on vaikka Kesko.
Ei kukaan pakota nytkään Keskoa olemaan pääkaupunkiseudulla.
> Keskon kuopiolaiselle kauppialle on
> tärkeää, että paikallisilla ihmisillä on ostovoimaa. Hän tuskin valuttaisi
> rahojaan vieraaseen talouteen, josta ne eivät palautuisi kuopiolaisten
> kukkaroihin.
Tottakai kannattaisi valuttaa jos olisi kannattavaa, koska halvalla
ostaminen takaa edulliset hinnat asiakkaille. Ostovoimaa voidaan saada
paikallisille muuten paremmin kuin tekemällä typeriä taloudellisia
päätöksiä.
> Maakuntien miehet perustaisivat tuotapikaa oman
> keskusliikkeen.
Jos se olisi kannattavaa niin nytkin tehtäisiin niin.
> Saman tien katoisi monelta muulta hesalaiselta firmalta
> asiakkaat (mainonta, koulutus, satama ja mitä kaikkea niitä nyt olisi).
> Esimerkkejä voi keksiä itse lisää.
Ei katoaisi. Miksi näin kävisi? Eihän nytkään kaikki palvelut ole omalla
asuinalueellasi vaan joudut menemään monen kilometrin päähän välillä
markettiin tai vaateostoksille.
> Veikkaan, että elintason putoamiseen pitäisi varautua sittenkin.
Ei tosiaan, peräkylät ovat riippa tuottaville alueille, ja ei: uusimaa
tai kehä III eivät ole ainoita tuottavia alueita Suomessa.
Pete
Itse olen ollut henk. koht. todistamassa erään sukulaiseni tilannetta,
jossa oltiin myös 'loppusuoralla' vaikkakin toisen ongelmatiikan takia.
Tässäkin tapauksessa omainen vaati lisää lääkitystä kipujen takia.
Lääkäri oli kuitenkin viisaampi eikä tähän lähtenyt, sillä
opiaattilääkitys oli jo silloin äärimmäisellä ylälaidalla.
Osa porukasta varmaan arvaa mistä oli kyse, eli massiivista
sydäninfarktiahan siinä hoidettiin ja morfiiniannos oli niin suuri, että
tippakin lisää olisi saanut pahoinvointia ja oksentelua aikaiseksi.
Ainahan voi tietysti jossitella, että potilas olisi kuollut pikemmin ja
päässyt siten kivuistaan lääkitystä lisäämällä ;-)
Terv: Harri
> Helsinkihän alkaa jo olla 'kusessa', kun sinne ei asunto- ja tonttipulan
> takia muuttajia riittävästi ole tulossa.
<IMHO>
Helsinki on kusessa, koska veroja maksava keskiluokka asuu Espoossa
ja Vantaalla. Helsingissä asuvat rikkat, spurgut, ulkomaalaiset, eläkeläiset
ja opiskelijat. Pääosa Helsinkiin tulijoista on opiskelijoita yms. jotka
valmistuttuaan ja perheen perustamisen jälkeen muuttavat jonnekin, jossa
perheen perustaminen ja asunnon ostaminen on järkevämpää (pois Helsingistä).
</IMHO>
>
>
> Tomi wrote:
>> Todellisuudessa pelkästään valtion virastojen yms. lopettaminen
>> pudottaisi roimasti alueen kansantuloa
>
> Ei pudottaisi. Valtion virastoja ei ensinnäkään tarvitsisi pitää niin
> paljon jos olisi pienempi, valtion virastot pysyvät pystyssä vain
> verotuloilla ja verotuloja tulee uudeltamaalta kaiketi eniten. Sinusta
> kansantuloa voidaan maagisesti nostaa perustamalla paljon virastoja.
Kyllä, mutta ei maagisesti. Minä sanon, että Helsingin kansantulo nousee
kun maakunnista kerättyjä veroja kulutetaan Helsingissä. Sinä sanot, että
Helsingistä kerätään enemmän veroja kuin siellä kulutetaan. Minä arvelen,
että Helsingin verotulot suurelta osin syntyvät verotuloista eli valtion
suorittamista maksuista. Kiistan ratkaisemiseksi pitäisi nähdä selvitys
asiasta.
>
>> Entäs sitten kaikki muut palvelut, joita Helsinki tuottaa suurelta
>> osin muulle Suomelle tai muun Suomen "puolesta"?
>
> Mitkä palvelut?
>
>> Kuinka
>> suuri osa niistä säilyisi Helsingissä, jos se olisi itsenäinen
>> talousalue? Helppo esimerkki on vaikka Kesko.
>
> Ei kukaan pakota nytkään Keskoa olemaan pääkaupunkiseudulla.
>
>> Keskon kuopiolaiselle kauppialle on
>> tärkeää, että paikallisilla ihmisillä on ostovoimaa. Hän tuskin
>> valuttaisi rahojaan vieraaseen talouteen, josta ne eivät palautuisi
>> kuopiolaisten kukkaroihin.
>
> Tottakai kannattaisi valuttaa jos olisi kannattavaa, koska halvalla
> ostaminen takaa edulliset hinnat asiakkaille. Ostovoimaa voidaan saada
> paikallisille muuten paremmin kuin tekemällä typeriä taloudellisia
> päätöksiä.
Miten oman keskusliikeen perustaminen muuttui äkkiä typeräksi
taloudelliseksi päätökseksi? Keskittäminen toki kannattaa, mutta mikään
luonnonlaki ei pakota keskittämään tuuliselle niemelle Suomenlahden
rannalle.
>
>> Maakuntien miehet perustaisivat tuotapikaa oman keskusliikkeen.
>
> Jos se olisi kannattavaa niin nytkin tehtäisiin niin.
Kannattavuus ei ole esim. Keskossa yksiselitteinen juttu. Kenen kannalta
kannattavaa? "Helsingin herrat" ja "perkeleen" ovat perinteisesti
lipsahtaneet yhteen kaikissa kaupparyhmissä. Olet varmaan huomannut, että
perinne ei ole katkennut nykypäivänäkään. Yksi selkeä syy on, että yhä
suurempi osa rahsta ja työstä siirtyy Helsinkiin.
>
>> Saman tien katoisi monelta muulta hesalaiselta firmalta
>> asiakkaat (mainonta, koulutus, satama ja mitä kaikkea niitä nyt
>> olisi). Esimerkkejä voi keksiä itse lisää.
>
> Ei katoaisi. Miksi näin kävisi? Eihän nytkään kaikki palvelut ole
> omalla asuinalueellasi vaan joudut menemään monen kilometrin päähän
> välillä markettiin tai vaateostoksille.
Käytän kuitenkin mieluiten lähintä palvelua. Jos maakunta-Keskon
pääkonttori ja logistiikkakeskus olisivat vaikka Porissa, monet sen
tarvitsemat palvelut ostettaisiin lähempää. Luultavasti esim. Helsingin
sataman käyttäminen olisi typerää. Mainonnan suunnittelu sujuisi
hankalasti, jos jatkuvasti järjestättävien palaverien takia pitäisi lähteä
Helsinkiin jne. Siis sama mekanismi, joka nyt tekee Helsingistä yhä
suurempaa - kaikkien (sidosryhmien) on oltava siellä koska kaikki muutkin
(sidosryhmät)ovat siellä - vaikuttaisi missä tahansa muuallakin.
Jos ajatuleikkiä -siis ajatusta itsenäisestä Helsingistä - haluaisi jatkaa
pitäisi myös ottaa huomioon monia muitakin muuttujia. Esimerkiksi miten
nopeasti "meidän" uusi pääkaupunkimme söisi Helsingin kilpailukyvyn?
Pystyisikö Helsinki kilpailemaan tasaveroisen Tukholman tai Lontoon kanssa?
Ja niin edelleen.
--
T: Tomi
>Helsinki on kusessa, koska veroja maksava keskiluokka asuu Espoossa
>ja Vantaalla. Helsingissä asuvat rikkat, spurgut, ulkomaalaiset, eläkeläiset
>ja opiskelijat. Pääosa Helsinkiin tulijoista on opiskelijoita yms. jotka
>valmistuttuaan ja perheen perustamisen jälkeen muuttavat jonnekin, jossa
>perheen perustaminen ja asunnon ostaminen on järkevämpää (pois Helsingistä).
Olet oikeassa. Helsingissä on unohdettu työtä tekevän ylemmän
keskiluokan tarpeet.
Helsinki rakentaakin vain subventoituja vuokraghettoja
sosiaalitapauksille. Jostakin syystä Helsingillä on kova tarve paapoa
häviäjiä ja karkottaa pärjääjät Espooseen ja Kauniaisiin. Missä ovat
omakotitontit?
Etkö tiedä mikä tuo 'jokin' syy on?
Helsinkiinhän on rakennettu lähes kaikki paikat jo täyteen, mihin ylempi
keskiluokka tulisi. Tämä on tehty jo pari vuosikymmentä sitten loppuun.
Keskiluokka menee Espooseen juuri siksi, kun Helsinkiin ei mahdu enää
eikä Vantaalle voi ilman häpeän tunnetta mennä.
Espoossa riittää vielä korpea vaikka muille jakaa.
Terv: Harri (joka juuri myi asunnon Espoosta)
On muuten aivan järjetöntä pakata opiskelijoita pk-seudulle kun muualla
riittää lääniä ja ennenkaikkea asuntoja.
Liekö tuo niin ihme vaikka olisi tapahtunut viimevuonna?
>Helsinkiinhän on rakennettu lähes kaikki paikat jo täyteen, mihin ylempi
>keskiluokka tulisi. Tämä on tehty jo pari vuosikymmentä sitten loppuun.
Kaavoittamatonta maata on Helsingissä vaikka kuinka paljon. Jokainen
rakennettu vuokrakasarmi huonontaa Helsingin palkkajakaumaa. Antaa
Espoon ja Vantaan rakentaa sosiaalitapausten lähiöt - jos kiinnostaa.
1987.
Ne jotka väittävät ettei pääkaupunkiseutu pärjäisi ilman muuta Suomea,
voisivat esittää jotain refrenssejä omien pateettisten kotiseuturakkauden
sijasta. Minä kun olen saanut käsityksen että huolimatta siitä että tänne on
keskitetty paljon julkista hallintoa, täällä business on myös kokoluokassaan
aivan omaa luokkaansa Suomessa, ja pikemminkin suur-Helsinki rahoittaa muuta
Suomea kuin päinvastoin. Alkuperäisen (vastakkaisen) väitteen esittäjällä
todistustaakka.
MHH
Saako kysyä paljonko itse veit rahaa Rovaniemeltä Helsinkiin?
Terv: Harri (joka juuri vei omat sijoituksensa pois)
KTM:a ja kansantaloutta lukeneena en oikein ymmärrä kysymystä.
Tarkoitatko että minut on koulutettu Rovaniemellä (valtion varoin) ja nyt
käytän rahaa Helsingissä? Tai jotain muuta? Jotain tiliotetta?
Totta ******ssä olen mieluummin töissä Hesassa kuin työttömänä Roissa. En
näe tässä mitään kyseenalaista.
MHH
Tarkoitankin vaan sitä, että veit varmaankin jonkinmoista varallisuutta
mennessäsi.
Et kai ihan tyhjätaskuna lähtenyt, vai?
Terv: Harri
Täytyy myöntää että aika tyhjätaskuna lähdin, mitä nyt vanhempien mersu ja
peräkärry oli niin täynnä että tuskin sekaan mahtui. Asunnon möin Roissa,
mutta velkoja jäi vielä Roin pankkeihin.
MHH
Siinä tapauksessa et itse ole kovin paljon siirtänyt varallisuutta
kehäkolmosen yli.
Varsin moni muuttaja kuitenkin vie ja sinäkin viet varallisuutta vielä
siinä vaiheessa, kun perintöä saanet.
Pääkaupunkiseudun asukkaiden ja erityisesti päättäjien on syytä muistaa,
että muuttovirran kääntyminen olisi kyseiselle alueelle katastrofi.
Mietipäs vaan mitä tapahtuisi, jos puolet Kauniaislaisista muuttaisi
Rovaniemelle ja jokainen tietenkin laittaisi sinne pystyyn toinen
toistaan isomman omakotitalon.
Kauniaisissa jäisi asunnot tyhjiksi tai ne myytäisiin
eläkeläismummoille, jotka tarvitsisivat seuraavaksi laitoshoitopaikkoja.
Terv: Harri
> Aivan turha tässä aiheessa erotella Helsinkiä, Vantaata ja
>Espoota. Samaa suur-Helsinkiä.
Ei se noinkaan mene. Helsinkiläisenä veronmaksajana ihmettelen
Helsingin halua ottaa sosiaalitapaukset vastattaviksi ja ajaa hyvin
toimeentulevat veromarkkoineen Espooseen ja Kauniaisiin.
Ymmärtääkseni pk-seudun päättäjät olisivat siitä varsin huojentuneita. Ei
tarvitsisi rakentaa lisää kallista kunnallistekniikkaa.
> Mietipäs vaan mitä tapahtuisi, jos puolet Kauniaislaisista muuttaisi
> Rovaniemelle ja jokainen tietenkin laittaisi sinne pystyyn toinen
> toistaan isomman omakotitalon.
Rovaniemi menisi konkurssiin kun niihin kaikkiin pitäisi vetää viemärit ;-)
>> Ei se noinkaan mene. Helsinkiläisenä veronmaksajana ihmettelen
>> Helsingin halua ottaa sosiaalitapaukset vastattaviksi ja ajaa hyvin
>> toimeentulevat veromarkkoineen Espooseen ja Kauniaisiin.
>Sehän johtuu siitä että stadin demareilta, vihreiltä ja
>vasemmistolaisilta loppuisi äänet jos niillä ei olisi
>laumaa pummeja joita ne saa ääniä.
Niinpä. Välillä tuntuu - ihan siguni hengessä - että vasemmisto
ylläpitää tahallaan kurjuutta jotta ei kuihtuisi pois.
Ei millään pahalla, mutta jos noin tiukkaa on palkoissa, niin mitäs menivät
ostamaan noin kalliin asunnon? Oman kuoppansa kaivoivat.
Tomi
Valitettava tapaus :(
Kerrottiinko syytä miksi morfiinia ei kipuun annettu? Raha se tuskin
tällä kertaa kuitenkaan oli? Yleensä lääkärit perustelevat tuollaiset
asiat potilaille niin kuin omaisillekin varsin perusteellisesti.
Tomi wrote:
>
> Pete Peltola <pete.p...@fixthissuomen4g.nobull.net> wrote in
> news:3D80ACDA...@fixthissuomen4g.nobull.net:
> Kiistan ratkaisemiseksi pitäisi nähdä selvitys
> asiasta.
Valtionkin pitää kerätä veronsa. Se voi tehdä sen vain tuottavasta
toiminnasta. Tuottavaa toimintaa on paljon ko alueella, enemmän kuin
suhteessa maakunnissa. Kysymys on nettohyödyllisyydestä.
> > Tottakai kannattaisi valuttaa jos olisi kannattavaa, koska halvalla
> > ostaminen takaa edulliset hinnat asiakkaille. Ostovoimaa voidaan saada
> > paikallisille muuten paremmin kuin tekemällä typeriä taloudellisia
> > päätöksiä.
>
> Miten oman keskusliikeen perustaminen muuttui äkkiä typeräksi
> taloudelliseksi päätökseksi?
Jos se ei ole kannattavaa niin pidän sitä typeränä, toki joku voi kokea
hyötyä kannattamattomastakin toiminnasta.
> Keskittäminen toki kannattaa, mutta mikään
> luonnonlaki ei pakota keskittämään tuuliselle niemelle Suomenlahden
> rannalle.
Vaikka talouden lait ovat eräällä tavalla luonnonlakeja, todella
laajassa merkityksessä, niin onkin vaikea perustella tuulisilla
olosuhteilla keskittämistä.
> >> Maakuntien miehet perustaisivat tuotapikaa oman keskusliikkeen.
> >
> > Jos se olisi kannattavaa niin nytkin tehtäisiin niin.
>
> Kannattavuus ei ole esim. Keskossa yksiselitteinen juttu. Kenen kannalta
> kannattavaa?
On se hyvin kannattavaa kun se on molemmille osapuolille kannattavaa
ilman pakkoa, muuta on vaikea osoittaa.
> "Helsingin herrat" ja "perkeleen" ovat perinteisesti
> lipsahtaneet yhteen kaikissa kaupparyhmissä.
Tiedän joidenkin kauppiaiden olevan jotenkin atavistisesti
herravihaisia, vaikka se voi olla hyvinkin epärationaalista.
> Olet varmaan huomannut, että
> perinne ei ole katkennut nykypäivänäkään. Yksi selkeä syy on, että yhä
> suurempi osa rahsta ja työstä siirtyy Helsinkiin.
Huono syy minusta, vastustaa hyvää kaupankäyntiä.
> Käytän kuitenkin mieluiten lähintä palvelua. Jos maakunta-Keskon
> pääkonttori ja logistiikkakeskus olisivat vaikka Porissa, monet sen
> tarvitsemat palvelut ostettaisiin lähempää.
Keskittyminen suuntautuu sinne missä on elinvoimaa ja parhaat yhteydet,
monilla esittämilläsi tavoilla, tietenkin.
> Luultavasti esim. Helsingin
> sataman käyttäminen olisi typerää. Mainonnan suunnittelu sujuisi
> hankalasti, jos jatkuvasti järjestättävien palaverien takia pitäisi lähteä
> Helsinkiin jne. Siis sama mekanismi, joka nyt tekee Helsingistä yhä
> suurempaa - kaikkien (sidosryhmien) on oltava siellä koska kaikki muutkin
> (sidosryhmät)ovat siellä - vaikuttaisi missä tahansa muuallakin.
Kyllä, kyllä. Ei kuitenkaan ole sattumaa, että Helsinki on keskittymä
nyt.
> Jos ajatuleikkiä -siis ajatusta itsenäisestä Helsingistä - haluaisi jatkaa
> pitäisi myös ottaa huomioon monia muitakin muuttujia. Esimerkiksi miten
> nopeasti "meidän" uusi pääkaupunkimme söisi Helsingin kilpailukyvyn?
Mahdoton arvioida, minusta.
> Pystyisikö Helsinki kilpailemaan tasaveroisen Tukholman tai Lontoon kanssa?
> Ja niin edelleen.
Argumenttiasi seuraten Helsinki pärjäisi paremmin omillaan, tasaveroinen
se ei olisi. Muutenkin olen tarkoittanut koko ajan pääkaupunkiseutua, en
hesan niemeä.
Pete
: Olet oikeassa. Helsingissä on unohdettu työtä tekevän ylemmän
: keskiluokan tarpeet.
Ylempi keskiluokka on sisäisesti ristiriitainen käsite.
--
me·di·a n.
2. The middle, often muscular layer of the wall of a blood vessel.
4. A plural of medium. a A means of mass communication, such as newpapers,
magazines, radio, or television.
: Varsin moni muuttaja kuitenkin vie ja sinäkin viet varallisuutta vielä
: siinä vaiheessa, kun perintöä saanet.
Ei maata tai asuntoa ainakaan voi viedä.
>Ylempi keskiluokka on sisäisesti ristiriitainen käsite.
Miten niin? Yksinkertaistettuna yläluokkaa on omistava porras,
keskiluokkaa työväestö ja alaluokkaa tukien varassa elävät.
Ylempää keskiluokkaa ovat keskimääräistä suurempaa palkkaa ansaitsevat
tai vaikkapa ylin kvartiili.
1) Ryhdytään huomattavasti nykyistä suuremmassa määrin aktiivisesti tukemaan
luonnollisten aineiden tutkimusta ja lääkinnällistä käyttöä. Näitä ovat mm.
kehon itsensä tuottamat aineet, ravintotekijät (vitamiinit, hivenaineet,
aminohapot, rasvat ja yksittäiset rasvahapot), standardoidut yrttivalmisteet
jne..
2) Tingitään hieman lääkkeiden hyväksymisvaatimuksista etenkin luonnollisten
aineiden osalta pienentämällä näiden osalta hyväksymiseen vaadittavien
kliinisten kokeiden minimikokoa. Suuret, monikeskuksiset kliiniset kokeet
voivat maksaa satoja miljoonia euroja. Pienempiä kokeita käyttämälllä
tulosten luotettavuus hieman kärsii, tuskin kuitenkaan ratkaisevan paljon.
Kalliilla hinnalla saavutetun suuremman luotettavuuden merkitys kuitenkin
vähenee, jos erittäin korkean luotettavuuden tavoittelu nostaa hinnat hoitoa
hakevien tavoittamattomiin.
3) Valtion on tultava luonnollisten aineiden kliinisten kokeiden ja muiden
tutkimusten maksumieheksi, sillä nämä ovat yleensä patentoimiskelvottomia
aineita, joiden tutkimiseen kaupalliset yritykset eivät voi investoida
vaadittavia summia. Valtioiden välinen yhteistyö alentaisi kustannuksia.
--
Matti Narkia
>On Wed, 11 Sep 2002 21:06:06 +0300, "Sampo Jääskeläinen"
><limpp...@msn.com> wrote:
>
>>Kuolee, kuolee, kaikki kuolevat johonkin vaivaan, mutta syöpähoidolla
>>ainakin pitkitetään elinaikaa ja takuulla se elinaika siellä elinajan
>>loppupäässä on potilaille arvokasta.
>
>Syöpähoito lopetetaan vasta kun taistelu on havaittu turhaksi - eli
>kun potilas kuitenkin kuolee. Elämän pitkittäminenkään ei aina
>onnnistu.
>
>Iltapäivälehden julkaisevat riipaisevia ja yksipuolisia kertomuksia,
>jotka antavan valheellisen kuvan. Osaako kuoleva ihminen arvioida
>tilaansa objektiivisesti? Ko. potilaita hoitaneet lääkärit eivät saa
>kertoa omaa näkemystään yksilön suojan takia.
Onneksi kaikki eivät osaa arvioida tilaansa yhtä objetiivisesti kuin
lääkärit. Jotkut päättävät jatkaa elämäänsä ja jotkut jopa onnistuvat siinä.
Seuraavat kaksi artikkelia ovat mielestäni pakollista luottavaa kaikille
tähän säikeeseen kirjoittaville:
The Median Isn't the Message by Stephen Jay Gould
http://www.cancerguide.org/median_not_msg.html
Steve Dunn - Long Term Survivor of Widely Metastatic Kidney Cancer
http://www.cancerguide.org/sdunn_story.html
--
Matti Narkia
>Ja tuota sanomaasi ei keskivertosuomalainen kertakaikkiaan käsitä. Kaikille
>parhaan sairaanhoidon antaminen *tulee* jossain vaiheessa suomessa siihen
>pisteeseen että hoidoille asetetaan hinta-raja. Ei veroja voi korottaa
>ikuisesti, mutta lääketiede tulee kehittymään ja kallistumaan vielä meidän
>kannaltamme loputtomasti.
>
Ei toki loputtomasti. Raja tulee vastaan viimeistään silloin, kun rahat
loppuvat.
--
Matti Narkia
En ole alan asiantuntija, mutta luulisi lääketieteen kehittyessä löytyvän
myös halvempia keinoja toteuttaa jotain aikaisemmin keksittyjä hoitoja.
Tietysti uusien keksintöjen hinta on aina korkea, mutta vanhoja voidaan
toteuttaa aina edullisemmin. En itse ainakaan usko että kehitys olisi kovin
merkittävä syy sairaanhoidon kulujen kasvamiseen, pikemminkin siihen voi
olla Suomessa syynä suurien ikäluokkien tuleminen eläkeikään ja erilaisten
vaivojen lisääntyminen sen myötä. Ja suuret ikäluokat osaavat kyllä nostaa
ison metelin, jos joku asia ei suju aivan niinkuin pitäisi. Odotan ainakin
itse, että sairaanhoitoon liittyvät asiat ovat lähitulevaisuudessa yhä
enemmän ja enemmän tapetilla. Jos hysterian lietsomisesta ei muuta seuraa,
niin voisi ainakin kuvitella että sairausvakuutusten myynti kasvaa...
--
+ mehukatti + fors...@colordrops.org + http://www.colordrops.org/~forsgren/ +
>In sfnet.keskustelu.yhteiskunta "Sampo Jääskeläinen" <limpp...@msn.com> wrote:
>: "Pertti Ström" <pertt...@hotmail.com> kirjoitti
>: viestissä:i71vnu4qc9q7uknvu...@4ax.com...
>:> Moni kuolee syöpään vaikka lääkärit tekisivät kaiken mahdollisen.
>:>
>
>: Kuolee, kuolee, kaikki kuolevat johonkin vaivaan, mutta syöpähoidolla
>: ainakin pitkitetään elinaikaa ja takuulla se elinaika siellä elinajan
>: loppupäässä on potilaille arvokasta.
>
>No en olisi tuosta ihan varma monenkaan syöpäpotilaan kohdalla.
>Kyllä siitä usein on ihmisarvo kaukana.
Luepa
The Median Isn't the Message by Stephen Jay Gould
http://www.cancerguide.org/median_not_msg.html
--
Matti Narkia
>Steve Dunn - Long Term Survivor of Widely Metastatic Kidney Cancer
>http://www.cancerguide.org/sdunn_story.html
"The only thing I can be sure improved the odds was getting the best
treatment, which I fought so hard to do. But even with this, given my
advanced symptoms and disease, my odds of living ten years probably
did not come close to 5%. So what about the other 95%? Why did I live,
when 19 in 20 did not? The answer is an important one. The answer in
three words is this: "I don't know.""
En jaksanut lukea koko juttua, mutta arvelen että sanoma tiivistyy yo.
lainaukseen. Nyt pitää sitten enää miettiä onko yhteiskunnalla
resursseja hoitoihin, jotka parantavat 5 % (lienee rahi-arvio)
potilaista, vai voiko rahat käyttää johonkin hyödyllisempään. Se on
sitä parjattua priorisointia.
Olen aivan samaa mieltä ja epäilen, etteivät ole ainoita liian tiukkaan
talouteen itsensä laittaneita.
Miettikääs vaan mitä tapahtuu, jos talous todella vielä taantuu.
Terv: Harri
:>Ylempi keskiluokka on sisäisesti ristiriitainen käsite.
: Miten niin? Yksinkertaistettuna yläluokkaa on omistava porras,
: keskiluokkaa työväestö ja alaluokkaa tukien varassa elävät.
Jos haluat määritellä sen näin, niin mikäs siinä.
: Ylempää keskiluokkaa ovat keskimääräistä suurempaa palkkaa ansaitsevat
: tai vaikkapa ylin kvartiili.
Kovin alaluokkainen määritelmä keskiluokalle. Jos nyt esitetään
kilpailevia määritelmiä ylemmälle keskiluokalle, niin minä nimittäisin
ylemmäksi keskiluokaksi ylempiä toimihenkilöitä.
Eiköhän molemmat ole muutettavissa sellaiseen varallisuuden muotoon,
joka on vietävissä.
Terv: Harri
Mutta tosiasia on että nykyään pystytään yhä vaikeampiin ja kalliinpiin
operaatioihin jotka vaativat tarkkoja ja huippukalliita laitteita.
Leikkausten kesto saattaa olla useita tunteja, siinä jo pelkästään palkat on
jo paljon.
Sitten lääkkeet, jotka myös jatkuvasti kallistuvat (ja paranevat). Kyllä
minun ymmärtääkseni lääketiede nimenomaan jatkuvasti kallistuu kovaa vauhtia
uusien keksintöjen myötä (eli siis nopeammin kuin vanhat keinot halventuvat)
Samalla ihmiset tietysti koko ajan vaativat parempaa ja kalliimpaa hoitoa
(ja heitä on koko ajan enemmän koska luonnollinen poistuma ei enää tapa
vakavasti sairaita ihmisiä jo nuorena). Yhtälö on mahdoton, jonkin täytyy
antaa periksi.
Tomi
>Kovin alaluokkainen määritelmä keskiluokalle. Jos nyt esitetään
>kilpailevia määritelmiä ylemmälle keskiluokalle, niin minä nimittäisin
>ylemmäksi keskiluokaksi ylempiä toimihenkilöitä.
Voi sen noinkin määritellä. Tosin hetki sitten pidit koko käsitettä
"sisäisesti ristiriitaisena".
>"Sampo Jääskeläinen" <limpp...@msn.com> writes:
>
>> Viittasin iltalehdissä esiteltyihin tapauksiin.
>> Kuka väittää etteikö vastaavia elinhaluisia ole noiden hoidosta
>> poispotkittujen joukossa enemmänkin?
>
>Elinhaluisia potilaita varmasti riittää. Mutta se ei takaa sitä, että
>sytostaatit pysäyttäisivät taudin etenemisen. Ja jos näin ei valitet-
>tavasti käy, on lääketieteellisesti aika epäilyttävää jatkaa lääkitystä,
>joka saa potilaan voimaan pahoin.
>
Erään sädehoitolääkärin arvion mukaan niistä syöpäpotilaista, jotka
paranevat, 50% paranee leikkauksella, 45% sädehoidolla ja 5% sytostaateilla.
Koska kyseessä oli sädehoitolääkäri, saattaa olla. että se antaa hieman
liian ruusuisen kuvan sädehoidon tehosta ;-), ja usein hoitoja käytetään
yhdessä, joten on vaikea sanoa, miten paljon mikin hoito itse asiassa
vaikuttaa, mutta kyllä em. arvio varmaan jonkinlaisen karkean kuvan asiasta
antaa. Sytostaateilla ei siis monikaan syöpä parane, ja nekin syövät, jotka
paranevat, löytyvät muutamasta harvasta syöpätyypistä. Näitä ovat kivessyöpä
(pyöräilijä Lance Armstrong), lymfoomat( Mario Lemioux, Saku Koivu) ja
leukemiat. Joissakin syöpätyypeissä sytostaateilla voidaan potilaan tilasta
riippuen ehkä saada lisää elinaikaa, mutta ei läheskään kaikissa.
Kokonaan toinen juttu on, että niillekin potilaille, joiden tautia ei voida
parantaa, saattaisi jo nyt olla tarjolla sytostaatteja parempia,
kohtuuhintaisia vaihtoehtoja. Valitettavasti markkinataloudellisista syistä
johtuen näiden aineiden testaus on edennyt ja etenee niin hitaasti, ettei
virallinen kouluääketiede voi niitä käyttää, paitsi kokeellisesti.
Yksityislääkäri voi niitä kyllä potilaalle määrätä. Oheisena muutamia
esimerkkejä:
1) Seleeni. Sen on osoitettu kaksoisokkokokeessa alentavan kuolleisuutta
monissa syövissä.
2) COX-2 estäjät. Useimmissa syövissä esiintyy runsaasti indusoituvaa COX-2
entsyymiä, joka eri tavoin, mm. immuniteettia heikentämällä ja syövän
angiogeneesiä (uusien versisuonten muodostumista) kiihdyttämällä lisää
syövän ksvuvauhtia. Mielestäni tällä hetkellä Suomessa saatavista
COX-estäjistä syövän hoitooon soveltuu parhaiten kipu- ja tulehduslääke
Celebra (celecoxib eli suomalaisittain selekoksibi). Celebran valmistaja on
ilmeiseti tällä hetkellä varsin tyytyväinen sen taloudelliseen menestykseen
kipu- ja tulehdulelääkkeenä, eikä ainakaan vielä vaikuta kiinnostuneelta
investoimaan suuria summia sen tutkimiseen syöpälääkkeen. Eläinkokeissa on
kyllä saatu varsin lupaavia tuloksia. Myös monet luonnoliset aineet estävät
COX-2 entsyymiä, tosin ehkeivät yhtä tehokkaasti kuin Celebra. Tälläisia
aineita ovat mm. kurkumiini, kversetiini ja inkivääri.
3) 5-lipoksygenaasiestäjät. Tulehdus edistää syövän kasvua. Tulehduksen
välittäjäaineet, mm. prostglandiini PGE2 ja leukotriinit valmistetaan
omega-6 rasvahappo arakidonihaposta entsyymien COX-2 5a 5-lipoksygenaasi
katalysoimana COX-2-entsyymiä on tutkittu jo aika paljon, mutta alustavat
tutkimukset ositatvat, että myös 5-lipoksygenaasientsyymin estämisestä on
todennäköisesti hyötyä monien syöpien hoidosa. Markkinoilla on vain yksi
hyväksytty 5-lipoksygenaasiestäjälääke, zileuton (en tiedä onko sitä
Suomessa), jota käytetään astman jatkuvaan hoitoon tarkoituksena kohtauksien
ennaltaehkäisy ja -lieventäminen. En tiedä onko zileutonia käytetty syövän
hoitoon edes kokeellisesti. On kuitenkin olemassa joukko luonnollisia
5-lipoksygenaasiestäjiä: Boswellia serrata -kasvin pihkauute, kversetiini
(ehköisee myös COX-2), kurkumiini, lyprinol (vihersimpukkauute), silymariini
(maarianohdakeuute). propolis ja GLA (kannattaa käyttää yhdessä kalaöljyn
kanssa, sillä kalaöljyn EPA ehkäisee arakidonihapon tuottamista GLAsta
(ehkäisee delta-5-desaturaasi-entsyymiä).
4) Kalaöljy. Hidastaa syövän kasvua ja ehkäisee painonmenetystä mm.
haimasyövässä.
5) CLA. Hidastaa syövän kasvua noin 10%.
6) Simetidiini (Cimetidine (Tagamet)). Simetiidiini on aikaisemmin
vatsalääkkeenä käytetty histamiinin H2-reseptorien antagonisti. Ehkäisee
T-estäjä-lymfosyyttien indusoitumista ja moduloi siten immuunijärjestelmän
toimintaa suurentamalla T-auttaja/T-estäjä-lymfosyyttein suhdetta. Joissakin
syövissä, joissa T-estäjä-lymfosyyttejä on liika, tällä saattaa olla
kohtalaista merkitystä. Aivan hilajttain od todettu, että simetiidiini
saatta myäs vaikuttaa syövän kasvua estävästi heikentämälää syöpäsolujen
adheesio-ominaisuuksia joissakin syöpätyypeissä. Simetiidiini ei auta
kaikissa syöpätyypeissä eikä edes kaikkia samassa syöpätyypissä, mutta
joillekin siitä saaattaa oll apua. Simetiidin patentti on jo umpeutunut,
joten sen valmistaj ei enää ole kiinnostunut sen jatkotutkimuksista.
Simetidiiniä ei enää ole saatavaa Suomesta (uudemmat vatsalääkkeet ovat
korvanneet sen), mutta sitä voi tilata esim. Saksasta hankkimalla reseptin
vaikkapa suomalaiselta lääkäriltä.
7) Revia (Naltrexone) erittäin pienenä annostuksena (3-5 mg/d). Reviaa
käytetään mm. huumevieroituksessa blokkaamaan opiaattireseptoreita. Kun sitä
käytetään pienenä annoksena illalla, se aiheuttaa väliaikaisen, noin tunnin
kestävän opiaattireseptorien blokkauksen. Jatkuvasti näin käytettynä Revia
saa aikaan elimistön oman opiaattituotannon kiihtymisen. Joissakin syövissä
on opiaattireseptoreita, ja kiihtynyt opiaattituotanto hidastaa niiden
kasvua. Toinen, välillinen vaikutus saattaa tulla immuunijärjestelmän
parantuneen toiminnan kautta.
8) Tetrathiomolybdaatti. Tetrathiomolybdaatti on kuparikelaattori ja siis
poistaa kuparia kehosta. Kuparin on osoitettu olevan välttämätön
angiogeneesille eli uusien verisuonten kasvulle. Syövät tarvitsevat
kasvaakseen vuusia verisuonia. Jos angiogeneesi estetään, syövän kasvu
pysähtyy. George J. Brewer Michiganin yliopistossa kehitteli
tetrathiomolybdaatin käyttöä Wilsonin taudin hoitoon. Jossakin vaiheessa hän
kai huomasi, että angiogeneesi voidaan sillä estää: Hän löysi kuparitason
alentamisessa "terapeuttisen ikkunan", ts. kuparitasoalueen, jolla
angiogeneesi estyi, mutta josta ei vielä näyttänyt olevan muuta haittaa kuin
lievä anemia. Hän kokeili tetrathiomolybdaattia ensin eläimillä ja myöhemmin
vaiheen I kliinisessä kokeessa myös ihmisillä. Toistaiseksi tulokset ovat
olleet rohkaisevia. Tetrathimolumdaatti on mahdollista hankkia ulkomailta,
muuta siinä on hieman vaivaa ja vaatii yhteistyötä jonkun lääkärin kanssa.
9) Kurkumiini, kversetiini, propolis, silymariini. COX-2 ja
5-lipoksygenaasien estämisen lisäksi näillä on muitakin syövän vastaisia
vaikutuksia. Kaikkia näitä ei saane Suomesta, mutta muista EU-maista voi
kyllä tilata.
10) Vihreä tee. Vaikutuksen tehostamiseksi voi sitä käyttää sekä juomana
että luontaistuotekaupoista saatavina kapseleina.
Onhan näitä aineita monia muitakin. Lisää löytyy mm. LEFin
( http:://www.lef.org) sivuston syövänhoitoprotokollista. Ravintotekijöiden
puutokset kannattaa eliminoida tarvittaessa lisäravinteilla, vahingolliset
ruoka-aineet kuten runsaasti omega-6 rasvahappoja sisältäviä ruokaöljyjä
(useimmat ovat tällaisia, ruoanlaittoon kannattaa käyttä vain oliivi- ja
manteliöljyä) tulee eliminoida. Lihassa, kanassa ja kasvatetussa
kirjolohessa on paljon) arakidonihappoa, joten niitä on syytä välttää. Ne
voi korvata vapaasti kasvaneella ravaisella merikalalla.
Lopuksi tärkeä huomautus: Ei em. aineilla yleensä syöpää saada häviämään tai
edes pienenemään, mutta kasvu hidastuu ja voi jopa täysin pysähtyä.
--
Matti Narkia
:> Ei maata tai asuntoa ainakaan voi viedä.
: Eiköhän molemmat ole muutettavissa sellaiseen varallisuuden muotoon,
: joka on vietävissä.
Jos rovaniemeläinen myy helsinkiläiselle asunnon tai maata, niin ei se maa
tai asunto sieltä rovaniemeltä minnekään Helsinkiin siirry. Tuotot varmaan
siirtyvät, jos esim. asunto laitetaan vuokralle, mutta sehän on vain hyvä
asia, koska se vähentää inflaatiota Rovaniemellä.
: Voi sen noinkin määritellä. Tosin hetki sitten pidit koko käsitettä
: "sisäisesti ristiriitaisena".
No teknisesti se sitä on. Keskiluokassa ei ole mitään ylevää.
Rovaniemeläinen myykin tavallisesti omaisuutensa rovaniemeläiselle eikä
helsinkiläiselle ja lähtee rahat perstaskussa vaikkapa Helsinkiin.
Kyllä silloin aivan taatusti raha siirtyy pois Rovaniemeltä.
Se on aivan sama mihin asunto tai maa jää, jos rahaa 'kupataan'
jatkuvasti pois, vai mitä?
Huomaa, että tämän säikeen 'ruikutushan' alkoi juuri siitä
toteamuksesta, että pääkaupunkiseutulaiset joutuvat maksaman muun maan
asutuksesta jotakin. Eli ajatuksena oli, että helsinkiläisten rahat
siirtyvät pois Helsingistä. Minä vaan esitän miten raha liikkuu
päinvastaiseen suuntaan.
Kun rovaniemeläinen muuttaa pois rahat mukanaan, niin aivan taatusti
tuon rahan mahdollisesti tuottama hyötykin vaihtaa maisemaa.
Terv: Harri
>Keskiluokassa ei ole mitään ylevää.
Ei niin. Eikä tarvitse ollakaan.
Sen sijaan ylempi keskiluokka ansaitsee parempaa kohtelua kuin mitä
nyt saa. Palkkaeroja pitää kasvattaa ja verotusta keventää
progressioita jyrkentämättä.
Menestymistä pitää kannustaa eikä sanktioida. Verotus ei näet luo
hyvinvointia; sen tekee työnteko.
: Rovaniemeläinen myykin tavallisesti omaisuutensa rovaniemeläiselle eikä
: helsinkiläiselle ja lähtee rahat perstaskussa vaikkapa Helsinkiin.
So?
: Kyllä silloin aivan taatusti raha siirtyy pois Rovaniemeltä.
Sehän on vain hyvä asia.
: Se on aivan sama mihin asunto tai maa jää, jos rahaa 'kupataan'
: jatkuvasti pois, vai mitä?
No, sama ja sama. On taskullinen rahaa vähemmän - mutta samalla yksi suu
vähemmän ruokittavana. Ja kiinteä omaisuus ei katoa mihinkään.
: Huomaa, että tämän säikeen 'ruikutushan' alkoi juuri siitä
: toteamuksesta, että pääkaupunkiseutulaiset joutuvat maksaman muun maan
: asutuksesta jotakin. Eli ajatuksena oli, että helsinkiläisten rahat
: siirtyvät pois Helsingistä. Minä vaan esitän miten raha liikkuu
: päinvastaiseen suuntaan.
Rahaa liikkuu nettona päinvastaiseen suuntaan, jos tarkastellaan vain
rahaa. Rahan mukana tulee myös suita ruokittavaksi, infraa rakennettavaksi
jne.
: Kun rovaniemeläinen muuttaa pois rahat mukanaan, niin aivan taatusti
: tuon rahan mahdollisesti tuottama hyötykin vaihtaa maisemaa.
Raha ei tuota hyötyä. Jos tuottaisi, niin valtion tarvitsisi vain painaa
sitä lisää.
Ellei raha tuota hyötyä, niin sinähän voinet sitten lähettää omasi
Rovaniemelle.
No, antaa olla. Taitaa olla pikkuisen liian vaikea käsittää.
Terv: Harri
:>Keskiluokassa ei ole mitään ylevää.
: Ei niin. Eikä tarvitse ollakaan.
Niin, ja hyvä niin.
: Sen sijaan ylempi keskiluokka ansaitsee parempaa kohtelua kuin mitä
: nyt saa. Palkkaeroja pitää kasvattaa ja verotusta keventää
: progressioita jyrkentämättä.
Tarkoitatko siis, että se osa keskiluokasta, joka tienaa keskimääräistä
paremmin, saa huonoa kohtelua?
Minulla ei sinänsä ole mitään verotuksen keventämistä vastaan. Mutta
poliittisilla päätöksillä ei voi eikä pidä palkkaeroja kasvattaa. Voi
olla, että joku politiikka aiheuttaa sivuvaikutuksenaan palkkaerojen
kasvua, mutta palkkaerot itsessään eivät voi olla politiikan lähtökohtana,
koska siinä ei yksinkertaisesti ole mitään mieltä.
Muuten nimittäin palkkaeroja voitaisiin kasvattaa esimerkiksi määräämällä
tietyissä asemissa oleville korkeammat palkat kuin joissain muissa
asemissa oleville.
: Menestymistä pitää kannustaa eikä sanktioida. Verotus ei näet luo
: hyvinvointia; sen tekee työnteko.
(Tarkkaan ottaen sanakirjamääritelmä sanktiolle ei ole "rangaistus", jota
tässä implisiittisesti käytät, vaan sanktio voi olla myös lupa tai
palkkio.)
Se, että verotus ei luo hyvinvointia, on truismi, mutta verorahoilla
voidaan tehdä jotain, joka tuottaa hyvinvointia. Voi olla, että sama tai
suurempi hyvinvointi voitaisiin tuottaa ilman verotustakin. Työnteko ja
verotus eivät myöskään ole mitenkään toistensa poissulkevia, joten
viimeisen virkkeesi merkitys jää vähän hämäräksi.
Menestymisen kannusteissa on se ongelma, että useimmat sellaiset
kannusteet ovat samalla kannusteita erilaisille sikailuille.
Oikeistoliberaali näkemys vaatii siis loogisuuden nojalla tehokkaan
poliisikoneiston ja kovat rangaistukset sikailulle, jotta sikailun
välttäminen olisi rationaalista toimintaa. Ongelma tehokkaassa
poliisikoneistossa ja kovissa rangaistuksissa on, että ne syövät
paljon resursseja, jotka voitaisiin käyttää myös muunlaiseen
sikailunvähentämiseen, kuten leipään ja sirkushuveihin.
Sekä perinteisessä vasuriretoriikassa että tässä oikeisto"liberaalissa"
hömpötyksessä on taustalla sama kateus. Toisessa kadehditaan niitä, joilla
menee hyvin ja toisessa niitä, joilla menee huonosti. Sympatiani menevät
ensimmäisille, kun minusta epäonnistujien kadehtiminen on vähän älytöntä.
Kyllhään on paljon tärkeämpää nostaa vaikka autoveroa entisestäänkin että
saadaan rahaa näiden 5% mahdollisuuksia vastaan tappeleville. Aivan sama
vaikka kymmeniä ihmisiä kuolee vuosittain niihin romukotteroihinsa vaikka
viimevuoden mallissa pääsisi mustelmilla.
:> Raha ei tuota hyötyä. Jos tuottaisi, niin valtion tarvitsisi vain
:> painaa sitä lisää.
: Ellei raha tuota hyötyä, niin sinähän voinet sitten lähettää omasi
: Rovaniemelle.
Minun rahani hyödyttää minua. Minun rahani taas eivät hyödytä sinua. Se,
että Helsinkiin muuttaa joku, jolla on rahaa, niin varmaan siitä rahasta
on tälle jollekin hyötyä. Mutta toisaalta, hän on myynyt omaisuutta
jollekin ja se joku saa ilmeisesti siitä omaisuudesta hyötyä. Ja jos
muuttaja on myynyt käytännössä pakon edessä, on ostaja todennäköisesti
tehnyt mielestään hyvät kaupat => enemmän hyötyä ostajalle kuin myyjälle.
ergo: Rovaniemelle jäi enemmän hyötyjiä.
: No, antaa olla. Taitaa olla pikkuisen liian vaikea käsittää.
Ei se mitään, kyllä sinä vielä joskus ehkä käsität.
>Tarkoitatko siis, että se osa keskiluokasta, joka tienaa keskimääräistä
>paremmin, saa huonoa kohtelua?
Kyllä. Keskiluokka rahoittaa paapomisen.
>Minulla ei sinänsä ole mitään verotuksen keventämistä vastaan. Mutta
>poliittisilla päätöksillä ei voi eikä pidä palkkaeroja kasvattaa. Voi
>olla, että joku politiikka aiheuttaa sivuvaikutuksenaan palkkaerojen
>kasvua, mutta palkkaerot itsessään eivät voi olla politiikan lähtökohtana,
>koska siinä ei yksinkertaisesti ole mitään mieltä.
Isompien palkkaerojen maassa on keskiluokkaa joka voi työllistää
ammattitaidotonta työvoimaa palveluammatteihin. Se ehkäisisi
työttömyyttä, joka on tunnetusti Suomessa suuri ongelma. Sattumalta
(?) Suomen palvelusektori on EU:n pohjasakkaa, kun ei ole varaa
työllistää nykyisiä likosoja saavia peruskoulupohjaisia duunareita.
Kenen etu on, että lääkäri tienaa vain nimellisesti enemmän kuin
siivooja tai kodinhoitaja? Soininvaara sanoo pistämättömästi: "Jos
emme pese toistemme paitoja, itse kukin pesee ne työpäivänsä
päätteeksi."
>Muuten nimittäin palkkaeroja voitaisiin kasvattaa esimerkiksi määräämällä
>tietyissä asemissa oleville korkeammat palkat kuin joissain muissa
>asemissa oleville.
>: Menestymistä pitää kannustaa eikä sanktioida. Verotus ei näet luo
>: hyvinvointia; sen tekee työnteko.
>(Tarkkaan ottaen sanakirjamääritelmä sanktiolle ei ole "rangaistus", jota
>tässä implisiittisesti käytät, vaan sanktio voi olla myös lupa tai
>palkkio.)
Älä viitsi. Samalla "logiikalla" vaadin että sinun pitää olla
käytämättä sanaa kuusi, koska en voi tietää tarkoitatko puuta vai
numeroa.
Perussanakirjan mukaan :
sanktio
"1. oik. oikeussäännöksen noudattamista tehostava keino (tav.
rangaistus), tehoste, seuraamus; kansainvälisessä oikeudessa:
(taloudellinen t. pol.) pakote. Sakko, vahingon korvaaminen ym.
sanktiot. YK:n sotaa käyviin maihin kohdistamat taloudelliset
sanktiot."
>Se, että verotus ei luo hyvinvointia, on truismi, mutta verorahoilla
>voidaan tehdä jotain, joka tuottaa hyvinvointia.
Tämä on pointtini. Yrittämiseen ja kouluttautumiseen kannustava
palkkaeropolitiikka tuo lisää verotettavaa tuloa, josta hyvinvointia
voi sitten jakaa. Tasapäistävä ja passivoiva SDP-SAK-politiikka
aiheuttaa päinvastaisen ilmiön.
>Voi olla, että sama tai
>suurempi hyvinvointi voitaisiin tuottaa ilman verotustakin. Työnteko ja
>verotus eivät myöskään ole mitenkään toistensa poissulkevia, joten
>viimeisen virkkeesi merkitys jää vähän hämäräksi.
Työ luo hyvinvoinnin. Erityisesti vaativa työ luo esim. vientituloja
ja muuta hyvinvointia. Työhön pitää kannustaa. Kannustaminen tapahtuu
maksamalla enemmän palkkaa kouluttautumista ja osaamista vaativista
töistä. Palkkaeroja on kasvatettava.
>Menestymisen kannusteissa on se ongelma, että useimmat sellaiset
>kannusteet ovat samalla kannusteita erilaisille sikailuille.
Miten lääkäri, opettaja tai insinööri altistuu sikailulle, jos heidän
kuukausipalkkansa olisivat 1000 euroa suurempia? En minä mistään
optioziljardeista puhu.
>Sekä perinteisessä vasuriretoriikassa että tässä oikeisto"liberaalissa"
>hömpötyksessä on taustalla sama kateus. Toisessa kadehditaan niitä, joilla
>menee hyvin ja toisessa niitä, joilla menee huonosti. Sympatiani menevät
>ensimmäisille, kun minusta epäonnistujien kadehtiminen on vähän älytöntä.
En kadehdi epäonnistujia. En vain halua jakaa rahojani heille
nykytahtia. Se ei ole järkevää a) minun b) kansantalouden kannalta.
>Kyllhään on paljon tärkeämpää nostaa vaikka autoveroa entisestäänkin että
>saadaan rahaa näiden 5% mahdollisuuksia vastaan tappeleville. Aivan sama
>vaikka kymmeniä ihmisiä kuolee vuosittain niihin romukotteroihinsa vaikka
>viimevuoden mallissa pääsisi mustelmilla.
Lisää makaaberi hymiö ;-)
Ongelmana on rajanveto. Pitääkö yhteiskunnan maksaa kallis hoito XX,
joka parantaa 1 % potilaista? Entä ultrakallis hoito ZZ, joka parantaa
0,001 % potilaista?
Entäs jos itse kuuluisit tuohon 0,001 prosenttiin?
Sopii hyvin autoveron nosto, en näet ole automiehii.
:>Tarkoitatko siis, että se osa keskiluokasta, joka tienaa keskimääräistä
:>paremmin, saa huonoa kohtelua?
: Kyllä. Keskiluokka rahoittaa paapomisen.
So. maksaa veroja? Miksi keskiluokan ei pitäisi maksaa veroja? Ymmärrät
kai, että poliisivaltio (jolla poikkeavat täytyy pistää kuriin, jos niille
ei jaeta rahaa l. paapota) vaatii myös verojen maksua.
:>kasvua, mutta palkkaerot itsessään eivät voi olla politiikan lähtökohtana,
:>koska siinä ei yksinkertaisesti ole mitään mieltä.
: Isompien palkkaerojen maassa on keskiluokkaa joka voi työllistää
: ammattitaidotonta työvoimaa palveluammatteihin.
Palkkaeroilla ei ole mitään itseisarvoisesti hyvinvointia lisäävää
vaikutusta. Jos isommasta tuottavuudesta maksetaan enemmän, niin
kannustevaikutuksen kautta voi syntyä enemmän hyvinvointia, joka ilmenee
yhtä aikaa palkkaerojen kanssa. Palveluammattien miehittämiseen ei tarvita
matalampia palkkoja, vaan palvelualojen palkkaa vastaavaa tuottavuutta.
Oletat, että palvelut tuottavat huonosti. Käytännössä näin ei kuitenkaan
ole.
: Se ehkäisisi työttömyyttä, joka on tunnetusti Suomessa suuri ongelma.
Työttömyyttä ehkäisisi jossain määrin se, että palkkaa maksettaisiin
tuottavuuden perusteella ja jos työllistämiskulut olisivat riittävän
alhaiset. Palkkaerot voivat syntyä tällaisessa tilanteessa, jos
tuottavuuksissa on isoja eroja, mutta palkkaerojen synnyttäminen niiden
itsensä vuoksi ei tuota työllisyyttä.
:>Se, että verotus ei luo hyvinvointia, on truismi, mutta verorahoilla
:>voidaan tehdä jotain, joka tuottaa hyvinvointia.
: Tämä on pointtini.
Jos se oli, niin hyvin piilotit sen.
: Yrittämiseen ja kouluttautumiseen kannustava
: palkkaeropolitiikka tuo lisää verotettavaa tuloa, josta hyvinvointia
: voi sitten jakaa. Tasapäistävä ja passivoiva SDP-SAK-politiikka
: aiheuttaa päinvastaisen ilmiön.
Kuten sanottu, palkkaeroihin tähtäävä politiikka ei ole työllisyyden ja
tulojen kannalta sen järkevämpi kuin palkkaeroja tasaavakaan. Palkkaeroja
tasaavalla politiikalla voi olla jonkin verran työllisyyttä heikentäviä
vaikutuksia, riippuen siitä, kuinka paljon tasataan. Jos uudelleenjakoa
suoritetaan toiseen suuntaan, se ei ole sen järkevämpää. Ergo:
palkkaeropolitiikalla, oli se sitten niitä vähentävä tai lisäävä, on
negatiivinen vaikutus työllisyyteen. Nykyinen politiikka on eroja
vähentävä, joten sen muuttaminen vähemmän eroja vähentäväksi voisi olla
hyödyllinen.
: Työ luo hyvinvoinnin. Erityisesti vaativa työ luo esim. vientituloja
: ja muuta hyvinvointia.
Vientitulot eivät ole hyvinvointia. Jokainen viennistä saatu euro lisää
inflaatiota ihan samalla lailla kuin tyhjästä painettu euro,
jos sitä ei käytetä vastaavasti tuonnin lisäämiseen. Tai ei ihan yhtä
paljon, koska sen euron tuottamiseksi joku on ollut töissä eikä
kuluttamassa.
: Työhön pitää kannustaa. Kannustaminen tapahtuu
: maksamalla enemmän palkkaa kouluttautumista ja osaamista vaativista
: töistä. Palkkaeroja on kasvatettava.
Libistaloustieteen parissa kyllä kannustaminen tapahtuu maksamalla enemmän
palkkaa tuottavammasta työstä. Koulutus yleensä lisää tuottavuutta, mutta
ei ole sen tae. Joku yht. tri. ei ole välttämättä sen tuottavampi kuin
paperiduunari, joten hänelle ei ole mitään järkeä (kannustemielessä)
maksaa enempää palkkaa.
: Miten lääkäri, opettaja tai insinööri altistuu sikailulle, jos heidän
: kuukausipalkkansa olisivat 1000 euroa suurempia? En minä mistään
: optioziljardeista puhu.
Ai, puhut jostain sosialistisesti palkkataulukoinnista, jossa opintoviikot
tai tutkinnot määräävät ihmisen tilipussin. Olet siis vielä
sosialistisempi kuin minä! Onnea vaan.
: En kadehdi epäonnistujia. En vain halua jakaa rahojani heille
: nykytahtia. Se ei ole järkevää a) minun b) kansantalouden kannalta.
Haluatko sensijaan jakaa rahojasi lääkäreille ja opettajille tai
insinööreille? Muista kuitenkin, että näiden lisäksi rahojasi pitää jakaa
sitten myös poliiseille ja armeijalle, joka vastaavasti pamputtaa köyhiä.
Pamputetuksi tuleminen on negatiivisen utiliteetin hommaa, toisin kuin
viinan kittaaminen, joten mallisi järkevyys kansantalouden kannalta on
erittäin kyseenalainen.
Kansantalouden kannalta järkevää (?) on kai se, joka lisää tuotantoa ja
kulutusta. Nyt on syyskuun puoliväli, ja ulkona on melkein 20 astetta
lämmintä. Kun puut ei enää kasva ja pohjavesi loppuu ja saharan
pohjoisraja menee Tukholman korkeudella, niin matala diskonttauskertoimesi
kostautuu. Toivottavasti emme elä niin pitkään.
>Entäs jos itse kuuluisit tuohon 0,001 prosenttiin?
En kehtaisi edellyttää yhteiskunnalta esim. 100 000 euron panostusta
omaan hoitooni, jonka onnistumisen todennäköisyys olisi edes 1 %, jos
samalla rahalla saisi parannettua 99 % todennäköisydellä vaikkapa 100
lasta. Itse asiassa moista "hoitoa" ei olisi edes tarjolla.
Yhteiskunnan rahaa on vain tietty määrä. Omia rahoja voisin
tilanteesta riippuen harkita käyttäväni, mutta fiksumpaa olisi jättää
ne perinnöksi.
Ja ne selitykset, joiden mukaan tämän voi sanoa vasta kun on ko.
epätoivoisessa tilanteessa, voi työntää sinne missä päivä ei paista.
>>Kyllhään on paljon tärkeämpää nostaa vaikka autoveroa entisestäänkin että
>>saadaan rahaa näiden 5% mahdollisuuksia vastaan tappeleville. Aivan sama
>>vaikka kymmeniä ihmisiä kuolee vuosittain niihin romukotteroihinsa vaikka
>>viimevuoden mallissa pääsisi mustelmilla.
>
> Sopii hyvin autoveron nosto, en näet ole automiehii.
>
Sopisi hyvin vihreitten henkilökohtaisen tuloveron nosto tonne 90%
nurkille, sen verran kallista sakkia nämä hörhöt yhteiskunnalle
ovat.
Entä jos joutuisit valitsemaan kaikkien suomalaisten ja itsesi hengen
välillä?
Mitä järkeä on kysyä tuollaisia?
niko
> Mietippä asiaa niin, että ne lämmitetyt kadut säästävät
> terveydenhuoltomenoissa, kun kaatumisia tapahtuu vähemmän jne. Sitä
> paitsi ei se katujen aurauskaan ilmaista ole.
> Noin yleisesti ottaen ihmisillä tuntuu olevan kummallinen käsitys
> terveydenhuollon ihmeitä tekevästä voimasta. Suurin osa väestön
> terveydentilasta selittyy kuitenkin ihan muilla tekijöillä kuin
> terveydenhuollon toimilla. Esim. puhtaalla vedellä, viemäröinnillä ja
> ravinnon laadulla on n+1 kertaa suurempi merkitys ihmisten elinikään tai
> elämänlaatuun kuin yhdelläkään terveydenhuollon toimenpiteellä.
>
> Toinen oudoksuttava asia on kuvitelma siitä, että terveys on jotenkin
> irrallaan muusta hyvinvoinnista. Tosiasiassahan ihmiset eivät arvosta
> terveyttään yli kaiken, vaan tupakoivat, ryyppäävät ja syöpöttelevät
> aiheuttaen itselleen erisorttisia terveysongelmia. Esim. tupakointi siis
> parantaa koettua hyvinvointia enemmän kuin sen aiheuttamat terveyshaitat
> hyvinvointia vähentävät, eikö niin?
>
> Terveydenhuoltoon voitaisiin helposti upottaa suomen BKT:n verran rahaa,
> eikä sekään riittäisi. Tarpeet ovat aina suuremmat kuin resurssit.
> Yhteiskunta haluaa käyttää rahaa terveydenhuoltoon x euroa, ja sen
> jälkeen terveydenhuollossa on mietittävä miten rahasta saadaan eniten
> hyötyä = lisää elinvuosia ja elämänlaatua. Priorisointi on siis
> välttämättömyys. Ongelmana Suomessa on se, että priorisointi tapahtuu
> eri perusteilla eri hoitolaitoksissa ja kunnissa. Lisäksi usein valinnat
> tehdään piilossa eivätkä perusteet ole täysin selviä.
>
> - Jukka
> --
> Jukka Pappinen
> japa...@hytti.uku.fi
>
Kyllä nykyinen verotus on jo puhdasta ryöstöä eli melko huonoa kohtelua.
Huonosti kohdellaan Suomessa aivan jokaista veronmaksajaa, ei ainostaan
ylempiä toimihenkilöitä.
> Minulla ei sinänsä ole mitään verotuksen keventämistä vastaan. Mutta
> poliittisilla päätöksillä ei voi eikä pidä palkkaeroja kasvattaa.
Käytännössä työmarkkinoiden heivaaminen vapaampaan suuntaan kasvattaisi
palkkaeroja. Eli vapauden lisääminen ja sanelupolitiikan vähentäminen eli
poliittisen päätöksenteon vähentäminen toimisi palkkaerojen
kasvattamiseksi.
> Menestymisen kannusteissa on se ongelma, että useimmat sellaiset
> kannusteet ovat samalla kannusteita erilaisille sikailuille.
Esim. mitkä? Miten ihmeessä pienentynyt veroprosentti kannustaa
sikailulle? Vai tarkoitatko sitä että roskasakki alkaa rötöstelemään?
> Oikeistoliberaali näkemys vaatii siis loogisuuden nojalla tehokkaan
> poliisikoneiston ja kovat rangaistukset sikailulle, jotta sikailun
> välttäminen olisi rationaalista toimintaa. Ongelma tehokkaassa
> poliisikoneistossa ja kovissa rangaistuksissa on, että ne syövät
> paljon resursseja, jotka voitaisiin käyttää myös muunlaiseen
> sikailunvähentämiseen, kuten leipään ja sirkushuveihin.
Nykyisessä tilanteessa ei tarjotaan aivan selkeästi liikaa leipää,
sirkushuveja ja byrokratiaa niiden järjestämiseen.
> Sekä perinteisessä vasuriretoriikassa että tässä
> oikeisto"liberaalissa" hömpötyksessä on taustalla sama kateus.
> Toisessa kadehditaan niitä, joilla menee hyvin ja toisessa niitä,
> joilla menee huonosti. Sympatiani menevät ensimmäisille, kun minusta
> epäonnistujien kadehtiminen on vähän älytöntä.
Jopas on Henrillä tulkinnat. Sovelletaan hieman ajatelmaasi:
Kun kiroan pyörääni vieviä varkaita ja vaadin heitä tilille, oikeasti
siis kadehdin varasta!
Tässä ilmeisesti lähdetään siitä lähtökohdasta että on jotenkin
hyväksyttämämpää se että 'yhteiskunta' rosvoaa rahat ja jakaa ne
pummeille, kun että pummit suoraan rosvoisivat rahat.
Nyt ei edes ole puolustautumiskeinoa, rosvoavalta aktivistilta
voi sentään aina ampua haiman paskaksi ja se menee itsesuojelun piikkiin.
Selitys että verotuksella ostetaan yhteiskuntarauha on perseestä.
Yhteiskuntarauhan rikkojat on vaan kärrättävä Suomenlinnan valleille.
Kyllä se siitä...
Mulle kaikki HETI!!!
Miksi keskiluokan pitää maksaa niin älyttömästi veroja? Miksi keskiluokan
pitää ensin maksaa hirveät verot ja sitten ne samat rahat käytetään
osaksi juuri samalle porukalle meneviin palveluihin? Tietenkin niin että
osa rahoista katoaa välillä.
> Ymmärrät kai, että poliisivaltio (jolla poikkeavat täytyy pistää
> kuriin, jos niille ei jaeta rahaa l. paapota) vaatii myös verojen
> maksua.
Oliko Suoi 70-luvulla poliisivaltio? Jos ei ollut, niin miten se on
mahdollista, verotus ja kaikki tuet olivat nimittäin matalampaa?
> Palveluammattien miehittämiseen ei tarvita matalampia
> palkkoja, vaan palvelualojen palkkaa vastaavaa tuottavuutta.
Palveluammattien miehittämiseen tarvitaan veroalea. Montako prosenttia
parturimaksusta menee itseasiassa itse parturille ja monta suoraan
valtion taskuun? Ensin menee 22% alvia suoraan valtiolle. Sitten menee
työn sivukulut, lopuksi vielä tuloverot. Siitä ei taida jäädä parturille
edes puolia.
>: Se ehkäisisi työttömyyttä, joka on tunnetusti Suomessa suuri ongelma.
> Työttömyyttä ehkäisisi jossain määrin se, että palkkaa maksettaisiin
> tuottavuuden perusteella
Palkan tulisi muodostua markkinoiden kysynnän ja tarjonnan perusteella.
> Kuten sanottu, palkkaeroihin tähtäävä politiikka ei ole työllisyyden
> ja tulojen kannalta sen järkevämpi kuin palkkaeroja tasaavakaan.
Oletat että politiikka on ylhäältä saneltua suunnitelmataloutta. Eihän
semmoisessa ole järkeä. Käytännössä nykyistä vapaammat työmarkkinat
johtaisivat erittäin todennäköisesti suurempiin palkkaeroihin koska
tietyt ryhmät eivät voisi kiristää itselleen suuremia markkamääräisiä
palkankorotuksia vaan joutuisivat toimimaan markkinoiden ehdoilla.
> tuottavuutta, mutta ei ole sen tae. Joku yht. tri. ei ole välttämättä
> sen tuottavampi kuin paperiduunari, joten hänelle ei ole mitään järkeä
> (kannustemielessä) maksaa enempää palkkaa.
Vaikka yht. tri todennäköisesti tuottaa jopa vähemmän kuin
paperikonemies, hänelle vielä suuremmalla todennäköisellä maksetaan
parempaa palkkaa. Syynä on se, että kenestä tahansa voi tulla
paperiduunari lyhyen koulutuksen jälkeen, ts. työhöäntulijoita on paljon.
Tri taas voi osata jotain, mitä muut eivät osaa, ts. hänen edustama
osaamisensa on paljon niukempaa kuin paperiduunarin.
Tietenkin tohtorin pitäisi olla jossain oikeissa töissä. Julkisyhteisöjen
palkanmaksu perustuu ainakin ymmärtääkseni enemmän johonkin hattuvakioon
kuin kysyntään ja tarjontaan.
>: Miten lääkäri, opettaja tai insinööri altistuu sikailulle, jos heidän
>: kuukausipalkkansa olisivat 1000 euroa suurempia? En minä mistään
>: optioziljardeista puhu.
> Ai, puhut jostain sosialistisesti palkkataulukoinnista, jossa
> opintoviikot tai tutkinnot määräävät ihmisen tilipussin. Olet siis
> vielä sosialistisempi kuin minä! Onnea vaan.
Olet näköjään sinäkin oppinut tahallisen väärinymmärtäjämisen ja
olkiukkojen rakentelun alkeet. Onnea valitsemallesi tielle.
>: En kadehdi epäonnistujia. En vain halua jakaa rahojani heille
>: nykytahtia. Se ei ole järkevää a) minun b) kansantalouden kannalta.
> Haluatko sensijaan jakaa rahojasi lääkäreille ja opettajille tai
> insinööreille?
Varmaan Pertti tahtoisi virkamiesten ja poliitikkojen sijaan itse
päättää, kenelle niitä rahojaan jakaa.
> Muista kuitenkin, että näiden lisäksi rahojasi pitää
> jakaa sitten myös poliiseille ja armeijalle, joka vastaavasti
> pamputtaa köyhiä.
Samaan malliin kuin Suomessa kun täällä oli ihan oikeita köyhiä?
> Kansantalouden kannalta järkevää (?) on kai se, joka lisää tuotantoa
> ja kulutusta. Nyt on syyskuun puoliväli, ja ulkona on melkein 20
> astetta lämmintä. Kun puut ei enää kasva ja pohjavesi loppuu ja
> saharan pohjoisraja menee Tukholman korkeudella, niin matala
> diskonttauskertoimesi kostautuu. Toivottavasti emme elä niin pitkään.
Muistaakseni Pertti kannatti kovasti ydinvoimaa.
Kannatetaan, en ole viherhörhööiiii!