Mita nama lyhenteet tarkoittavat
TJT
nämä oikein on?? Ja millaisia arvoja näissä pitäisi esiintyä?? (Lääkärillä
ei oikein ollut mielenkiintoa selittää, totesi vain että ei niissä mitään
epänormaalia näy, joten olet terve). Ja kuinka kattava tutkimus tämä on??
S-ALAT
S-ASAT
PT-EKG-12
S-K
FS-KOL
S-KOL-HDL
FS-KREA
B-LA
S-NA
B-PVK
B-LEUK
B-ERYT
B-HB
B-HKR
E-MCV
E-MCH
E-MCHC
FS-TRIGLY
S-TSH
STREPTOCULT
FS-KOL-LDL-LAS
Streptocult ilmeisesti tarkoittaa bakteerien tutkimista, koska nielunäyte
otettiin, ja tuossa on tuloksena NORM. FLOORA. Kurkkuun kuitenkin koski niin
reippaasti, että ei saanut yöllä nukuttua. Mitähän lääkärin olisi pitänyt
tehdä asialle? Onko normaalia, että lääkäri ei edes kurkista sinne kurkkuun?
--TJT--
Sari Räty
tästä löytyy suurin osa selitettyinä
http://www.tohtori.fi/laakeopas/laakelab.html
Sari Räty
sari...@raketti.net
Aapo Haavisto
> reippaasti, että ei saanut yöllä nukuttua. Mitähän lääkärin olisi pitänyt
> tehdä asialle?
Ottaa nieluvilvely? ;)
> Onko normaalia, että lääkäri ei edes kurkista sinne kurkkuun?
Tauteja aiheuttavat yleensä hyvin pienet eliöt joita viruksiksi ja
bakteereiksi kutsutaan. Sen lisäksi että ei riitä erottaa nämä kaksi
toisistaan, tulisi vielä tietää että minkä merkkinen bakteeri/virus
siellä mellastaa. Näitä asioita on kovin vaikea nähdä silmällä, siksi
nielusta otetaan näyte ja laboratorio tutkii löytyykö etsittyä
vihulaista. Melkoinen patteri testejä otettu kurkkukivun
vuoksi (kyllä varmaan jotain muutakin selviteltiin, harvemmin
maksa-arvoilla on kurkkukipuun etiologiaan yhteyttä).
Vakavasti puhuen, Nieluun pitäisi kyllä sen verran vilkaista ettei siellä näy
mitään ylimääräistä, kuten paisetta.
--
AAPO HAAVISTO University of Oulu
ahaa...@student.oulu.fi Faculty of Medicine
Netissä voit tehdä hyvääkin rekisteröitymättä:
http://www.thehungersite.com
TJT
news:9d8oql$441$1...@ousrvr3.oulu.fi...
> TJT <timo.t...@eudoramail.com> wrote:
> > reippaasti, että ei saanut yöllä nukuttua. Mitähän lääkärin olisi
pitänyt
> > tehdä asialle?
> Ottaa nieluvilvely? ;)
Siis sen streptocult norm. flora tuloksen jälkeen??? Hassua, minä luulin
että tuo on joku nieluviljelyn tulos...
> > Onko normaalia, että lääkäri ei edes kurkista sinne kurkkuun?
> Tauteja aiheuttavat yleensä hyvin pienet eliöt joita viruksiksi ja
> bakteereiksi kutsutaan. Sen lisäksi että ei riitä erottaa nämä kaksi
> toisistaan, tulisi vielä tietää että minkä merkkinen bakteeri/virus
> siellä mellastaa. Näitä asioita on kovin vaikea nähdä silmällä, siksi
> nielusta otetaan näyte ja laboratorio tutkii löytyykö etsittyä
Siis onko tuo streptocult muka joku virustutkimus??
> vihulaista. Melkoinen patteri testejä otettu kurkkukivun
> vuoksi (kyllä varmaan jotain muutakin selviteltiin, harvemmin
> maksa-arvoilla on kurkkukipuun etiologiaan yhteyttä).
Niin selvitettiinkin. Missä muka väitin, että ne kaikki olisi otettu pelkän
kurkkukivun vuoksi? Ja mikähän niistä lyhenteistä oli tuo mainitsemasi
maksa-arvo? Ja millaista lukemaa sen pitäisi näyttää?
> Vakavasti puhuen, Nieluun pitäisi kyllä sen verran vilkaista ettei siellä
näy
> mitään ylimääräistä, kuten paisetta.
Vakavasti puhuen, onko se tosiaan noin vaikeaa vastata asiallisesti
asiallisiin kysymyksiin? Tuosta maksajutusta päätellen tiedät niiden
lyhenteiden merkityksen, mutta niiden kertomisen sijasta selititkin
sellaisen itsestäänselvyyden, että bakteerit ja virukset aiheuttavat
tauteja... joista nämä virukset ilmeisesti olivat tällä kertaa syyllisiä,
noin kuukausi lääkärissä käynnin jälkeen flunssa, ja kurkkukipu häipyi
samalla kun flunssa häipyi. Tai siis se varsinainen kova kipu häipyi, jotain
pientä häikkää on edelleenkin. Miltä sellainen paise näyttää, ja mikä niitä
aiheuttaa? Onko normaalia, että sivuilla olevissa pallukoissa näkyy jotain
valkoista? Siis kun itse katsoo peilin ja taskulampun avulla. Onko
normaalia, että sylki on aamulla vaaleanruskeaa mössöä? Entä jos siinä on
jotain vereltä näyttävää?
> AAPO HAAVISTO University of Oulu
--TJT--
Aapo Haavisto
> Siis sen streptocult norm. flora tuloksen jälkeen??? Hassua, minä luulin
> että tuo on joku nieluviljelyn tulos...
No kyllä olisi pitänyt näin jälkikäteen arvioiden ehkä pystyä
arvaamaan, että streptocult otettiin ennen verikokeita.
> Siis onko tuo streptocult muka joku virustutkimus??
Ei. Streptocultilla etsitään sellaista ylähengitystieinfektion
aiheuttajaa, johon antibiootit tepsivät. Ko. patogeenia kutsutaan
beetahemolyyttiseksi streptokokiksi (tarkemmin a-ryhmän
beetahemolyyttinen streptokokki aStr).
> Niin selvitettiinkin. Missä muka väitin, että ne kaikki olisi otettu pelkän
> kurkkukivun vuoksi?
Et väittänytkäänm enkä väittänyt sinun väittäneen, vai väitinkö? Sen
sijaan kyllä postauksesta sai sen päätelmän, että kokeiden otto oli
jollain tavalla yhteydessä kurkkukipuun.
> Ja mikähän niistä lyhenteistä oli tuo mainitsemasi
> maksa-arvo?
Ainakin S-ASAT ja S-ALAT (en enää muista mitä kaikkea listassasi oli)
Katsotaan niitä URL:ja! Vaikkapa:
http://www.tohtori.fi/laakeopas/laakelab.html
> Ja millaista lukemaa sen pitäisi näyttää?
Linkistä löytyy. Sen verran täytyy varoittaa, että kaikissa kokeissa
ei viitearvot ole aivan samat laboratoriosta toiseen. Laboratorioiden
testimenetelmät poikkeavat hieman toisistaan niin laadullisesti kuin
menetelmällisestikin ja laboratoriot antavat viitearvot
tulosluettelon mukana. Kovin paljoa ei viitearvot kuitenkaan
tavallisissa tutkimuksissa heitä, joten voinet luottaa linkin viitearvoihin.
> Vakavasti puhuen, onko se tosiaan noin vaikeaa vastata asiallisesti
> asiallisiin kysymyksiin?
Missä kohtaa olin asiaton?
> Tuosta maksajutusta päätellen tiedät niiden
> lyhenteiden merkityksen, mutta niiden kertomisen sijasta selititkin
> sellaisen itsestäänselvyyden, että bakteerit ja virukset aiheuttavat
> tauteja...
Sen sijaan, että valittaisit, olisit voinut katsoa sitä linkkiä mikä
sinulle neuvottiin. Mitä tulee taudinaiheuttajiin, niin tässä ryhmässä
on aika useasti keskusteltu ylähengitystieinfektioista; kokemuksista,
hoidoista ja tk-lääkärin toiminnasta. Ajattelin, että suurin piirtein
on selvillä (olisi ehkä pitänyt olla) se, että ellei mitään erikoista
ole, kurkusta tutkitaan streptokokki ja sillä selvä.
> joista nämä virukset ilmeisesti olivat tällä kertaa syyllisiä,
> noin kuukausi lääkärissä käynnin jälkeen flunssa, ja kurkkukipu häipyi
> samalla kun flunssa häipyi.
Kuten erittäin usein on. Viruksen aiheuttamiin
ylähengitystieinfektioihin ei juuri lääkkeitä ole; anteeksi jos
kerroin tällaisen itsestään selvyyden. Usein nuha viittaa siihen, että
aiheuttaja on virus.
> Miltä sellainen paise näyttää, ja mikä niitä
> aiheuttaa?
Hmm, miltä paise näyttää... Paiseelta? Hieman vaikeaa selittää kun tuo
on suomenkielessä melko kuvaava sana. Kurkussa ylimääräinen isohko
(siis ei mikään afta) patti/pullistuma/turvotus... Jos sen joskus
saat, et voi olla huomaamatta.
Kurkkupaise on usein monien eri bakteerien sekainfektio, jossa
anaerobiset bakteerit ovat usein hallitsevina. Syy kurkkupaiseeseen on
usein krooninen nielurisatulehdus.
> Onko normaalia, että sivuilla olevissa pallukoissa näkyy jotain
> valkoista? Siis kun itse katsoo peilin ja taskulampun avulla.
Jaa-a. Siis risojen päällä valkeaa peitettä? Peitteet ovat usein
merkki infektiosta, mutta voi se olla normaaliakin. Tarkemman
diagnoosin saa omalta lääkäriltä, mikäli asia huolestuttaa. Sen verran
huomautan, että omaan kurkkuun katsominen peilin kautta on huomattavan
hankalaa ja saattaa olla että esim. pelistä heijastuva kirkas valo
aiheuttaa "vaaleita peitteitä" jne.
> Onko
> normaalia, että sylki on aamulla vaaleanruskeaa mössöä? Entä jos siinä on
> jotain vereltä näyttävää?
Mikäli syljessä on verta, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Kaikesta
muusta mössöstä on vaikeaa sanoa yhtään mitään, mössön kuvailu kun on hankalaa.
--
AAPO HAAVISTO University of Oulu
TJT
> TJT <timo.t...@eudoramail.com> wrote:
> > Siis sen streptocult norm. flora tuloksen jälkeen??? Hassua, minä luulin
> > että tuo on joku nieluviljelyn tulos...
> No kyllä olisi pitänyt näin jälkikäteen arvioiden ehkä pystyä
> arvaamaan, että streptocult otettiin ennen verikokeita.
No onko sillä mitään väliä, otettiinko se 5 sekuntia ennen vai jälkeen?
Otettiin siis samalla käynnillä, ja vieläpä samassa tuolissa istuessani, en
muista tökkikö se näytteenottaja ensin kurkkuun ja otti sitten verta
käsivarresta vai toisinpäin, mutta IMHO tuolla ei ole mitään merkitystä.
> > Niin selvitettiinkin. Missä muka väitin, että ne kaikki olisi otettu
pelkän
> > kurkkukivun vuoksi?
> Et väittänytkäänm enkä väittänyt sinun väittäneen, vai väitinkö? Sen
Kirjoitit "Melkoinen patteri testejä otettu kurkkukivun vuoksi"
> > Vakavasti puhuen, onko se tosiaan noin vaikeaa vastata asiallisesti
> > asiallisiin kysymyksiin?
> Missä kohtaa olin asiaton?
Allamainitussa.
> > Tuosta maksajutusta päätellen tiedät niiden
> > lyhenteiden merkityksen, mutta niiden kertomisen sijasta selititkin
> > sellaisen itsestäänselvyyden, että bakteerit ja virukset aiheuttavat
> > tauteja...
> Sen sijaan, että valittaisit, olisit voinut katsoa sitä linkkiä mikä
> sinulle neuvottiin. Mitä tulee taudinaiheuttajiin, niin tässä ryhmässä
En ole vielä keksinyt, miten niitä katsotaan OFF-LINE, mutta ehkäpä sinä
selität?? Tähän mennessä olen harrastanut tätä nyyssien lukemista tällä
tavalla:
1. kirjoitan viestit OFF-LINE.
2. menen ON-LINE ja tuupin viestit nettiin, ja imaisen muiden viestit
OFF-LINE lukua varten.
3. nukun yön yli.
4. kirjoitan seuraavana päivänä replyt, ja jos jossain viestissä on linkki,
en tietenkään voi replytä siihen, koska en ole vielä nähnyt sen linkin
osoittamaa sivua.
5. tuupin viestit nettiin, imaisen muiden viestit ja katson em. linkin.
6. nukun yön yli.
7. kirjoitan taas seuraavana päivänä replyjä.
Siis jos kysyn esim. maanantaina jotain asiaa, näen siihen tulleet
vastaukset tiistaina, ja jos niissä vastauksissa on linkki, käyn katsomassa
sen sivun vasta keskiviikkona. Ja näinollen voin vastata siihen vasta
torstaina, kun taas linkittömiin viesteihin vastaus lähtee jo edellisenä
päivänä. Tässäkin kävi periaatteessa juuri näin, Kysyin asiaa 8.5, näin Sari
Rädyn ja sinun kirjoittamasi viestit 9.5. ja pystyin kirjoittamaan sinun
viestiisi vastauksen, mutta en Sarin viestiin koska hän antoi linkin, jota
en siis pystynyt OFF LINE katsomaan silloin 9.5.
Ja ylläolevat kohdat 1 - 7 ovat teoreettisia, käytännössä en ole joka päivä
tämän koneen äärellä (varsinkin nyt kesällä on muutakin tekemistä kuin
sisäsällä istuminen), ja joskus yhteys katkeaa esim. kesken jonkun ryhmän
viestien lataamista, jolloin vaihtoehtoja on tasan 2: joko soittaa uudestaan
ja maksaa puhelun aloitusmaksu tai säästää ja yrittää seuraavana päivänä
uudestaan (jotenkin tuntuu, että aloitusmaksun korotuksen jälkeen yhteys on
katkennut entistä herkemmin... ;-o )
> on aika useasti keskusteltu ylähengitystieinfektioista; kokemuksista,
> hoidoista ja tk-lääkärin toiminnasta. Ajattelin, että suurin piirtein
Kenelläkään ei ole aikaa seurata kaikkia sfnetin ryhmiä, puhumattakaan
muista ryhmistä.
> on selvillä (olisi ehkä pitänyt olla) se, että ellei mitään erikoista
> ole, kurkusta tutkitaan streptokokki ja sillä selvä.
No ei se näytä ainakaan lääkäreille olevan selvää. Joskus 90-luvun alussa
eräs lääkäri totesi "Ei sitä kannata tutkia, ainahan kurkussa jotain
bakteereja kasvaa". 80-luvulla taas eräs toinen lääkäri kirjoitti
antibiootteja samalla kertaa kuin lähetteen tutkimukseen, eli tulos selvisi
vasta siinä vaiheessa kun antibiootteja oli syöty jo iso kasa. Siis kolme
eri lääkäriä ja kolme täysin erilaista suhtautumista asiaan.
> > Onko normaalia, että sivuilla olevissa pallukoissa näkyy jotain
> > valkoista? Siis kun itse katsoo peilin ja taskulampun avulla.
> Jaa-a. Siis risojen päällä valkeaa peitettä? Peitteet ovat usein
> merkki infektiosta, mutta voi se olla normaaliakin. Tarkemman
> diagnoosin saa omalta lääkäriltä, mikäli asia huolestuttaa. Sen verran
No miten siltä mitään noosia saa, kun se ei vaivautunut edes katsomaan sinne
kurkkuun? Yritin kyllä varata ajan ihan toiselta lääkäriltä, mutta terv.
keskuksen ajanvarauksessa olivat itsepäisesti sitä mieltä, että pitää varata
aika siltä väestövastuulääkäriltä, jonka alueella asuu, ja käänsivät puhelun
alueeni lääkärin ajanvaraukseen.
> > Onko
> > normaalia, että sylki on aamulla vaaleanruskeaa mössöä? Entä jos siinä
on
> > jotain vereltä näyttävää?
> Mikäli syljessä on verta, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Kaikesta
> muusta mössöstä on vaikeaa sanoa yhtään mitään, mössön kuvailu kun on
hankalaa.
Opiskelumestan lääkäri on kokeiltu jo 10 vuotta sitten, konitohtori.
Työpaikan työterveyslääkäri samoin. Ja terveyskeskuksessa näytti olevan
oikea kaikkien konitohtorien äiti... ;-( Ja tuossa verijutussa on ongelmana
se, että sitä on esiintynyt vain muutaman kerran, ja heti aamulla.
> AAPO HAAVISTO University of Oulu
--TJT--
TJT
news:9d88aq$252$3...@news.koti.tpo.fi...
> Terveyskeskuksen labra tutki tämmöiset, mutta kiinnostaisi tietää, että
mitä
> nämä oikein on?? Ja millaisia arvoja näissä pitäisi esiintyä?? (Lääkärillä
Nämä selvisivät siitä Sarin antamasta linkistä, kiitos. (Paitsi ...LDL-LAS)
> ei oikein ollut mielenkiintoa selittää, totesi vain että ei niissä mitään
> epänormaalia näy, joten olet terve). Ja kuinka kattava tutkimus tämä on??
Mutta tähän en saanut vastausta, joten olisin kiitollinen, jos joku kertoisi
kattavuudenkin.
> PT-EKG-12
Linkistä ei selvinnyt, mitä tuo 12 tarkoittaa?
> FS-KOL
Linkin mukaan 3.5 - 5.0 on ihanteellinen, ja tulos oli 3.7, joten jatkankin
tässä leivosten ja suklaan syöntiä, ja leivän päälle tietysti aitoa voita
eikä mitään kissanraatoja... ;-)
> S-KOL-HDL
Linkissä mainitulla sivulla tuossa on F, onko sillä mitään merkitystä?
> FS-KREA
Tässä on taas niinpäin, että labran lapussa ei ole F:ää, onko sillä mitään
merkitystä?
> S-NA
Natriumin pitäisi olla 137 - 146, ja tulos oli 146, siis juuri ylärajalla.
Pitäisikö välittää?
> E-MCH
Tämän pitäisi olla 27 - 32, oli 33. Pitäisikö välittää?
> FS-KOL-LDL-LAS
Tälle en tuolta em. sivulta huomannut selitystä. Lienee joku kolestroli,
mutta mikä ja mitä arvoja pitäisi olla??
--TJT--
Sami Anttila
<timo.t...@eudoramail.com> wrote:
>> PT-EKG-12
>Linkistä ei selvinnyt, mitä tuo 12 tarkoittaa?
Sydäntä katsotaan 12 eri suunnasta ja saadaan siis 12 erilaista
käyrää. Usein katsotaan kuitenkin rutiinisti myös 13. käppyrä joka
tsekkaa paremmin sydämen oikean puolen.
>> S-NA
>Natriumin pitäisi olla 137 - 146, ja tulos oli 146, siis juuri ylärajalla.
>Pitäisikö välittää?
Ei mitään.
>> E-MCH
>Tämän pitäisi olla 27 - 32, oli 33. Pitäisikö välittää?
Jos muissa arvoissa on samansuuntaista häikkiä niin sitten mutta
muuten ei ole mitään väliä. Vaikea kommentoida tältä pohjalta.
Jukka Pappinen
news:9djhsd$d0r$7...@news.koti.tpo.fi...
>
> Mutta tähän en saanut vastausta, joten olisin kiitollinen, jos joku
kertoisi
> kattavuudenkin.
Kattavuus riippuu ihan siitä mitä lääkäri on ajatellut noilla etsiä.
Jonkinlainen idea vaivan syistä pitäisi olla kun kokeita määrätään.
> Linkistä ei selvinnyt, mitä tuo 12 tarkoittaa?
Sitä, että standardissa "sydänfilmissä" sydämen sähköistä
toimintaa tarkastellaan 12 eri suunnasta l. niitä eri käppyröitä
piirtyy siihen paperille 12.
> Linkissä mainitulla sivulla tuossa on F, onko sillä mitään merkitystä?
...
> Tässä on taas niinpäin, että labran lapussa ei ole F:ää, onko sillä mitään
> merkitystä?
"f" tarkoittaa paastonäytettä, eli syömättä on (olisi)
pitänyt olla ennen näytteenottoa.
> Natriumin pitäisi olla 137 - 146, ja tulos oli 146, siis juuri ylärajalla.
> > E-MCH
> Tämän pitäisi olla 27 - 32, oli 33. Pitäisikö välittää?
Viitearvot vaihtelevat jonkin verran laboratorioiden välillä, lisäksi
viitearvot lasketaan siten että terveistä ihmisistä otetuista näytteistä
muistaakseni 95% sattuu vaihteluvälille. "Terveillä" ihmisillä saattaa
siis olla viitearvojen ulkopuolisia tuloksia. Sinun tapauksessasi esim.
tulehdus ja mahd. kuivuminen on saattanut vaikuttaa tuloksiin.
Pelkkä hemoglobiinimassan arvo ei kerro paljon mitään, vaan
tulosta pitää arvioida suhteessa muihin koetuloksiin.
Kerroit lääkärisi sanoneen ettei tuloksissasi ole mitään
huolestuttavaa, ja uskottavaltahan tuo tulkinta vaikuttaisi.
- Jukka
--
Jukka Pappinen
japa...@hytti.uku.fi
Mikko Weckström
> news:9d88aq$252$3...@news.koti.tpo.fi...
> > Terveyskeskuksen labra tutki tämmöiset, mutta kiinnostaisi tietää, että
> mitä
> > nämä oikein on?? Ja millaisia arvoja näissä pitäisi esiintyä??
(Lääkärillä
>
> Nämä selvisivät siitä Sarin antamasta linkistä, kiitos. (Paitsi
...LDL-LAS)
>
> > ei oikein ollut mielenkiintoa selittää, totesi vain että ei niissä
mitään
> > epänormaalia näy, joten olet terve). Ja kuinka kattava tutkimus tämä
on??
>
> Mutta tähän en saanut vastausta, joten olisin kiitollinen, jos joku
kertoisi
> kattavuudenkin.
Kyllähän tuo aika kattavalta tutkimuspaketilta vaikuttaa. Kaikki
perusverikokeet otettu, joten kyllä tuolla suuri osa sairauksista saataisiin
varmasti kiinni. Riippuu tietenkin mitä vaivaa on tutkittu.
> > PT-EKG-12
>
> Linkistä ei selvinnyt, mitä tuo 12 tarkoittaa?
Tarkoittaa 12-kanavaista(/kytkentäistä) EKG:tä (elektrokardografia;
tutkitaan sydämen sähköistä toimintaa), eli sitä tutkimusta missä
rintakehälle laitetaan kuusi elektrodia kiinni ja raajoihin neljä. Kone
antaa paperin ulos mihin on piirtynyt 12 käyrää ja tätä sitten lääkäri
tutkiskelee... =)
> > FS-KOL
>
> Linkin mukaan 3.5 - 5.0 on ihanteellinen, ja tulos oli 3.7, joten
jatkankin
> tässä leivosten ja suklaan syöntiä, ja leivän päälle tietysti aitoa voita
> eikä mitään kissanraatoja... ;-)
Ja tällä taas mitataan kokonaiskolesterolia, eli vaikka tämä luku onkin
hyvä, niin ei välttämättä kannata siirtyä yltiöpäiseen voin käyttöön. =)
> > S-KOL-HDL
>
> Linkissä mainitulla sivulla tuossa on F, onko sillä mitään merkitystä?
On sillä merkitystä. fS tutkimuksen edessä tarkoitta sitä, että se otetaan
paastoseerumista. Pieni f-kirjain tarkoittaa yleensäkin paastoarvoa.
> > FS-KREA
>
> Tässä on taas niinpäin, että labran lapussa ei ole F:ää, onko sillä mitään
> merkitystä?
Sama juttu kuin tuossa HDL-kolesterolijutussa. Kreatiniinipitoisuus on nyt
mitattu ilman paastoa.
> > S-NA
>
> Natriumin pitäisi olla 137 - 146, ja tulos oli 146, siis juuri ylärajalla.
> Pitäisikö välittää?
Ei.
> > E-MCH
>
> Tämän pitäisi olla 27 - 32, oli 33. Pitäisikö välittää?
Ei pidä. Yleensä poikkeavista laboratorioarvoista ei tarvitse huolestua jos
mitään oireita ei ole. Varsinkaan noin pienistä poikkeamista
"normaaliarvoista".
> > FS-KOL-LDL-LAS
>
> Tälle en tuolta em. sivulta huomannut selitystä. Lienee joku kolestroli,
> mutta mikä ja mitä arvoja pitäisi olla??
LDL-kolesterolia tuossa tuntuisi mitattavan, mutta en kyllä tiedä mikä tuo
"LAS" tutkimuksen perässä on. LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle
3,5mmol/l.
Mikko Weckström
Eero Asunta
<bullshit snipped>
Olet sinä uskomaton. Pyydät apua ja sitten vittuilet
että en minä tätä apua pyytänyt. Huoh.
eero
--
Soittakaa Paranoid!
Heikki Hyyrö
> oikea kaikkien konitohtorien äiti... ;-( Ja tuossa verijutussa on
ongelmana
> se, että sitä on esiintynyt vain muutaman kerran, ja heti aamulla.
Ettet olisi nirhauttanut ikeniäsi hampaita pestessäsi tms.?
Helmu
Markus J Leskinen
:> ei oikein ollut mielenkiintoa selittää, totesi vain että ei niissä mitään
:> epänormaalia näy, joten olet terve). Ja kuinka kattava tutkimus tämä on??
: Mutta tähän en saanut vastausta, joten olisin kiitollinen, jos joku kertoisi
: kattavuudenkin.
Tuon kattavuus riippuu siitä, minkälaista vaivaa yritettään selvittää,
joten paha kenenkään mennä ottamaan kantaa. Aika laaja patteri
kuitenkin, lähestyy jo sitä rajaa jossa ihanb tilastollisesti saadaan
yksi poikkeava arvo.
:> PT-EKG-12
: Linkistä ei selvinnyt, mitä tuo 12 tarkoittaa?
12-kanavainen ekg, kertoo kytkentöjen määrän, 12 on standardi.
:> S-KOL-HDL
: Linkissä mainitulla sivulla tuossa on F, onko sillä mitään merkitystä?
F on fasting, eli tehdään paastoseerumista, ts. otetaan aamulla ennen
aamiaisen syömistä yön paaston jälkeen, muuten ruuan rasvat voivat sotkea.
:> FS-KREA
: Tässä on taas niinpäin, että labran lapussa ei ole F:ää, onko sillä mitään
: merkitystä?
Sama kuin yllä, mutta koska mittaa munuaisten toimintaa, ravinnolla ei
ole paljoa väliä, joten voi ottaa myös normaalista seerumista.
:> S-NA
: Natriumin pitäisi olla 137 - 146, ja tulos oli 146, siis juuri ylärajalla.
: Pitäisikö välittää?
Ei, viitearvot ovat tilastolliset ja asetetaan niin, että 95% terveistä
osuu niiden väliin -> joka 20. arvo on poikkeava jo ihan
tilastollisesti. JOs ei ole oireita, labra-arvoja on turha hoitaa.
:> E-MCH
: Tämän pitäisi olla 27 - 32, oli 33. Pitäisikö välittää?
Punasolujen keskihemoglobiini, vähän koholla ei ole vaarallista.
Markus
TJT
news:3afd5a7f...@news.koti.tpo.fi...
> On Sat, 12 May 2001 17:25:56 +0300, "TJT"
> <timo.t...@eudoramail.com> wrote:
> >> PT-EKG-12
> >Linkistä ei selvinnyt, mitä tuo 12 tarkoittaa?
> Sydäntä katsotaan 12 eri suunnasta ja saadaan siis 12 erilaista
> käyrää. Usein katsotaan kuitenkin rutiinisti myös 13. käppyrä joka
> tsekkaa paremmin sydämen oikean puolen.
Mitä tuolta oikealta puolelta katsotaan? Siis jos siinä käyrässä oli jotain
poikkeavaa, niin millaista vikaa sydämessä olisi? Kertooko nuo käyrät mitään
sepelvaltimoiden kunnosta? (Tiistaina 15.5. tulee MTV3:lta ohjelma, jossa
kuopiolainen sydänlääkäri muistaakseni sanoo, että levossa tehty mittaus ei
kerro yhtään mitään sepelvaltimoiden kunnosta, kun taas minun
terveyskeskuslääkärini oli jotenkin eri mieltä...)
> >> E-MCH
> >Tämän pitäisi olla 27 - 32, oli 33. Pitäisikö välittää?
> Jos muissa arvoissa on samansuuntaista häikkiä niin sitten mutta
> muuten ei ole mitään väliä. Vaikea kommentoida tältä pohjalta.
Muut arvot oli rajojen sisällä, esim. E-MVC oli 91 kun viitearvot on 80 -
96, ja E-MCHC oli 356, eli sekin ylärjan 360 alapuolella. Toisaalta taas
esim. B-LEUK ja B-ERYT olivat melko lähellä alarajaa, mutta kuitenkin yli
sen. Enemmän tässä ihmettelenkin, että jos kurkussa on niin paha tulehdus
että ei nukkumaan pysty, niin miksei se sitten näy näissä tuloksissa?
--TJT--
TJT
"Heikki Hyyrö" <hh5...@uta.fi> wrote in message
news:9dkm55$4b6$1...@baker.cc.tut.fi...
> > se, että sitä on esiintynyt vain muutaman kerran, ja heti aamulla.
> Ettet olisi nirhauttanut ikeniäsi hampaita pestessäsi tms.?
Siis _heti_ aamulla... vai tarkoitatko, että iltapesu aiheuttaisi vuotoa
vielä aamulla!? Ja heti aamulla tarkoitan, että heti heräämisen jälkeen.
Joskus olen jopa sylkäissyt paperinenäliinaan ennen kuin olen edes noussut
sängystä, joskus taas olen noussut ylös ja mennyt vessaan aamukuselle, ja
siinä samalla syljeskellyt vessanpönttöön tai lavuaariin. Hampaiden aamupesu
seuraa vasta sitten myöhemmin. Ja viimeksi tänä aamuna oli taas
mielenkiintoisen näköistä sylkeä, ja jossain kurkussa/nenässä/suussa kipua.
Verta en kuitenkaan havainnut, mutta toisaalta se mössö oli jotenkin ihmeen
punertavaa. Nyt pari tuntia heräämisen jälkeen sylki on lähes kirkasta,
mustalle paperille sylkäistäessä se musta paperi näkyy selvästi läpi, kun
taas heti aamulla sylkäisy on vähän kuin kaataisi paksua maalia sille
paperille.
> Helmu
--TJT--
TJT
news:9djme4$4s6i$1...@learnet.freenet.hut.fi...
> "TJT" <timo.t...@eudoramail.com> kirjoitti viestissä
> news:9djhsd$d0r$7...@news.koti.tpo.fi...
> > Mutta tähän en saanut vastausta, joten olisin kiitollinen, jos joku
> kertoisi
> > kattavuudenkin.
> Kattavuus riippuu ihan siitä mitä lääkäri on ajatellut noilla etsiä.
Minä luulin, että niiden oli tarkoitus selvittää, että mikä minua oikein
vaivaa.
> Jonkinlainen idea vaivan syistä pitäisi olla kun kokeita määrätään.
Siis ensin päätetään syy, ja vasta sitten etsitään todisteita? Eikös se
pitäisi olla niinpäin, että ensin tutkitaan ja vasta sitten hutkitaan? Siis
kyllä se IMHO pitäisi mennä niin, että 1. potilas valittaa jotain vaivaa, 2.
tutkitaan potilas, 3. päätellään vaivan syy tutkimustulosten perusteella.
> > Linkissä mainitulla sivulla tuossa on F, onko sillä mitään merkitystä?
> ...
> > Tässä on taas niinpäin, että labran lapussa ei ole F:ää, onko sillä
mitään
> > merkitystä?
> "f" tarkoittaa paastonäytettä, eli syömättä on (olisi)
> pitänyt olla ennen näytteenottoa.
Niinhän siellä Sarin mainitsemalla sivullakin sanotaan (iso F tosin näkyy
tarkoittavan eri asiaa kuin pieni F, mutta labran lapussa kaikki on
tulostettu isolla, joten kai ne ovat pientä f:ää tarkoittaneet), mutta nehän
tutkittiin samasta verinäytteestä. Onko siis S-KREA sama tutkimus kuin
fS-KREA? Onko S-KOL-HDL sama tutkimus kuin fS-KOL-HDL? Siis tarkoitan, että
voiko sillä sivulla olevia viitearvoja käyttää suoraan, vaikka f:t heittää,
vai onko niille eri viitearvot?
> Kerroit lääkärisi sanoneen ettei tuloksissasi ole mitään
> huolestuttavaa, ja uskottavaltahan tuo tulkinta vaikuttaisi.
Juu, kai se on sitten uskottava itsensä terveeksi kun testitulokset niin
sanoo, ja yritettävä olla välittämättä kurkkukivusta mahdollisine
verenvuotoineen (muista oireista puhumattakaan). Sillä www-sivulla tosin oli
lueteltu iso kasa muitakin testejä, siis sellaisia joita minulle ei tehty,
joten mm. siksi kysyin tuosta kattavuudesta. Ja sielläkin muistaakseni
mainittiin, että ne ovat vain yleisimpiä testejä, joten testejä on
ilmeisesti olemassa vielä paljon lisää...?
> - Jukka
--TJT--
Markus J Leskinen
:> Jonkinlainen idea vaivan syistä pitäisi olla kun kokeita määrätään.
: Siis ensin päätetään syy, ja vasta sitten etsitään todisteita? Eikös se
: pitäisi olla niinpäin, että ensin tutkitaan ja vasta sitten hutkitaan? Siis
: kyllä se IMHO pitäisi mennä niin, että 1. potilas valittaa jotain vaivaa, 2.
: tutkitaan potilas, 3. päätellään vaivan syy tutkimustulosten perusteella.
Menee tieteenfilosofian puolelle, mutta menköön. Lääketieteessä on jo
pidempään ollut sellainen tilanne, että erilaisia testejä on joka
sormelle, Yhtyneiden Laboratoriolta voi tilata yli 400 erilaista ja
päälle vielä radiologiset tutkimukset. Testien käyttöä on siis pakko
rajata. Homma menee siis niin, että 1. potilas valittaa jotain vaivaa,
2. lääkäri tutkii potilaan (status) ja kyselee anamneesin 3. lääkäri muodostaa
työdiagnoosin ja keskeiset erotusdiagnoosit, 4. otetaan
laboratoriokokeet joilla diagnoosi pyritään varmistamaan ja tärkeimmät
erotusdiagnoosit sulkemaan pois ja 5. päätetään diagnoosi anamneesin,
statuksen ja labrojen perusteella.
Monesti erityisesti avosektorilla joudutaan kuitenkin pelaamaan
todennäköisyyksillä, koska varmoja testejä ei ole ja yleiset taudit ovat
yleisiä. Niinpä esimerkiksi kurkkukipua tutkittaessa ei pyritä
selvittämään, mikä virus kurkkukivun on aiheuttanut, vaan selvitetään,
onko aiheuttajana B-ryhmän streptokokki, joka voidaan hoitaa (angiina)
ja varmistetaan, ettei kurkkuun ole kehittynyt paisetta. Jos nämä
voidaan sulkea pois, 99% jäljelle jääneistä hoituu ajalla ja levolla.
Lääketiede ei valitettavasti oli yleensä niin kovin eksaktia puuhaa :)
markus
Sami Anttila
<timo.t...@eudoramail.com> wrote:
>> >> PT-EKG-12
>> >Linkistä ei selvinnyt, mitä tuo 12 tarkoittaa?
>> Sydäntä katsotaan 12 eri suunnasta ja saadaan siis 12 erilaista
>> käyrää. Usein katsotaan kuitenkin rutiinisti myös 13. käppyrä joka
>> tsekkaa paremmin sydämen oikean puolen.
>Mitä tuolta oikealta puolelta katsotaan? Siis jos siinä käyrässä oli jotain
>poikkeavaa, niin millaista vikaa sydämessä olisi? Kertooko nuo käyrät mitään
>sepelvaltimoiden kunnosta? (Tiistaina 15.5. tulee MTV3:lta ohjelma, jossa
>kuopiolainen sydänlääkäri muistaakseni sanoo, että levossa tehty mittaus ei
>kerro yhtään mitään sepelvaltimoiden kunnosta, kun taas minun
>terveyskeskuslääkärini oli jotenkin eri mieltä...)
Muistaakseni tuo kytkentä on nimeltään V4R eli varsinaisen V4:n
peilikuva oikealla puolella. Se näkee paremmin mahdollisen oikean
puolen infarktin. Joka on melko harvinainen. Taysissa muistan tuota
13-kytkentäistä otetun ainakin 80-luvun lopulta rutiinisti.
>> >> E-MCH
>> >Tämän pitäisi olla 27 - 32, oli 33. Pitäisikö välittää?
>> Jos muissa arvoissa on samansuuntaista häikkiä niin sitten mutta
>> muuten ei ole mitään väliä. Vaikea kommentoida tältä pohjalta.
>Muut arvot oli rajojen sisällä, esim. E-MVC oli 91 kun viitearvot on 80 -
>96, ja E-MCHC oli 356, eli sekin ylärjan 360 alapuolella. Toisaalta taas
>esim. B-LEUK ja B-ERYT olivat melko lähellä alarajaa, mutta kuitenkin yli
>sen. Enemmän tässä ihmettelenkin, että jos kurkussa on niin paha tulehdus
>että ei nukkumaan pysty, niin miksei se sitten näy näissä tuloksissa?
En pitäisi minään.
Mikko Weckström
"TJT" <timo.t...@eudoramail.com> kirjoitti viestissä
news:9dnt07$rbo$5...@news.koti.tpo.fi...
> "Sami Anttila" <sa...@koti.tpo.fi> wrote in message
> news:3afd5a7f...@news.koti.tpo.fi...
> > On Sat, 12 May 2001 17:25:56 +0300, "TJT"
> > <timo.t...@eudoramail.com> wrote:
> > >> PT-EKG-12
> > >Linkistä ei selvinnyt, mitä tuo 12 tarkoittaa?
> > Sydäntä katsotaan 12 eri suunnasta ja saadaan siis 12 erilaista
> > käyrää. Usein katsotaan kuitenkin rutiinisti myös 13. käppyrä joka
> > tsekkaa paremmin sydämen oikean puolen.
>
> Mitä tuolta oikealta puolelta katsotaan? Siis jos siinä käyrässä oli
jotain
> poikkeavaa, niin millaista vikaa sydämessä olisi? Kertooko nuo käyrät
mitään
> sepelvaltimoiden kunnosta? (Tiistaina 15.5. tulee MTV3:lta ohjelma, jossa
> kuopiolainen sydänlääkäri muistaakseni sanoo, että levossa tehty mittaus
ei
> kerro yhtään mitään sepelvaltimoiden kunnosta, kun taas minun
> terveyskeskuslääkärini oli jotenkin eri mieltä...)
Sillä koitetaan selvittää sydämen oikean puolen tilaa (lähinnä kammiota).
Kyllähän se lepo-EKG kertoo oman osansa sepelvaltiomoiden kunnosta. Jos
sepelvaltimot ovat pahasti tukossa, aiheuttaa se luonnollisesti oireita jo
levossakin ja samalla EKG:ssa voi näkyä muutoksia.
Sepelvaltiomoiden tilasta saadaan parempi kuva kun tehdään rasitus-EKG
tutkimus. Siinä potilas polkee kuntopyörällä ja samalla katsotaan millaisia
muutoksia EKG-käyrään tulee. Tällä tavalla saadaan viitteitä
sepelvaltimoiden kyvystä kuljettaa verta sydämeen rasituksen aikana.
Rutiinitutkimus joka tehdään (lähes) kaikille rintakipua valittaville
potilaille.
Ja sitten on lisäksi vielä paljon muitakin tutkimuksia millä saadaan
selvyyttä sepelvaltimoiden kunnosta.
Mikko Weckström
Ari ja Merja
"TJT" <timo.t...@eudoramail.com> kirjoitti viestissä
news:9djhsc$d0r$6...@news.koti.tpo.fi...
> No miten siltä mitään noosia saa, kun se ei vaivautunut edes katsomaan
sinne
> kurkkuun? Yritin kyllä varata ajan ihan toiselta lääkäriltä, mutta terv.
> keskuksen ajanvarauksessa olivat itsepäisesti sitä mieltä, että pitää
varata
> aika siltä väestövastuulääkäriltä, jonka alueella asuu, ja käänsivät
puhelun
> alueeni lääkärin ajanvaraukseen.
Hei kyllä pitäisi saada aika myös muulle kuin omalle lääkärille, jos saman
alueen sisällä on muita lääkäreitä. Ainakin Porissa onnistuu - pienen
napinan jälkeen kun vaan ilmoittaa että omalle ei mene! Eli ainakin täällä
kaupunki on jaettu Länsi- pohjois- itä- keski- jne osiin, joiden sisällä
sitten on vielä muutama lääkäri ja heillä alueet menee osoitteiden mukaan.
Itse en ole vuosiin käynyt omalla väestövastuuläkärillämme, koska
henkilökemiat ei kertakaikkiaan toimi ja luottamuspulaa löytyy rutosti...
Mutta rajojen yli en saa poukkia, siis koska asun x-alueella, käytän vain
sen alueen lääkärieitä.
Ja palautetta sinne terveyskeskukseen jos tunnet että sinua on kohdeltu
asiattomasti tai muuten niin että valituksen aihetta on! Se ei auta asiaa
että kaikki valittavat vain keskenään, vaan pitää antaa palautetta
henkilökunnan kautta (palautelomakkeita saa terv.keskuksesta ja jos ei saa,
niin ihan mikä vaan ruutupaprukin käy!
Jukka Antero Laitinen
> Sepelvaltiomoiden tilasta saadaan parempi kuva kun tehdään rasitus-EKG
> tutkimus. Siinä potilas polkee kuntopyörällä ja samalla katsotaan millaisia
> muutoksia EKG-käyrään tulee. Tällä tavalla saadaan viitteitä
> sepelvaltimoiden kyvystä kuljettaa verta sydämeen rasituksen aikana.
> Rutiinitutkimus joka tehdään (lähes) kaikille rintakipua valittaville
> potilaille.
Mulla ei ainakaan ole tuollaista tehty, vaikka olen lyhyen ajan sisällä käynyt
kolme kertaa otattamassa EKG-käyrän. Rintakipuja on ollut, mutta ei noiden ole
varmaan ajateltu sepelvaltimoista johtuvan. Kai 21-vuotiaalla luulisi niiden
olevan kunnossa?
Jukka
Aapo Haavisto
> Mulla ei ainakaan ole tuollaista tehty, vaikka olen lyhyen ajan sisällä käynyt
> kolme kertaa otattamassa EKG-käyrän.
Kokeet riippuvat luonnollisesti siitä, mitä epäillään. Ei
rasitus-EKG:ään tehdä kaikille.
> Rintakipuja on ollut, mutta ei noiden ole
> varmaan ajateltu sepelvaltimoista johtuvan. Kai 21-vuotiaalla luulisi niiden
> olevan kunnossa?
Voisi luulla, mutta todellisuus on toinen. Nykyään yhä useammat nuoret
kärsivät sydän- ja verisuonitaudeista ja rintakivun syyt tulisi kyllä
selvittää. Rintakipu saattaa kyllä johtua vaikka kuinka monesta
muustakin asiasta (lihakset, maha, ruokatorvi jne.)
> Jukka
--
AAPO HAAVISTO University of Oulu
Jukka Antero Laitinen
> Jukka Antero Laitinen <h79...@loisto.uwasa.fi> wrote:
>> Rintakipuja on ollut, mutta ei noiden ole
>> varmaan ajateltu sepelvaltimoista johtuvan. Kai 21-vuotiaalla luulisi niiden>> olevan kunnossa?
> Voisi luulla, mutta todellisuus on toinen. Nykyään yhä useammat nuoret
> kärsivät sydän- ja verisuonitaudeista ja rintakivun syyt tulisi kyllä
> selvittää. Rintakipu saattaa kyllä johtua vaikka kuinka monesta
> muustakin asiasta (lihakset, maha, ruokatorvi jne.)
Mulla ajateltiin noiden johtuvan paniikkihäiriöstä, kun EKG ja veriarvot olivat
ihan kohdallaan ja kardiologi on tutkinut sydäntä ja se oli hänen mielestään
aivan kunnossa. Rintakivut kun alkavat aivan ennalta arvaamatta ja tulevat
ja menevät välillä pois kokonaan. Eivät siis kuitenkaan ala silloin kun olen
hermostunut tai jännitän paljon. Välillä on ollut myös hengitysvaikeuksia,
pelkotiloja, pahaa oloa ja myös pulssi nousee korkeaksi.
Jukka
Aapo Haavisto
mikäli kardiologikin on ottanut kantaa voi olla aika turvallisin
mielin.
Yleisesti: Sepelvaltimoiden ahtauma aiheuttaa sen, että kun
rasituksessa sydänlihas tarvitsee enemmän happea, se ei pysty tuomaan
sitä. Näin ollen oireena on yleensä ns. rasitusangina (eli angina
pectoris, hapenpuutteesta johtuva kipu). Mikäli oireet tulevat ja
menevät satunnaisesti eivätkä liity tiettyyn rasitustasoon, ei syy
todennäköisesti ole sepelvaltimoissa.
Heikki Hyyrö
> Juu, kai se on sitten uskottava itsensä terveeksi kun testitulokset niin
> sanoo, ja yritettävä olla välittämättä kurkkukivusta mahdollisine
> verenvuotoineen (muista oireista puhumattakaan).
Mitäs ne muut oireet sitten ovat? Jos sinulta on sydäntäkin tutkailtu ja
juttuun liittyy kurkkukipu, niin refluksivaiva voisi olla yksi mahdollisuus.
Ärtynyt mahalaukku/ruokatorvi voi aiheuttaa rytmihäiriöitä (tai ainakin
samansuuntaisia epämiellyttäviä tuntemuksia), rintakipua, äänen käheyttä ja
yleensäkin kurkkuärsytystä. Ja kyseessä on sellainen vaiva, jota ei
tavanomaisissa verikokeissa tai nieluviljelyissä taida näkyä.
Helmu
Markus Leskinen
>Mulla ajateltiin noiden johtuvan paniikkihäiriöstä, kun EKG ja veriarvot olivat
>ihan kohdallaan ja kardiologi on tutkinut sydäntä ja se oli hänen mielestään
>aivan kunnossa. Rintakivut kun alkavat aivan ennalta arvaamatta ja tulevat
>ja menevät välillä pois kokonaan. Eivät siis kuitenkaan ala silloin kun olen
>hermostunut tai jännitän paljon. Välillä on ollut myös hengitysvaikeuksia,
>pelkotiloja, pahaa oloa ja myös pulssi nousee korkeaksi.
Hengitysvaikeudet, pelkotilat ja tykytykset kyllä johtavat ajatukset
helposti paniikkihäiriön suuntaan, samoin ikä, 20 korvilla kun harvoin
sairastetaan sydäntauteja. Jos olet vielä sattunut saamaan käsien
puutumista tai epämääräsita pistelyä, niin avot. Ongelmana on vain se,
että vaikka diagnoosi on todennäköisesti oikea, mitään varmaa testiä
ei ole ja kyseessä voi aina olla jotain muutakin.
Sydänlihastulehdukset on ilmeisesti suljettu pois (labrat ok ja
EKG:ssä ei sopivaa löydöstä) eikä tuo oikein rytmihäiriöltäkään
kuulosta joten ellei suvussa ole mitään eksoottista sydäntautia ollut,
niin paniikkihäiriö on kokolailla mahdollinen.
Suunnilleen noin tutkivan lääkärin ajatus lienee juossut. Onko
taudissa todella paniikkihäiriön tai hyperventilaation piirteitä on
ulkopuoliselle mahdoton sanoa.
Markus
-----------------------------------------------------
Markus Leskinen
markus....@helsinki.fi
TJT
news:9drk49$op0$1...@tron.sci.fi...
>
> > sepelvaltimoiden kunnosta? (Tiistaina 15.5. tulee MTV3:lta ohjelma,
jossa
> > kuopiolainen sydänlääkäri muistaakseni sanoo, että levossa tehty mittaus
ei
> > kerro yhtään mitään sepelvaltimoiden kunnosta, kun taas minun
> Kyllähän se lepo-EKG kertoo oman osansa sepelvaltiomoiden kunnosta. Jos
> sepelvaltimot ovat pahasti tukossa, aiheuttaa se luonnollisesti oireita jo
> levossakin ja samalla EKG:ssa voi näkyä muutoksia.
Katsoin tuon ohjelman, muistin ihan oikein, kuopiolaisen lääkärin mielestä
levossa tehty mittaus ei ole oikea tapa tutkia asiaa. Tai joo, voihan se se
sitten näkyä tuossakin, jos ne valtimot alkavat olla ihan täysin tukossa,
mutta sitten ei taida enää sellaisesta ohjelmassa näytetystä
pallolaajennuksesta olla apua.
> Sepelvaltiomoiden tilasta saadaan parempi kuva kun tehdään rasitus-EKG
> tutkimus. Siinä potilas polkee kuntopyörällä ja samalla katsotaan
millaisia
> muutoksia EKG-käyrään tulee. Tällä tavalla saadaan viitteitä
Juu, tämä lienee paljon parempi, mutta ei se kuopiolainen tätäkään tuntunut
kovin korkealle arvostavan.
> sepelvaltimoiden kyvystä kuljettaa verta sydämeen rasituksen aikana.
> Rutiinitutkimus joka tehdään (lähes) kaikille rintakipua valittaville
> potilaille.
Joku on varmaan unohtanut mainita asiasta paikallisen terveyskeskuksen
henkilökunnalle, koska täällä se ei todellakaan tunnu olevan mikään
rutiini...
> Ja sitten on lisäksi vielä paljon muitakin tutkimuksia millä saadaan
> selvyyttä sepelvaltimoiden kunnosta.
Juu, tuossa ohjelmassa näytettiin varjoainekuvaus, jolla ne valtimot näkee
selvästi. Siinä vain ilmeisesti pitää ruiskuttaa jotain radioaktiivista
ainetta verenkiertoon? Mitä muita tutkimuksia on?
> Mikko Weckström
--TJT--
Markus Leskinen
>levossa tehty mittaus ei ole oikea tapa tutkia asiaa. Tai joo, voihan se se
>sitten näkyä tuossakin, jos ne valtimot alkavat olla ihan täysin tukossa,
>mutta sitten ei taida enää sellaisesta ohjelmassa näytetystä
>pallolaajennuksesta olla apua.
Normaali EKG näyttää lähinnä akuutin hapenpuutteen ja jo syntyneen
sydänlihasvaurion. Lisäksi siitä saa viitteitä useista muista sydämen
ongelmista, kuten sydämen suurentumisesta ja sydänlihastulehduksesta.
>Juu, tämä lienee paljon parempi, mutta ei se kuopiolainen tätäkään tuntunut
>kovin korkealle arvostavan.
Rasitus-EKG on hyvä tutkimus, jos se rajataan joukkoon, jossa
sepelvaltimotauti on suht yleinen. Parhaat tulokset saadaan
sellaisilla potilailla, joilla on ollut tyypillisiä
rasitusrintakipuoireita, jolloin rasitus-EKG ennustaa hyvin taudin
kehitystä. Nuorilla antaa vääriä positiivisia tuloksia.
>
>> sepelvaltimoiden kyvystä kuljettaa verta sydämeen rasituksen aikana.
>> Rutiinitutkimus joka tehdään (lähes) kaikille rintakipua valittaville
>> potilaille.
>
>Joku on varmaan unohtanut mainita asiasta paikallisen terveyskeskuksen
>henkilökunnalle, koska täällä se ei todellakaan tunnu olevan mikään
>rutiini...
No ei rasitus-EKG kyllä mikään rutiinitutkimus jokaiselle
rintakipuiselle ole ainakaan akuutissa vaiheessa. Sitä käytetään
lähinnä silloin, kun on syntynyt epäily sepelvaltimotaudista ja asiaan
halutaan vahvistusta.
>Juu, tuossa ohjelmassa näytettiin varjoainekuvaus, jolla ne valtimot näkee
>selvästi. Siinä vain ilmeisesti pitää ruiskuttaa jotain radioaktiivista
>ainetta verenkiertoon? Mitä muita tutkimuksia on?
Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus eli angiografia on erittäin hyvä
tutkimus, mutta kallis. Lisäksi komplikaatioriski on kohtuullinen,
angiossa kun uitetaan katetri laskimoiden kautta sydämeen. Muita
tutkimuksia ovat sydämen isotooppikuvaus, jossa hapenpuutteen
vaurioittamat alueet näkyvät hyvin, sydämen ultraäänitutkimus, jossa
nähdään sydämen suurentumat, mahdolliset huonosti pumppaavat
arpialueet, läppävuodot, ejektiofraktio (kertoo sydämen
suorituskyvystä), tavallinen röntegnkuva joka kertoo hieman sydämen
suurentumisesta ja upouusi magneettiangiografia, joka ei ole
rutiinikäytössä.
Jukka Pappinen
news:3afff80b...@news.koti.tpo.fi...
>
> Muistaakseni tuo kytkentä on nimeltään V4R eli varsinaisen V4:n
> peilikuva oikealla puolella. Se näkee paremmin mahdollisen oikean
> puolen infarktin. Joka on melko harvinainen. Taysissa muistan tuota
> 13-kytkentäistä otetun ainakin 80-luvun lopulta rutiinisti.
Iskemian metsästyksen lisäksi V4R-kytkennästä on joskus apua
keuhko-ongelmien arvioinnissa, esim. keuhkoembolia voi aiheuttaa
muutoksia tähän kytkentään.
Jukka Pappinen
news:9doovi$8oe$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>
> Monesti erityisesti avosektorilla joudutaan kuitenkin pelaamaan
> todennäköisyyksillä, koska varmoja testejä ei ole ja yleiset taudit ovat
> yleisiä.
Lisäksi minkään maan talous ei kestäisi sitä, että kaikista ihmisistä
tutkittaisiin kaikki mahdolliset vaivat. Jonkinlaista
portinvartijaa/agenttia siis tarvitaan määrittämään mitkä toimenpiteet,
tässä tapauksessa tutkimukset, ovat olennaisia.
> Lääketiede ei valitettavasti oli yleensä niin kovin eksaktia puuhaa :)
Kaikkiin ihmisen elämisen ulottuvuuksiin liittyy tietty epävarmuus,
myös terveyteen. Tuntuu siltä, että terveyteen liittyvän epävarmuuden
olemassaolo on entistä vaikeampaa hyväksyä.
Aapo Haavisto
> Kaikkiin ihmisen elämisen ulottuvuuksiin liittyy tietty epävarmuus,
> myös terveyteen. Tuntuu siltä, että terveyteen liittyvän epävarmuuden
> olemassaolo on entistä vaikeampaa hyväksyä.
Mielenkiintoista on se, että ennen kansa ja lääkäritkin kuvittelivat
lääkäreiden olevan erehtymättömiä yli-ihmisiä, jotka pelastavat henkiä
ihmekeinoin jne. Lääkärikoulutuksessa on jo pitemmän aikaa puhuttu
sellaisista asioista kuin potilaan autonomia, tilastollinen
todennäköisyys jne., siis asioita jotka alleviivaavat lääkärintyön
olevan epäeksaktia ihmisläheistä työtä. Pikkuhiljaa alkaa (nuoremman
sukupolven käydessä enemmän lääkärissä) "kansan parissa" olla selvää,
että lääkäri ei ole kaikkitietävä yli-ihminen. Tämän tajuttuaan,
varsinkin tätä ryhmää lukiessa tämä on ilmeistä, kansa alkaa vaatimaan
lääkäristä sitä yli-inhimillistä olentoa, josta haluttiin päästä
eroon.
Vielä kerran: lääketiede, eikä varsinkaan lääkärintyö, ole todellakaan
eksaktia tiedettä, vaan perustuu suurelta osin oletuksiin, arvauksiin
ja todennäköisyyksiin (sekä tuuriin). Lisäksi tuntuu, täälläkin,
vallitsevan epätietoisuutta siitä miten käsittämättömän tietomäärän
lääkäri joutuu opiskelemaan ennen kuin edes aloittaa tekemään työtä ja
oikeasti oppimaan jotain lääkärin ammatista!
Jukka Antero Laitinen
> On Wed, 16 May 2001 14:30:17 +0000 (UTC), Jukka Antero Laitinen
>>Mulla ajateltiin noiden johtuvan paniikkihäiriöstä, kun EKG ja veriarvot olivat
>>ihan kohdallaan ja kardiologi on tutkinut sydäntä ja se oli hänen mielestään
>>aivan kunnossa. Rintakivut kun alkavat aivan ennalta arvaamatta ja tulevat
>>ja menevät välillä pois kokonaan. Eivät siis kuitenkaan ala silloin kun olen
>>hermostunut tai jännitän paljon. Välillä on ollut myös hengitysvaikeuksia,
>>pelkotiloja, pahaa oloa ja myös pulssi nousee korkeaksi.
> Jos olet vielä sattunut saamaan käsien
> puutumista tai epämääräsita pistelyä, niin avot.
Vasen käsi on joskus ollut puutunut. Pistelyä ei ole esiintynyt.
> Sydänlihastulehdukset on ilmeisesti suljettu pois (labrat ok ja
> EKG:ssä ei sopivaa löydöstä) eikä tuo oikein rytmihäiriöltäkään
> kuulosta
Mitäs oireita rytmihäiriössä sitten on?
Jukka
Jukka Pappinen
news:9e0v8v$c7t$1...@haavi.uwasa.fi...
>
> Mitäs oireita rytmihäiriössä sitten on?
Alkuun normaalit varaumat, eli en ole lääkäri ja saatan kirjoittaa
ihan puuta-heinää. Oikokaa viisaammat jos menee vikaan.
Rytmihäiriöllä voidaan tarkoittaa mitä hyvänsä poikkeamaa
sydämen normaalista (sähköisestä) toiminnasta. Oireet riippuvat
siitä millainen rytmihäiriö on kyseessä. Kaikkia mahdollisia
syitä ja variaatioita on mahdotonta käydä tässä läpi.
Yleisimpiä ja vaarattomia ovat eteisperäiset lisälyönnit. Moni
kuvaa näitä "muljahduksina" tai lyönnin väliin jäämisenä.
Oireet liittyvät usein jännitykseen, ahdistukseen, runsaaseen
kahvin juomiseen, krapulaan, paniikkihäiriöön jne. Käytännössä
kaikilla ihmisillä on "muljahduksia" ainakin silloin tällöin.
Toisessä ääripäässä on kammiovärinä, joka vie tajun heti ja hengen
muutamassa minuutissa ellei hoitoa saada paikalle nopeasti.
Sydänperäisiä äkkikuolemia ilmenee n. 0,7/1000 ihmistä/vuosi,
usein syynä on sydäninfarkti.
Jos äkkiä pitäisi tehdä rytmihäiriöiden jaottelu oireiden mukaan,
jako voisi olla lisälyönnit, tiheälyöntisyys ja hidaslyöntisyys.
Eteisperäiset lisälyönnit tulikin jo käsiteltyä. Lisälyönnit voivat
lähteä myös kammioista.
Tiheälyöntisyys voi johtua monista eri syistä. Syy voi löytyä
eteistasolta, eteis-kammiosolmukkeesta, ylimääräisestä
johtoradasta tai kammiotasolta. Yleensä oireiden voimakkuus
on suhteessa pulssitasoon, mitä korkeampi syke, sitä huonompi
olo. Nuorilla yleisimmät syyt taitavat olla eteis-kammiosolmukkeen
ns. kiertoaktivaatio (SVT) tai ylimääräinen johtorata eteisistä
kammioihin, ja toki yleisimpänä syynä jännittämisestä, pelosta,
ahdistuksesta jne. aiheutuva sykkeen nousu.
Hidaslyöntisyyden oireena on usein verenpaineen lasku ja
siitä aiheutuvat huimaus, pyörrytys ja jopa tajunnan menetys
etenkin ylösnoustessa. Syynä voi olla eteis-kammiosolmukkeen
osittainen tai totaalinen katkos, sydämen sähköistä toimintaa
normaalisti kontrolloivan sinussolmukkeen toiminnan heikkeneminen
tai esim. eräät myrkytykset. Ellei tila ole ohimenevä, hoitona käytetään
usein sydämen tahdistinta.
Vakavat, henkeä uhkaavat rytmihäiriöt ovat nuorilla harvinaisia.
"Takaraivotilasto" kertoo että n. 20000 hengen maaseutualueella
lääkkeellistä ensihoitoa tarvitsevia _nuoria_ rytmihäiriöpotilaita
(käytännössä SVT) olisi ehkä 2-3 / vuosi. Nämäkään eivät
käytännössä ole välittömästi henkeä uhkaavia tilanteita.
Minulla ei kuitenkaan ole kunnollista tilastotietoa käytettävissä.
Markus Leskinen
>> Jos olet vielä sattunut saamaan käsien
>> puutumista tai epämääräsita pistelyä, niin avot.
>
>Vasen käsi on joskus ollut puutunut. Pistelyä ei ole esiintynyt.
Samaan aikaan muiden oireiden kanssa vai ihan omia aikojaan?
>Mitäs oireita rytmihäiriössä sitten on?
Riippuu rytmihäiriöstä, yleensä pulssi nopeutuu kuitenkin reilusti tai
tuntuu epäsäännölliseltä. Aiheuttavat kuitenkin erittäin harvoin
varsinaisia rintakipuja.
Markus Leskinen
>"Jukka Antero Laitinen" <h79...@loisto.uwasa.fi> kirjoitti viestissä
>news:9e0v8v$c7t$1...@haavi.uwasa.fi...
>>
>> Mitäs oireita rytmihäiriössä sitten on?
>
>Alkuun normaalit varaumat, eli en ole lääkäri ja saatan kirjoittaa
>ihan puuta-heinää. Oikokaa viisaammat jos menee vikaan.
Loistava teksti, eikä ainakaan minun silmääni sattunut virheitä. Kyllä
tuolla olisi sydänblokin tentistä pisteitä irronnut :)
Jukka Pappinen
news:3b04b39c...@news.eunet.fi...
>
> Loistava teksti, eikä ainakaan minun silmääni sattunut virheitä. Kyllä
> tuolla olisi sydänblokin tentistä pisteitä irronnut :)
Heh, pitäisiköhän vaihtaa alaa :-)
Jukka Antero Laitinen
>>> Jos olet vielä sattunut saamaan käsien
>>> puutumista tai epämääräsita pistelyä, niin avot.
>>
>>Vasen käsi on joskus ollut puutunut. Pistelyä ei ole esiintynyt.
> Samaan aikaan muiden oireiden kanssa vai ihan omia aikojaan?
Muistaakseni joskus on ollut rintakipujen yhteydessä. Muutenkin oireet ovat
vaihdelleet paljon ja tulevat erilaisina yhdistelminä.
>>Mitäs oireita rytmihäiriössä sitten on?
> Riippuu rytmihäiriöstä, yleensä pulssi nopeutuu kuitenkin reilusti tai
> tuntuu epäsäännölliseltä. Aiheuttavat kuitenkin erittäin harvoin
> varsinaisia rintakipuja.
On tuo pulssikin nopeutunut muutaman kerran paljon ja joskus tuntunut
epäsäännölliseltä, mutta voi olla, että olen ollut niin paniikissa ettei siitä
pulssin tarkkailemisesta ole mitään tullut. Kerran jäi nopea pulssi päälle
urheilusuorituksen jälkeen. Sitä ennen oli ottanut beetasalpaajia rintakivun
vuoksi, en tiedä johtuiko sitten tuosta.
Nuo rintakivut mulla on ollut yleensä pitkäaikaisia, vaikka viikon tai viikkoja
kestäviä, tuntuu joskus selässä ja kainalossa, kaikki siis vasemmalla puolella.
Jukka
Markus Leskinen
>> Samaan aikaan muiden oireiden kanssa vai ihan omia aikojaan?
>
>Muistaakseni joskus on ollut rintakipujen yhteydessä. Muutenkin oireet ovat
>vaihdelleet paljon ja tulevat erilaisina yhdistelminä.
Voi olla sitten ihan vaan satunnaista puutumista. Sinällään tuo
oireiden aaltoilu puhuu selvää elimellistä syytä vastaan ja sopisi
paremmin toiminnalliseen häiriöön.
>On tuo pulssikin nopeutunut muutaman kerran paljon ja joskus tuntunut
>epäsäännölliseltä, mutta voi olla, että olen ollut niin paniikissa ettei siitä
>pulssin tarkkailemisesta ole mitään tullut.
Paniikki eri syistä nostaa jo sinällään pulssia. Mä olen itse aikaan
kurssitöissä kokeillut paljonko pulssi nousee pulssimittaria
tuijottamalla ja itseään psyykkaamalla ja hyvin meni yli 130 :)
>Nuo rintakivut mulla on ollut yleensä pitkäaikaisia, vaikka viikon tai viikkoja
>kestäviä, tuntuu joskus selässä ja kainalossa, kaikki siis vasemmalla puolella.
Ei oikein sydänperäiseltä kuulosta, ehkä enemmän tukiranka tai sitten
ruokatorvi tulisi mieleen. Onko kipu pistävää, polttavaa vai
puristavaa ja oletko huomannut ruokailun tai rasituksen liittyvän
siihen mitenkään?
Jukka Antero Laitinen
>>On tuo pulssikin nopeutunut muutaman kerran paljon ja joskus tuntunut
>>epäsäännölliseltä, mutta voi olla, että olen ollut niin paniikissa ettei siitä
>>pulssin tarkkailemisesta ole mitään tullut.
> Paniikki eri syistä nostaa jo sinällään pulssia. Mä olen itse aikaan
> kurssitöissä kokeillut paljonko pulssi nousee pulssimittaria
> tuijottamalla ja itseään psyykkaamalla ja hyvin meni yli 130 :)
Jos on tuollainen pahempi kohtaus tullut, niin ensiksi on huomannut nopean
pulssin ja sitten se paniikki on vasta tullut. Pulssimittaria ei ole ollut,
mutta sanoisin, että pulssi on ollut yli 130:n, välillä veikkasin 180 tai
jotain tuommoista.
>>Nuo rintakivut mulla on ollut yleensä pitkäaikaisia, vaikka viikon tai viikkoja
>>kestäviä, tuntuu joskus selässä ja kainalossa, kaikki siis vasemmalla puolella.
> Ei oikein sydänperäiseltä kuulosta, ehkä enemmän tukiranka tai sitten
> ruokatorvi tulisi mieleen. Onko kipu pistävää, polttavaa vai
> puristavaa ja oletko huomannut ruokailun tai rasituksen liittyvän
> siihen mitenkään?
Joskus tulee lyhyitä pistoksiakin, mutta tuo pitkäaikainen on ennemmin
puristavaa ja pidemmän päälle se tuntuu lähinnä ärsyttävältä, en tiedä onko tuo
puristava ihan oikea sana. Jos tekee jotain keskittymiskykyä vaativaa, niin
yleensä noita ei huomaa sen aikaa. Joskus huomaan, että pulssi nopeutuisi
jonkun verran ruokailun yhteydessä, ei kuitenkaan paljoa, mutta joskus sen
huomaa yleisessä olossa syömisen yhteydessä ja sitten tarkkaillaan pulssia:)
Rasitukseen ei mielestäni ole liittynyt. Silloin, kun nämä oireet alkoivat
(vajaa vuosi sitten), niin kävelykin rasitti aika paljon, nyt onnistuu hyvin
urheilu kuitenkin.
Jukka
TJT
"Markus Leskinen" <markus....@helsinki.fi> wrote in message
news:3b039699...@news.eunet.fi...
> >ainetta verenkiertoon? Mitä muita tutkimuksia on?
> Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus eli angiografia on erittäin hyvä
> tutkimus, mutta kallis. Lisäksi komplikaatioriski on kohtuullinen,
> angiossa kun uitetaan katetri laskimoiden kautta sydämeen. Muita
> tutkimuksia ovat sydämen isotooppikuvaus, jossa hapenpuutteen
Miten tämä eroaa tuosta varjoainekuvauksesta?
> vaurioittamat alueet näkyvät hyvin, sydämen ultraäänitutkimus, jossa
> nähdään sydämen suurentumat, mahdolliset huonosti pumppaavat
Kuulostaa mielenkiintoiselta. Tehdäänkö noita terveyskeskuksissa? Jos ei,
niin paljonkohan tuollainen maksaa yksityisellä puolella? Onko tuo yhtä
yksinkertainen juttu kuin sikiön tutkiminen ultraäänellä?
> arpialueet, läppävuodot, ejektiofraktio (kertoo sydämen
Ejektiofraktio?
> suorituskyvystä), tavallinen röntegnkuva joka kertoo hieman sydämen
> suurentumisesta ja upouusi magneettiangiografia, joka ei ole
> rutiinikäytössä.
Mistäs tuossa magneettijutussa on kyse? Siis mitä mitataan ja miten?
> Markus
--TJT--
TJT
news:9dv0qd$7fv$1...@baker.cc.tut.fi...
> > verenvuotoineen (muista oireista puhumattakaan).
> Mitäs ne muut oireet sitten ovat? Jos sinulta on sydäntäkin tutkailtu ja
Siis kurkkukivun lisäksi oli mm. rintakipuja.
> juttuun liittyy kurkkukipu, niin refluksivaiva voisi olla yksi
mahdollisuus.
Takaisinvirtaus?
> Ärtynyt mahalaukku/ruokatorvi voi aiheuttaa rytmihäiriöitä (tai ainakin
Juu, mahaakin on toisinaan "käännellyt ja väännellyt".
> samansuuntaisia epämiellyttäviä tuntemuksia), rintakipua, äänen käheyttä
ja
> yleensäkin kurkkuärsytystä. Ja kyseessä on sellainen vaiva, jota ei
> tavanomaisissa verikokeissa tai nieluviljelyissä taida näkyä.
Tämä alkaa kuulostaa paljon uskottavammalta selitykseltä kuin lääkärini
kommentit. Milläs tuon voisi varmistaa? Ja mistä johtuu? Ja miten hoidetaan?
> Helmu
--TJT--
TJT
news:9dtv0u$3qi$1...@ousrvr3.oulu.fi...
> Jukka Antero Laitinen <h79...@loisto.uwasa.fi> wrote:
> > Mulla ei ainakaan ole tuollaista tehty, vaikka olen lyhyen ajan sisällä
käynyt
> > kolme kertaa otattamassa EKG-käyrän.
> Kokeet riippuvat luonnollisesti siitä, mitä epäillään. Ei
> rasitus-EKG:ään tehdä kaikille.
Mutta kun tässä nimenomaan epäiltiin alkavaa sepelvaltimotautia. Siis ei
mitään täysin tukossa olevia sepelvaltimoita, eikä jotain ihan muuta
sydänvikaa. Siis minun tapauksessani, Jukasta en tiedä.
> selvittää. Rintakipu saattaa kyllä johtua vaikka kuinka monesta
> muustakin asiasta (lihakset, maha, ruokatorvi jne.)
Millä tavalla maha aiheuttaa kipua rintaan? Miksei lääkärini maininnut
mitään näistä?
> AAPO HAAVISTO University of Oulu
--TJT--
TJT
"Ari ja Merja" <ahel...@gamma.nic.fi> wrote in message
news:wfqM6.5180$d23....@uutiset.nic.fi...
> "TJT" <timo.t...@eudoramail.com> kirjoitti viestissä
> > alueeni lääkärin ajanvaraukseen.
> Hei kyllä pitäisi saada aika myös muulle kuin omalle lääkärille, jos saman
> alueen sisällä on muita lääkäreitä. Ainakin Porissa onnistuu - pienen
Puhelinluettelon mukaan täällä on 2 - 4 lääkäri per alue, mutta...
> napinan jälkeen kun vaan ilmoittaa että omalle ei mene! Eli ainakin täällä
...kun tämä alue on juuri se vain kahden lääkärin alue, ja se toinen taitaa
olla vain joku varalääkäri, joka on töissä vain silloin, kun se varsinainen
lääkäri on lomalla.
> kaupunki on jaettu Länsi- pohjois- itä- keski- jne osiin, joiden sisällä
> sitten on vielä muutama lääkäri ja heillä alueet menee osoitteiden mukaan.
Vaikuttaa ihan samalta systeemiltä kuin täälläkin.
> Itse en ole vuosiin käynyt omalla väestövastuuläkärillämme, koska
> henkilökemiat ei kertakaikkiaan toimi ja luottamuspulaa löytyy rutosti...
> Mutta rajojen yli en saa poukkia, siis koska asun x-alueella, käytän vain
> sen alueen lääkärieitä.
Minä yritin tuollaista poukkimista. Tosin olin kyllä edellisen kerran käynyt
juuri sen lääkärin luona, jolle nyt yritin puokkia, mutta kun olin sopivasti
siinä välissä vaihtanut asuinpaikkaa kaupunginosasta toiseen... Eli täällä
on siis sellainen sääntö, että jos muuttaa kaupungin sisällä, niin joutuu
vaihtamaan lääkäriä!
> Ja palautetta sinne terveyskeskukseen jos tunnet että sinua on kohdeltu
> asiattomasti tai muuten niin että valituksen aihetta on! Se ei auta asiaa
Hassua sikäli, että hammaslääkäri on pysynyt samana, hänkin tosin kerran
kitisi "Mulle ei alueen xxxx asukkaat oikeastaan kuuluisi..." ja ihmetteli,
miten olen alunperin hänen potilaakseen päässyt. Kerroin asuneeni silloin
toisessa kaupunginosassa, joten lakkasi ihmettelemästä ja kitisemästä :)
> että kaikki valittavat vain keskenään, vaan pitää antaa palautetta
> henkilökunnan kautta (palautelomakkeita saa terv.keskuksesta ja jos ei
saa,
> niin ihan mikä vaan ruutupaprukin käy!
No taitaa olla jo vähän myöhäistä, poukkimisyritykseni tapahtui jo vuonna
1999. Ja yritin siis samalle lääkärille, jolla olin käynyt ennen
kaupunginosasta toiseen muuttoa... pitänee varmaan tehdä muuttoilmoitus
takaisin entiseen osoitteeseen, ja sitten lääkärissä käynnin jälkeen muuttaa
taas takaisin..!? ;-o
--TJT--
TJT
> että lääkäri ei ole kaikkitietävä yli-ihminen. Tämän tajuttuaan,
> varsinkin tätä ryhmää lukiessa tämä on ilmeistä, kansa alkaa vaatimaan
> lääkäristä sitä yli-inhimillistä olentoa, josta haluttiin päästä
> eroon.
No minulle kyllä riittäisi, jos lääkärit osaisivat korjata ihmisiä
suurinpiirtein samalla ammattitaidolla kuin autonasentajat autoja. Jos
asiakas menee autokorjaamolle ja kertoo, että pakoputki tuntuu vuotavan,
niin harvemmin siellä ruvetaan vilkun polttimoita vaihtamaan, kyllä ne
rupeaa tutkimaan sitä pakoputkea, ja korjaavat sen vuodon jos siellä
sellainen on.
> Vielä kerran: lääketiede, eikä varsinkaan lääkärintyö, ole todellakaan
> eksaktia tiedettä, vaan perustuu suurelta osin oletuksiin, arvauksiin
> ja todennäköisyyksiin (sekä tuuriin). Lisäksi tuntuu, täälläkin,
Onneksi lääkärit eivät korjaa autoja.
> vallitsevan epätietoisuutta siitä miten käsittämättömän tietomäärän
> lääkäri joutuu opiskelemaan ennen kuin edes aloittaa tekemään työtä ja
> oikeasti oppimaan jotain lääkärin ammatista!
No eikös tuo päde joka ammatissa? Esim. jossain tekussakin opiskellaan
vuositolkulla pakkoruotsia ym. turhuuksia, ja mennään sitten Nokialle
kännyköitä suunnittelemaan, ja havaitaan että 1. koulutuksesta vain
murto-osa oli sellaista, josta on jotain hyötyä, ja 2. koulutuksessa
jätettiin opettamatta paljon sellaista, jota töissä tarvitaan.
Lääkäreistäkin voisi tulla paljon parempia lääkäreitä, jos koulutuksesta
karsittaisiin kaikki turha pois, ja pistettäisiin tilalle sellaisten
asioiden opetusta, joita se terveyskeskuslääkäri oikeasti työssään
tarvitsee. Siis esim. oikean diagnoosin tekemistä, niin ei tarvitsisi
arvailla todennäköisyyksien ja tuurin varassa.
> AAPO HAAVISTO University of Oulu
--TJT--
Aapo Haavisto
> Lääkäreistäkin voisi tulla paljon parempia lääkäreitä, jos koulutuksesta
> karsittaisiin kaikki turha pois,
Kaiken aikaa tiedekunnissa kehitetään koulutusta, mutta ota huomioon
että ei sieltä valmistu vain tulevia yleislääketieteen
erikoislääkäreitä terveyskeskusten palveluun.
> ja pistettäisiin tilalle sellaisten
> asioiden opetusta, joita se terveyskeskuslääkäri oikeasti työssään
> tarvitsee. Siis esim. oikean diagnoosin tekemistä, niin ei tarvitsisi
> arvailla todennäköisyyksien ja tuurin varassa.
Tämä jo kertoo sinun käsityksesi ihmistieteistä. Lääketiede ei ole
eksaktia tiedettä! Ikinä et pääse eroon todennäköisyyksistä ja
tuurista. Kerro minulle jokin metodi, jolla määritetään mikä on se
veren kolesterolin arvo, jonka ylimenevät arvot ovat ehdottomasti
hoidettava ja alleolevat arvot voidaan huoletta jättää ottamatta
huomioon. Pakoputki sen sijaan korjataan, silloin kun se
vuotaa. Oikean diagnoosin tekeminen vaatii nimen omaan käsitystä
siitä, että lääketieteellinen tieto on suurelta osin erilaisia
todennäköisyyksiä ja pahimmillaan on luotettava tuuriin jonkin hoidon
onnistumisesta.
--
AAPO HAAVISTO University of Oulu
Aapo Haavisto
> kommentit. Milläs tuon voisi varmistaa? Ja mistä johtuu? Ja miten hoidetaan?
Bronkoskopia = putki kurkkuun/mahaan ja tähystellään. Lisäksi on
olemassa erilaisia mahan ja ruokatorven happamuusmittareita, jotka
laitetaan ruokatorveen ja luetaan pH-arvoja eri korkeuksilta (ja
todetaan, että tämä on _saattanut_ aiheuttaa oireet).
Markus J Leskinen
:> angiossa kun uitetaan katetri laskimoiden kautta sydämeen. Muita
:> tutkimuksia ovat sydämen isotooppikuvaus, jossa hapenpuutteen
: Miten tämä eroaa tuosta varjoainekuvauksesta?
Siinä ei nähdä sepelvaltimoiden ahtaumia, vaan sydämen ne alueet, jossa
radioaktiivisen merkkiaineen kertyminen on muuttunut (ja siis myös
hapetus), näyttää vaurioalueet aika hyvin.
: Kuulostaa mielenkiintoiselta. Tehdäänkö noita terveyskeskuksissa? Jos ei,
: niin paljonkohan tuollainen maksaa yksityisellä puolella? Onko tuo yhtä
: yksinkertainen juttu kuin sikiön tutkiminen ultraäänellä?
Enemmin kyllä sairaalapuolella, noita kun pitää tehdä paljon jotta
niistä saa jotain irti. Sikiön UÄ-tutkimuksesta eroaa sikäli, että
sydämessä on tärkeää katsoa veren virtausta, mikä vaatii
doppler-tekniikan käyttöä. Kestoltaan kuitenkin samaa luokkaa.
Yksityisellä puolella tehdään kovasti, hinta karkeasti tonnin
kieppeillä.
: Ejektiofraktio?
Ultraäänitutkimuksessa mitattava suure, kertoo sydämen pumppauskyvystä
(EF=sydämestä eteenpäin lähtevä volyymi/sydämen volyymi systolen alussa
jos muisti ei petä)
Markus
Markus J Leskinen
: No minulle kyllä riittäisi, jos lääkärit osaisivat korjata ihmisiä
: suurinpiirtein samalla ammattitaidolla kuin autonasentajat autoja. Jos
: asiakas menee autokorjaamolle ja kertoo, että pakoputki tuntuu vuotavan,
: niin harvemmin siellä ruvetaan vilkun polttimoita vaihtamaan, kyllä ne
: rupeaa tutkimaan sitä pakoputkea, ja korjaavat sen vuodon jos siellä
: sellainen on.
Auto on tekninen laite, jonka ihminen on suunnitellut ja sen korjaaminen
onnistuu teknisin ratkaisuin. Vaihdetaan uusi osa tilalle tai muutetaan
säätöjä.
Vaikka ihminen halutaan nähdä biologisena koneena, vaivojen
hoito ihmismekaanikkologiikalla törmää pahoihin ongelmiin. Yleislääkärin
potilaista pienellä osalla on edes periaatteessa mekaanisesti korjattava
vaiva (haava, tulehtunut umpisuoli etc.) ja lopuilla kohonneen
verenpaineen tapaisia erittäin monitekijäisiä vaivoja. Autoilla
vastaavat hoidettaisiin toki vaihtamalla kone tai sitten kok auto, mutta
ihmistä on paha laittaa vaihtoon optimaalisen käyttöiän (~40 v) ohittamisen
jälkeen.
Markus
Heikki Hyyrö
> mahdollisuus.
>
> Takaisinvirtaus?
Juuri se, jonkinasteinen närästys.
> > samansuuntaisia epämiellyttäviä tuntemuksia), rintakipua, äänen käheyttä
> ja
> > yleensäkin kurkkuärsytystä. Ja kyseessä on sellainen vaiva, jota ei
> > tavanomaisissa verikokeissa tai nieluviljelyissä taida näkyä.
>
> Tämä alkaa kuulostaa paljon uskottavammalta selitykseltä kuin lääkärini
> kommentit. Milläs tuon voisi varmistaa?
Gastroskopialla (kamera-letku suun kautta vatsaan, hieman epämiellyttävä
kokemus...) nähdään ainakin se, että onko jotain näkyviä oireita ruokatorven
tai mahalaukun limakalvoissa, ja sen yhteydessä otetaan myös pari
kudosnäytettä laboratoriossa tutkittavaksi.
Webissä on mainittu, että sinänsä närästystaipumusta voi tutkia sellaisessa
n. 24 tunnin seurantakokeessa, jossa laitetaan johdonpäässä oleva pieni
anturi nenän kautta ruokatorveen mittaamaan paineen ja ph:n muutoksia. Voisi
olla siis mahdollisesti melko työläs juttu.
Muuten tuo ei oikein taida mitenkään selvä juttu olla havaitsemisen
kannalta. Ihminen kun ei itse välttämättä tiedosta närästystä jos se
tapahtuu yöllä, ja lääkärin on päältä katsomalla vaikea päätellä mikä esim.
kurkun punoituksen taustalla piilee. Omalla kohdallani närästysoireisiin
päädyttiin vasta sen jälkeen kun olin käynyt lääkärillä arviolta
parikymmentä kertaa sisältäen muutamat röntgenkokeet ja kliimaksina minulle
tehtiin nielurisaleikkauskin... Kun kokoajan kyseessä oli mitä luultavimmin
närästykseen liittyvä vaiva, voi todeta että on ollut aikas kallista
"väärindiagnosointia"...
> Ja mistä johtuu?
Taustalta voi kai löytyä esim. stressiä, huonoja ruokailutottumuksia,
ylipainoa, rakenteellista taipumusta/vikaa (esim. mahalaukun ja ruokatorven
välinen portti väljä tai sitten tyrä, jossa osa mahalaukkua on työntynyt
pallean yläpuolelle) ja kaikkein epämiellyttävimpänä vaihtoehtona sitten
kasvaimet.
> Ja miten hoidetaan?
Yleisimmin happolääkityksellä, joka vähentää vatsahapon eritystä. Tämä tosin
taitaa olla enemmänkin oireiden hoitoon eikä itse alkusyyn poistoon,
ajatuksena lähinnä antaa vatsan/ruokatorven/kurkun limakalvoille rauha
parantua. Muuten sitten tietty riippuu taustalla olevasta syystä,
rakenteellista vikaa voidaan korjata leikkauksella tai lievähköissä
tapauksissa vaiva sietää elämäntapamuutoksilla (ruokailutottumukset, sängyn
päädyn korotus).
Yleinen tapa on kai sellainen, että alkuun otetaan pari viikkoa
happolääkkeitä ja kokeillaan vaikuttavatko ne oireita vähentävästi.
Jatkotutkimuksia tehdään sitten vasta tämän jälkeen, jos ongelmat yhä
jatkuvat.
Aika paljon yleistä juttua vatsavaivoista löytyy muuten osoitteesta
http://www.gastrolab.net/welcomef.htm
Helmu
TJT
> TJT <timo.t...@eudoramail.com> wrote:
> > Lääkäreistäkin voisi tulla paljon parempia lääkäreitä, jos koulutuksesta
> > karsittaisiin kaikki turha pois,
> Kaiken aikaa tiedekunnissa kehitetään koulutusta, mutta ota huomioon
> että ei sieltä valmistu vain tulevia yleislääketieteen
> erikoislääkäreitä terveyskeskusten palveluun.
Eikös erikoistuminen ole sitten erikseen? Vai voiko lääkäri opiskella
suoraan esim. sydänkirurgiksi ollenkaan opiskelematta yleisiä perusasioita
ja käymättä työharjoittelua?
> > ja pistettäisiin tilalle sellaisten
> > asioiden opetusta, joita se terveyskeskuslääkäri oikeasti työssään
> > tarvitsee. Siis esim. oikean diagnoosin tekemistä, niin ei tarvitsisi
> > arvailla todennäköisyyksien ja tuurin varassa.
> Tämä jo kertoo sinun käsityksesi ihmistieteistä. Lääketiede ei ole
> eksaktia tiedettä! Ikinä et pääse eroon todennäköisyyksistä ja
Niin, onhan siinä 50 prosentin todennäköisyys, että amputoitava jalka on se
jalka, joka pitääkin poistaa. Ainakin vielä siinä vaiheessa, kun potilaalla
on 2 jalkaa tallella. Sitten väärän jalan poiston jälkeenhän voikin poistaa
sen oikean jalan jo 100 prosentin todennäköisyydellä...
> tuurista. Kerro minulle jokin metodi, jolla määritetään mikä on se
> veren kolesterolin arvo, jonka ylimenevät arvot ovat ehdottomasti
> hoidettava ja alleolevat arvot voidaan huoletta jättää ottamatta
Kolestorin arvo ei ole mikään sairaus.
> huomioon. Pakoputki sen sijaan korjataan, silloin kun se
> vuotaa. Oikean diagnoosin tekeminen vaatii nimen omaan käsitystä
Kertoo jotain asiantuntemuksestasi autojen suhteen. Käytin joskus viime
syksynä autoani korjaamossa erään toisen vian takia, samalla havaittiin että
pakoputki vuotaa, mutta totesin, että ennättäähän sen myöhemminkin...
kevättalvella oli sitten sen vuodon takia vähän vaikea päästä katsastuksesta
läpi, mutta sattui sen verran asiallinen katsastusmies, että hieroi sen läpi
ja vuodostakin tuli vain korjauskehotus. Muutaman kk:n sillä sitten ajelin,
kunnes totesin että pakko se on korjata tai vaimennin alkaa laahata
asfalttia. Oleellista tässä oli kuitenkin se, että diagnoosi (ruostumisesta
johtuva vuoto) tehtiin oikein jo heti alussa.
> siitä, että lääketieteellinen tieto on suurelta osin erilaisia
> todennäköisyyksiä ja pahimmillaan on luotettava tuuriin jonkin hoidon
> onnistumisesta.
No sitten lääketieteessä on jotain pahasti pielessä.
> AAPO HAAVISTO University of Oulu
--TJT--
Aapo Haavisto
> Bronkoskopia = putki kurkkuun/mahaan ja tähystellään.
Itse itseäni korjaten:
Bronkoskopia = putki henkitorveen
Gastroskopia = putki ruokatorveen
Piti siis olla gastroskopia.
Aapo Haavisto
> Eikös erikoistuminen ole sitten erikseen? Vai voiko lääkäri opiskella
> suoraan esim. sydänkirurgiksi ollenkaan opiskelematta yleisiä perusasioita
> ja käymättä työharjoittelua?
Lääkäreiden koulutusrakenteesta saat tietoa vaikka lääkäriliiton
sivuilta. Pääsääntöisesti menee kutakuinkin seuraavasti: 6 vuotta
peruskoulutusta, jonka jälkeen olet lääketieteen lisensiaatti. Tämän
jälkeen (riippuen kuinka kiire erikoistumaan) 2 vuotta töitä, jolloin
saat ns. euro-lääkärioikeudet (voi yksin pitää yksityispraktiikkaa ja
muutamia muitakin yksittäisiä sääntöjä). Tämän jälkeen 4-6 vuotta
yliopisto- ja keskussairaalassa erikoistumisvirassa, saat kutsua
itseäsi erikoislääkäriksi.
> Niin, onhan siinä 50 prosentin todennäköisyys, että amputoitava jalka on se
> jalka, joka pitääkin poistaa. Ainakin vielä siinä vaiheessa, kun potilaalla
> on 2 jalkaa tallella. Sitten väärän jalan poiston jälkeenhän voikin poistaa
> sen oikean jalan jo 100 prosentin todennäköisyydellä...
Asiallisuudesta viis? En taida jaksaa tätä menttaliteettiä tässä
ryhmässä tätä pidempään. Voit aivan rauhassa riehua ja riekkua
.biossa, mutta täällä loppuu keskustelu nopeasti.
--
AAPO HAAVISTO University of Oulu
TJT
> TJT <timo.t...@eudoramail.com> wrote:
> > Niin, onhan siinä 50 prosentin todennäköisyys, että amputoitava jalka on
se
> > jalka, joka pitääkin poistaa. Ainakin vielä siinä vaiheessa, kun
potilaalla
> > on 2 jalkaa tallella. Sitten väärän jalan poiston jälkeenhän voikin
poistaa
> > sen oikean jalan jo 100 prosentin todennäköisyydellä...
>
> Asiallisuudesta viis? En taida jaksaa tätä menttaliteettiä tässä
Totuudesta viis? Ja mitä menttateettiä? Itsehän sinä rupesit
todennäköisyyksistä puhumaan, minä vain muistutin miten homma toimii IRL.
Vai väitätkö, ettei tuollaisia oikean ja vasemman sekoittamisia ole muka
tapahtunut? Onhan noita ollut televisiossakin useampi kuin yksi tapaus, ja
lisää muissa tiedotusvälineissä, puhumattakaan niistä tapauksista, jotka
eivät syystä tai toisesta tule julkisuuteen.
> ryhmässä tätä pidempään. Voit aivan rauhassa riehua ja riekkua
Voi voi, ollaankos sitä vähän huumorintajuttomia ja herkkähipiäisiä...!? No,
tämän ryhmän kuvaus ei näytä kieltävän lääkärien virheistä ja muista
omituisuuksista keskustelemista, joten aion edelleenkin esittää kritiikkiä
myös lääkäreitä kohtaan.
x x x clip x x x
sfnet.keskustelu.terveys Terveys ja sen hoito
Keskustelua kaikesta terveyteen liittyvästä. Myös sairauksista
voi keskustella muistaen hyvät tavat ja vaitiolovelvollisuuden
hengen eli ei ilman lupaa yksilöiden muita kuin omia
terveydellisä ongelmia...
x x x clip end x x x
Ja vaikka minulla ei olekaan lupaa sukulaiseltani, niin kerron että hänelle
tehtiin väärä diagnoosi. Itseasiassa luvan saaminen onkin aika mahdotonta,
hän kun ennätti kuolla saamaansa "hoitoon"... eikä ole ainoa sukulaiseni,
joka on joutunut "todennäköisyyshoitosi" uhriksi, joten sinun on ihan turha
tulla aukomaan minulle päätäsi jostain "riekkumisesta"!
> .biossa, mutta täällä loppuu keskustelu nopeasti.
Mitähän riekkumista oli siinä, että suosittelin hyttysverkkojen asentamista
kun ongelmana oli kärpästen sisäänlentely? IMHO paljon hyödyllisempi neuvo
kuin R. Suonion saivartelu kärpästen lajista. Vai tarkoitatko niitä
professorien ja muiden tiedemiesten kirjoittamia tekstejä, joita olen
kopsinut eräältä postituslistalta?
> AAPO HAAVISTO University of Oulu
> ahaa...@student.oulu.fi Faculty of Medicine
Olet siis joku lääketieteen opiskelija? Toivottavasti olet varautunut
siihen, että lääkäriksi valmistumisesi jälkeen voit joutua kohtaamaan paljon
minua hankalampia ihmisiä, ja vieläpä ihan IRL...
--TJT--