TV:n katseluetaisyys?
Alien
TV:n katsomisen liian läheltä. Silmät kuulemma vahingoittuvat. Siksi
26' telkkaria piti katsella muistaakseni vähintään parin metrin
päästä. Sittemmin muistelen, että tällaisista katseluetäisyyden
suosituksista olisi luovuttu. Miten on nykytiedon valossa, onko
olemassa mitään suosituksia katseluetäisyydelle?
Alien
Roope
käden eteen.
R
"Alien" <no....@thank.you> kirjoitti
viestissä:3de5c0db...@news.kolumbus.fi...
Mari
tuntitolkulla surffailemassa ihan 30 cm lähitetäisyydelläkin.
"Alien" <no....@thank.you> kirjoitti
viestissä:3de5c0db...@news.kolumbus.fi...
Jaakko Holster
> tuntitolkulla surffailemassa ihan 30 cm lähitetäisyydelläkin.
CRT-näyttöpäätteellä ja CRT-televisiolla on aikalailla eroja mm.
pyyhkäisytekniikassa, virkistys- ja juovataajuudessa, maskissa ja
pistekoossa. Näyttöpääte on tehty läheltä katsottavaksi, televisio ei. Eron
huomaa hinnassakin.
--
Jaakko Holster
/* Student of Information Engineering, University of Oulu
Yliopistokatu 38 as 733, FIN-90570 Oulu
yaggo at ee oulu fi +358 41 436 0880 */
Timo Pietilä
"Roope" <roope.p...@pp.inet.ru> kirjoitti viestissä
news:LMkF9.47$Gl...@read3.inet.fi...
> Lapsena opetettiin, että nyrkin pitää peittää koko telkkari, kun suoristaa
> käden eteen.
>
Huhhuh. Omalta katselupaikalta tarvittaan nyrkki kuuteen kertaan että
lähimainkaan peittää television. Oman kokemuksen mukaan ainakin 100 Hz TV:tä
voi katsoa melkoisen läheltä, oma etäisyys 32" telkulle on noin 1,8 metriä
eikä ole yhtään liian lähellä omasta mielestä.
Roope
"Timo Pietilä" <tpie...@www.fi> kirjoitti
viestissä:as5aie$i0b$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Huhhuh. Omalta katselupaikalta tarvittaan nyrkki kuuteen kertaan että
> lähimainkaan peittää television. Oman kokemuksen mukaan ainakin 100 Hz
TV:tä
> voi katsoa melkoisen läheltä, oma etäisyys 32" telkulle on noin 1,8 metriä
> eikä ole yhtään liian lähellä omasta mielestä.
>
No siitä on aika kauan ku tuli tota lapsena oloa harrasteltua. Todnäk
jonkintyyppistä
kehitystäkin on laitteissa tapahtunut??
R
Markku Huttu-Hiltunen
"Alien" <no....@thank.you> kirjoitti
viestissä:3de5c0db...@news.kolumbus.fi...
Tämä on oikein arkki-esimerkki uskomuksista, joita uusi teknologia saa
aikaan. Kai uusi teknologia (juna 1700 -luvulla, TV 60 -luvulla, kännyt
90 -luvulla) saa osassa ihmisissä jonkinlaisen paranoidireaktion, missä
"mutu" menee ihmisten psyykkeeseen kuin häkä. Minuakin lapsena valistettiin,
ettei tv:tä saa katsoa läheltä.
Ei minkäänlaista perää. Katso siltä etäisyydeltä kuin mukavalta tuntuu.
MHH
Salomon Janhunen
Huttu-Hiltunen wrote:
>
> Ei minkäänlaista perää. Katso siltä etäisyydeltä kuin mukavalta tuntuu.
>
Tähän tavallaan liittyen, olisi joskus hauska mitata jokin oikein
vanhan television röntgensäteilyä. Niissä ei varmaankaan mitään
suojauksia ollut.
Markku Huttu-Hiltunen
"Salomon Janhunen" <jjanhu...@kvartsi.hut.fi> kirjoitti
viestissä:slrnaucv92....@vipunen.hut.fi...
> In article <altF9.2445$vY1.8...@reader1.news.jippii.net>, >
> Tähän tavallaan liittyen, olisi joskus hauska mitata jokin oikein
> vanhan television röntgensäteilyä. Niissä ei varmaankaan mitään
> suojauksia ollut.
En tiedä alasta mitään - röntgensätelyä vanhasta tv.stä? Kerro lisää.
MHH
arsk
kohtaa näkymään häiritsevästi. Tietysti 50Hz telkkarin välkkyminen saattaa
aiheuttaa herkimmille huonon olon jos on nenä kiinni lasissa ja koko näkökenttä
vilkkuu. Nykysin uudella tekniikalla ei haittaa. helpompaa ehkä kuitenkin katsoa
sen verran kaukaa että hahmottaa omasta mielestään helposti mitä kuvassa
tapahtuu (vrt. eturivi elokuvissa).
Mutta tiesittekö että jos pistää silmät kieroon ja purasee näkkileipää niin
silmät voi jäädä kieroon. Ja että perunan kuoret kerääntyy umpisuoleen. Ja että
jos istuu paskalla liian kauan...
-a-
Toni Riihioja
how close should you sit to the tv?
as close as you can get. (resting your
eyeballs on the tv screen for
prolonged periods may result in
chafing.)
-matt groening, childhood is hell
~
Salomon Janhunen
Huttu-Hiltunen wrote:
>
> En tiedä alasta mitään - röntgensätelyä vanhasta tv.stä? Kerro lisää.
>
Laitteessahan on korkea jännite, jolla kiihdytetään elektroneja.
Tietenkin käytetyn jännitteen suuruudella on merkitystä. Voi olla,
että uudemmissa monitoreissa on korkeampi jännite kuin vanhoissa
televisioissa, jolloin vanhat televisiot olisivat turvallisempia
tässä suhteessa.
En ole kuitenkaan mikään kuvaputkispesialisti joten en osaa sanoa
kuinka suuria määriä moisista saa jarrutussäteilyä. Tuskin kovinkaan
suuria määriä.
Sakari Kinnunen
<jjanhu...@kvartsi.hut.fi> wrote:
Röntgensäteily on aivan eri asia kuin kuvaputken säteily. Kuvaputken
toinen nimitys on katodisädeputki, ja röntgensäteilyä tehdään
röntgenputkella. Myöskin näkyvä valo on elektromagneettista säteilyä.
Jaksolukualueet näkyy osoitteessa:
http://www.lbl.gov/MicroWorlds/ALSTool/EMSpec/EMSpec2.html
Kuvaputken valo on samanlaista kuin loisteputkien valo. Niissä syntyy
valoa aika hyvällä hyötysuhteella. Ei niissä varmaan yhtään
röntgensäteilyä synny.
Vanhoissa televisioissa oli kuvaputkella jännite 15000 V.
Väritelevisioissa on 25000 V. Monitori on pienempi ja myös sen
jännite on pienempi.
Röntgenputkia voi katsella esim. sivuilla:
http://www.superiorxraytube.com/
http://www.brandx-ray.com/
Niissä voi olla jännite 10kV- 160kV.
SK
Anneli Korhonen
sfnet.harrastus.elektroniikka-ryhmän usein kysyttyjen kysymysten
videotekniikkaosastossa oli tällainen vastaus kysymykseen, tuleeko
televisiosta röntgensäteilyä:
"Röntgeniä vanhoista televisioista tuli lähinnä HV-tasuriputkesta,
kunnes niihin alettiin käyttää lyijylasia, josta ei enää pieni-energinen
röntgeni mennyt läpi. Nykyään tasasuuntaus tehdään diodeilla
(jännitekertojalla), joten tuotakaan vaaraa ei ole. Käytännössä
sekin säteily mitä niistä tuli varmasti pysähtyi/vaimeni riittävästi
ennen katsojaa, ettei siitä mitään vaaraa ollut - kunhan vauhkoilivat."
Anneli Korhonen
Salomon Janhunen
>
> Röntgensäteily on aivan eri asia kuin kuvaputken säteily. Kuvaputken
> toinen nimitys on katodisädeputki, ja röntgensäteilyä tehdään
> röntgenputkella. Myöskin näkyvä valo on elektromagneettista säteilyä.
> Jaksolukualueet näkyy osoitteessa:
> http://www.lbl.gov/MicroWorlds/ALSTool/EMSpec/EMSpec2.html
Aivan, kuvaputkella ei ole tarkoitus tuottaa röntgensäteilyä. Sitä voi
kuitenkin syntyä elektronien jarruuntumisessa.
> Kuvaputken valo on samanlaista kuin loisteputkien valo.
Kyllä, tässä olet aivan oikeassa. Kuvaputken valo on kuin onkin
viivasäteilyä (tarkemmin alempana).
> Niissä syntyy valoa aika hyvällä hyötysuhteella. Ei niissä varmaan yhtään
> röntgensäteilyä synny.
Syntymismekanismi on kuitenkin hieman erilainen. Kuvaputkessa
valo syntyy siten, että elektroneja kiihdytetään sähkökentässä, ja
törmätessään loisteaineeseen ne virittävät atomeja jotka purkaessaan
viritystilan tuottavat valoa. Elektroni voi jarruuntuessaan (esimerkiksi
maskiin törmätessään) tuottaa myös röntgensäteilyä.
Loisteputkessa oleva elohopeakaasu on osittain ionisoitunutta, plasmaa,
joka tuottaa vastaavalla tavalla viivasäteilyä ultraviolettialueella.
Putken pinnassa on loisteainetta, joka muuttaa ultraviolettisäteilyn
näkyvälle aallonpituudelle fluoresenssilla. Plasmoissa nähdään
jarruuntumissäteilyä vasta huomattavasti loisteputkien plasmoja
korkeammissa lämpötiloissa.
Kaikesta huolimatta röntgensäteilyä televisiossa syntyy mitättömiä
määriä aiheuttaakseen terveyshaittoja.