Xanor ja vieroitus
Mikko J.
kohtalontovereita jotka osaisivat antaa hyvää vinkkiä, sillä tällä hetkellä
sellaisia todella kaivattaisiin.
Erittäin pitkä ja sekava tarina pähkinänkuoressa:
Eli noin 7 vuotta sitten outojen oireiden pitkän tutkimisen jälkeen sain
psykiatrille ajan joka totesi että tämähän on paniikkihäiriö, pistetään
poika mömmöille. No aikaa kului ja kävi melko selväksi että tämä ei ole
asian laita ja lääkkeet olivat väärät. Armeijassa lähes kontrolloimattomassa
käytössä päivännos nousi jopa 10-12mg/vrk tasolle (puhtaasti omasta
tietämättömyydestä johtuvaa väärinkäyttöä. Lääkkeitä jakoivat kauhalla sen
kummemmin kysymättä mihin missä ajassa ne lääkkeet kului). Kun vähentämisen
aika alkoi, oli vieroitusoireet mahtavat. Nyt olen yhdeksän kertaa
vähentänyt annosta kolmen vuoden aikana ja jokainen kerta johtaa noin
kuukauden rankkaan oireiluun. Oireisiin kuuluu mm. pahoinvointia, hikoilua,
vapinaa, päänsärkyä, huimausta, korvien soimista, näöntarkkuuden heittelyä
ja muuta vähemmän miellyttävää.
Torstaina otin viimeisen tabletin illalla klo 20 (0,25mg) ja noin 30h tämän
jälkeen olo meni niin oudoksi että aamulla klo 6 oli pakko ottaa 0,25mg,
koska oireet alkoivat oikeasti pelottamaan. Edellämainittujen lisäksi tuli
voimakas kouristavan spastinen olo, joka tuntui johtavan pienen tovin
kestäviin tajunnan menetyksiin/pieniin blackouteihin. Kerran tipahdin
suorilta jaloilta, onneksi vain olohuoneen matolle. Päässä tuntuu välillä
siltä kuin verenpaine olisi älyttömän korkealla.
Tällä hetkellä 0,5mg (2x0,25mg) vuorokausiannos on normaali perustaso, josta
siis taas vähennetään. Säännöllisessä lääkärin valvomassa käytössä lääke on
ollut nyt tuon reilut seitsemän vuotta. Ilmeisesti tuo 0,5mg on vielä niin
paljon että sekin pitää pari kertaa puolittaa ennen lopetusta.
Jos joku on vastaavanlaisen ongelman kanssa paininut tai tietää miten
oireita voisi lievittää, niin ottaisin vinkit kiitollisena vastaan. Tällä
hetkellä kun hoito rajoittuu vahvaan b-vitamiiniin (Neurovita) ja
lämpötyynyihin. Oma lääkärini on sanonut ettei tähän oikotietä ole vaan
vähennys on tehtävä hitaasti ja siinä hän toki on oikeassa. Konsultoin
häntäkin heti kun se on joulun jälkeen on mahdollista.
Itse kyllä harkitsisin kokemuksen jälkeen monta kertaa ennen kuin lääkärinä
määrisin Xanoria jatkuvaan käyttöön. Potilaan on todella vaikea hahmottaa
sitä millaiseksi vierotus oikeasti menee ja vaikka oireista lääkkeen
antohetkellä kerrottaisiin (jota minulle ei tehty), niin on liian helppoa
nyökytellä että kyllä tämän kestää, kokeillaan vain. Lääkehän toimii
muutenkin kuin huume. Tietty pitoisuus veressä riittää jonkin aikaa kunnes
efekti hyytyy ja annosta on pakko lisätä. Ikävää troppia, sanon ma.
Mikko
Sami Anttila
wrote:
Psykiatrille kovin tuttu tarina. Lääke auttaa heti, ei tee
sivuvaikutuksia mutta jatkuvassa käytössä teho heikkenee ja käteen jää
vain riippuvuus.
Oma ohjeeni potilaille on se että Alproxia pitäisi käyttää alusta
lähtien niin että sen käytössä on 2 peräkkäistä päivää taukoa.
Mitä pidempi käyttö on takana, sitä hitaammin sen annosta täytyy
vähentää. Yksi suositus on sellainen että annoksesta voi vähentää 0,5
mg 3 viikon välein. Jos 0,5 mg/vrk on edelleen ongelma, on kaksi
ratkaisua. Joko lopettaa kerralla ja kärsii. Tai sitten vähentää
annosta hiljalleen 25% 2-4 viikon välein.
Kyllähän tämä on usein sellainen ongelma että lääkäri aloittaa
lääkkeen ja potilasta syyllistetään kun tulikin vaikea riippuvuus.
Mikko J.
"Sami Anttila" <katso.sähköposti...@www.samianttila.net> wrote in message
news:3fe4316b...@news.koti.tpo.fi...
> Mitä pidempi käyttö on takana, sitä hitaammin sen annosta täytyy
> vähentää. Yksi suositus on sellainen että annoksesta voi vähentää 0,5
> mg 3 viikon välein. Jos 0,5 mg/vrk on edelleen ongelma, on kaksi
> ratkaisua. Joko lopettaa kerralla ja kärsii. Tai sitten vähentää
> annosta hiljalleen 25% 2-4 viikon välein.
Kärsimisen yllämainittujen oireiden kanssa kestää, mutta onko tällaisella
annoksella vielä vakavampien vierotusoireiden riskit olemassa? Meinaan tämä
viimeinen pudotus tuntuu paljon edellisiä rankemmalta. Toki otan huomioon
myös psyykkisen riippuvuuden lääkkeeseen, jolloin viimeisen annoksen
jättämisen kynnys on korkeampi kuin edellisten.
Noh, eiköhän sitä kohta olla taas luomua :)
Mikko
Sami Anttila
wrote:
>> Mitä pidempi käyttö on takana, sitä hitaammin sen annosta täytyy
>> vähentää. Yksi suositus on sellainen että annoksesta voi vähentää 0,5
>> mg 3 viikon välein. Jos 0,5 mg/vrk on edelleen ongelma, on kaksi
>> ratkaisua. Joko lopettaa kerralla ja kärsii. Tai sitten vähentää
>> annosta hiljalleen 25% 2-4 viikon välein.
>Kärsimisen yllämainittujen oireiden kanssa kestää, mutta onko tällaisella
>annoksella vielä vakavampien vierotusoireiden riskit olemassa? Meinaan tämä
>viimeinen pudotus tuntuu paljon edellisiä rankemmalta. Toki otan huomioon
>myös psyykkisen riippuvuuden lääkkeeseen, jolloin viimeisen annoksen
>jättämisen kynnys on korkeampi kuin edellisten.
Vakavia vieroitusoireita muistan olleen muutamalla potilaalla. Kaikki
heistä olivat lopettaneet käytön yhtäkkisesti suuren päivittäisen
annoksen jälkeen. Yhdellä potilaalla oli käytössä 6 mg/vrk ja
lopettaminen johti kouristeluun.
Jari
"Mikko J." <mjar...@cc.hut.fix> wrote in message
news:dZUEb.65$ek...@read3.inet.fi...
No aikaa kului ja kävi melko selväksi että tämä ei ole
> asian laita ja lääkkeet olivat väärät. Armeijassa lähes
kontrolloimattomassa
> käytössä päivännos nousi jopa 10-12mg/vrk tasolle (puhtaasti omasta
> tietämättömyydestä johtuvaa väärinkäyttöä.
Ei tuo ole väärinkäyttöä, jos lääkäri määrää sinulle noin paljon. Eri asia
on sitten jos hankit lääkkeesi pimeästi.
Väärinkäyttö on jos ottaa lääkettä enemmän mitä lääkäri on määrännyt. Esim
jos reseptissä lukee korkeintaan 4 tabl.
päivässä, ja otat 10 päivässä, tämä on mielestäni väärinkäyttöä. Itselleni
määrätään reseptissä juuri noin eli korkeintaan
x tablettia päivässä. Tämä ei tarkoita sitä että joka päivä on otettava x
tablettia, vaan siten että keskiarvo on se maksimi-
annos mitä reseptissä lukee. Oletetaan esim. että tilanne on kuten omassa
tapauksessani. Eli korkeintaan 5 tabl päivässä.
Tämä ei estä ottamasta esim yhtenä päivänä 4 tablettia, toisena 3 ja
kolmantena 8 jolloin keskiarvo on edelleen 5 tabl.
Eli 8+3+4 jaettuna 3 on 5. Tästä en usko että Sami anttila on eri mieltä :
1 Lääkettä ei kannata ottaa turhaan
2 Vaikeina päivinä voi ottaa enemmän lääkettä jos esim paniikkihäiriö muuten
estäisi toimintakyvyn kokonaan, mutta
seuraavina päivinä tulee/kannattaa ottaa vähemmän.
3 Jos minkä tahansa rauhoittavan/unilääkkeen annos koko ajan nousee on
asiaan ehdottomasti saatava muutosta,
joka vähentämällä tai vaihtamalla toiseen lääkkeeseen.
Lääkkeitä jakoivat kauhalla sen
> kummemmin kysymättä mihin missä ajassa ne lääkkeet kului).
Turha tässä on syyllistä etsiä, joka tapauksessa olen nähnyt monta
mielenterveyspotilasta joiden tila on nopeasti
huonontunut siitä että on syöty liikaa lääkkeitä, siitä huolimatta että
potilas itse ottaa omasta mielestään lääkettä
silloin kun on "huono olo" .
Kun vähentämisen
> aika alkoi, oli vieroitusoireet mahtavat.
tuossa jotain tietoa, oman kokemukseni mukaan vieroitusoireet rauhoittavista
lääkkeistä eivät ole mahtavia
jos lääkettä vähentää PIKKUHILJAA, päinvastoin olotila/mieliala yleensä
paranee jos vähentää annosta.
Jari
elämästäsi helvettiä, ja voin hyvin kuvitella
miltä se tuntuu. Ehdottomasti kannattaa etsiä vaikka netistä vinkkejä, ja
yritän tässä itse miettiä mikä voisi
parhaiten auttaa. Kärsimys ei johda mihinkään. Et ilmeisesti koe nautintoa
elämässäsi kovinkaan paljon, joka
viittaa masennukseen, jota on lähes mahdotonta itse tunnistaa usein, tai
myöntää itselleen. Yksi lääke ei aiheuta
noin paljon ongelmia. Depressiolääkkeitä on monenlaisia ja olen lähes 100 %
varma että niiden avulla
pääsisit ongelmastasi eroon. Älytöntä liikuntaa itse harrastaneena monta
vuotta itse ilman mitään mainittavaa
hyötyä olen lopulta myöntänyt itselleni että tarvitsen lääkitystä. Masennus
on kuitenkin sairaus siinä missä muutkin
sairaudet, eikä se ilman lääkkeitä kyllä parane vaikka miten yrittäisi.
Keskeistä masennukselle on hyvien/positiivisten
tunteiden puuttuminen, mielenkiinnon menetys, nautinnon puuttuminen, jatkuva
ahdistus yms.
Pertti Luukkonen
Onko masennus siis sairaus? Vai tuntemis-tapa? Joskus (anti-psykiatrinen
liike) on skitsofreenisten kohdalla väitetty, että yhteiskunta on sairas!
Pertti Luukkonen
"Jari" <Ja...@secretmail.com> kirjoitti viestissä
news:bs3vu4$m7c$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Jari
"Pertti Luukkonen" <pertti_l...@kolumbus.fi> wrote in message
news:bs47op$1ue$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Onko masennus siis sairaus?
Kyllä se on sairaus siinä missä skitsofreniakin. Jos et tätä vieläkään tajua
et ole ilmeisesti perehtynyt aiheeseen.
>Vai tuntemis-tapa?
Positiiviset ajatukset, positiiviset tunteet puuttuvat usein masennuksessa.
Mikko J.
"Jari" <Ja...@secretmail.com> wrote in message
news:bs3vu4$m7c$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
En ole masentunut. Olen ollut masentunut, ja tiedän miltä se tuntuu. Tällä
hetkellä elämä ei voisi juuri paremmin mennä, kunhan vielä pääsisi turhista
lääkkeistä eroon.
Mikko
Jari
jostain naurettavan pienestä annoksesta
bentsoa, olet kyllä harvinainen tapaus.
En nyt tarkoita että pitäisi nauttia noista
vieroitusoireista mutta luulisi että ne eivät
kärsimystä aiheuta. Masentunut kärsii,
ihminen joka ei ole masentunut ei kyllä
saa vieroitusoireita ei edes huomattavasti
suuremmista annoksista.
Mikko J.
> Jos et ole masentunut ja saat vieroitusoireita
> jostain naurettavan pienestä annoksesta
> bentsoa, olet kyllä harvinainen tapaus.
> En nyt tarkoita että pitäisi nauttia noista
> vieroitusoireista mutta luulisi että ne eivät
> kärsimystä aiheuta. Masentunut kärsii,
> ihminen joka ei ole masentunut ei kyllä
> saa vieroitusoireita ei edes huomattavasti
> suuremmista annoksista.
Olen asiasta kolmea lääkäriä konsultoinut, joista yksi oli maan johtava
asiaan perehtynyt neurologi ja kaikki sanoivat että vierotusoireet
todennäköisesti tulee jokaisesta annoksen pienentämisestä. Eli kyllä ihan
aidot fyysiset vierotusoireet iskee jo 0,5mg päiväannosta vähennettäessä,
eikä todellakaan ole mistään harvinaisesta tapauksesta kyse. Ja kyllä,
oireet on melkoiset. Nyt kolmatta päivää valvon putkeen, hiki virtaa, kädet
vapisee, oksettaa jne. Sama on käyty läpi lähes 10 kertaa aiemminkin.
Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä meni niin pahaksi että oli pakko
hidastaa vauhtia ja pudottaa ensin 0,25mg ja varmaankin viikon päästä loput
0,25mg.
Bentsojen vierotusoireista ja erityisesti Xanorin (Xanaxin) tapauksista on
tietoa netti ja lääketieteellinen kirjallisuus pullollaan. Lienee yksi
pahimmista lääkkeistä vierotuksen kannalta tarkisteltuna. Riippuvuuden
voimakkuutta on verrattu esimerkiksi Heroiinin aiheuttamaan.
Eli oireet ja niiden olemassa olo ovat kiistattomia niin empiiriseltä kuin
faktatietoon perustuvaltakin kannalta tarkisteltuna. Lähinnä kiinnosti
alkuperäisessä kysymyksessä se miten oloa tällaisessa tilanteessa voisi
helpottaa.
Mikko
Jari
"Mikko J." <mjar...@cc.hut.fix> wrote in message
>
>
> Olen asiasta kolmea lääkäriä konsultoinut, joista yksi oli maan johtava
> asiaan perehtynyt neurologi ja kaikki sanoivat että vierotusoireet
> todennäköisesti tulee jokaisesta annoksen pienentämisestä.
Tottakai tulee. Annosta ei pienennetä kerran viikossa, vaan muistaakseni
kerran KUUKAUDESSA.
eli kuukauden syöt 0,5 mg sitten et todellakaan PUOLITA annos joka on
helvetin moinen pudotus
minkä rauh lääkkeen kanssa tahansa. Vaan pudotat annosta 0,5 mg : sta esim
siten että otat puolet
0,5 mg + puolet 0,25 mg tabletista = 0,125 mg + 0,25 mg = 0,375. Sitten syöt
tätä annosta kuukauden
jonka jälkeen pienennät 0,25 mg, ja syöt sitä kuukauden.
Toinen vaihtoehto on vaihtaa rivatriliin (joka on pitkävaikutteisempi lääke
ja auttaa taatusti vieroitusoireisiin)
0,5 mg on pienin annos ja vastaa noin 0,5-1 mg xanoria. Se on parempi
vaihtoehto kuin esim vastaava annos diatsepaamia
eli 10 mg. Xanorin vaihto diatsepaamiin on vaikeata. Itse taas lopettaisin
xanor ongelmitta 1-2 mg temestalla päivässä.
> Bentsojen vierotusoireista ja erityisesti Xanorin (Xanaxin) tapauksista on
> tietoa netti ja lääketieteellinen kirjallisuus pullollaan. Lienee yksi
> pahimmista lääkkeistä vierotuksen kannalta tarkisteltuna. Riippuvuuden
> voimakkuutta on verrattu esimerkiksi Heroiinin aiheuttamaan.
>
Tupakka on vielä pahempi :) Xanorin riippuvuus on samaa luokkaa
diatsepaamiin kanssa. Itse asiassa monet
kuvaavat diatsepaamin vaikeammaksi lopettaa koska se aiheuttaa masennusta.
Ei rauhoittavissa niin paljon eroa ole.
> Eli oireet ja niiden olemassa olo ovat kiistattomia niin empiiriseltä kuin
> faktatietoon perustuvaltakin kannalta tarkisteltuna. Lähinnä kiinnosti
> alkuperäisessä kysymyksessä se miten oloa tällaisessa tilanteessa voisi
> helpottaa.
>
Nukkumalla 1-4 päivää käyttäen jotain risperdalia tai zyprexaa josta itse
ainakin tipahdan saman tien pariksi päiväksi.
Pyydä lääkäriltä jotain ei-riippuvuutta aiheuttavaa uni-lääkkettä. Jopa
remeron voisi auttaa.
Olavi Noronen
<pertti_l...@kolumbus.fi>,
<bs47op$1ue$1...@phys-news1.kolumbus.fi>,wrote:
>Onko masennus siis sairaus? Vai tuntemis-tapa? Joskus (anti-psykiatrinen
>liike) on skitsofreenisten kohdalla väitetty, että yhteiskunta on sairas!
>Pertti Luukkonen
http://www.nmha.org/newsroom/system/public_opinion_7_11_01_graphics.cfm
http://www.szasz.com/isdepressionadiseasetranscript.html
http://w3.whosea.org/rh5/material/04%20Is%20Depression%20a%20disease.pdf
http://psychcentral.com/resources/detailed/2545.html
http://www.focusas.com/Depression.html
http://www.beyondblue.org.au/site/resourcelibrary/paper1.pdf
http://www.martinisrael.u-net.com/dark-victory/chapter3.html