ahdistava tunne rinnassa, sydämen (?) muljahtelu yms
Saku Säisä
Jokohan tässä pitäisi kohta huolestua ja hakeutua lääkärille.. on parin
päivän ajan ollut kutakuinkin jatkuvasti inhottavan ahdistava olo
rinnassa, ikään kuin ei saisi hengitettyä mutta siitä ei kuitenkaan
tunnu olevan kyse. Tähän liittyy silloin tällöin ikävän tuntuinen (ei
siihen mitään kipua liity mutta ei mukavaltakaan tunnu) "muljahdus"
rinnassa johon en ole keksinyt muuta selitystä kuin sydämen, joskin tämä
tunne tuntuu aivan tasan keskellä rintakehää? Eli voisiko se sittenkin
tulla esim. keuhkoista, etenkin kun se joskus tulee sen seurauksena että
olen vetänyt syyyyyyyyvään henkeä sisään johtuen tuosta ahdistavasta
tunteesta. Pahimmillaan tuo ahdistus on maatessa vatsallaan ja
kyljellään, nukkumaan on pakko käydä selällään jolloin ahdistus hieman
helpottaa. Istuminen on huonompi kuin seisominen. Etenkin nukkumaan
käydessä olen myös ollut huomaavinani sydämeni hakkaavan normaalia
ripakammin. Johtuuko se sitten ajankohdasta vai siitä että siinä
tilanteessa on hiljaista ja itsekin rauhoittuu niin tuollaiset asiat
huomaa helposti.
Lääkäriin ei meikäläistä nykyään kovin helposti enää saa.. olen
kertaalleen käynyt näyttäytymässä samankaltaisen ahdistuksen vuoksi,
jolloin tehtiin joku keuhkotesti jossa puhallettiin jonkinlaiseen
mittariin ja otettiin keuhkokuvat eikä kummassakaan ollut mitään
sanomista. Lääkäri tuli siihen tulokseen että kyseessä oli jostain
henkisestä johtuvat fyysiset oireet. Aiemmin olin käynyt lääkärissä
omituisten kohtausten takia joissa kädet ja jalat heittäytyivät aivan
voimattomiksi ja ikään kuin puutuivat totaalisesti. Otettiin jos
minkäsortin verikoetta eikä missään näkynyt mitään. Näitä kohtauksia
kesti aikansa ja sitten ne loppuivat. Aina aika-ajoin nykyäänkin huomaa
että oikea käsi ja/tai oikea jalka on puutunut. Ne ovat aina nimenomaan
oikeat raajat, paitsi silloin pahimmillaan kun lääkärissäkin kävin
jolloin tämä autuus iski molemmille puolille.
Ja nyt sitten tämä, voisivatko nämä kaikki olla oireilua samasta
vaivasta? Kuulostavatko oireet sellaiselta että ne voisivat liittyä
jotenkin sydämeen (minulla oli pikkulapsena sydämen kanssa ongelmia, oli
kuulemma reikä "jossain väliseinässä" joka kylläkin oli täysin
umpeutunut muistaakseni kuuden ikäisenä)? Voisiko kaikki tosiaan johtua
jostain henkisestä, ei minulla mielestäni ainakaan nyt mitään suurempia
huolia ole.. onko tämä lämpöaalto ja väsymys (olen lomalla töistä ja
olen huono lomailemaan.. palaan aina töihin tuplasti väsyneenä) vain
alkanut ottaa fysiikkani päälle?
Onko ketään jolla olisi ollut jotain samankaltaista tai osaisi muuten
arvuutella mistä yleensä voisi olla kyse. Jos tuo muljahtelu lähtee
sydämestä niin voiko se tuntua keskellä rintaa? Mitä muita vaihtoehtoja
sille voisi olla?
Tässä alkaa pikkuhiljaa kehitellä jos minkälaista kauhuskenaariota
päässään, ja kuten jo mainitsin, en kovin hanakasti nykyään lääkäriin
lähde kun tunnen itseni lähinnä tyhmäksi istuessani sielä vaivoja
valitellessa kun mitään vikaa ei ole mistään löytynyt.. Niin, ja olen
parikymppinen.
-sakus
Aksu
Kyse on siitä että sydän lyö pari kertaa tiheämmin ja pitää tämän jälkeen
pidemmän tauon. Tuo tauko tuntuu sitten sydämen täyttyessä muljahduksena.
Yleensä nuo ovat varsin harmittomia, mutta jos ne yleistyvät yhtäkkiä, niin
kannattaa käydä lekurilla varmistamassa. Jos on ollut jotain flunssaa tai
muuta tulehdusta lähiaikoina, niin voi olla jopa pientä tulehduksentynkää
sydämessä, mutta tämä on aika harvinaista.
Joten kehotan käymään lekurissa, ihan mielenrauhankin vuoksi. Siellä ainakin
kuunnellaan onko mitään sivuääniä ja otetaan ekg, jos sattuisi saamaan tuon
rytmihäiriön nauhalle. Todennäköisesti se on kuitenkin viaton.
Tsemppiä sinulle!
Sami
"Saku Säisä" <saku....@pp.inet.fi> wrote in message
news:icYVa.615$JW2...@read3.inet.fi...
Itselläni oli kymmenisen vuotta sitten juuri samanlaisia oireita, juoksin
lääkäristä
toiseen ja otettiin sydänfilmit, ultraäänet ja ties mitä, mutta selitystä ei
löytynyt.
Lopetin lääkärissä käynnin siihen, kun eräs vanhempi lääkärismies väitti
kivenkovaan,
että minulla on paniikkihäiriö...Sanoin, että kohta varmaan tuleekin, ellei
selitystä ala
löytymään.
Sitten huomasin, että tyttöystäväni hieroessa hartioitani tuo puristava
tunne rinnassa
väheni huomattavasti ja muutaman mutkan kautta päädyin kiropraktikon
vastaanotolle.
Kiropraktikko kävi läpi jokaisen selkärangan nikaman ja sanoi, että
täällähän on
rintarangan 4. ja 5. nikama täysin jumissa ja sanoi, että kohta pitäisi
helpottaa.
Pari niksautusta ja tunsin, kuinka olo alkoi välittömästi helpottaa.
Seuraavana aamulla herätessäni olin, kuin uusi ihminen...kivut olivat
tiessään. Sen jälkeen
olen käynyt muutaman vuoden välein kiropraktikolla "huollossa", eikä tuota
vaivaa ole enää
esiintynyt.
Kiropraktikko kertoi, että tuolta nikamien välistä kulkee autonomisen
hermoston "hermokimput"
ja nuo nikamat ollessaan jumissa, puristavat hermoja ja tämä saa aikaan mitä
erilaisimpia oireita.
Hän kertoi, että ihmisen selkäranka on rakenteeltaan sellainen, että se ei
sovellu hyvin kahdella
jalalla kävelyyn, vaan ihmisen olisi pitänyt "pysytellä puussa", kuten
alunperin olikin. Jos kulkisimme
nelinkontin, niin tällaisia vaivoja ei helposti pääsisi syntymään.
Suosittelen koulutetun (D.C.) kiropraktikon vastaanotolla käymistä, itse
olen saanut sieltä avun kaikkiin
selkävaivoihini näiden "ahdistusten" lisäksi.
Myös vatsahappoperäiset vaivat aiheuttavat kaikenlaisia tuntemuksia
(pistelyä, kipua, polttoa, ym.) rinnan ja vatsan alueella. Itselläni
on vähän aikaa sitten tähystyksessä todettu lievä palleatyrä, joka aiheuttaa
vatsahapon nousun ruokatorveen
ja siihen hoitona on happosalpaajat, jotka ovatkin erittäin tehokkaita.
-Sami R
Aksu
> Hän kertoi, että ihmisen selkäranka on rakenteeltaan sellainen, että se ei
> sovellu hyvin kahdella
> jalalla kävelyyn, vaan ihmisen olisi pitänyt "pysytellä puussa", kuten
> alunperin olikin. Jos kulkisimme
> nelinkontin, niin tällaisia vaivoja ei helposti pääsisi syntymään.
No hehheh :)
Ei pitäisi selkävaivoja ihmetellä jos istuu päivät pitkät staattisessa
asennossa tms. Ennemminkin huono ryhti, huonot työskentelyasennot ja
paikallaan kököttäminen ovat vaivojen syynä kuin kahdella jalalla kävely.
Ja kävely on erittäin hyvää liikuntaa - enemmän sitä, niin varmasti auttaa.
Itseäkin pitäisi piiskata enemmän kiinnittämään huomiota noihin asioihin.
Selän välilevyt kuten muukin ruston tapainen aines saa ravinteensa vain
liikunann vaikutuksesta, koska siellä ei ole verisuonia. Lihasten venyttely
ja säännöllinen monipuolinen liikunta estää kramppeja ja jumiutumisia.
eki
<saku....@pp.inet.fi> wrote:
>Tulipahan pitkä viesti, mutta koittakaa jaksaa lukea.
>
>Jokohan tässä pitäisi kohta huolestua ja hakeutua lääkärille.. on parin
>päivän ajan ollut kutakuinkin jatkuvasti inhottavan ahdistava olo
>rinnassa, ikään kuin ei saisi hengitettyä mutta siitä ei kuitenkaan
>tunnu olevan kyse. Tähän liittyy silloin tällöin ikävän tuntuinen (ei
>siihen mitään kipua liity mutta ei mukavaltakaan tunnu) "muljahdus"
>rinnassa johon en ole keksinyt muuta selitystä kuin sydämen, joskin tämä
>tunne tuntuu aivan tasan keskellä rintakehää?
Mikäli olet kahvin ystävä, voisit ensiapuna kokeilla parin
päivän kahvilakkoa. Myös muita kofeiinipitoisia tuotteita,
kuten kolajuomia, lienee syytä välttää.
Saku Säisä
keuhkoista ei kuulunut mitään mitä ei pitäisi. Selitykseksi tohtori
tarjosi jälleen kerran (eri lääkäri tällä kertaa) fyysisiä oireita
johonkin henkiseen, esim. stressiin tai uupumukseen. Sanoi että
tämänkaltaiset tuntemukset ovat hyvinkin yleisiä oireita nimenomaan
nuorilla, ja että ne ilmaantuvat usein nimenomaan siinä vaiheessa kun
jää lomalle. En muista mainitsinko mutta olen paraikaa kesälomalla töistä.
Kirjoitti mietoja Diapameita että saa nukuttua, kun se nukkumaanmeno
tuppaa olemaan sitä, että etsittyäni 15min sellaista asentoa jossa ei
tuntuisi ettei saa henkeä eikä sydän hakkaisi ja tulisi liikalyöntejä
kyllästyn, nousen uudestaan pystyyn ja valvon aamuun niin että on pakko
mennä nukkumaan tai nukahtaa seivoviltaan/istuviltaan. Tuokaan tuskin
auttaa tilannetta millään lailla.
Joku mainitsi hieronnan auttaneen oloa ja itsekin huomasin kieltämättä
saman pari päivää sitten.. avovaimon hierottua niskoja jonkin aikaa oli
vähän aikaa parempi olo. Kiropraktikolla voisi siis käydä näyttämässä
itseään. Ja tuosta kofeiinista.. kahvin juonnin lopetin kun alkoi
tulemaan vatsaongelmia, nykyään en voi juoda oikein kupillistakaan ilman
että vatsa alkaa laittamaan hanttiin. Mutta kolajuomia tulee kyllä
juotua, ja on tullut juotua etenkin tässä loman aikana vielä enemmän.
Laitetaan siis ne vältettävien listalle ja katsotaan onko apua.
Mutta ehkä tämä tästä taas, ainakin tietää ettei pitäisi olla mitään
suurempaa huolen aihetta kun sydämen ja keuhkojen pitäisi olla täysin
kunnossa. Elellään siis jonkinaikaa hierottavana, ilman kofeiinia ja
Diapamnukutuksilla ja katsellaan miten tämä lähtee etenemään..
Kiitoksia vastauksista.
-sakus
Osmo
Saku Säisä wrote:
>
> Mutta ehkä tämä tästä taas, ainakin tietää ettei pitäisi olla mitään
> suurempaa huolen aihetta kun sydämen ja keuhkojen pitäisi olla täysin
> kunnossa. Elellään siis jonkinaikaa hierottavana, ilman kofeiinia ja
> Diapamnukutuksilla ja katsellaan miten tämä lähtee etenemään..
>
> Kiitoksia vastauksista.
Hommaa rentoutumiskasetti. Minulla oli nukahtamisvaikeuksia ja
samanlasia oireita kun sinulla on. Opettelin kuuntelemaan kasettia
oppii oppimalla niin kylläpä sain apua. Lupaan, että kuukauden ajan
kuuntelulla olet vaivoistasi ulkona. Kasetin kuunteleminen kestää
muistaakseni noin 40 minuuttia . Kun olin tressaantunut ja
"ahdistunut" otin kasetin ja oikaisin sängynpäälle ja nousin rentona
ylös mielenrauha kunnossa. Ei pidä odottaa tuloksia välittömästi
"harjoittelu tekee mestarin" myös rentoutuksen oppimisessa.
Osku
Kristian Ovaska
>Jokohan tässä pitäisi kohta huolestua ja hakeutua lääkärille.. on parin
>päivän ajan ollut kutakuinkin jatkuvasti inhottavan ahdistava olo
>rinnassa, ikään kuin ei saisi hengitettyä mutta siitä ei kuitenkaan
>tunnu olevan kyse.
Minulla on ollut samankaltaisia oireita ja olen myöskin ollut vähän
huolestunut, kun olen vielä sitä sorttia että huolestun helposti.
Välillä tuntuu puristusta rintakehän pintaosissa, välillä aristaa
jossain keuhkojen seuduilla, välillä ei henki kulje ihan normaalisti.
Rintakehän tuntemuksiin vaikuttavat niin monet asiat, että on vaikea
sanoa mistä on kyse.
Itselläni näitä tuntemuksia on nyt ollut parina kesänä helteiden
aikana, ja yksi teoria omalla kohdallani on jatkuva altistuminen
heinän siitepölyille kun pidän ikkunaa melkein koko ajan auki.
Antihistamiini ehkä auttaa, tai sitten ei, vaikea sanoa kun oireet
tulevat ja menevät ja ovat varmasti osin psyykkisiä. En tosin saa
samanlaisia oireita kuin alkukesästä koivun siitepölystä, eli nuhaa ja
aivastelua. Itse hellekin voi tietysti vaikuttaa.
Mainitsin toissakesänä asiasta lääkärille, kuunteli sydämen ja keuhkot
ja teki puhallustestin, kaikki normaaleja. Mitään filmejä ei ole
otettu, mutta vähän tuntuu että se olisi turhaa.
Pulssi kohoaa kun sitä rupeaa tarkkailemaan, muuten se on normaali...
Myös hengen saa kulkemaan huonosti kun yrittää.
Lihasten (erityisesti rintalihasten) kireydellä voi olla oma
vaikutuksensa. Kannattaa venytellä, se rentouttaa muutenkin.
--
Kristian Ovaska - http://www.cs.helsinki.fi/u/hkovaska/
Jaa
"Saku Säisä" <saku....@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:icYVa.615$JW2...@read3.inet.fi...
> Tulipahan pitkä viesti, mutta koittakaa jaksaa lukea.
>
> Jokohan tässä pitäisi kohta huolestua ja hakeutua lääkärille.. on
parin
> päivän ajan ollut kutakuinkin jatkuvasti inhottavan ahdistava olo
> rinnassa, ikään kuin ei saisi hengitettyä mutta siitä ei kuitenkaan
> tunnu olevan kyse. Tähän liittyy silloin tällöin ikävän tuntuinen (ei
> siihen mitään kipua liity mutta ei mukavaltakaan tunnu) "muljahdus"
> rinnassa johon en ole keksinyt muuta selitystä kuin sydämen, joskin
tämä
> tunne tuntuu aivan tasan keskellä rintakehää? Eli voisiko se sittenkin
> tulla esim. keuhkoista, etenkin kun se joskus tulee sen seurauksena
että
> olen vetänyt syyyyyyyyvään henkeä sisään johtuen tuosta ahdistavasta
> tunteesta. Pahimmillaan tuo ahdistus on maatessa vatsallaan ja
> kyljellään, nukkumaan on pakko käydä selällään jolloin ahdistus hieman
> helpottaa. Istuminen on huonompi kuin seisominen. Etenkin nukkumaan
> käydessä olen myös ollut huomaavinani sydämeni hakkaavan normaalia
> ripakammin. Johtuuko se sitten ajankohdasta vai siitä että siinä
> tilanteessa on hiljaista ja itsekin rauhoittuu niin tuollaiset asiat
> huomaa helposti.
>
>
Oletko Sinä tai lääkäri kokeillut painella palleanseutua, tuntenut
mitään kipuja? Itselläni närästys ja refluksi (happojen nousu
ruokatorveen?) tekee samanlaisia oireita, sydämen muljahteluja myöten.
Saattaa myös kutitella kurkkua yskänä.
Anna lääkärin tutkia, tehokkaita lääkkeitä ainakin on.
Luonnollisesti asiasta hermostuu, voi tulla paniikkihäiriön kaltaisia
tuntemuksia, esim. hapenpuutteen tuntu ja muita luettelemiasi. Jopa
voimattomuuden tunne on tuttu.
En tietenkään tiedä, mikä vaivasi on, kerroin omia kokemuksiani.
Jaakko
Sari A Kajantie
> Mutta ehkä tämä tästä taas, ainakin tietää ettei pitäisi olla mitään
> suurempaa huolen aihetta kun sydämen ja keuhkojen pitäisi olla täysin
Cool!
> kunnossa. Elellään siis jonkinaikaa hierottavana, ilman kofeiinia ja
> Diapamnukutuksilla ja katsellaan miten tämä lähtee etenemään..
No entäs se kaikkein tärkein, eli Aksun mainitsema liikunta?
Andulka
> Mutta ehkä tämä tästä taas, ainakin tietää ettei pitäisi olla mitään
> suurempaa huolen aihetta kun sydämen ja keuhkojen pitäisi olla täysin
> Diapamnukutuksilla ja katsellaan miten tämä lähtee etenemään..
tuntemuksia. Minkäänlaista paniikkihäiriötä tai psyykkistä ahdistusta
en osannut kuvitellakaan, vaan mielestäni voin aivan hyvin. Sitten
iltana muutamana joku pikkujuttu, taisi olla päässä tuntuva pieni
pisto, ns. katkaisi aasin selän. Olin varma, että kuolen siihen
paikkaan. Hengitys salpautui kokonaan, pintaan nousi kylmä hiki, sydän
hakkasi tuhatta ja sataa (luulin oikeasti, että se pomppaa kurkusta
ulos) ja maailma alkoi pyöriä. Päivystyksessä otettiin kokeita ja
todettiin lopulta, että kyse on paniikkihäiriöstä. Palasin kotiin
vakuuttuneena siitä, että minullahan ei mitään paniikkihäiriötä ole.
Voin todella huonosti päiväkausia (kuvailemiasi oireita ja päänsärkyä
ynnä päässä tuntuvia pistoja), kunnes uusi kohtaus iski, tällä kertaa
ilman mitään selvää laukaisevaa tekijää. Viikkokausia voin taas
huonosti ja arvelin varmaan kohta kuolevani sydänkohtaukseen tai
aivohalvaukseen. Rintaa puristi eikä henki tuntunut kulkevan (mikä
juuri saa aikaan varsinaisen paniikkikohtauksen, kun huomaamattamasi
alat hengittää nopeammin ja nopeammin ja lopulta veren happipitoisuus
nousee liian korkeaksi.) Olo ei kohentunut, Diapameilla ja pussiin
hengittämällä onnistuin kuitenkin estämään uudet kohtaukset. Lopulta
sain mielialalääkityksen (fluoksetiinia eli kuuluisan Prozacin
vaikuttavaa ainetta) jonka avulla ahdistunut olo ja paniikkikohtaukset
lievittyivät ja lopulta katosivat kokonaan. Kahvin vaihtamisesta
kofeiinittomaan oli minulle myös apua.
Jos siis liikunta, hieronta, kofeiinittomuus ja Diapamit eivät auta
(niiden syömistä ei minusta kannattaisi ottaa tavaksi), saattaa kyse
tosiaankin olla alkavasta paniikkihäiriöstä - tiedän kokemuksesta,
että sitä voi olla vaikea uskoa. Minulla siihen auttoi lääkitys,
joillakin saattaa auttaa pelkkä asian oivaltaminen, hengityksen
säätely ja esim. jo mainitun rentoutuskasetin avulla rauhoittuminen.
Tsemppiä!
Jaana
Sami Anttila
>Rintaa puristi eikä henki tuntunut kulkevan (mikä
>juuri saa aikaan varsinaisen paniikkikohtauksen, kun huomaamattamasi
>alat hengittää nopeammin ja nopeammin ja lopulta veren happipitoisuus
>nousee liian korkeaksi.)
Oikeasti happipitoisuus ei nouse juuri yhtään, mutta verestä häipyy
liian nopeasti hiilidioksidia ja siksi pH nousee ja vaikuttaa mm
vapaan kalsiumin määrään. pH ja kalsiummuutos tekevät käsittääkseni
suurimman osan oireista. Ja sen vuoksi hiilidioksidin karkaamista
yritetään estää paperipussiin hengittämällä.
T. S.
> Ja sen vuoksi hiilidioksidin karkaamista yritetään estää
> paperipussiin hengittämällä.
Toinen käyttökelpoinen tapa on Herra Huu-hengitystekniikka, joka
perustuu kontrolloituun hengittämiseen: ts. hengittämiseen ja
hengityksen pidättämiseen. Tällöin saavutetaan sama teho kuin
paperipussiin hegittämisellä, ja sitä voi käyttää missä ja milloin
vain - ja aivan muiden huomaamatta mm. kaupassa, junassa, bussissa,
metrossa jne.
Andulka
> Oikeasti happipitoisuus ei nouse juuri yhtään, mutta verestä häipyy
> liian nopeasti hiilidioksidia ja siksi pH nousee ja vaikuttaa mm
> vapaan kalsiumin määrään. pH ja kalsiummuutos tekevät käsittääkseni
> suurimman osan oireista. Ja sen vuoksi hiilidioksidin karkaamista
> yritetään estää paperipussiin hengittämällä.
No, happisaturaatio päivystyksessä kuitenkin ensimmäisenä mitattiin,
joten kaiketi hapen määrälläkin jotakin tekemistä asian kanssa on. Oli
miten oli, tunne on äärimmäisen epämiellyttävä.
Markus Leskinen
> > Oikeasti happipitoisuus ei nouse juuri yhtään, mutta verestä häipyy
> > liian nopeasti hiilidioksidia ja siksi pH nousee ja vaikuttaa mm
> > vapaan kalsiumin määrään. pH ja kalsiummuutos tekevät käsittääkseni
> > suurimman osan oireista. Ja sen vuoksi hiilidioksidin karkaamista
> > yritetään estää paperipussiin hengittämällä.
> No, happisaturaatio päivystyksessä kuitenkin ensimmäisenä mitattiin,
> joten kaiketi hapen määrälläkin jotakin tekemistä asian kanssa on. Oli
> miten oli, tunne on äärimmäisen epämiellyttävä.
Hiilidioksidin lasku veressä on oireiden takana, ei happi. Happisaturaatio
vain on helpompi mitata, siinä kun ei tarvitse ottaa verinäytettä, joten
sitä käytetään. Jos O2sat on 99 tai 100, hiilidioksidi on yleensä
alakantissa.
Markus
Jukka Pappinen
> No, happisaturaatio päivystyksessä kuitenkin ensimmäisenä mitattiin,
> joten kaiketi hapen määrälläkin jotakin tekemistä asian kanssa on. Oli
> miten oli, tunne on äärimmäisen epämiellyttävä.
Niin varmasti, ja ilmeisesti se oli ihan normaali. Valtimoveren
happipitoisuus on aina hyvin lahella 100%, eli vaikka hengitystaajuus
olisi kuinka korkea, veren happipitoisuus ei siita juuri muutu.
Hiilidioksidia sen sijaan hengitystiheyden kasvattaminen poistaa.
Kaasujen osapaineet pyrkivat tasaantumaan, ja kun ilman
hiilidioksidiosapaine on aina pienempi kuin keuhkorakkuloiden
hiussuonissa kiertavan veren, hiilidioksidia poistuu joka kerta kun
keuhkoissa vaihtuu ilma. Ja hyperventilaatio-oireet johtuvat juuri tasta.
Sorry skandien puute.
- Jukka
--
Jukka Pappinen
japa...@hytti.uku.fi
Harri Markkula
"Markus Leskinen" <markus....@helsinki.fi> wrote in message
news:8DT7b.5527$ZB4....@reader1.news.jippii.net...
>
> > > Oikeasti happipitoisuus ei nouse juuri yhtään, mutta verestä
häipyy
> > > liian nopeasti hiilidioksidia ja siksi pH nousee ja vaikuttaa mm
> > > vapaan kalsiumin määrään. pH ja kalsiummuutos tekevät
käsittääkseni
> > > suurimman osan oireista. Ja sen vuoksi hiilidioksidin karkaamista
> > > yritetään estää paperipussiin hengittämällä.
>
> > No, happisaturaatio päivystyksessä kuitenkin ensimmäisenä mitattiin,
> > joten kaiketi hapen määrälläkin jotakin tekemistä asian kanssa on.
Oli
> > miten oli, tunne on äärimmäisen epämiellyttävä.
>
> Hiilidioksidin lasku veressä on oireiden takana, ei happi.
Happisaturaatio
> vain on helpompi mitata,
Eikä välttämättä ole kyse pelkästään helppoudesta, vaan samalla tulee
poissuljettua kohtuullisella varmuudella muita samantyyppisten oireiden
aiheuttajia.
Happisaturaatio% vaikkapa 80 laittaa aivan toisentyyppistä vipinää
henkilökuntaan ;-)
Terv: Harri
Jukka Pappinen
news:Pine.A41.4.44.030911...@hytti.uku.fi...
>
> Niin varmasti, ja ilmeisesti se oli ihan normaali. Valtimoveren
> happipitoisuus on aina hyvin lahella 100%, eli vaikka hengitystaajuus
> olisi kuinka korkea, veren happipitoisuus ei siita juuri muutu.
Itse itseäni korjaten, siis normaalisti lähellä 100%. Jos saturaatio
menee kovasti pienemmäksi, hapetuksessa on jotain vialla.
Harri Markkula
> happisaturaatio minimiksi unen aikana 68%.
> Aamulla otettiin noin 2 tuntia heräämisestä valtimiverinäyte, 99,6%.
>
> Mitä noista voisi päätellä?
> Oliko valtimoverinäytteen ottaminen 2:n tunnin kuluttua heräämisestä
> todellakin mitenkään järkevää?
> Missä ajassa veren happipitoisuus nousee tuosta 68% ->99,5%, kun
> potilas herää?
>
Muutamassa minuutissa. Tai oikeastaan nousee tavallisesti jo syvän unen
muututtua riittävän pinnalliseksi.
>
> Toinen kysymys:
>
> Minulta otetaan laskimoverinäytteitä 3 kk. välein, diabetes yms.
> Sen ottaminen on todellakin rutiinia, ei satu, ei mitään ihmeellistä,
> nopea juttu kuin mikä.
> Tuon valtimoverinäytteen otti lääkäri sairaalassa, jossa tehdää ko.
> osastolla joka yö 4 unitutkimusta jatkuvasti. Siis kokemusta pitäisi
> olla roppakaupalla.
> Kamala kokemus, todella onneton esitys. Kauhea kipu ja ronkkiminen
> kahdesta eri paikasta. Koko asiasta ei meinannut tulla yhtikäs mitään.
> Itselleni näytteiden otto on siis rutiinia potilaan näkökulmasta.
>
> Onko valtimosta todellakin NIIIN paljon hankalampi ottaa mielestäni
> täysin turha näyte???
Noh, menee se laskimoverinäytteen ottaminenkin joskus pieleen.
Terv: Harri
Jukka Pappinen
news:bjqf03$m4bt9$1...@ID-93993.news.uni-berlin.de...
>
> Olin uniapneatutkimuksessa sairaalassa, todettiin ilm. juuri
> happisaturaatio minimiksi unen aikana 68%.
> Aamulla otettiin noin 2 tuntia heräämisestä valtimiverinäyte, 99,6%.
> Mitä noista voisi päätellä?
En ole edelleenkään lääkäri, joten mietelmiini pitää suhtautua siltä
pohjalta.
68% saturaatio on kyllä alhainen ja kielii hapen puutteesta. 99%
saturaatio taas on ihan normaali.
> Oliko valtimoverinäytteen ottaminen 2:n tunnin kuluttua heräämisestä
> todellakin mitenkään järkevää?
Ymmärtääkseni uniapneassa nukahtamisepisodeja voi olla pitkin päivää,
joten valtimoverinäytteen ottaminen voi olla perusteltua sen takia.
Tässä ns. astrupissa nähdään happiosapaineen lisäksi muitakin arvoja
kuten hiilidioksidi, veren ph jne. Toisaalta ideana on voinut olla myös
normaaliarvojen kartoitus vertailua varten. Eikö testin tehnyt /
määrännyt lääkäri selittänyt sen tarkoitusta?
> Missä ajassa veren happipitoisuus nousee tuosta 68% ->99,5%, kun
> potilas herää?
Jos kaasujenvaihto keuhkoissa pelaa ja keuhkotuuletus on riittävä,
hapenpuute korjautuu minuuteissa.
> Onko valtimosta todellakin NIIIN paljon hankalampi ottaa mielestäni
> täysin turha näyte???
Itse en ole valtimopunktioita tehnyt, mutta sivusta seuranneena se kyllä
usein näyttää huomattavastikin hankalammalta kuin laskimoon pistäminen.
Valtimoissa on paksummat seinämät ja ne ovat syvemmällä ihon alla kuin
laskimot.
Jukka Pappinen
> Valtimoissa on paksummat seinämät ja ne ovat syvemmällä ihon alla kuin
> laskimot.
Siis onhan niitä laskimoitakin tietysti syvällä kudoksissa, mutta
tarkoitin tietysti verinäytteiden otossa yleensä käytettäviä laskimoita
esim. kyynärtaipeessa.
- Jukka
Markus Leskinen
> Sen ottaminen on todellakin rutiinia, ei satu, ei mitään ihmeellistä,
> nopea juttu kuin mikä.
> Tuon valtimoverinäytteen otti lääkäri sairaalassa, jossa tehdää ko.
> osastolla joka yö 4 unitutkimusta jatkuvasti. Siis kokemusta pitäisi
> olla roppakaupalla.
> Kamala kokemus, todella onneton esitys. Kauhea kipu ja ronkkiminen
> kahdesta eri paikasta. Koko asiasta ei meinannut tulla yhtikäs mitään.
> Itselleni näytteiden otto on siis rutiinia potilaan näkökulmasta.
>
> täysin turha näyte???
Valtimonäyte on yleensä hankalampi ottaa, mutta on tietysti tuurista (ja
ottajan kokemuksesta) kiinni kuinka hankalaksi homma menee. Laskimot ovat
lähempänä pintaa, joten näyte voidaan ottaa pitkälle näkökontrollissa, mikä
helpottaa kovasti. Lisäksi laskimon seinä on ohuempi ja laskimoja löytyy
helpommista paikoista. Toisaalta jos potilas on kovin lihava tai verenpaine
on kovin matala, laskimonäyte voi olla valtimonäytettä hankalampi, valtimon
kun löytää pulssin avulla tuntoaistin varassa, mutta laskimo pitää nähdä.
Laskimonäytteitä otetaan myös reilusti enemmän kuin valtimonäytteitä, joten
rutiini on parempi.
Markus
Juku Pätkä
"Jukka Pappinen" <japa...@hytti.uku.fi> kirjoitti
viestissä:bjqk59$nv5$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Ymmärtääkseni uniapneassa nukahtamisepisodeja voi olla pitkin päivää,
> joten valtimoverinäytteen ottaminen voi olla perusteltua sen takia.
Sotketko nyt uniapnean ja narkolepsian keskenään? Uniapneassa on tietääkseni
juuri yöunen aikana näitä pitkiäkin hengityskatkoksia, (ja huono yöuni
aiheuttaa kyllä päiväväsymystä). Narkolepsiassa ihminen saattaa nukahtaa
milloin tahansa ja aivan yhtäkkiä.
Jukka Pappinen
news:bk7reg$523$1...@plaza.suomi.net...
>
> Sotketko nyt uniapnean ja narkolepsian keskenään? Uniapneassa on
tietääkseni
> juuri yöunen aikana näitä pitkiäkin hengityskatkoksia, (ja huono yöuni
> aiheuttaa kyllä päiväväsymystä). Narkolepsiassa ihminen saattaa
nukahtaa
> milloin tahansa ja aivan yhtäkkiä.
En sotke, vaan nimen omaan tätä päiväväsymystä tarkoitin. Joillakin
uniapneapotilailla se on todella vakava-asteista, ja tämmöisiä muutaman
sekunin unipätkiä saattaa tulla pitkin päivää. Tervelläkin ihmisellä
tulee vastaavia esim. pitkän valvomisen jälkeen.
