Maksaja selvisi
Rauno Kangas
pomojen ansiotuloja neljänneksen.
He siis maksoivat taantumasta kovan hinnan, sillä tavallisen duunarin tulot
koko taantuman ajan jatkoivat nousuaan.
Työttömyyskurimukseen joutuneet on toinen maksajaporukka, mutta työpaikkansa
säilyttäneillä ei pitäisi olla paljolti parkumista.
Jatkot s.k.talous
Antti Tolamo
Se että menetti bonuksia ei ole palkan lasku. Kun ei nuo duunarit saa
bonuksia samaan tahtiin tai ollenkaan. Enemmänkin voisi kysyä että miksi
tulot eivät laske vieläkin rajummin johtoportaalla?
Jos firma on tappiolla, ei pitäisi minusta maksaa kuin ihan pieni
peruspalkka. Verrataanpa vaikka keskiverto provisiolla toimivaan
myyjään. Melkein puolet tai enemmänkin palkasta tulee myynnin mukaan.
Perusosa on hyvin pieni. Miksei tätä voida soveltaa johtoportaaseen myös
jos sielläkin on kyse tulospalkkauksesta jossa maksetaan tuloksen mukaan?
Miksi se perusosa on noin muhkea?
T:
Antti
Jopo Jyskälästä
"Rauno Kangas" <rauno....@taloapu.fi> kirjoitti viestissä
news:f3Fzo.12854$7N7....@uutiset.elisa.fi...
> Talouskriisi leikkasi pääomatuloja kolmanneksen ja suuripalkkaisimpien
> pomojen ansiotuloja neljänneksen.
>
> He siis maksoivat taantumasta kovan hinnan, sillä tavallisen duunarin
> tulot koko taantuman ajan jatkoivat nousuaan.
Voi pojat!! Kyllä ne kuseen joutui kun joutuivat uhrautumaan meiän tavisten
puolesta!!!
On ne semmosii maksumiehii!! Eihän niillä oo enää varaa ostaa ees koppaa
Lapparii!!!
Kovan hinnan ovatten maksaneet!!!
*****************************************************************************
Verovelvollisen nimi, ansiotulo, pääomatulo, tulot yhteensä:
Erkko Aatos Juho Michel 228121,21 16539404,8 16767526,01
Hallikivi Toivo 0 12323780,42 12323780,42
Kyöstilä Karl Heikki 53749,83 11819899,74 11873649,57
Langenskiöld Lars Robin Eljas 0 9129766,01 9129766,01
Seppälä Rafaela Violet Maria 69463,5 8667604,75 8737068,25
Hartwall Per Gösta Viktor sterbhus 0 7488207,57 7488207,57
Widenius My Michelle 0 7004817,97 7004817,97
Widenius Max Thor Wictor 0 7003353,14 7003353,14
Wahlroos Björn Arne Christer 1160963,93 5753352,36 6914316,29
Ollila Jorma Jaakko 6092341,28 221940,97 6314282,25
Kalevo Markku Rikhard 89824,26 5286203,07 5376027,33
Kivi Risto Juhani 100049,24 5263178,7 5363227,94
Korkeela Antti Petteri 199344,74 5001219,43 5200564,17
Etola Erkki Olavi 1086502,77 4102529,29 5189032,06
Kallasvuo Olli-Pekka Juhani 4750375,84 273879,64 5024255,48
Ehrnrooth Jacob Robert Göran 2031,35 4645081,02 4647112,37
Siilasmaa Risto Kalevi 632483,64 3924183,79 4556667,43
Korkeela Esa Sakari 173808,42 4341205,48 4515013,9
Nevasuo Janne Petteri 42342,47 4425784,73 4468127,2
Airisto Kari-Matti 129370,83 4137302,58 4266673,41
Kallonen Kari Markku 130045,95 3866694,34 3996740,29
Relander Harald Bertel 47685,35 3787008,58 3834693,93
Kohila Tuomas Markunpoika 108144,34 3711041,93 3819186,27
Hyppönen Ari Tapani 130135,09 3591610,14 3721745,23
Käldman Leif Henrik Johan 40760,83 3675777,85 3716538,68
Vuolteenaho Antti Heikki 25610,62 3481681,85 3507292,47
Vaiste Heikki Tapani 0 3498061,55 3498061,55
Aaltonen Hannu Tapani 762552,82 2728557,43 3491110,25
Raatikainen Krista Marjaana 41633,9 3358219,79 3399853,69
Wallgren-Lindholm Carita Christina Helen 31122,45 3324287,79 3355410,24
Lival-Lindström Stig Johan Robert 104555,96 3246359,77 3350915,73
Urmas Matti Kalle Juhani 105906,06 3194829,58 3300735,64
Vannas Timo Antti Juhani 0 3271685,12 3271685,12
Mäkinen Seija Maria 8624,51 3215833,98 3224458,49
Vikeväinen Kaarlo Kauko Tapio 23159,74 3052967,84 3076127,58
Aminoff Ira Josefina 0 3037423,22 3037423,22
Saastamoinen Seppo Markku 57753,31 2900624,94 2958378,25
Sivonen Pekka Päiviö 198350,46 2756507,69 2954858,15
Lilius Percy Henrik Mikael 2705753,06 231064,05 2936817,11
Lehtonen Reijo Juhani 71972,8 2815508,76 2887481,56
Kuisla Reima Antero 35317,34 2845401,64 2880718,98
Nieminen Jorma Juhani 49038,95 2821085,22 2870124,17
Lehtonen Pirkko Tellervo 33147,33 2829562,33 2862709,66
Nurminen Juha Matti 820981,75 2016789,95 2837771,7
Ehrnrooth Anna Sophia 1459,31 2816100,49 2817559,8
Kyöstilä Kyösti Tapio 81551,08 2731795,32 2813346,4
Arolainen Jouni Petteri 125172,33 2638757,84 2763930,17
Parma Kari Antero 54617,19 2666762,71 2721379,9
Roto Matti Jaakko Ilmari 67312,51 2568221,24 2635533,75
Rautio Jukka Petteri 113972,3 2470745,49 2584717,79
Herlin Ilkka Heikki 127269,36 2412200,6 2539469,96
Raatikainen Pekka Asser 53177,12 2380932,15 2434109,27
Kuronen Pentti Olavi 77801,95 2316673,91 2394475,86
Saajanto Esko Olavi 0 2383475,46 2383475,46
Toivanen-Koivisto Maarit Hannele 535095,68 1841445,32 2376541
Laihonen Sirpa Anneli 36046,03 2332304,44 2368350,47
Rinta-Jouppi Ari Raimo Jaakko 22318,21 2334513,63 2356831,84
Alakortes Ilkka Antero 84583,79 2250501,35 2335085,14
Kallonen Tiina Susanna 91565,05 2242042,9 2333607,95
Kaasalainen Virpi Elise 38808,9 2278074,47 2316883,37
Alahuhta Matti Juhani 2178702,02 135367,13 2314069,15
Ollila Jari Pekka 33012,82 2278233,03 2311245,85
Laakkonen Mikko Kalervo 50602,66 2236307,45 2286910,11
Aarnio-Wihuri Antti Ilmari 473944,35 1811321,09 2285265,44
Louhisuo Veikko Olavi 38557,64 2246694,81 2285252,45
Lundqvist Ben Hugo 574136,97 1703843,55 2277980,52
Herlin Antti Juhani 590925,89 1660320,49 2251246,38
Poutiainen Pekka Ilmari 45818,08 2196457,14 2242275,22
Nivala Jari Pekka Tapani 44661,08 2196581,68 2241242,76
Hermansson Jouni Tapio 7422,33 2225553,21 2232975,54
Pentti Kaarle Olavi 0 2218492,96 2218492,96
Tolppa Vesa Juhani 30196,1 2176642,85 2206838,95
Takanen Jorma Jussi Sylvester 157648,88 2042081,29 2199730,17
Pentti Erkki Juhani kuolinpesä 0 2177530,89 2177530,89
Sarasvuo Jari Kimmo Johannes 25326,7 2131645,7 2156972,4
Saastamoinen Jukka Pertti 17834,74 2128913,66 2146748,4
Paasikivi Pertti Jari 261172,26 1884150,52 2145322,78
Haussila Petri Yrjö Johannes 1559342,81 583063,63 2142406,44
Kuningas Rolf Henrik 59879,26 2050140,29 2110019,55
Ketonen Arvo Keijo Kalevi 284077,66 1814611,12 2098688,78
Karlin Esko Olavi 75054,35 1980566,18 2055620,53
Wiklöv Erik Anders 0 2053768,02 2053768,02
Koskenkorva Matti Olavi 67781,39 1963745,54 2031526,93
Koskelo Ilari 155735,03 1856725,73 2012460,76
Jormanainen Martti Tapio 23409,53 1988987,75 2012397,28
Vallin Veikko Juhani 32541,26 1978764,57 2011305,83
Väisänen Vesa Tapio 21939,34 1988122,2 2010061,54
Widenius Ulf Michael 17431,33 1986260,25 2003691,58
Seppälä Sipi Samuli 120454,6 1883058,83 2003513,43
Välkki Pentti Kalevi 53658,02 1948801,49 2002459,51
Sundman Ritva Maria 63365,88 1928273,36 1991639,24
Beresford-Wylie Simon Piers Dawnay 1982025,76 1151,38 1983177,14
Järvinen Toivo Tapani 1961399,72 6674,5 1968074,22
Andersson Toni Kimmo 1489745,2 471092,35 1960837,55
Muraja Jari Tapani 12554,92 1940502,78 1953057,7
Jordan Kari Alpo Erik 1949731,2 2778,72 1952509,92
Halonen Juha Urpo 33516,81 1914300,19 1947817
Pellfolk Stig Göran 123363,29 1802493,35 1925856,64
Lehti Eero Heikki 293758,56 1619008,19 1912766,75
Vanjoki Anssi Markku Kaleva 1790343,69 100427,93 1890771,62
Ruola Marja-Leena kuolinpesä 0 1876530,15 1876530,15
Paasikivi Pekka Johannes 173921,68 1702142,1 1876063,78
Savolainen Harri Juhani 106225,01 1767675,81 1873900,82
Stadigh Kari Henrik 1279104,09 588198,9 1867302,99
Kinnunen Taru Terttu Irja 77436,96 1779695,08 1857132,04
Burmeister Dorrit Elisabeth 0 1856230,31 1856230,31
Paasikivi Jukka Jalmar 71543,53 1761652,84 1833196,37
Isotalo Hannu Antero 267285,21 1558276,66 1825561,87
Fazer Majlen Teresita 35928,63 1767402,01 1803330,64
Vartiainen Eija Marja-Leena 39505,88 1761644,79 1801150,67
Marjander Kai Harry Tauno 51276,68 1741771,2 1793047,88
Lundqvist Dick Hugo 404801,95 1367296,34 1772098,29
Häggkvist Heikki Tapani 338246,11 1422374,18 1760620,29
Suutarinen Matti Otto Antero 537685,53 1203036,91 1740722,44
Sahamies Ilari Aaretti 1726607,69 11942,4 1738550,09
Karhu Pirjo Inkeri 207350,04 1515973,38 1723323,42
Pesonen Jussi Heikki 1703210,1 5376,44 1708586,54
Albäck Mikael Nils Johan 180211,56 1506942,22 1687153,78
Yrjänheikki Juha Matti 99031,95 1586841,2 1685873,15
Albäck Edith Ulrika Helene 121033,91 1564196,86 1685230,77
Roto Olli Pekka 59985,33 1615135,24 1675120,57
Björkman Alf Oskar 47846,45 1622644,84 1670491,29
Pirinen Pekka Kalevi 325457,77 1339072,02 1664529,79
Kokkila Ilpo Erkki Tapani 211872,75 1451347,37 1663220,12
Ahlström Börje Morten 1189849,83 472044,06 1661893,89
Ketonen Arvo Mikko Olavi 251767,77 1403674,98 1655442,75
Kakkonen Kyösti Niilo Juhani 38797,99 1615896,73 1654694,72
Hartwall Peter Johan 84260,81 1552885,57 1637146,38
Tuomola Marko Tapani 99661,12 1535044,33 1634705,45
Laakkonen Yrjö Ilmari 38964,96 1591511,47 1630476,43
Kullberg Jerker Johan 235861,8 1387779,46 1623641,26
Vidgren Kalle Einari 157815,72 1459761,49 1617577,21
Suutarinen Timo Juhani 6501,48 1607975,01 1614476,49
Fazer Jan Peter 50277,97 1558221,77 1608499,74
Etola Martti Juhani 45402,72 1558534,77 1603937,49
Rouhiainen Kimmo Antero 27646,09 1573501,13 1601147,22
Varila Eero Jaakko 71043,48 1506234,19 1577277,67
Sundholm Göran Wilhelm 0 1567974,27 1567974,27
Niemistö Kari Pertti Henrik 46991,3 1511480,25 1558471,55
Sundström Christer Alfons 144523,08 1407892,84 1552415,92
Niiva Eero Henrik 215689,49 1332614,66 1548304,15
Söderholm Bo Lariyong Fredrik 99222,17 1441134,82 1540356,99
Sundman-Sjöström Anna Camilla 163173,37 1376699,86 1539873,23
Auvinen Kauko Ilmari 156452,77 1382344,56 1538797,33
Reinekari Pertti Kalevi 132288,76 1400683,35 1532972,11
Braeger Walter Albert 1522868,01 7442 1530310,01
Gustavson Stig Gunnar 416541,7 1100595,93 1517137,63
Lönnqvist Rainer Gustaf 8438,13 1504660,13 1513098,26
Heiskanen Keijo Juhani 32321,28 1475646,3 1507967,58
Hakakari Tapio Kalervo 242725,57 1252284,63 1495010,2
Mattila Rauno Tapio 115811,03 1359463,86 1475274,89
Forsström Ulf Birger 142188,27 1332918,52 1475106,79
Toivanen Marja Annele 1380 1466125,57 1467505,57
Sjöblom Harry Markku 0 1465358,69 1465358,69
Fagerlund Erja Sisko 47531,08 1406668,91 1454199,99
Spartiotis Konstantinos 115113,6 1333514,3 1448627,9
Mustalahti Markku Tapani 93411,5 1344020,06 1437431,56
Voipio Aino Inkeri kuolinpesä 0 1427700,43 1427700,43
Ehrnrooth Albert Carl Göran 21599,61 1405877,52 1427477,13
Isosaari Jaakko Ilmari 148960,6 1272934,93 1421895,53
Ropponen Jouni Yrjö Sakari 26554,65 1392707,85 1419262,5
Halmevuo Olli Pekka 10897,25 1400786,71 1411683,96
von Rettig Irma Ellen 101333,88 1309004,38 1410338,26
Laine Mika Ilari 63825,93 1344517,32 1408343,25
Therman Anna Maria Elisabeth 36144,24 1370908,01 1407052,25
Pekkanen Ilkka Johannes 34455,27 1371384,94 1405840,21
Brunow Berndt Harald 1104374,31 289297,77 1393672,08
Rannila Esa Kalevi 1405,72 1391942,46 1393348,18
Mantila Antti Ilmari 1324069,66 55643,84 1379713,5
Öistämö Kai Olavi 1365849,1 12427,07 1378276,17
Lammervo Hannele Katariina 24105,25 1353151,87 1377257,12
Häkkinen Keijo Paavo 137393,93 1221049,5 1358443,43
Toivonen Juha Aarne Olavi 7422,67 1341031,68 1348454,35
Syrjälä Hannu Tapani 1301687,74 36690,97 1338378,71
Harkimo Harry Juhani 42098,41 1290515,99 1332614,4
Kakkonen Kari Heikki Ilmari 29698,25 1302297,09 1331995,34
Seikku Kai Aarne Olavi 1299217,31 28908,32 1328125,63
Rantanen Pentti Kalevi 1319483,98 2826,4 1322310,38
Niemi Kari Pentti 151122,15 1165169,95 1316292,1
Brotherus Ilkka Johannes 92711,68 1223487,24 1316198,92
Dreijer Anna-Lena 4191,78 1311088,5 1315280,28
Malminen Juha Kalervo 61301,99 1248009,12 1309311,11
Laakkonen Pauli Launo Johannes kuolinpes 11442,31 1293945,47 1305387,78
Grönblom Edgar Richard 89120,98 1211902,73 1301023,71
Nieminen Sven Gustav kuolinpesä 0 1299072,08 1299072,08
Koivisto Rose-Marie 901665,47 394809,94 1296475,41
Reinholm Ingmar Olof 21492,6 1267838,26 1289330,86
Pigg Pertti Kalevi 31642,88 1255581,19 1287224,07
Papula Eila Talvikki 47564,33 1237854,22 1285418,55
Kari Raimo Väinö 5620,48 1274577,46 1280197,94
Isosaari Jussi Heikki 108369,32 1171388,4 1279757,72
Koivisto Asser Joel 901666,49 371660,84 1273327,33
Nelimarkka Kerttu Tuulikki 12007,97 1259142,96 1271150,93
Kivekäs Lauri Tuomas Pietari 4845,61 1266221,7 1271067,31
Turpeinen Jukka Alvar 630090,08 637096,71 1267186,79
Temmes Aarno Ilkka 55082,14 1211170,84 1266252,98
Turpeinen Jaakko Tapani 627698,78 637096,71 1264795,49
Kivekäs Lilli Marleena 0 1264792,79 1264792,79
Penttilä Anna-Liisa 36805,08 1224604,39 1261409,47
Paturi Jorma Antero 12218,36 1244810,48 1257028,84
Rantanen Juha Ilari 1238626,49 15400,36 1254026,85
Alanen Mikko Oskari kuolinpesä 259804,12 989625,27 1249429,39
Söderling Per Henrik Arthur 66104,81 1181257,17 1247361,98
Kuula Tapio Teuvo 1154716,53 91290,11 1246006,64
Karlstedt Bertel Evald 317053,73 922446,4 1239500,13
Halttunen Juha Seppo 119978,31 1117780,98 1237759,29
Lehtonen Hannu Matias 27620,68 1210061,07 1237681,75
Tarvainen Matti Juhani 6491,68 1228258,53 1234750,21
Pentti Heikki Oskari kuolinpesä 14585,87 1206601,7 1221187,57
Puolimatka Raimo Armas 992,18 1218420,46 1219412,64
Kivekäs Martta Inkeri 0 1217801,25 1217801,25
Törönen Leena-Anneli 396571,42 815861,02 1212432,44
Nurminen Matti Tapio 10432,81 1200963,14 1211395,95
Björklund Felix 240424,19 964165,46 1204589,65
Laakkonen Hannu Markus 14498,17 1183596,34 1198094,51
Mikkonen Vesa Heikki 78264,76 1116464,99 1194729,75
Mattila Kalevi Leo Viljami 1046454,4 144740,52 1191194,92
Kangas Markku Johannes 73130,29 1117578,47 1190708,76
Björnberg Carl Gustaf 404982,16 783150,71 1188132,87
Koskinen Paavo Seppo Ilmari 38552,88 1143415,87 1181968,75
Naumanen Matti Ensio 45620,41 1135101 1180721,41
Ojala Elias Kalevi 23568,51 1152643,67 1176212,18
Mäkinen Antti Mikael 250858,81 924196,17 1175054,98
Takanen Harri Tapio 165621,28 1007857,83 1173479,11
Niska Janne Petteri 181244,63 974442,3 1155686,93
Nurminen Hanna Kirsti 43868,85 1108456,53 1152325,38
Tahkola Harri Kalevi 94842,64 1055603,44 1150446,08
Sormaala Mauri Juhani 1090749,81 57178,86 1147928,67
Mattsson Algot Rafael dödsbo 12932,62 1129314,85 1142247,47
Tahkola Markus Tapani 94679,63 1042249,37 1136929
Virtaala Matti Tapani 1089059,91 39034,99 1128094,9
Holttinen Klaus Allan 846759,61 281071,77 1127831,38
Ahokas Pirjo-Riitta Kaarina 484932,83 637592,33 1122525,16
Lival-Juusela Maria Diana Margaritha 11323,5 1108704,87 1120028,37
Pehu-Lehtonen Erkki Yrjö Juhani 1084674,44 29581,02 1114255,46
Salo Olli Ilmari 40641,44 1060544,51 1101185,95
Sundbäck Veli Rolf 1012393,41 86892,48 1099285,89
Andersson Robert Wilhelm 1012674,18 85911,69 1098585,87
Ylppö Jukka Arvo 119491,55 975597,36 1095088,91
Merilampi Lauri Pekka Olavi 304118,09 789788,24 1093906,33
Raatikainen Janne Pekka 54534,55 1039132,52 1093667,07
Wist Tarja Tuulia 956042,14 136704,35 1092746,49
Vainio Pekka Tapio 0 1091786,45 1091786,45
Andersin Henrik Gustaf Alexander 0 1091440,97 1091440,97
Takanen Markku Tapio 36255,61 1054185,32 1090440,93
Lepomäki Jukka Pentti 1077766,95 7306,03 1085072,98
Rautanen Timo Juhani 0 1084432,16 1084432,16
Kumpulainen Vesa Veikko 367778,33 714244,23 1082022,56
Lehtola Timo Juhani 678980,57 399936,35 1078916,92
Heikkilä Arto Olavi kuolinpesä 26888,68 1050325,14 1077213,82
Aro Kalevi Kalervo 21045,93 1054948,33 1075994,26
Paulamäki Jari Pekka 9370,42 1063824,51 1073194,93
Rinne Risto Tapio 1062969,46 5543,64 1068513,1
Miettinen-Lähde Saila Susanna 197029,51 865831,87 1062861,38
Piippo Antti Olavi 757849,38 287020,89 1044870,27
Aminoff Dieter Max Gregori 260408,85 783624,22 1044033,07
Kuusakoski-Toivola Elsa Mariella Elisabe 38991,52 1001082,5 1040074,02
Tallberg Carl Johan 73179,47 966852,03 1040031,5
Koskelo Pekka Ilmari 42362,32 994558,32 1036920,64
Stenberg Jari Matti 66949,67 968386,11 1035335,78
Savander Georg Niklas Christoffer 1025568,52 9699,8 1035268,32
Väänänen Heikki Antero 63423,58 967826,82 1031250,4
Huttula Oulajouni Jonas 29929,5 1001091,27 1031020,77
Kuusakoski-Peltonen Rita-Birgit 0 1029046,02 1029046,02
Maijala Mikko Juhani 211208,56 814303,56 1025512,12
Hoisko Eino Juhani 103299,99 919047,12 1022347,11
Löfroos Jari Antti Vilhelm 36626,76 979353,66 1015980,42
Rantala Jarmo Veikko 70913,91 944541,21 1015455,12
Malinen Heikki Pekka Mikael 1012507,09 538,33 1013045,42
Nelimarkka Heikki Antero 17207,76 989308,68 1006516,44
Vuorio Eino Valdemar kuolinpesä 0 1004691,91 1004691,91
Nieminen Sam Gustav 34140,23 967177,31 1001317,54
Ollila Tapio Kaarlo Antero 3146,5 997022,77 1000169,27
Havo Timo Petteri 190711,35 808748,05 999459,4
Koreneff Boris 65760,45 931595,94 997356,39
Heimonen Lars Kristian Lennart 132363,15 858113,69 990476,84
Säynäjäkangas Seppo Juhani 32716,78 954889,79 987606,57
Tahkola Jaakko Tapio 83856,41 901497,43 985353,84
Godenhielm Lars-Petter Berndt Leonard 135307,99 847782,79 983090,78
Kannisto Pasi Tapani 100754,9 881706,15 982461,05
Hartikainen Konsta Ensio 318464,18 663073,77 981537,95
Blåberg Meeri Anna 0 980226,78 980226,78
Riikonen Kari Matti Tapio 29234,5 949689,69 978924,19
Salminen Teuvo Aulis 970608,89 6563,84 977172,73
Perttunen Jyrki Mikael 150301,79 826810,55 977112,34
Fazer Karl Johan 67124,96 908875,07 976000,03
Savola Seppo Ilmari 28260,28 945600,48 973860,76
Hellberg Kai Raul 31298,44 942236,46 973534,9
Savonen Lasse Sakari 972003,04 0 972003,04
Nordström Rolf Erik August 618943,63 349313,47 968257,1
Mäkinen Georg Christian Mikael 959538,91 7668,75 967207,66
Rihko Matti Olavi 967079,14 0 967079,14
Paulig Bertel Johan Eduard 793186,84 173364,21 966551,05
Vuoria Matti Pekka Ilmari 934227,89 30810,66 965038,55
Laakso Kari Antero 154412,8 806995,92 961408,72
von Julin I.A. sterbhus 0 960283,07 960283,07
Kemppainen Pekka Urho Olavi 102789,14 857150,09 959939,23
Hyyryläinen Veli Armas 95301,73 861667,26 956968,99
Linnanmäki Jyrki Kaarle Tapio 35377,28 921489,77 956867,05
Harvia Risto Tapani 646771,89 309078,58 955850,47
Björnberg Fredrik 255697,3 698538,16 954235,46
Kyrölä Greta Annikki 12788,49 937804,3 950592,79
Tamminen Veikko Sakari 879330,17 70938,41 950268,58
Jokinen Arto Ilmari 268717,84 678714,35 947432,19
Nordström Karita Nina Helena 183310,51 763389,53 946700,04
Arpiainen Matti Juhani 246588,7 697105,19 943693,89
Holkko Tiina Sisko 122419,14 821198,31 943617,45
Riuttanen Vilho Ilmari 48226,93 893935,62 942162,55
Gran Kim Arvid 892044,44 49467,97 941512,41
Sonninen Raimo Erkki 264112,58 676955,78 941068,36
Kivioja Raimo Olavi 124573,41 814991,24 939564,65
Myöhänen Hannu Juhani 39398,56 899921,27 939319,83
Hellberg Raul Antero Edvard 33998,5 903134,48 937132,98
Talermo Roger Ensio 822550,75 111875,5 934426,25
Salomaa Risto Väinö Sakari 860606,25 73670,47 934276,72
Pihkanen Jouko Juhani 116006,16 818155,18 934161,34
Leskelä Petri Leo Sakari 81278,45 851873,24 933151,69
Turtola Matti Kalervo 927719,31 0 927719,31
Avotie Juhani 288620,32 638443,29 927063,61
Johansson Ole Henrik 831289,98 94474,54 925764,52
Berner Peter Fredrik 265217,74 660337,34 925555,08
Hellberg Esa Rudolf Raul 30903,99 893992,18 924896,17
Lesonen Veikko Juhani 12269,14 912078,26 924347,4
Haapaniemi Timo Yrjänä 29614,57 894139,83 923754,4
Mäntyharju Hannu Tapio 99681,23 823063,85 922745,08
Kavetvuo Matti Ilmari 623807,95 297723,76 921531,71
Jouhikainen Matti Petri 97350,86 819675,19 917026,05
Harvia-Jyllinmaa Sari Päivikki 620070,87 296092,76 916163,63
Kähkönen Petri Karl 326265,9 588750,02 915015,92
Finckenberg Vivian Evy 69324,12 845200,88 914525
Berner Harry Fritz Brostrup kuolinpesä 231522,06 681607,07 913129,13
Äimä Lauri Kustaa 843276,75 69204,34 912481,09
Kerr Rebecca Sue 911693,25 0 911693,25
Dieckmann Johan Richard 107992,61 801880,23 909872,84
Weckström Sirkka-Riitta 709937,98 194107,9 904045,88
Qvarnberg Yrjö Harald 158216,89 743867,45 902084,34
Väänänen Martti Johannes 91839,78 808317,75 900157,53
Fazer Marina 91279,08 807819,77 899098,85
Hartikainen Arto Ensio 78674,94 820260,25 898935,19
Rasimaa Terttu-Liisa Beatrice 686730,78 211764,54 898495,32
Ollila Esko Alpertti 57703,74 837788,89 895492,63
Oja Jouni Mikael 77804,12 816524,65 894328,77
Haikala Veikko Evald 501415,09 391420,16 892835,25
Ojantakanen Risto Sakari 653352,67 238389,64 891742,31
Slotte Karsten Mattias 890755,43 0 890755,43
Kajo Sirpa Anneli 29002,13 861136,96 890139,09
Tuomaala Sirkka Leena 676747,61 212919,63 889667,24
Harvia Pertti Kalevi 604087,81 285361,2 889449,01
Ylinampa Pentti Juhani 40442,35 846995,56 887437,91
Harvia Pekka Kullervo 604213,7 282355,53 886569,23
Nordström Harri-Ragnar Gustaf 176004,03 708681,82 884685,85
Syrjänen Hannu Tapani 867438,77 17152,8 884591,57
Puittinen Petri Johannes 55455,23 828789,45 884244,68
Koskinen Jari Sakari 318461,2 562521,8 880983
Äijö Antti Antero 95867,43 783256,82 879124,25
Seitovirta Mika Ilkka 877570,5 170,34 877740,84
Riekko Risto Olavi 791608,52 85966,12 877574,64
Firtser Anatol 46321,24 829868,55 876189,79
Kinnunen Ahti Olavi 45915,92 828836,59 874752,51
Rouvali Piritta Hannele 38033,19 836397,76 874430,95
Riikkala Olli Pentti 493205,53 379459,18 872664,71
Salo Risto Severi 173750,76 693062,01 866812,77
Karhinen Reijo Tapani 849165,12 16820,72 865985,84
Sorkio Vesa Matti Antero 680632,11 184529,43 865161,54
Saukkonen Eero Johannes 859608,17 4535,51 864143,68
Päätiläinen Pekka Antero 767963,42 96015,9 863979,32
Blässar John Wilhelm 84160,16 779115,46 863275,62
Siltala Ari Tapio 0 861398,87 861398,87
Vidgren Mika Tapio 562580,83 297575,25 860156,08
Aimonen Erkki Olavi 6754,31 852825,64 859579,95
Mattila Veli-Matti Johannes 836386,38 19513,91 855900,29
Hellberg Risto Raul Edvard 38304,52 815816,97 854121,49
Kyrölä Jukka Uolevi 113554,5 737260,46 850814,96
Huotari Seppo Ismo 87543,57 762198,48 849742,05
Tuomaala Olli Hermanni 621855,5 226689,71 848545,21
Taxell Lars Evald Christoffer 456689,51 390935,47 847624,98
Wahlström Mikael Johan 89139,39 755452,89 844592,28
Puittinen Turo Tapio 96769,88 746780,47 843550,35
Starckjohann Paul Gerhard 0 843237,38 843237,38
Vepsäläinen Juha Heikki 10646,29 832455,03 843101,32
Veijalainen Jarkko Armas 99063,78 744035,42 843099,2
Äijö Jari Markus 97527,05 744852,7 842379,75
Vehviläinen Mika Pekka 839978,26 0 839978,26
Sweeney Patrick Joseph 84181,67 755735,36 839917,03
Paavola Hannu Tapani 2507,83 836877,34 839385,17
Broman Eero Väinö 45003,64 794197,29 839200,93
Vilhu Ossi Kalevi 140192,09 698671,72 838863,81
Hamara Mika Juhani 48867,05 789002,46 837869,51
Berner George Luis Sören 495793,1 340267,14 836060,24
de Neef Peter 826024,45 9101,54 835125,99
Niemelä Juha Antti 772340,09 61180,61 833520,7
Jokinen Mikko Lauri Jorma 29183,14 803269,64 832452,78
Eloholma Ari Pekka 830265,8 0 830265,8
Metsänen Arto Juhani 824333,44 5321,82 829655,26
Tuominen Vesa Pekka 14973,62 814187,15 829160,77
Louhesto Juha Tauno Tapani 58070,06 767759,77 825829,83
Nieminen Teppo Tapio 38276,44 787342,66 825619,1
Planting Peder-Axel Zachris Olofsson 315307,78 509359,17 824666,95
Fromond Elsa Margaretha Louise 317,43 823515,54 823832,97
Lönnqvist Lars Alarik 45675,25 778082,37 823757,62
Uusi-Marttila Mikko Artturi 305105,73 517977,23 823082,96
Nordström Veli Kimmo-Ragnar 179080,25 642681,1 821761,35
Komaro Raimo Armas 6102,72 815365,94 821468,66
Suvanto Jukka Olavi 795651,87 23900,39 819552,26
Mattila Raimo Aulis 1143,34 818373,15 819516,49
Aminoff Thomas Walter 19240 798052,45 817292,45
Nieminen Jarmo Juhani 41932,62 775240,27 817172,89
Kotilainen Eero Alvari 3730,38 812899,03 816629,41
Paju Markku Juhani 55633,16 760533,74 816166,9
Kääriäinen Eino Antero 45257,92 768800 814057,92
Hautaniemi Eero Ilmari 799079,9 14914,1 813994
Niemensivu Outi Maaria 76318,74 737566,38 813885,12
Cawén Klaus Thomas 753664,46 59466,61 813131,07
Kamppari Reino Esa Aarre 0 811719,42 811719,42
Bergholm Heikki Lauri Herman 149841,4 661561,78 811403,18
Mäkinen Tuomo Ville Petteri 168285,53 642982,76 811268,29
Lievonen Matti Juhani 811067,31 89,27 811156,58
Helisten Seija Sisko Kaarina 505188,32 300640,48 805828,8
Malmberg Juho Erkki Magnus 763359,37 39821,99 803181,36
Salmi Pekka Olavi 0 802710,2 802710,2
Varelius Juha Pekka 801796,8 350 802146,8
Nurminen Eero Juhani 129904,98 671933,2 801838,18
Hanttu Jere Aleksanteri 551,74 801267,26 801819
Aarne Tomi Rikhard 169001,17 632634,22 801635,39
Hallavo Ilkka Sakari 785890,07 14660,36 800550,43
Julin Heikki Ilmari 33162,48 767132,41 800294,89
Kinnunen Teijo Juhani 53620,09 746666,66 800286,75
Rauramo Jaakko Kaarle Mauno 731373,99 68894,98 800268,97
Koivuniemi Tapio Ilmari 53400,37 746697,57 800097,94
Pirttimäki Pentti Edvard kuolinpesä 214829,02 585067,86 799896,88
Nyberg Otto Henrik Bernhard 139832,28 659402,57 799234,85
Schalin Berndt-Olof Johan 163777,92 635344,99 799122,91
Raunio Erkki Juhani 324018,13 473955,13 797973,26
Ayub Mikko Karim 788848,71 6083,92 794932,63
Therman Mattias Kristoffer 15814,9 774967,89 790782,79
Ala-Mäkelä Jyrki Olavi 191935,77 598782,21 790717,98
Laaksonen Juha Olavi 735077,79 54867,55 789945,34
Paananen Ahti Petteri 13893,19 775929,96 789823,15
Suni Erkki Elias 17525,4 770315 787840,4
Eloranta Jorma Olavi 734122,5 53713,04 787835,54
Ehrnrooth Bernt Henrik 120847,55 666838,95 787686,5
Hartwall John Herrick 30304,23 757364,12 787668,35
Maijala Juhani 196191,24 591212,29 787403,53
Reijonen Ronny Juhani 130706,2 656658,26 787364,46
Aspiala Jussi Tapani 6820,94 780062,49 786883,43
Pyyhkäläinen Esa Juha 0,15 786482,17 786482,32
Penttilä Jorma Pentti Vihtori 81088,52 704533,32 785621,84
Björnberg Gustaf Johan Ricardo 28666,47 756950,75 785617,22
Viinikka Tapani Henrik 27748,29 754652,5 782400,79
Laakkonen-Mäkihonko Päivi Anneli 0 781337,79 781337,79
Paananen Annamaria 33120,38 747999,97 781120,35
Broman Harri Jorma 36142,56 744922,18 781064,74
Laakkonen Jyrki Tuomas 91503,9 686918,39 778422,29
Vuorinen Jouni Antero 58051 720362,54 778413,54
Kumpulainen Heikki Sakari 28608,65 749530,93 778139,58
Aminoff Philip Gustav 294294,94 482312,55 776607,49
Iivari Tenho Jussi 320044,63 455196,67 775241,3
Takala Mikko Juhani 48292,25 725042,05 773334,3
Aimonen Urpo Uolevi 1812,56 770466,71 772279,27
Myllylä Mikko Aarre 82712,96 689383,37 772096,33
Seppälä Ari Toivo 584067,71 187634,97 771702,68
Rosendal Jari Mikael 769289,47 938,33 770227,8
Jurvanen Kari Paavo Armas 72241,8 697780,59 770022,39
Leppänen Heikki Olavi 603841,34 163370,46 767211,8
Kypärä Hannu Tapani 103402,42 663679,13 767081,55
Backlund Henry Robert 54550,64 712137,8 766688,44
Karttunen Petra Kaisa Liisa 3007,7 763290,17 766297,87
Ervasti-Vaintola Arja Ilona 574997,81 191242,26 766240,07
Tuomi Ari Juhani 613123,65 153037,66 766161,31
Takala Vesa-Pekka 718462,69 45770,63 764233,32
Metsälä Juha Eerik 22700,43 741116,3 763816,73
Härmälä Jukka Sakari 761633,42 0 761633,42
Koskelo Matti Aulis 993 760268,05 761261,05
Kohonen Ari Tapani 239372,38 520838,36 760210,74
Suomela Juhani Samuli 169785,03 589921,2 759706,23
Ojala Harri Jukka Tapio 77599,8 681297,31 758897,11
Viljakainen Pekka Antero 553339,21 205408,41 758747,62
Palvi Mauri Juha 471865,61 286707,55 758573,16
Savola Jari Juhani 526269,16 230270,09 756539,25
Yliniemi Pertti Kalevi 87836,86 668300,22 756137,08
Ahola Olli-Pekka 39223,29 716653,65 755876,94
Salmi Ilkka Tapani 0 755008,32 755008,32
Valtonen Jari Tapani 107797,56 645433,8 753231,36
Åberg Karin Margareta Albertina 28272,45 723124,1 751396,55
Illi Raili Maria 234872,68 515934,4 750807,08
von Fieandt Berndt Johan 282225,48 467939,12 750164,6
Relander Gustaf Werner kuolinpesä 0 749976,18 749976,18
Lyyrtö Jouko Juhani 270719,82 477613,27 748333,09
Ingman Hans Magnus 148478 599799,17 748277,17
Norrgård Sverre Michael 682457,41 63722,88 746180,29
Rajahalme Aimo Kalevi 741679,16 2463,14 744142,3
Kaunismaa Mika Markku 541614,92 201502,52 743117,44
Lakka Olli Juhani 0 742316,38 742316,38
Peltola Timo Veikko 706555,62 35676,71 742232,33
Kemppi Nina Maria 40883,9 701019,35 741903,25
Vesterinen Sami Petteri 740511,53 0 740511,53
Teponoja Pentti Tapio 41066,16 698749,26 739815,42
Lapveteläinen John Patrick Sture 618671,56 119944,79 738616,35
Prihti Aatto Eero Matias 190771,78 546922,94 737694,72
ps
ps
Erkka Murto
Noita asioita minäkin olen pohtinut. Taidan saada kuitenkin ihmetellä
noita ihmeellisyyksiä loppuikäni.
--
Erkka
JiiHoo
Yhtä asiaa minäkin ihmettelen. Periaatteessa huippuunsa trimmattu firma
on kuin ammattilaisurheilujoukkue. Ammattilaisjoukkueissa parhaimmat
pelaajat saavat kovimmat palkat ja päävalmentaja saa toki hyvää
palkkaa, mutta ei ole talon kovapalkkaisin.
Tällä konseptilla olettaisi, että teknologiafirmassa se jannu, joka
keksii parhaiten uusia teknisiä juttuja ja suunnittelee laitteita,
jotka päihittävät kilpailijan teelmykset, olisi kovapalkkaisin kaveri.
Formula ykkösissäkin auton pääsuunnittelija on kovapalkkaisimpia
jannuja, vaikka kuskit ehkä taitavat saada vielä enemmän. Kyllä
siinäkin on vuosien saatossa vain todettu, että mitkä ovat ne
tärkeimmät tyypit tulosta tehtäessä ja ne saavat kovinta palkkaa.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Antti Tolamo
> Erkka Murto pretended :
>> 1.11.2010 22:14, Antti Tolamo kirjoitti:
>>
>>>
>>> Perusosa on hyvin pieni. Miksei tätä voida soveltaa johtoportaaseen myös
>>> jos sielläkin on kyse tulospalkkauksesta jossa maksetaan tuloksen
>>> mukaan?
>>>
>>> Miksi se perusosa on noin muhkea?
>>
>>
>> Noita asioita minäkin olen pohtinut. Taidan saada kuitenkin ihmetellä
>> noita ihmeellisyyksiä loppuikäni.
>
> Yhtä asiaa minäkin ihmettelen. Periaatteessa huippuunsa trimmattu firma
> on kuin ammattilaisurheilujoukkue. Ammattilaisjoukkueissa parhaimmat
> pelaajat saavat kovimmat palkat ja päävalmentaja saa toki hyvää palkkaa,
> mutta ei ole talon kovapalkkaisin.
>
> Tällä konseptilla olettaisi, että teknologiafirmassa se jannu, joka
> keksii parhaiten uusia teknisiä juttuja ja suunnittelee laitteita, jotka
> päihittävät kilpailijan teelmykset, olisi kovapalkkaisin kaveri.
>
> Formula ykkösissäkin auton pääsuunnittelija on kovapalkkaisimpia
> jannuja, vaikka kuskit ehkä taitavat saada vielä enemmän. Kyllä siinäkin
> on vuosien saatossa vain todettu, että mitkä ovat ne tärkeimmät tyypit
> tulosta tehtäessä ja ne saavat kovinta palkkaa.
>
Kaikki selittyy organisaatio rakenteella.
Joukkkueen omistaja päättää valmentajan ja pelaajien palkkauksista sekä
muuten useimmiten siitä kenet palkataan. Valmentaja on helpompi vaihtaa
kuin koko joukkue, mutta hyviä pelaajia on vaikea saada monta. Jotenka
hyvät pelaajat ovat korvaamattomampia kuin valmentaja. Ainakin jos
omistaja niin päättää(ja tuntuu useimmiten näin päättävän).
Monissa yrityksissä taas johto palkkaa osaajia itse. Jos palkkaaja on
toinen työntekijä, niin kaikki hänen alleen palkatut saavat alempaa
palkkaa kuin palkkaaja.
Samoin käy jos omistaja palkkaa itse, mutta silloin siihen ei vaikuta
organisaation rakenne. Koska omistaja saattaa katsoa enemmän
tuloksenteko kykyä, kuin omaa suhteellista palkkaansa(koska on aina nr.1
joka tapauksesesa). Omistaja voi helposti vaikka tuplata hyvän
insinöörin palkan jos niin tahtoo ohi tj:n tai muun johdon ohi.
Mutta se tj tai muu johto ei teen niin jos ei heidänkin palkkaansa
nosteta vielä korkeammalle ensin.
Tuossa on minusta yksi iso-ongelma ammattijohdossa. Helposti yrityken
organisaatio rakenne alkaakin määrittelemään palkkauksen linjoja eikä
tarkoituksenmukaisuus. Tietenkin kaikki tj:t tosin tämän varmaan kovasti
kiistävät, koska voisi siirtää palkkauksen heiltä pois omistajille
laskien heidän suhteellisia sekä absoluuttisa palkintojaan.
Ammattiurheilu on todennäköisesti viimeisiä bisneksen lajeja mitä
osakeyhtiön jäykkä organisaatio rakenne ei vielä ole päässyt
näivettämään. Mutta siellä onkin oikea kilpailu, matala organisaatio ja
vähän johtajia mutta enemmän suorittajia.
Ja se näkyy työntekijöiden suorituksen ja palkkauksen suhteessa.
Toisinkuin monessa OY:ssa, missä korkeampaa liksaa saa suoraan sillä
että on korkeammalla organisaatio kaaviossa.
T:
Antti
JiiHoo
> Ammattiurheilu on todennäköisesti viimeisiä bisneksen lajeja mitä osakeyhtiön
> jäykkä organisaatio rakenne ei vielä ole päässyt näivettämään. Mutta siellä
> onkin oikea kilpailu, matala organisaatio ja vähän johtajia mutta enemmän
> suorittajia.
Tosin ammattiurheilu ei ole bisneksenä erityisen tervettä missään.
Homma ei yleensä perustu urheilubisneksestä saatuihin tuloihin, vaan
siihen että joku rikas omistaja pumppaa lisää rahaa, jos konkurssi
uhkaa.
Antti Tolamo
> Antti Tolamo submitted this idea :
>> Ammattiurheilu on todennäköisesti viimeisiä bisneksen lajeja mitä
>> osakeyhtiön jäykkä organisaatio rakenne ei vielä ole päässyt
>> näivettämään. Mutta siellä onkin oikea kilpailu, matala organisaatio
>> ja vähän johtajia mutta enemmän suorittajia.
>
> Tosin ammattiurheilu ei ole bisneksenä erityisen tervettä missään. Homma
> ei yleensä perustu urheilubisneksestä saatuihin tuloihin, vaan siihen
> että joku rikas omistaja pumppaa lisää rahaa, jos konkurssi uhkaa.
No joo, tuo on kyllä totta.
T:
Antti
Rauno Kangas
> Noita asioita min�kin olen pohtinut. Taidan saada kuitenkin ihmetell�
> noita ihmeellisyyksi� loppuik�ni.
Itse olen jonkun verran p��ssyt ihan oikeita tulospalkkausj�rjestelmi�kin
rakentamaan, eik� niiss� mielest�ni ole kovinkaan paljon ihmeellist�.
P��s��nt�n�h�n niiss� pyrit��n siihen, ett� ihmisill� olisi motivaatiota
tehd� voitavansa riist�j�n ahneuden tyydytt�miseksi - ja kun riist�j� ne
laatii, niin tietysti samalla yritet��n olla maksamatta liikaa ty�l�isille.
Suurta peruspalkkion osuutta voi perustella l�hinn� sill�, ett� osaavat
ihmiset tulisivat taloon. Aika usein ihmisill� on sellainen perusluonne,
ettei ne budjetoi tulospalkkiosouuksia - pelaavat siis varman p��lle ja
arvioivat palkkioita sill� perusteella, mik� on saatavissa ihan ty�paikalla
makailemalla - tai ajattelevat, ett� tulospalkkiorajat on kuitenkin niin
ylh��ll�, ettei niit� saa kuitenkaan t�yteen. Eik� kaikissa olosuhteissa
(esimerkiksi putoava markkina) ole tuloksenteolle mahdollisuuksiakaan ja
niiss�kin oloissa pit�isi luottaa siihen, ett� osaajat pysyy talossa ja
pinnistelev�t markkinaa vastaan. Kiinte�n osuuden m��rityksess� on my�s
ty�njohdollisuuselementti. Mit� vapaampi ty�, sit� pienempi yleens� on
kiinte�n palkkion osuus ja vapauden kasvaessa itsen�iseksi ty�skentelyksi,
saattaa kiinte�n perusosan lis�ksi olla kaksikin erilaista tulososuutta -
urakkaosuus ja tulososuus.
Se muuttuva osuus taas pit�� osata mitoittaa siten, ett� se kuvaa henkil�n
tulosvaikutusmahdollisuuksia ja muodostaa riitt�v�n �rsykkeen
pinnistelytarpeen synnytt�miseksi. P��s��nt�n� se, ett� muuttuva osuus kuvaa
suoraan tulosvaikutusmahdollisuuksia.
Noista sitten haarukoimalla saadaan erilaisia yhdistelmi�. Viimeeksi kun
olen itse ollut osittainkaan tulospalkatun organisaation osana oli
organisaatiossamme kaikenlaisia tyyppej� aina puhtaasti provisiopalkatuista
myyjist� kuukausipalkkaisiin, joilla ei ollut mink��nlaista tulososuutta
palkassaan. Yksi kaikkein joviaaleimmista ty�nantajista, jota olen urani
varrella palvellut, l�hti siit�, ett� tulospalkkiopotti on xx % yrityksen
nettotuloksesta ja se jakautuu koko henkil�st�n kesken positiivisten
tulosvaikutusmahdollisuuksien suhteessa - ja siin� j�rjestelm�ss�
myyntip��llikk� sai tulospalkkiota yy-kertaisesti sen, mit� trukkikuski sai
ja muut henkil�st�n edustajat jotain silt� v�lilt�.
Ja loppujen lopuksi kuitenkin voidaan havaita, ett� aikalailla kaikki
v�h�nk��n merkitt�v�mmin tulospalkatut ovat kaikemaailman tessien
ulkopuolella - eli neuvottelevat itse ty�ns� ehdot ja sen vuoksi kirjo on
ajoittain uskomattoman laaja.
Erkka Murto
>> noita ihmeellisyyksiä loppuikäni.
>
> Itse olen jonkun verran päässyt ihan oikeita tulospalkkausjärjestelmiäkin
> rakentamaan, eikä niissä mielestäni ole kovinkaan paljon ihmeellistä.
> Pääsääntönähän niissä pyritään siihen, että ihmisillä olisi motivaatiota
> tehdä voitavansa riistäjän ahneuden tyydyttämiseksi - ja kun riistäjä ne
> laatii, niin tietysti samalla yritetään olla maksamatta liikaa työläisille.
>
> Suurta peruspalkkion osuutta voi perustella lähinnä sillä, että osaavat
> ihmiset tulisivat taloon. Aika usein ihmisillä on sellainen perusluonne,
> ettei ne budjetoi tulospalkkiosouuksia - pelaavat siis varman päälle ja
> arvioivat palkkioita sillä perusteella, mikä on saatavissa ihan työpaikalla
> makailemalla - tai ajattelevat, että tulospalkkiorajat on kuitenkin niin
> ylhäällä, ettei niitä saa kuitenkaan täyteen. Eikä kaikissa olosuhteissa
> (esimerkiksi putoava markkina) ole tuloksenteolle mahdollisuuksiakaan ja
> pinnistelevät markkinaa vastaan. Kiinteän osuuden määrityksessä on myös
> työnjohdollisuuselementti. Mitä vapaampi työ, sitä pienempi yleensä on
> kiinteän palkkion osuus ja vapauden kasvaessa itsenäiseksi työskentelyksi,
> saattaa kiinteän perusosan lisäksi olla kaksikin erilaista tulososuutta -
> urakkaosuus ja tulososuus.
>
> Se muuttuva osuus taas pitää osata mitoittaa siten, että se kuvaa henkilön
> tulosvaikutusmahdollisuuksia ja muodostaa riittävän ärsykkeen
> pinnistelytarpeen synnyttämiseksi. Pääsääntönä se, että muuttuva osuus kuvaa
> suoraan tulosvaikutusmahdollisuuksia.
>
> Noista sitten haarukoimalla saadaan erilaisia yhdistelmiä. Viimeeksi kun
> olen itse ollut osittainkaan tulospalkatun organisaation osana oli
> myyjistä kuukausipalkkaisiin, joilla ei ollut minkäänlaista tulososuutta
> palkassaan. Yksi kaikkein joviaaleimmista työnantajista, jota olen urani
> varrella palvellut, lähti siitä, että tulospalkkiopotti on xx % yrityksen
> nettotuloksesta ja se jakautuu koko henkilöstön kesken positiivisten
> tulosvaikutusmahdollisuuksien suhteessa - ja siinä järjestelmässä
> myyntipäällikkö sai tulospalkkiota yy-kertaisesti sen, mitä trukkikuski sai
> ja muut henkilöstön edustajat jotain siltä väliltä.
>
> Ja loppujen lopuksi kuitenkin voidaan havaita, että aikalailla kaikki
> vähänkään merkittävämmin tulospalkatut ovat kaikemaailman tessien
> ulkopuolella - eli neuvottelevat itse työnsä ehdot ja sen vuoksi kirjo on
> ajoittain uskomattoman laaja.
>
>
Myös minä olen työelämässä ollessani ollut tulospalkkauksessa osallisena.
Se toi hiukan lisää peruspalkkaan, mutta ei lainkaan suhteessa siihen
mitä johtajisto nykyään tulospalkkauksena saa, vaikka meidän työläisten
selkänahasta ne tulosparannukset yleensä revitään. Automatisointikin
kun yleensä pakottaa työntekijät entistä pakkotahtisempaan työhön.
Väkeä vähennetään ja jäljelle jäävät saavat tehdä entistä enemmän ja
suuremmalla kiireellä ne poistuneiden työt.
Omana kokemuksena oli että mitä vanhemmaksi tulin, sitä kiireisempää oli
työn tahti.
--
Erkka
JiiHoo
> mutta ei lainkaan suhteessa siihen mitä
> johtajisto nykyään tulospalkkauksena saa, vaikka meidän työläisten
> selkänahasta ne tulosparannukset yleensä revitään. Automatisointikin kun
> yleensä pakottaa työntekijät entistä pakkotahtisempaan työhön.
> Väkeä vähennetään ja jäljelle jäävät saavat tehdä entistä enemmän ja
> suuremmalla kiireellä ne poistuneiden työt.
> Omana kokemuksena oli että mitä vanhemmaksi tulin, sitä kiireisempää oli työn
> tahti.
Aivan. Jos ajatellaan firman kannalta, niin parasta olisi, jos ei olisi
yhtään työntekijää ja joku tehdas ihan itsekseen tekisi tavaraa
myytäväksi. Myyminenkin olisi vielä ulkoistettu johonkin
nettipalvelimelle.
Siihen ei vielä vähään aikaan päästä, joten pakko on pitää joitakin
töissä. Yhteiskunta puhuu jostain työssä jaksamisesta ja eläkeiän
pidentämisestä. Firmat eivät moisista välitä. Urheiluvertauksena voisin
taas laittaa, että joku Litmanen on jo ikäloppu jalkapalloilijaksi ja
eläkkeelle joutaisi. Aivan samalla tavalla jossain tiukkatahtisessa
työssä voisi ajatella, että viisikymppinen on jo liian vanha ja
kalossinkuvaa vain persuuksille sekä uusi nuori kaveri tilalle tekemään
hommia rivakammin.
Ainoa tapa millä joku firma ottaisi työssäjaksamisen ja eläkeiän
pidentämisen agendalleen, olisi siitä saatava taloudellinen hyöty. Joku
verotuksen kohdentaminen niin, että jos työpaikalla on sopiva
ikäjakauma ja työn tahti leppoisampi, niin saisivat jotain
verohelpotuksia, voisi ehkä auttaa.
Mutta tuokin on taas niin pirun vaikea homma kohdentaa oikein.
Todennäköisesti siinä sitten rankaistaisiin jotakin yritystä
kohtuuttomasti ja joku toinen lähinnä vain keplottelisi hyvät edut
epärehellisesti.
Rauno Kangas
>> Ja loppujen lopuksi kuitenkin voidaan havaita, että aikalailla kaikki
>> vähänkään merkittävämmin tulospalkatut ovat kaikemaailman tessien
>> ulkopuolella - eli neuvottelevat itse työnsä ehdot ja sen vuoksi kirjo on
>> ajoittain uskomattoman laaja.
>
> Myös minä olen työelämässä ollessani ollut tulospalkkauksessa osallisena.
> Se toi hiukan lisää peruspalkkaan, mutta ei lainkaan suhteessa siihen mitä
> johtajisto nykyään tulospalkkauksena saa, vaikka meidän työläisten
> selkänahasta ne tulosparannukset yleensä revitään. Automatisointikin kun
> yleensä pakottaa työntekijät entistä pakkotahtisempaan työhön.
Perusideana onkin se, että pomo saa työläiset tekemään tulosta, joten
ansiokin kuuluu pomolle. Logiikka kuulostaa taatusti ontuvalta,
tarkasteltaessa asiaa työntekijäpuolelta, mutta niin se vaan omistajan ja
pomon silmin on - ja hehän sen kannustinsysteemin luovat.
> Väkeä vähennetään ja jäljelle jäävät saavat tehdä entistä enemmän ja
> suuremmalla kiireellä ne poistuneiden työt.
> Omana kokemuksena oli että mitä vanhemmaksi tulin, sitä kiireisempää oli
> työn tahti.
Totta, eikä loppua näy, ellemme herää ajattelemaan työpanoksia laajemmin.
Eilen viimeeksi euroedustaja Sirpa Pietikäinen varoitteli paikallisessa
työelämäseminaarissa, että kilpailemalla pohjalla, saavutamme pohjan myös
elintasossa - paljastaen, miten yksioikoista on tyypillinen poliittinen
ajattelu. Minä vastasin hänelle, että filosofia voidaan valita toisinkin.
Saavutettu länsimainen ammattitaito ja tuottavuus voidaan hyödyntää
halutulla tavalla - oma valintani on tehdä pikkuisen rennompaan tahtiin
työtä ja hyväksyä se, että se vääjäämättä jättää palkankin hieman vajaaksi
(tosin itse lienen onnekas tai erityisen osaava, kun hieman keskimääräistä
vähemmin ponnistuksin olen onnistunut saamaan kokoon hieman keskimääräistä
paremman elintason).
Antti Tolamo
Ei tuossa mitään vaikeaa ole. Jaetaan vaan huoltosuhteen mukaan
lisäveroja kaikille yrityksille.
Johan alkaa löytyä harjoittelupaikkoja nuorille ja töitä vanhoille.
Se on ihan totta ettei yksittäistä firmaa kiinnosta pätkääkään se että
miten ihmiset jaksavat, nuorisotyöttömyys tai ihmisten pitäminen
pitempään eläkkeeltä pois. Mutta jos ne kaikki kohtaisivat sen takia
isommat verot suhteessa siihen paljonko ponnistelevat tuon asian
suhteen, niin asia olisikin toinen.
Silloin olisi pakko alkaa tekemään asialle jotain ja ruveta
koordinoimaan - niin raha kuin kilpailu syistä(ettei kärsisi
kilpailijoita enemmän huoltosuhteen parantamisesta).
En minä esimerkiksi usko että työttömyys tuolla poistettaisiin, mutta
olisin yllättynyt jos työttömyys ei lasksi 2-3 prosenttia. Koska sen
verran Suomessa on hommaa jota voisi tehdä, mutta josta ei haluta maksaa.
Se ei nyt kannata mutta saattaisi kannattaa jos joutuisi valitsemaan
isomman veron tai sen välillä että maksaa jollekulle työstä saman
erotuksen.Työtä voidaan kumminkin monella tavalla tehostaa ja sen
tuotosta parantaa, verojen maksun vaikutusta taas ei.
Toki työantajat mielellään näkisivät että palkansaajat ratkaisisivat
nämä asiat, mutta minusta asian ratkaisee vain se että ihmisiä palkataan
lisää. Mutta keskiverto palkansajaa ei tuohon hirveästi voi vaikuttaa.
Harva tuskin pyrkii työttömäksi, vaan joutuu sellaiseksi.
Se on vaan valtiosta kiinni minkälaiset setin valintoja se antaa
yrityksille. Minusta se mitä esitän yllä olisi jopa yritysten etujen
mukaista, koska kuntien talous paranisi samalla mikä laskisi paineita
nostaa kunnallisveroja. Puhumatta nyt sitten kokonaiskysynnästä tai
valtion velasta kun etuuksien maksatukset vähenisivät.
Jopa yritykset itse hyötyisivät viime kädessä tuosta kannustimien
muutoksesta.
Se on vaan se että ei niillä tällä hetkellä mitään motivaatiota tai
pakkoa auttaa vapaaehtoisesti yllä mainitulla tavalla itseään sekä
taloutta yleensäkin. Yrittävät vaan heittää palloa yhteiskunnalle, ja
ehkä ovatkin oikeassa kun miettii ylläolevaa. :)
T:
Antti
Junnu Kangas
<use...@linux.tola.org> wrote:
>Se on ihan totta ettei yksittäistä firmaa kiinnosta pätkääkään se että
>miten ihmiset jaksavat, nuorisotyöttömyys tai ihmisten pitäminen
>pitempään eläkkeeltä pois. Mutta jos ne kaikki kohtaisivat sen takia
>isommat verot suhteessa siihen paljonko ponnistelevat tuon asian
>suhteen, niin asia olisikin toinen.
Itse asiassa ne kohtaavat isommat verot varhaisen eläköitymisen jne.
vuoksi, mutta yksittäisen firman näkökulmasta insentiivit ovat
sellaiset, että siitä huolimatta firman on rationaalista toimia
'destruktiivisesti'. Kyseessä on eräänlainen versio yhteismaan
ongelmasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Tragedy_of_the_commons).
>Silloin olisi pakko alkaa tekemään asialle jotain ja ruveta
>koordinoimaan - niin raha kuin kilpailu syistä(ettei kärsisi
>kilpailijoita enemmän huoltosuhteen parantamisesta).
Nythän on niin, että työnantajille langetettujen velvoitteiden vuoksi
on epäedullisempaa palkata vanhempia henkilöitä tai hedelmällisessä
iässä olevia naisia kuin nuoria miehiä. Koska näin on lainsäädännöllä
aikaansaatu, niin se lienee ollut myös lainsäätäjän tavoite.:)
>En minä esimerkiksi usko että työttömyys tuolla poistettaisiin, mutta
>olisin yllättynyt jos työttömyys ei lasksi 2-3 prosenttia. Koska sen
>verran Suomessa on hommaa jota voisi tehdä, mutta josta ei haluta maksaa.
>
>Se ei nyt kannata mutta saattaisi kannattaa jos joutuisi valitsemaan
>isomman veron tai sen välillä että maksaa jollekulle työstä saman
>erotuksen.Työtä voidaan kumminkin monella tavalla tehostaa ja sen
>tuotosta parantaa, verojen maksun vaikutusta taas ei.
>
>Toki työantajat mielellään näkisivät että palkansaajat ratkaisisivat
>nämä asiat, mutta minusta asian ratkaisee vain se että ihmisiä palkataan
>lisää. Mutta keskiverto palkansajaa ei tuohon hirveästi voi vaikuttaa.
>Harva tuskin pyrkii työttömäksi, vaan joutuu sellaiseksi.
>
>Se on vaan valtiosta kiinni minkälaiset setin valintoja se antaa
>yrityksille. Minusta se mitä esitän yllä olisi jopa yritysten etujen
>mukaista, koska kuntien talous paranisi samalla mikä laskisi paineita
>nostaa kunnallisveroja. Puhumatta nyt sitten kokonaiskysynnästä tai
>valtion velasta kun etuuksien maksatukset vähenisivät.
Lisää velvoitteita yrityksille => kynnys, jolla yritystoiminta on
kannattavaa, nousee korkeammaksi => yrittäjäksi ryhtymisen kynnys
muodostuu korkeammaksi. Ei välttämättä hyvä juttu kokonaisuuden
kannalta.
Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että se on todellakin lainsäätäjistä
kiinni, mikä valintasetti yrittäjillä on käytettävissään. Kuitenkin on
syytä huomioida, että jos se setti kokonaisuudessaan tehdään vähemmän
houkuttelevammaksi, niin silloin osa niistä, jotka nyt
ryhtyvät/ryhtyisivät mielellään yrittäjiksi siirtyvätkin
palkkatyöläisten/työttömien pooliin.
--
Ja koska olen päättänyt olla kommentoimatta hyvin tarkoitus-
hakuisilta haisevia yksisilmäisyyksiä, jääkööt tälläkin kertaa
kertomatta, että trakoitin Ruotsin edelläkävijyydellä jotain
muuta kuin korkeata verotusta. - Rauno Kangas 20.9.2010
juhan
--
juhani kangas <juhani...@arda.fi> aneli huomiota säälittävälle
lapsellisuudelleen kirjoittamalla kakaraskeidaa.
hauhau
> On Wed, 03 Nov 2010 22:03:30 +0200, Antti Tolamo
> <use...@linux.tola.org> wrote:
>
>>Se on ihan totta ettei yksittäistä firmaa kiinnosta pätkääkään se että
>>miten ihmiset jaksavat, nuorisotyöttömyys tai ihmisten pitäminen
>>pitempään eläkkeeltä pois. Mutta jos ne kaikki kohtaisivat sen takia
>>isommat verot suhteessa siihen paljonko ponnistelevat tuon asian
>>suhteen, niin asia olisikin toinen.
>
> Itse asiassa ne kohtaavat isommat verot varhaisen eläköitymisen jne.
> vuoksi, mutta yksittäisen firman näkökulmasta insentiivit ovat
> sellaiset, että siitä huolimatta firman on rationaalista toimia
> 'destruktiivisesti'. Kyseessä on eräänlainen versio yhteismaan
> ongelmasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Tragedy_of_the_commons).
>
Kiitos erittäin hyvästä vinkistä. En ole tiennyt, että tragedioitakin
teoretisoidaan. Tästä löytyy perusteita yhteisen resurssin sekä
yksityistämiseen että yhteiseen hallintaan.
Juuri tuohon yhteismaa-teoriaan perustuen voi sanoa, että ei-kenenkään
omistama resurssi on yrittäjälle houkuttelevin, koska voitosta ei
tarvitse vähentää tulevaisuuden tappioita. Esim. maiseman jälkihoitoa,
kalankasvatusta, lasten hoitoa, työmatkoja, tms.
hautio
juhan
--
rauno kangas aneli huomiota säälittäville
amisviiksilleen kirjoittamalla kakaraskeidaa!
Antti Tolamo
> On Wed, 03 Nov 2010 22:03:30 +0200, Antti Tolamo
> <use...@linux.tola.org> wrote:
>
>> miten ihmiset jaksavat, nuorisoty�tt�myys tai ihmisten pit�minen
>> pitemp��n el�kkeelt� pois. Mutta jos ne kaikki kohtaisivat sen takia
>> isommat verot suhteessa siihen paljonko ponnistelevat tuon asian
>> suhteen, niin asia olisikin toinen.
>
> vuoksi, mutta yksitt�isen firman n�k�kulmasta insentiivit ovat
> sellaiset, ett� siit� huolimatta firman on rationaalista toimia
> 'destruktiivisesti'. Kyseess� on er��nlainen versio yhteismaan
> ongelmasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Tragedy_of_the_commons).
>
>> Silloin olisi pakko alkaa tekem��n asialle jotain ja ruveta
>> koordinoimaan - niin raha kuin kilpailu syist�(ettei k�rsisi
>> kilpailijoita enemm�n huoltosuhteen parantamisesta).
>
> Nyth�n on niin, ett� ty�nantajille langetettujen velvoitteiden vuoksi
> on ep�edullisempaa palkata vanhempia henkil�it� tai hedelm�llisess�
> i�ss� olevia naisia kuin nuoria miehi�. Koska n�in on lains��d�nn�ll�
> aikaansaatu, niin se lienee ollut my�s lains��t�j�n tavoite.:)
J�lkimm�iselle tuskin voi mit��n. Tai ainakaan en keksi mitenk� lapsi
kannattaisi saada jos ne viev�t toimeentulon. Joku maksaa aina lasten
tulemisen, se on aina poissa jostain. Firmojen teht�v� toki ei ole tehd�
lasten saamisesta kannattavaa.
Mutta perheelliset ovat yleens� kyll� stabiilimpia ja lojaalimpia
ty�ntekij�it� ihan tutkitusti.
Eik� t�ll� huoltosuhteellakaan kannattaisi nyrpistell� neni�
perheellisille. Ellei sitten haluta tulevaisuudessa huoltosuhdetta viel�
huonnommaksi.
Minusta t�llaiset asiat ovat sellaisia ett� pit�� vaan p��tt��
halutaanko ty�ss�k�yville ihmisille antaa tukea ett� perheit� on ja
pysyv�t kasassa.Jos halutaan se maksaa, jos ei haluta niin ei sitten.
Se on ihan arvo ja prioriteetti kysymys :)
>> En min� esimerkiksi usko ett� ty�tt�myys tuolla poistettaisiin, mutta
>> olisin yll�ttynyt jos ty�tt�myys ei lasksi 2-3 prosenttia. Koska sen
>> verran Suomessa on hommaa jota voisi tehd�, mutta josta ei haluta maksaa.
>>
>> Se ei nyt kannata mutta saattaisi kannattaa jos joutuisi valitsemaan
>> isomman veron tai sen v�lill� ett� maksaa jollekulle ty�st� saman
>> erotuksen.Ty�t� voidaan kumminkin monella tavalla tehostaa ja sen
>> tuotosta parantaa, verojen maksun vaikutusta taas ei.
>>
>> Toki ty�antajat mielell��n n�kisiv�t ett� palkansaajat ratkaisisivat
>> n�m� asiat, mutta minusta asian ratkaisee vain se ett� ihmisi� palkataan
>> lis��. Mutta keskiverto palkansajaa ei tuohon hirve�sti voi vaikuttaa.
>> Harva tuskin pyrkii ty�tt�m�ksi, vaan joutuu sellaiseksi.
>>
>> Se on vaan valtiosta kiinni mink�laiset setin valintoja se antaa
>> yrityksille. Minusta se mit� esit�n yll� olisi jopa yritysten etujen
>> mukaista, koska kuntien talous paranisi samalla mik� laskisi paineita
>> nostaa kunnallisveroja. Puhumatta nyt sitten kokonaiskysynn�st� tai
>> valtion velasta kun etuuksien maksatukset v�henisiv�t.
>
> Lis�� velvoitteita yrityksille => kynnys, jolla yritystoiminta on
> kannattavaa, nousee korkeammaksi => yritt�j�ksi ryhtymisen kynnys
> muodostuu korkeammaksi. Ei v�ltt�m�tt� hyv� juttu kokonaisuuden
> kannalta.
>
> Siit� olen kanssasi samaa mielt�, ett� se on todellakin lains��t�jist�
> kiinni, mik� valintasetti yritt�jill� on k�ytett�viss��n. Kuitenkin on
> syyt� huomioida, ett� jos se setti kokonaisuudessaan tehd��n v�hemm�n
> houkuttelevammaksi, niin silloin osa niist�, jotka nyt
> ryhtyv�t/ryhtyisiv�t mielell��n yritt�jiksi siirtyv�tkin
> palkkaty�l�isten/ty�tt�mien pooliin.
>
Minun esitykseni oli sellainen miss� yritysten voisivat auttamalla itse
itse��n auttaa my�s muita.
Nykysysteemih�n on harhaanjohtavasti kannustavampi. Kun v�ki ik��ntyy ja
ihmisi� ei palkata, niin se kaikki tulee bumerangina takaisin
ty�voimapulana sek� isompina veroina/maksuina, sek� harmaana
kilpailuna(kun huonot ty�ntekij�t ryhtyv�t huonoiksi yritt�jiksi)
takaisin yritt�jille.
Jos sit� taakkaa taas siirret��n palkansaajille, niin sitten taas
rehellisen ty�n tekeminen tulee koko ajan kannattomammaksi mist� seuraa
taas yll� mainuttuja ongelmia yrityksille.
Ei t�m� yhteiskunnallinen yht�l� ole sellainen miss� on erikseen
yritykset ja palkansaajat, vaan kummankin menestys hy�dytt�� kumpaakin.
Nyt vaan meill� v��r�nlainen yritystaloutta suosivat linja, miss� tyhm�
itsekkyys sallitaan vaikka se haittaa yrityksi� itse��nkin pitk�ll�
aikav�lill�.
Senh�n n�kee jo siit� ett� on ty�voimapulaa ja ty�tt�myytt� samaan
aikaan. Joku ei ole tehnyt kalliita perusinvestointeja ty�voimaan mennen
eteenp�in vaan turhan moni on j��nyt odottamaan hopealautasella
ty�voimaa 'jostain'. Kyll� niit� taitavia ja osaavia ihmisi� saa
kadultakin, ty�voima on materiaali siin� kuin mik� tahansa mit� voi
ty�st��: tyhm� maksaa huonosta enemm�n.
Tuohan on aika hauska esimerkki asiasta:
http://mediaseuranta.blogspot.com/2010/11/vartti-kalasataman-romanit-saivat-toita.html
On se hienoa ett� BMV mekaanikko saa ty�t� Suomesta edes jostain.
Kuinkahan monta muuta taitavaa ihmist� meill� j�� ilman ty�t� vaan kun
on 'v��r�nlainen'?
T:
Antti
JiiHoo
> 4.11.2010 1:42, Junnu Kangas kirjoitti:
>>
>> Nythän on niin, että työnantajille langetettujen velvoitteiden vuoksi
>> on epäedullisempaa palkata vanhempia henkilöitä tai hedelmällisessä
>> iässä olevia naisia kuin nuoria miehiä. Koska näin on lainsäädännöllä
>> aikaansaatu, niin se lienee ollut myös lainsäätäjän tavoite.:)
>
>
> Jälkimmäiselle tuskin voi mitään. Tai ainakaan en keksi mitenkä lapsi
> kannattaisi saada jos ne vievät toimeentulon. Joku maksaa aina lasten
> tulemisen, se on aina poissa jostain. Firmojen tehtävä toki ei ole tehdä
> lasten saamisesta kannattavaa.
>
Miten niin ei voi? Yhteiskunta ottakoon omalle kontolleen lapsen teosta
tulevat kulut ja firman ei tarvitse miettiä mahdollisia tappioita, jos
nainen alkaa lisääntymään.
hauhau
> Antti Tolamo wrote on 4.11.2010 :
>> 4.11.2010 1:42, Junnu Kangas kirjoitti:
>
>>>
>>> Nythän on niin, että työnantajille langetettujen velvoitteiden vuoksi
>>> on epäedullisempaa palkata vanhempia henkilöitä tai hedelmällisessä
>>> iässä olevia naisia kuin nuoria miehiä. Koska näin on lainsäädännöllä
>>> aikaansaatu, niin se lienee ollut myös lainsäätäjän tavoite.:)
>>
>>
>> Jälkimmäiselle tuskin voi mitään. Tai ainakaan en keksi mitenkä lapsi
>> kannattaisi saada jos ne vievät toimeentulon. Joku maksaa aina lasten
>> tulemisen, se on aina poissa jostain. Firmojen tehtävä toki ei ole tehdä
>> lasten saamisesta kannattavaa.
>>
>
> Miten niin ei voi? Yhteiskunta ottakoon omalle kontolleen lapsen teosta
> tulevat kulut ja firman ei tarvitse miettiä mahdollisia tappioita, jos
> nainen alkaa lisääntymään.
>
Lapset ja peruskoulutus ovat yhteiskunnan vakuutusmaksuja, jotta
kulttuuriperintö säilyy.
Yrityksillä voisi olla suurempi huoli työvoimansa saatavuudesta ja
koulutuksesta. Nyt tätä sälytetään yhteiskunnalle.
hau
Rauno Kangas
> Yrityksillä voisi olla suurempi huoli työvoimansa saatavuudesta ja
> koulutuksesta. Nyt tätä sälytetään yhteiskunnalle.
Globaalissa taloudessa kukin itsenäinen ryhmä vastaa ensisijaisesti oman
ryhmänsä kilpailukyvystä. Yritykset odottavat, että työvoima kantaa
ensisijaisen vastuun omasta ammattitaidostaan ja ahkeruudestaan - siis
tuotoksesta suhteessa työvoimakustannuksiin.
Tokihan yrityksiä kiinnostaa oman kotiseutunsa koulutustarjonta, mutta turha
on kuvitella, että yritysmaaila ottaisi vetovastuun kansansivistystyöstä.
juhan
"juhan" <junnu....@eitoimi.baanamail.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:%EvAo.14841$7N7....@uutiset.elisa.fi...
>
> --
> juhani kangas <juhani...@arda.fi> aneli huomiota s��litt�v�lle
> lapsellisuudelleen kirjoittamalla kakaraskeidaa.
>
juhan
kahdennettatoista kakaraansa synnyttää!
hauhau
Yrityksen tarvitsema koulutus ei ole kansansivistystyötä. Eikä
sivistynyt kansalainen voi aina kuvitella mitä ja miten yrityksissä
työskennellään. Kun on näitä missioita
Kummallisia vaatimuksia on esitetty, esim. että korkeakoulusta
valmistunut insinöörin pitäisi olla tiedoiltaan valmis jonkin tiettyyn
yrityksen hommaan.
Tiedän, että joillakin teollisuuden aloilla teollisuus maksaa
oppituolin kustannukset, ja tämä on ok. Samoin kehitystöiden
aiheita ja rahoitusta voidaan tehdä yhdessä.
Että kyllä yrityksen pitäisi olla kiinnostunut työvoimastaan siinä kuin
laitteiston uusimisestakin.
hautio
Rauno Kangas
>> Globaalissa taloudessa kukin itsenäinen ryhmä vastaa ensisijaisesti oman
>> ryhmänsä kilpailukyvystä. Yritykset odottavat, että työvoima kantaa
>> ensisijaisen vastuun omasta ammattitaidostaan ja ahkeruudestaan - siis
>> tuotoksesta suhteessa työvoimakustannuksiin.
>>
>> Tokihan yrityksiä kiinnostaa oman kotiseutunsa koulutustarjonta, mutta
>> turha
>> on kuvitella, että yritysmaaila ottaisi vetovastuun kansansivistystyöstä.
>>
> Yrityksen tarvitsema koulutus ei ole kansansivistystyötä. Eikä
> sivistynyt kansalainen voi aina kuvitella mitä ja miten yrityksissä
> työskennellään. Kun on näitä missioita
Tokihan yritykset kouluttavat työntekijöitään, mutta sen varaan on turha
suurempia laskea. Näin siksi, että globaalissa taloudessa työvoima saattaa
huomata kouluttautumisen kilpailukykytekijäksi. Jos esimerkiksi kehittyvien
talouksien työläiset huomaavat, että kouluttautumalla laumoittain saisi
houkutelluksi teollisuustyötä paikkakunnalle, saattaa yritysten järjestämää
koulutusta kaipaava ryhmä huomata työpaikkojensa pakenevan maasta.
> Kummallisia vaatimuksia on esitetty, esim. että korkeakoulusta
> valmistunut insinöörin pitäisi olla tiedoiltaan valmis jonkin tiettyyn
> yrityksen hommaan.
Tuskin hyvästä koulutuksesta haittaakaan olisi - ainakaan, jos kisa
koulutettujen ihmisten työpaikoista kiristyy entisestään.
> Tiedän, että joillakin teollisuuden aloilla teollisuus maksaa
> oppituolin kustannukset, ja tämä on ok. Samoin kehitystöiden
> aiheita ja rahoitusta voidaan tehdä yhdessä.
Totta, mutta niinkuin sanottu, tilanne saattaa muuttua ja se tuskin
muuttuessaan lisää yritysten panostusta tuolla sektorilla. Suomessakin
yritysten kiinnostus laadukkaaseen koulutukseen tähtää useimmiten
verovarojen oikeaan kohdennukseen - yritykset hyötyvät enemmän verovaroin
tuetusta ammatillisesta korkeakoulutuksesta kuin kansalaisopistojen
musiikkiryhmistä - noin niinkuin yksinkertaistettuna mallina esiin
nostaakseni.
> Että kyllä yrityksen pitäisi olla kiinnostunut työvoimastaan siinä kuin
> laitteiston uusimisestakin.
Tottahan ne on siitäkin kiinnostuneita - ja juuri siksi ne melko usein
päätyvät ulosliputtamaan laitteistojaankin.
1A
> Tuohan on aika hauska esimerkki asiasta:
> http://mediaseuranta.blogspot.com/2010/11/vartti-kalasataman-romanit-saivat-toita.html
>
> On se hienoa että BMV mekaanikko saa työtä Suomesta edes jostain.
JOO ja hauskaa siinä on se että tuo yrittäjä ei maksa senttiäkään noiden
romanien palkoista vaan sen maksaa muu taho.
Ilmaista orjatyövoimaa on helppo kehua.
ja paukutella samalla henkseleitään.
Antti Tolamo
Näinhän se on. Täytyy myös muistaa että ei keskiverto työnhakija pysty
ennakoimaan firman YÖ tarpeita. Ja että suurin osa työntekijöistä
kuluttaa maksetun valveillaolo ajansa siihen mihin työantaja käskee.
Jos siihen aikaan ei kuulu kehittää uusia taitoja, niin onko se
työntekijän vika jos ei opi uusimpia taitoja?
Eihän työntekijät sentään omaa telepaattisia taitoja sekä kristalli
palloa tietääkseen mitä yritys tarvitsee tulevaisuudessa. Eikä ole
rinnakkaisulottovuuttakaan saatavilla missä voisi samaan aikaan kun käy
yhdessä työssä, niin toisessa ulottovuudessa kehittää itseään.
Työnantajien pitäisi tietää mitä he tarvitsevat tulevaisuudessa ja myös
vähän järjestellä puitteita sitä varten sekä kertoa osviittaa, muuten ei
tarvita Nobelistia kertomaan että rakenne työttömyys on taattua sekä
paheneva asia. Kun edes työssäolevat eivät pääse oppimaan uutta kun
eivät ehdi eivätkä tiedä mitä pitäisi oppia.
Suomessa on sellainen ihmeellinen, lieneeko hyvinvointiyhteiskunnan
sivuvaikutus, että osaavat ihmiset ilmestyvät jotenkin tyhjästä ilman
että firma siihen uhraa muuta kuin pakolliset verot. Kyllä se vähän
enemmän vaatii, itse en ainakaan usko että suurinta osaa esim. teknisen
alan jutuista opetetaan edes koulussa.
Meidän koulutus systeemi on ihan täysin alimitoitettu vaatimuksiin
nähden eikä ne koulutustandardit monesti vastaa sitä mitä yritykset
tarvitsevat.
Asiaan voi suhtautua kahdella tavalla. Joko heittää kirveen kaivoon tai
ottaa asiat omiin käsiinsä ja etsii keinot saada sekä koulia osaajia.
Jälkimmäistä on tehty iät ajat. Kun ei eliittikouluja ja korkeakouluja
ole aina ollut, muttei se estänyt ammattimaisen työvoiman palkkaamista
sekä kouluttamista koskaan aikaisemminkaan.
T:
Antti
Antti Tolamo
> Antti Tolamo wrote on 4.11.2010 :
>> 4.11.2010 1:42, Junnu Kangas kirjoitti:
>
>>>
>>> Nythän on niin, että työnantajille langetettujen velvoitteiden vuoksi
>>> on epäedullisempaa palkata vanhempia henkilöitä tai hedelmällisessä
>>> iässä olevia naisia kuin nuoria miehiä. Koska näin on lainsäädännöllä
>>> aikaansaatu, niin se lienee ollut myös lainsäätäjän tavoite.:)
>>
>>
>> Jälkimmäiselle tuskin voi mitään. Tai ainakaan en keksi mitenkä lapsi
>> kannattaisi saada jos ne vievät toimeentulon. Joku maksaa aina lasten
>> tulemisen, se on aina poissa jostain. Firmojen tehtävä toki ei ole
>> tehdä lasten saamisesta kannattavaa.
>>
>
> Miten niin ei voi? Yhteiskunta ottakoon omalle kontolleen lapsen teosta
> tulevat kulut ja firman ei tarvitse miettiä mahdollisia tappioita, jos
> nainen alkaa lisääntymään.
>
Silti sen maksaisi myös yritykset kun ovat, tai ainaki ovat olleet, osa
yhteiskuntaa.
T:
Antti
JiiHoo
> 4.11.2010 21:36, JiiHoo kirjoitti:
>> Miten niin ei voi? Yhteiskunta ottakoon omalle kontolleen lapsen teosta
>> tulevat kulut ja firman ei tarvitse mietti� mahdollisia tappioita, jos
>> nainen alkaa lis��ntym��n.
>>
>
> Silti sen maksaisi my�s yritykset kun ovat, tai ainaki ovat olleet, osa
> yhteiskuntaa.
Mutta t�ll�in yritykselle on aivan sama palkkaako miehen tai naisen,
jos ovat yht� p�tevi�. Nyttenh�n yritys voi s��st�� poikimiskulut
palkkaamalla vain miehi�.
Yhteiskunnan hoitaessa homman rasitus jakaantuu tasan kaikkien
yritysten kesken.
--
#######################################
K��k! Oletko n�hnyt kamalampaa sigua?
#######################################
hauhau
Työnantajan puolelta koulutussuunnitelmat tulevat. 1-2 pv/vuosi on
lähinnä virkistystä työkavereiden kanssa.
> Työnantajien pitäisi tietää mitä he tarvitsevat tulevaisuudessa ja myös
> vähän järjestellä puitteita sitä varten sekä kertoa osviittaa, muuten ei
> tarvita Nobelistia kertomaan että rakenne työttömyys on taattua sekä
> paheneva asia. Kun edes työssäolevat eivät pääse oppimaan uutta kun
> eivät ehdi eivätkä tiedä mitä pitäisi oppia.
>
> Suomessa on sellainen ihmeellinen, lieneeko hyvinvointiyhteiskunnan
> sivuvaikutus, että osaavat ihmiset ilmestyvät jotenkin tyhjästä ilman
> että firma siihen uhraa muuta kuin pakolliset verot. Kyllä se vähän
> enemmän vaatii, itse en ainakaan usko että suurinta osaa esim. teknisen
> alan jutuista opetetaan edes koulussa.
>
Opettaja voi olla tyytyväinen, kun saa oppilaansa hyvälle ja
arvostetulle työpaikalle. Työnantaja arvioi kyvyt ja koulutustarpeen
erikseen. Jos työpaikalla vaaditaan yhteiskunnalta ammattivalmiuksia, se
on sama kuin vaatisi yhteiskunnan tukea liiketoimintaan.
> Meidän koulutus systeemi on ihan täysin alimitoitettu vaatimuksiin
> nähden eikä ne koulutustandardit monesti vastaa sitä mitä yritykset
> tarvitsevat.
>
Kunnon peruskoulutuksen pitäisi riittää. Koulutus on ollut tasokas,
kun valmistuvat sijoittuvat eri puolille elinkeinoelämää. Omat
kurssikaverini, eläkkeellä jo, ovat toimineet eri tehtävissä
geologiassa, rakentamisessa, kaivosalalla, ympäristöselvityksissä,
tutkijoina ja opettajina, atk-alalla, vakuutusalalla,
taloushallinnossa, instrumentin rakentajina, konsultteina ja
yrittäjinä.
Nykyistä koulutusjärjestelmää en tunne riittävästi, mutta omastani olen
kiitollinen fiksuille opettajille.
hautio
hauhau
> "hauhau" <hannu...@gmail.com> kirjoitti
>
>>> Globaalissa taloudessa kukin itsenäinen ryhmä vastaa ensisijaisesti oman
>>> ryhmänsä kilpailukyvystä. Yritykset odottavat, että työvoima kantaa
>>> ensisijaisen vastuun omasta ammattitaidostaan ja ahkeruudestaan - siis
>>> tuotoksesta suhteessa työvoimakustannuksiin.
>>>
>>> Tokihan yrityksiä kiinnostaa oman kotiseutunsa koulutustarjonta, mutta
>>> turha
>>> on kuvitella, että yritysmaaila ottaisi vetovastuun kansansivistystyöstä.
>>>
>> Yrityksen tarvitsema koulutus ei ole kansansivistystyötä. Eikä
>> sivistynyt kansalainen voi aina kuvitella mitä ja miten yrityksissä
>> työskennellään. Kun on näitä missioita
>
> Tokihan yritykset kouluttavat työntekijöitään, mutta sen varaan on turha
> suurempia laskea. Näin siksi, että globaalissa taloudessa työvoima saattaa
> huomata kouluttautumisen kilpailukykytekijäksi. Jos esimerkiksi kehittyvien
> talouksien työläiset huomaavat, että kouluttautumalla laumoittain saisi
> houkutelluksi teollisuustyötä paikkakunnalle, saattaa yritysten järjestämää
> koulutusta kaipaava ryhmä huomata työpaikkojensa pakenevan maasta.
>
Nykytilannetta en tunne, mutta aiemmin yritykset pyrkivät
paikkakunnille, joilta löytyi hyvät toimintaedellytykset kuten tervettä
työvoimaa, raaka-aineita, liikenneyhteyksiä jne. Siitä sitten väkeä
koulutettiin tehtäviinsä ja rakennettiin infraa. Erikoismiehet tulivat
muualta. Näin esim. Rautaruukki löysi Raahen, vaikka muitakin
paikkakuntia olisi ollut tarjolla.
Ajatus, että yhteiskunta kouluttaisi tehtaanväkeä ammattitehtäviin,
kuulostaa naurettavalta.
>> Kummallisia vaatimuksia on esitetty, esim. että korkeakoulusta
>> valmistunut insinöörin pitäisi olla tiedoiltaan valmis jonkin tiettyyn
>> yrityksen hommaan.
>
> Tuskin hyvästä koulutuksesta haittaakaan olisi - ainakaan, jos kisa
> koulutettujen ihmisten työpaikoista kiristyy entisestään.
>
Hyvä peruskoulutus on aina plussaa. Mutta kehitys kehittyy niin
nopeasti, että koulu on aina perässä. Alasta riippuen tietysti.
>> Tiedän, että joillakin teollisuuden aloilla teollisuus maksaa
>> oppituolin kustannukset, ja tämä on ok. Samoin kehitystöiden
>> aiheita ja rahoitusta voidaan tehdä yhdessä.
>
> Totta, mutta niinkuin sanottu, tilanne saattaa muuttua ja se tuskin
> muuttuessaan lisää yritysten panostusta tuolla sektorilla. Suomessakin
> yritysten kiinnostus laadukkaaseen koulutukseen tähtää useimmiten
> verovarojen oikeaan kohdennukseen - yritykset hyötyvät enemmän verovaroin
> tuetusta ammatillisesta korkeakoulutuksesta kuin kansalaisopistojen
> musiikkiryhmistä - noin niinkuin yksinkertaistettuna mallina esiin
> nostaakseni.
>
Tuommoinen ajattelu on mielestäni valtion tukiin ripustautumista.
Tarpeet tulevat asiakkailta ja kehitystyö pitäisi tehdä yrityksessä.
Ehkä tässä onkin yksi syy ulosliputuksiin.
>> Että kyllä yrityksen pitäisi olla kiinnostunut työvoimastaan siinä kuin
>> laitteiston uusimisestakin.
>
> Tottahan ne on siitäkin kiinnostuneita - ja juuri siksi ne melko usein
> päätyvät ulosliputtamaan laitteistojaankin.
>
Laitteistot ovat siellä missä yritys toimii. Jos yritys ei uusi
toimintaansa, laitteisto vain käytetään loppuun.
hautio
Rauno Kangas
>> Tokihan yritykset kouluttavat työntekijöitään, mutta sen varaan on turha
>> suurempia laskea. Näin siksi, että globaalissa taloudessa työvoima
>> saattaa
>> huomata kouluttautumisen kilpailukykytekijäksi. Jos esimerkiksi
>> kehittyvien
>> talouksien työläiset huomaavat, että kouluttautumalla laumoittain saisi
>> houkutelluksi teollisuustyötä paikkakunnalle, saattaa yritysten
>> järjestämää
>> koulutusta kaipaava ryhmä huomata työpaikkojensa pakenevan maasta.
>>
> Nykytilannetta en tunne, mutta aiemmin yritykset pyrkivät
> paikkakunnille, joilta löytyi hyvät toimintaedellytykset kuten tervettä
> työvoimaa, raaka-aineita, liikenneyhteyksiä jne. Siitä sitten väkeä
> koulutettiin tehtäviinsä ja rakennettiin infraa. Erikoismiehet tulivat
> muualta. Näin esim. Rautaruukki löysi Raahen, vaikka muitakin
> paikkakuntia olisi ollut tarjolla.
Se oli silloin ennen. Sotien jälkeen ei vielä ollut missään päin maailmaa
sellaista valmista infraa, jota yritykset olisivat voineet hyödyntää. Ja kun
ei ollut, elettiin patruuna-aikaa, jossa tehdas koulutti väkensä.
> Ajatus, että yhteiskunta kouluttaisi tehtaanväkeä ammattitehtäviin,
> kuulostaa naurettavalta.
Siinä tapauksessa elämme jo naurattavaa aikaa. Kehitys on nopeasti mennyt
siihen, että yritys ilmoittaa etsivänsä sijoituspaikkaa tietynlaiselle
tehtaalle ja kunnat työvoimaviranomaisten avustamana verissäpäin tappelevat
yrityksen suosiosta. Ja poikkeuksetta sijoituspaikoista taisteltaessa
tarjotaan valmiiksi koulutettua työvoimaa - tai siis mittatilauksesta
tehtaan tarpeisiin yhteiskunnan varoilla koulutettua työvoimaa.
Katsoppa esimerkkiä vaikkapa seuraavista:
* Simo vastaan Pyhäjoki - Fennovoiman ydinvoimala
* Jyväskylä vastaan Karkkila - Moventasin vaihteistotehdas
* Jyväskylä vastaan Lahti - Neste Rally Finland
Todella naurattavaa, että kunnan isät konttaavat noitten firmojen ja
tapahtumien perässä - naurattavaa, mutta välttämätöntä?
Se vaan on mennyt nyt siihen, että työnjako yritysten ja yhteiskunnan
välillä on radikaalisti muuttunut globalisaation oloissa.
>>> Kummallisia vaatimuksia on esitetty, esim. että korkeakoulusta
>>> valmistunut insinöörin pitäisi olla tiedoiltaan valmis jonkin tiettyyn
>>> yrityksen hommaan.
>>
>> Tuskin hyvästä koulutuksesta haittaakaan olisi - ainakaan, jos kisa
>> koulutettujen ihmisten työpaikoista kiristyy entisestään.
>>
> Hyvä peruskoulutus on aina plussaa. Mutta kehitys kehittyy niin
> nopeasti, että koulu on aina perässä. Alasta riippuen tietysti.
Totta. Ja erityisesti korkean teknologian yrityksissä yritysten teknologia
on sen verran edellä yliopistojen teknologiaa, että viimeinen silaus
koulutuksesta annetaan yrityksisä (liikesalaisuudet), mutta silti näissäkin
systeemeissä valtaosa koulutuksesta laitetaan yhteiskunnan piikkiin.
Mittatilauskoulutuksesta lienee paras esimerkki Oulun Yliopiston teknillinen
tiedekunta, jolla on valtavan tiiviit yhteistyösuhteet alan yritysten
kanssa - jopa niin tiiviit, että siellä oli yritysmaailman suoria edustajia
professoreina. Esimerkkinä vaikkapa Seppo Säynäjäkankaan (Polar-yrittäjä) CV
: http://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_S%C3%A4yn%C3%A4j%C3%A4kangas Tosin
Säynäjäkangas siirtyi tieteen tekijästä yrittäjäksi eikä päinvastoin -
päinvastaisiakin tapauksia Oulussa on runsaasti, mikäli tiedän.3
Oulun Yliopiston rooli myös Nokian alkutaipaleella on merkittävä (NMP:n
pääkonttorikin sijaitsi Oulun Yliopiston naapurissa voimakkaan kasvun
vuosina).
>>> Tiedän, että joillakin teollisuuden aloilla teollisuus maksaa
>>> oppituolin kustannukset, ja tämä on ok. Samoin kehitystöiden
>>> aiheita ja rahoitusta voidaan tehdä yhdessä.
>>
>> Totta, mutta niinkuin sanottu, tilanne saattaa muuttua ja se tuskin
>> muuttuessaan lisää yritysten panostusta tuolla sektorilla. Suomessakin
>> yritysten kiinnostus laadukkaaseen koulutukseen tähtää useimmiten
>> verovarojen oikeaan kohdennukseen - yritykset hyötyvät enemmän verovaroin
>> tuetusta ammatillisesta korkeakoulutuksesta kuin kansalaisopistojen
>> musiikkiryhmistä - noin niinkuin yksinkertaistettuna mallina esiin
>> nostaakseni.
>>
> Tuommoinen ajattelu on mielestäni valtion tukiin ripustautumista.
> Tarpeet tulevat asiakkailta ja kehitystyö pitäisi tehdä yrityksessä.
> Ehkä tässä onkin yksi syy ulosliputuksiin.
Tukiin ripustautumista tai oikeammin toimintaympäristöjen kilpailuttamista.
Työnjakokysymys, jossa yritykset näkevät neuvotteluosapuolenaan yhteiskunnan
eli työvoiman (mies ja ääni demokratiassa yhteiskunta ja työvoima on melkein
sama asia) ja maailmassahan on yhteiskuntia eli työläisporukoita enempi kuin
mielekkäitä teollisuustyöpaikkoja => yhteiskuntien/työläislaumojen välinen
kilpailu yrityksistä on lähitulevaisuuden valtatrendi. Ja
maailmanmarkkinoilla toimiva yritys tekee itsemurhan, jos se jättää
hyödyntämättä tuon ja kilpailijat hyödyntää....
Minusta tilanne ei ole työläisten näkökulmasta tietenkään toivottava, mutta
ei se kiistämällä poistukaan. Tuohon ilmiöön on sopeuduttava - siitä ei
kerta kaikkiaan pääse mihinkään.
>>> Että kyllä yrityksen pitäisi olla kiinnostunut työvoimastaan siinä kuin
>>> laitteiston uusimisestakin.
>>
>> Tottahan ne on siitäkin kiinnostuneita - ja juuri siksi ne melko usein
>> päätyvät ulosliputtamaan laitteistojaankin.
>>
> Laitteistot ovat siellä missä yritys toimii. Jos yritys ei uusi
> toimintaansa, laitteisto vain käytetään loppuun.
Ihan niinkuin suomalaisessa paperiteollisuudessa on tehty. Nyt taas paperin
teko Suomessakin kannattaa kun puolet kapasiteetista (vanhimmat koneet)
ajettiin alas. Mutta silti merkittäviä uudisinvestointeja ei tarvi
suomalaisten toivoa. Kun nykyinen kalusto saadaan ajettua loppuun, tulee
Suomesta paperin nettotuoja (pari vuotta sitten alkoi yleensä paperin
tuonti).
hauhau
> "hauhau" <hannu...@gmail.com> kirjoitti
>
>>> Tokihan yritykset kouluttavat ty�ntekij�it��n, mutta sen varaan on turha
>>> suurempia laskea. N�in siksi, ett� globaalissa taloudessa ty�voima
>>> saattaa
>>> huomata kouluttautumisen kilpailukykytekij�ksi. Jos esimerkiksi
>>> kehittyvien
>>> talouksien ty�l�iset huomaavat, ett� kouluttautumalla laumoittain saisi
>>> houkutelluksi teollisuusty�t� paikkakunnalle, saattaa yritysten
>>> j�rjest�m��
>>> koulutusta kaipaava ryhm� huomata ty�paikkojensa pakenevan maasta.
>>>
>> Nykytilannetta en tunne, mutta aiemmin yritykset pyrkiv�t
>> paikkakunnille, joilta l�ytyi hyv�t toimintaedellytykset kuten tervett�
>> ty�voimaa, raaka-aineita, liikenneyhteyksi� jne. Siit� sitten v�ke�
>> koulutettiin teht�viins� ja rakennettiin infraa. Erikoismiehet tulivat
>> muualta. N�in esim. Rautaruukki l�ysi Raahen, vaikka muitakin
>> paikkakuntia olisi ollut tarjolla.
>
> Se oli silloin ennen. Sotien j�lkeen ei viel� ollut miss��n p�in maailmaa
> sellaista valmista infraa, jota yritykset olisivat voineet hy�dynt��. Ja kun
> ei ollut, elettiin patruuna-aikaa, jossa tehdas koulutti v�kens�.
>
... ja v�h�n muutakin paikkakunnalla
>> Ajatus, ett� yhteiskunta kouluttaisi tehtaanv�ke� ammattiteht�viin,
>> kuulostaa naurettavalta.
>
> Siin� tapauksessa el�mme jo naurattavaa aikaa. Kehitys on nopeasti mennyt
> siihen, ett� yritys ilmoittaa etsiv�ns� sijoituspaikkaa tietynlaiselle
> tehtaalle ja kunnat ty�voimaviranomaisten avustamana veriss�p�in tappelevat
> yrityksen suosiosta. Ja poikkeuksetta sijoituspaikoista taisteltaessa
> tarjotaan valmiiksi koulutettua ty�voimaa - tai siis mittatilauksesta
> tehtaan tarpeisiin yhteiskunnan varoilla koulutettua ty�voimaa.
>
> Katsoppa esimerkki� vaikkapa seuraavista:
> * Simo vastaan Pyh�joki - Fennovoiman ydinvoimala
> * Jyv�skyl� vastaan Karkkila - Moventasin vaihteistotehdas
> * Jyv�skyl� vastaan Lahti - Neste Rally Finland
>
> Todella naurattavaa, ett� kunnan is�t konttaavat noitten firmojen ja
> tapahtumien per�ss� - naurattavaa, mutta v�ltt�m�t�nt�?
>
> Se vaan on mennyt nyt siihen, ett� ty�njako yritysten ja yhteiskunnan
> v�lill� on radikaalisti muuttunut globalisaation oloissa.
>
Minusta riitt�� kun paikkakunta esittelee resurssejaan ja vastaa
kyselyihin. Yritysten pit�isi vastata omistaan. Is�ntien konttaaminen ei
ole resurssi.
>>>> Kummallisia vaatimuksia on esitetty, esim. ett� korkeakoulusta
>>>> valmistunut insin��rin pit�isi olla tiedoiltaan valmis jonkin tiettyyn
>>>> yrityksen hommaan.
>>>
>>> Tuskin hyv�st� koulutuksesta haittaakaan olisi - ainakaan, jos kisa
>>> koulutettujen ihmisten ty�paikoista kiristyy entisest��n.
>>>
>> Hyv� peruskoulutus on aina plussaa. Mutta kehitys kehittyy niin
>> nopeasti, ett� koulu on aina per�ss�. Alasta riippuen tietysti.
>
> Totta. Ja erityisesti korkean teknologian yrityksiss� yritysten teknologia
> on sen verran edell� yliopistojen teknologiaa, ett� viimeinen silaus
> koulutuksesta annetaan yrityksis� (liikesalaisuudet), mutta silti n�iss�kin
> systeemeiss� valtaosa koulutuksesta laitetaan yhteiskunnan piikkiin.
> Mittatilauskoulutuksesta lienee paras esimerkki Oulun Yliopiston teknillinen
> tiedekunta, jolla on valtavan tiiviit yhteisty�suhteet alan yritysten
> kanssa - jopa niin tiiviit, ett� siell� oli yritysmaailman suoria edustajia
> professoreina. Esimerkkin� vaikkapa Seppo S�yn�j�kankaan (Polar-yritt�j�) CV
> : http://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_S%C3%A4yn%C3%A4j%C3%A4kangas Tosin
> S�yn�j�kangas siirtyi tieteen tekij�st� yritt�j�ksi eik� p�invastoin -
> p�invastaisiakin tapauksia Oulussa on runsaasti, mik�li tied�n.3
>
Oulun yliopistossa on monia hyvi� ratkaisuja, mm. ett� humanistit ja
teknologit opiskelevat samassa talossa. Jenkeissa apulaisproffan pit��
m��r�vuosin k�yd� teollisuuden hommissa, ettei asia unohdu ja opetus
pysyy ajan tasalla.
> Oulun Yliopiston rooli my�s Nokian alkutaipaleella on merkitt�v� (NMP:n
> p��konttorikin sijaitsi Oulun Yliopiston naapurissa voimakkaan kasvun
> vuosina).
>
>>>> Tied�n, ett� joillakin teollisuuden aloilla teollisuus maksaa
>>>> oppituolin kustannukset, ja t�m� on ok. Samoin kehityst�iden
>>>> aiheita ja rahoitusta voidaan tehd� yhdess�.
>>>
>>> Totta, mutta niinkuin sanottu, tilanne saattaa muuttua ja se tuskin
>>> muuttuessaan lis�� yritysten panostusta tuolla sektorilla. Suomessakin
>>> yritysten kiinnostus laadukkaaseen koulutukseen t�ht�� useimmiten
>>> verovarojen oikeaan kohdennukseen - yritykset hy�tyv�t enemm�n verovaroin
>>> tuetusta ammatillisesta korkeakoulutuksesta kuin kansalaisopistojen
>>> musiikkiryhmist� - noin niinkuin yksinkertaistettuna mallina esiin
>>> nostaakseni.
>>>
>> Tuommoinen ajattelu on mielest�ni valtion tukiin ripustautumista.
>> Tarpeet tulevat asiakkailta ja kehitysty� pit�isi tehd� yrityksess�.
>> Ehk� t�ss� onkin yksi syy ulosliputuksiin.
>
> Tukiin ripustautumista tai oikeammin toimintaymp�rist�jen kilpailuttamista.
Tinkimist�, iltalypsy�. Tuommoinen yhti� kertoo �kki�, mit�
paikkakunnalla saa ja pit�� tehd�.
> Ty�njakokysymys, jossa yritykset n�kev�t neuvotteluosapuolenaan yhteiskunnan
> eli ty�voiman (mies ja ��ni demokratiassa yhteiskunta ja ty�voima on melkein
> sama asia) ja maailmassahan on yhteiskuntia eli ty�l�isporukoita enempi kuin
> mielekk�it� teollisuusty�paikkoja => yhteiskuntien/ty�l�islaumojen v�linen
> kilpailu yrityksist� on l�hitulevaisuuden valtatrendi. Ja
> maailmanmarkkinoilla toimiva yritys tekee itsemurhan, jos se j�tt��
> hy�dynt�m�tt� tuon ja kilpailijat hy�dynt��....
>
> Minusta tilanne ei ole ty�l�isten n�k�kulmasta tietenk��n toivottava, mutta
> ei se kiist�m�ll� poistukaan. Tuohon ilmi��n on sopeuduttava - siit� ei
> kerta kaikkiaan p��se mihink��n.
>
Yhti�valta ei ole v�ltt�m�tt� hyv� asia. Aivan kuin ihmiset olisivat
taloutta varten, eik� p�invastoin. Ty� voidaan organisoida muutenkin
kuin yhti�iden kautta, tietysti ei niin tehokkaasti.
Muiden tulo markkinoille riippuu tuotteista, joita ostetaan.
>>>> Ett� kyll� yrityksen pit�isi olla kiinnostunut ty�voimastaan siin� kuin
>>>> laitteiston uusimisestakin.
>>>
>>> Tottahan ne on siit�kin kiinnostuneita - ja juuri siksi ne melko usein
>>> p��tyv�t ulosliputtamaan laitteistojaankin.
>>>
>> Laitteistot ovat siell� miss� yritys toimii. Jos yritys ei uusi
>> toimintaansa, laitteisto vain k�ytet��n loppuun.
>
> Ihan niinkuin suomalaisessa paperiteollisuudessa on tehty. Nyt taas paperin
> teko Suomessakin kannattaa kun puolet kapasiteetista (vanhimmat koneet)
> ajettiin alas. Mutta silti merkitt�vi� uudisinvestointeja ei tarvi
> suomalaisten toivoa. Kun nykyinen kalusto saadaan ajettua loppuun, tulee
> Suomesta paperin nettotuoja (pari vuotta sitten alkoi yleens� paperin
> tuonti).
>
Asiakaskunnasta, tuotteista ja kuljetuskustannuksista homma riippuu
paljon. On halvempi tuoda 10 yksikk�� Suomeen Saksasta kuin vied� 100
yksikk�� Suomesta Saksaan. Mahtaako palkkakustannukset painaa ollenkaan?
hautio
Rauno Kangas
>> Katsoppa esimerkki� vaikkapa seuraavista:
>> * Simo vastaan Pyh�joki - Fennovoiman ydinvoimala
>> * Jyv�skyl� vastaan Karkkila - Moventasin vaihteistotehdas
>> * Jyv�skyl� vastaan Lahti - Neste Rally Finland
>>
>> Todella naurattavaa, ett� kunnan is�t konttaavat noitten firmojen ja
>> tapahtumien per�ss� - naurattavaa, mutta v�ltt�m�t�nt�?
>>
>> Se vaan on mennyt nyt siihen, ett� ty�njako yritysten ja yhteiskunnan
>> v�lill� on radikaalisti muuttunut globalisaation oloissa.
>>
> Minusta riitt�� kun paikkakunta esittelee resurssejaan ja vastaa
> kyselyihin. Yritysten pit�isi vastata omistaan. Is�ntien konttaaminen ei
> ole resurssi.
Is�ntien konttaaminen ei ole resurssi, mutta se silti on.
>> Totta. Ja erityisesti korkean teknologian yrityksiss� yritysten
>> teknologia
>> on sen verran edell� yliopistojen teknologiaa, ett� viimeinen silaus
>> koulutuksesta annetaan yrityksis� (liikesalaisuudet), mutta silti
>> n�iss�kin
>> systeemeiss� valtaosa koulutuksesta laitetaan yhteiskunnan piikkiin.
>> Mittatilauskoulutuksesta lienee paras esimerkki Oulun Yliopiston
>> teknillinen
>> tiedekunta, jolla on valtavan tiiviit yhteisty�suhteet alan yritysten
>> kanssa - jopa niin tiiviit, ett� siell� oli yritysmaailman suoria
>> edustajia
>> professoreina. Esimerkkin� vaikkapa Seppo S�yn�j�kankaan (Polar-yritt�j�)
>> CV
>> : http://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_S%C3%A4yn%C3%A4j%C3%A4kangas Tosin
>> S�yn�j�kangas siirtyi tieteen tekij�st� yritt�j�ksi eik� p�invastoin -
>> p�invastaisiakin tapauksia Oulussa on runsaasti, mik�li tied�n.3
>>
> Oulun yliopistossa on monia hyvi� ratkaisuja, mm. ett� humanistit ja
> teknologit opiskelevat samassa talossa. Jenkeissa apulaisproffan pit��
> m��r�vuosin k�yd� teollisuuden hommissa, ettei asia unohdu ja opetus
> pysyy ajan tasalla.
Kaikissa kolikoissa on kaksi puolta. Tieteentekij�iden kontaktit
yritysmaailmaan takaavat sen, ett� opetus palvelee oppilaiden sijoittumista
ty�el�m��n, mutta toisaalta est�� aidon akateemisuuden.
>>> Tuommoinen ajattelu on mielest�ni valtion tukiin ripustautumista.
>>> Tarpeet tulevat asiakkailta ja kehitysty� pit�isi tehd� yrityksess�.
>>> Ehk� t�ss� onkin yksi syy ulosliputuksiin.
>>
>> Tukiin ripustautumista tai oikeammin toimintaymp�rist�jen
>> kilpailuttamista.
>
> Tinkimist�, iltalypsy�. Tuommoinen yhti� kertoo �kki�, mit�
> paikkakunnalla saa ja pit�� tehd�.
Totta ja kaiken lis�ksi arkip�iv��. Melkein jokaisela pienemm�ll�
suomalaispaikkakunnalla on yksi niin iso teollisuusty�nantaja, ettei silt�
en�� kunta kiell� yht��n mit��n - Tosin eip� tainnut edes punainen Kemi
aikoinaan Juuso "leiv�n is�" Waldenia ihan pienist� potkia ;-)
>> Minusta tilanne ei ole ty�l�isten n�k�kulmasta tietenk��n toivottava,
>> mutta
>> ei se kiist�m�ll� poistukaan. Tuohon ilmi��n on sopeuduttava - siit� ei
>> kerta kaikkiaan p��se mihink��n.
>>
> Yhti�valta ei ole v�ltt�m�tt� hyv� asia.
Harvoin on, jos koskaan.
> Aivan kuin ihmiset olisivat
> taloutta varten, eik� p�invastoin.
Ei kukaan pakota noita teollisuuspamppuja pokkaamaan - paitsi n�lk�.
> Ty� voidaan organisoida muutenkin
> kuin yhti�iden kautta, tietysti ei niin tehokkaasti.
Ty�voimalla on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa:
* ole niin kilpailukykyinen, ett� yritykset jonottavat luoksesi tai
* varaudu ty�llist�m��n itse itsesi
>> Ihan niinkuin suomalaisessa paperiteollisuudessa on tehty. Nyt taas
>> paperin
>> teko Suomessakin kannattaa kun puolet kapasiteetista (vanhimmat koneet)
>> ajettiin alas. Mutta silti merkitt�vi� uudisinvestointeja ei tarvi
>> suomalaisten toivoa. Kun nykyinen kalusto saadaan ajettua loppuun, tulee
>> Suomesta paperin nettotuoja (pari vuotta sitten alkoi yleens� paperin
>> tuonti).
>>
> Asiakaskunnasta, tuotteista ja kuljetuskustannuksista homma riippuu
> paljon. On halvempi tuoda 10 yksikk�� Suomeen Saksasta kuin vied� 100
> yksikk�� Suomesta Saksaan. Mahtaako palkkakustannukset painaa ollenkaan?
Palkkakustannukset painavat yll�tt�v�n paljon - paljon enemm�n kuin
paperiliitto v�itt��.
juhan
"juhan" <junnu....@eitoimi.baanamail.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:%EvAo.14841$7N7....@uutiset.elisa.fi...
>
> --
ps
hauhau
> "hauhau" <hannu...@gmail.com> kirjoitti
>
>>> Katsoppa esimerkkiä vaikkapa seuraavista:
>>> * Simo vastaan Pyhäjoki - Fennovoiman ydinvoimala
>>> * Jyväskylä vastaan Karkkila - Moventasin vaihteistotehdas
>>> * Jyväskylä vastaan Lahti - Neste Rally Finland
>>>
>>> Todella naurattavaa, että kunnan isät konttaavat noitten firmojen ja
>>> tapahtumien perässä - naurattavaa, mutta välttämätöntä?
>>>
>>> Se vaan on mennyt nyt siihen, että työnjako yritysten ja yhteiskunnan
>>> välillä on radikaalisti muuttunut globalisaation oloissa.
>>>
>> Minusta riittää kun paikkakunta esittelee resurssejaan ja vastaa
>> kyselyihin. Yritysten pitäisi vastata omistaan. Isäntien konttaaminen ei
>> ole resurssi.
>
> Isäntien konttaaminen ei ole resurssi, mutta se silti on.
>
Sääli kuntalaisia.
>>>> Tuommoinen ajattelu on mielestäni valtion tukiin ripustautumista.
>>>> Tarpeet tulevat asiakkailta ja kehitystyö pitäisi tehdä yrityksessä.
>>>> Ehkä tässä onkin yksi syy ulosliputuksiin.
>>>
>>> Tukiin ripustautumista tai oikeammin toimintaympäristöjen
>>> kilpailuttamista.
>>
>> Tinkimistä, iltalypsyä. Tuommoinen yhtiö kertoo äkkiä, mitä
>> paikkakunnalla saa ja pitää tehdä.
>
> Totta ja kaiken lisäksi arkipäivää. Melkein jokaisela pienemmällä
> suomalaispaikkakunnalla on yksi niin iso teollisuustyönantaja, ettei siltä
> enää kunta kiellä yhtään mitään - Tosin eipä tainnut edes punainen Kemi
> aikoinaan Juuso "leivän isä" Waldenia ihan pienistä potkia ;-)
>
Kuntaliitoksia käyntiin.
>> Työ voidaan organisoida muutenkin
>> kuin yhtiöiden kautta, tietysti ei niin tehokkaasti.
>
> Työvoimalla on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa:
> * ole niin kilpailukykyinen, että yritykset jonottavat luoksesi tai
> * varaudu työllistämään itse itsesi
>
Tunnista asiakkaasi. Onko asiakas tuo yritys, joka työllistää muutaman,
vai joku tuotteen ostaja.
>>> Ihan niinkuin suomalaisessa paperiteollisuudessa on tehty. Nyt taas
>>> paperin
>>> teko Suomessakin kannattaa kun puolet kapasiteetista (vanhimmat koneet)
>>> ajettiin alas. Mutta silti merkittäviä uudisinvestointeja ei tarvi
>>> suomalaisten toivoa. Kun nykyinen kalusto saadaan ajettua loppuun, tulee
>>> Suomesta paperin nettotuoja (pari vuotta sitten alkoi yleensä paperin
>>> tuonti).
>>>
>> Asiakaskunnasta, tuotteista ja kuljetuskustannuksista homma riippuu
>> paljon. On halvempi tuoda 10 yksikköä Suomeen Saksasta kuin viedä 100
>> yksikköä Suomesta Saksaan. Mahtaako palkkakustannukset painaa ollenkaan?
>
> Palkkakustannukset painavat yllättävän paljon - paljon enemmän kuin
> paperiliitto väittää.
>
Vai lienevätkö neuvotteluvaltti?
hautio
Rauno Kangas
>>>> Katsoppa esimerkki� vaikkapa seuraavista:
>>>> * Simo vastaan Pyh�joki - Fennovoiman ydinvoimala
>>>> * Jyv�skyl� vastaan Karkkila - Moventasin vaihteistotehdas
>>>> * Jyv�skyl� vastaan Lahti - Neste Rally Finland
>>>>
>>>> Todella naurattavaa, ett� kunnan is�t konttaavat noitten firmojen ja
>>>> tapahtumien per�ss� - naurattavaa, mutta v�ltt�m�t�nt�?
>>>>
>>>> Se vaan on mennyt nyt siihen, ett� ty�njako yritysten ja yhteiskunnan
>>>> v�lill� on radikaalisti muuttunut globalisaation oloissa.
>>>>
>>> Minusta riitt�� kun paikkakunta esittelee resurssejaan ja vastaa
>>> kyselyihin. Yritysten pit�isi vastata omistaan. Is�ntien konttaaminen ei
>>> ole resurssi.
>>
>> Is�ntien konttaaminen ei ole resurssi, mutta se silti on.
>>
> S��li kuntalaisia.
Ei se ole pelk�st��n s��li, sill� esimekiksi Moventasia mielistelem�ll�
(edell� esitellyist� esimerkeist� tuo, jota olen l�himp�� seurannut)
kaupunginjohtaja Andersson sai hankittua kaupunkilaisille 200 kohtuullisen
hyvin palkattua teollisuusty�paikkaa - joista tosin nelj�nnes on jo
YT-neuvoteltu pois.
>>> Tinkimist�, iltalypsy�. Tuommoinen yhti� kertoo �kki�, mit�
>>> paikkakunnalla saa ja pit�� tehd�.
>>
>> Totta ja kaiken lis�ksi arkip�iv��. Melkein jokaisela pienemm�ll�
>> suomalaispaikkakunnalla on yksi niin iso teollisuusty�nantaja, ettei
>> silt�
>> en�� kunta kiell� yht��n mit��n - Tosin eip� tainnut edes punainen Kemi
>> aikoinaan Juuso "leiv�n is�" Waldenia ihan pienist� potkia ;-)
>>
> Kuntaliitoksia k�yntiin.
Ei kuntaliitokset tuota ongelmaa riit� ratkaisemaan, sill� kansa tarvii
leip�� ja "leiv�n is�t" tiet�� sen. Yh� suuremmat kunnat joutuu
konttailemaan ty�paikkojen per�ss�.
>>> Ty� voidaan organisoida muutenkin
>>> kuin yhti�iden kautta, tietysti ei niin tehokkaasti.
>>
>> Ty�voimalla on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa:
>> * ole niin kilpailukykyinen, ett� yritykset jonottavat luoksesi tai
>> * varaudu ty�llist�m��n itse itsesi
>>
> Tunnista asiakkaasi. Onko asiakas tuo yritys, joka ty�llist�� muutaman,
> vai joku tuotteen ostaja.
Periaatteessa kaikki ostavat ja myyv�t, kuka mit�kin. On vain olemassa yksi
sakki - ammattiyhdistysliikkeeet - jotka eiv�t viel� ole havahtuneet siihen,
ett� hekin ovat "vain" ty�voimakauppiaita.
>> Palkkakustannukset painavat yll�tt�v�n paljon - paljon enemm�n kuin
>> paperiliitto v�itt��.
>>
> Vai lienev�tk� neuvotteluvaltti?
Valhe...em�valhe...tilasto - ja jokainen osapuoli laatii neuvottelujen
pohjaksi omat tilastonsa. Esimerkiksi paperiliitto muistaa aina
palkkaneuvotteluissaan mainita, ett� paperitonnin hinnassa palkkojen osuus
on vain 8 % - ja siksi niill� ei ole mukamas merkityst�. Tuo 8 % tosiaan
l�ytyy paperitonnin kustannuskorista - se on paperitehtaan lattiatason
palkkojen osuus. Mutta kun siihen lis�t��n paperitehtaan toimihenkil�itten
palkat, sellumiesten palkat, metsureitten ja motomiesten palkat etc. koko
ketjun l�pi, onkin palkkojen osuus kustannuksista yht' �kki� noussutkin liki
puoleen siit� paperitonnin hinnasta - ja asian ryhtyykin taas merkitsem��n.
Antti Tolamo
> Antti Tolamo pretended :
>> 4.11.2010 21:36, JiiHoo kirjoitti:
>
>>> Miten niin ei voi? Yhteiskunta ottakoon omalle kontolleen lapsen teosta
>>> nainen alkaa lisääntymään.
>>>
>>
>> osa yhteiskuntaa.
>
> Mutta tällöin yritykselle on aivan sama palkkaako miehen tai naisen, jos
> ovat yhtä päteviä. Nyttenhän yritys voi säästää poikimiskulut
> palkkaamalla vain miehiä.
>
> Yhteiskunnan hoitaessa homman rasitus jakaantuu tasan kaikkien yritysten
> kesken.
>
Tätähän on yritetty käsittääkseni.
Ongelma lienee se nyt että tässä olisi häviäjiä ja voittajia jos tuo
muuttuisi? Naisvaltaiset alathan ovat pitkään vaatineet että se rasite
naisten poissaoloista synnytyksen takia pitäisi jakaa kaikkien alojen
kesken. Miesvaltaiset teollisuusalat ovat tainneet olla kovimpia
vastaanhangoittelijoita.
Eli olet oikeilla jäljillä, mutta työantajat itse torpedoivat tuota
toisten työantajien ja työntekijöiden vahingoksi.
T:
Antti
Antti Tolamo
Näinhän se on. Oikea koulutus vaatisi aika paljon enemmän poissaoloa työstä.
>
>> Työnantajien pitäisi tietää mitä he tarvitsevat tulevaisuudessa ja myös
>> vähän järjestellä puitteita sitä varten sekä kertoa osviittaa, muuten ei
>> tarvita Nobelistia kertomaan että rakenne työttömyys on taattua sekä
>> paheneva asia. Kun edes työssäolevat eivät pääse oppimaan uutta kun
>> eivät ehdi eivätkä tiedä mitä pitäisi oppia.
>>
>> Suomessa on sellainen ihmeellinen, lieneeko hyvinvointiyhteiskunnan
>> sivuvaikutus, että osaavat ihmiset ilmestyvät jotenkin tyhjästä ilman
>> että firma siihen uhraa muuta kuin pakolliset verot. Kyllä se vähän
>> enemmän vaatii, itse en ainakaan usko että suurinta osaa esim. teknisen
>> alan jutuista opetetaan edes koulussa.
>>
> Opettaja voi olla tyytyväinen, kun saa oppilaansa hyvälle ja
> arvostetulle työpaikalle. Työnantaja arvioi kyvyt ja koulutustarpeen
> erikseen. Jos työpaikalla vaaditaan yhteiskunnalta ammattivalmiuksia, se
> on sama kuin vaatisi yhteiskunnan tukea liiketoimintaan.
Näinhän se on.
>
>> Meidän koulutus systeemi on ihan täysin alimitoitettu vaatimuksiin
>> nähden eikä ne koulutustandardit monesti vastaa sitä mitä yritykset
>> tarvitsevat.
>>
> Kunnon peruskoulutuksen pitäisi riittää. Koulutus on ollut tasokas,
> kun valmistuvat sijoittuvat eri puolille elinkeinoelämää. Omat
> kurssikaverini, eläkkeellä jo, ovat toimineet eri tehtävissä
> geologiassa, rakentamisessa, kaivosalalla, ympäristöselvityksissä,
> tutkijoina ja opettajina, atk-alalla, vakuutusalalla,
> taloushallinnossa, instrumentin rakentajina, konsultteina ja
> yrittäjinä.
>
> Nykyistä koulutusjärjestelmää en tunne riittävästi, mutta omastani olen
> kiitollinen fiksuille opettajille.
>
>
>
> hautio
Nykyisessä systeemissä taso on madaltunut koko ajan minusta. Oppilailta
teoriassa vaaditaan enemmän asioita mitä pitäisi osata, mutta osaavat
käytännössä ne asiat huonommin sitten kuin ennen.
Laajuus on kasvanut mutta samalla se minimi taso millä pääsee läpi on
laskenut vauhdilla monessa paikaka.
Systeemi on turhan helppo päästä läpi mikä on johtanut kovaan
korkeakoulutettujen ylitarjontaan ja samalla tilanteeseen missä sen
koulutuksen merkitys on paljolti nollautunut kun se ei ole mitään minimi
standardia. Vaan siitä porukasta löytyy aivan kaikenlaista 'osaajaa'
joista moni ehkä olisi ennen vanhaan kuulunut opistoihin tai
ammattikouiuun taitojensa sekä ymmärryksensä vuoksi.
Eikä siinä mitään pahaa sinällään, se on vaan minulle mysteemi miksi
kaikki juoksevat sitä koulutusputkea vain päästäkseen joukoksi isoa
massaa jossa on sikoja sekä helmiä mielivaltaisesti sekaisin.
Tutkinnot ovat standardeja, mutta jos standardit ovat liian väljiä niin
kuka niihin voi luottaa tai käyttää? Tuossa on pähkinän kuoressa
suomalaisen korkeakoulutusjärjestelmän ongelma.
Pitäisi saada joku järki ja karsia pois huonoja koulutuksia etteivät ne
mene sekaisin hyvien kanssa.
T:
Antti
Antti Tolamo
>
>> 5.11.2010 15:46, hauhau kirjoitti:
>>> Rauno Kangas wrote:
>>>
>>>> "hauhau"<hannu...@gmail.com> kirjoitti
>>>>
>>>>> koulutuksesta. Nyt t�t� s�lytet��n yhteiskunnalle.
>>>>
>>>> Globaalissa taloudessa kukin itsen�inen ryhm� vastaa ensisijaisesti oman
>>>> ryhm�ns� kilpailukyvyst�. Yritykset odottavat, ett� ty�voima kantaa
>>>> ensisijaisen vastuun omasta ammattitaidostaan ja ahkeruudestaan - siis
>>>>
>>>> Tokihan yrityksi� kiinnostaa oman kotiseutunsa koulutustarjonta, mutta turha
>>>> on kuvitella, ett� yritysmaaila ottaisi vetovastuun kansansivistysty�st�.
>>>>
>>> Yrityksen tarvitsema koulutus ei ole kansansivistysty�t�. Eik�
>>> sivistynyt kansalainen voi aina kuvitella mit� ja miten yrityksiss�
>>> ty�skennell��n. Kun on n�it� missioita
>>>
>>> Kummallisia vaatimuksia on esitetty, esim. ett� korkeakoulusta
>>> yrityksen hommaan.
>>>
>>> Tied�n, ett� joillakin teollisuuden aloilla teollisuus maksaa
>>> oppituolin kustannukset, ja t�m� on ok. Samoin kehityst�iden
>>> aiheita ja rahoitusta voidaan tehd� yhdess�.
>>>
>>> laitteiston uusimisestakin.
>>>
>>>
>>
>> N�inh�n se on. T�ytyy my�s muistaa ett� ei keskiverto ty�nhakija pysty
>> ennakoimaan firman Y� tarpeita. Ja ett� suurin osa ty�ntekij�ist�
>> kuluttaa maksetun valveillaolo ajansa siihen mihin ty�antaja k�skee.
>>
>> Jos siihen aikaan ei kuulu kehitt�� uusia taitoja, niin onko se
>> ty�ntekij�n vika jos ei opi uusimpia taitoja?
>>
>> Eih�n ty�ntekij�t sent��n omaa telepaattisia taitoja sek� kristalli
>> palloa tiet��kseen mit� yritys tarvitsee tulevaisuudessa. Eik� ole
>> rinnakkaisulottovuuttakaan saatavilla miss� voisi samaan aikaan kun k�y
>> yhdess� ty�ss�, niin toisessa ulottovuudessa kehitt�� itse��n.
>>
> Ty�nantajan puolelta koulutussuunnitelmat tulevat. 1-2 pv/vuosi on
> l�hinn� virkistyst� ty�kavereiden kanssa.
>
>> Ty�nantajien pit�isi tiet�� mit� he tarvitsevat tulevaisuudessa ja my�s
>> v�h�n j�rjestell� puitteita sit� varten sek� kertoa osviittaa, muuten ei
>> tarvita Nobelistia kertomaan ett� rakenne ty�tt�myys on taattua sek�
>> paheneva asia. Kun edes ty�ss�olevat eiv�t p��se oppimaan uutta kun
>> eiv�t ehdi eiv�tk� tied� mit� pit�isi oppia.
>>
>> Suomessa on sellainen ihmeellinen, lieneeko hyvinvointiyhteiskunnan
>> ett� firma siihen uhraa muuta kuin pakolliset verot. Kyll� se v�h�n
>> enemm�n vaatii, itse en ainakaan usko ett� suurinta osaa esim. teknisen
>> alan jutuista opetetaan edes koulussa.
>>
> arvostetulle ty�paikalle. Ty�nantaja arvioi kyvyt ja koulutustarpeen
> erikseen. Jos ty�paikalla vaaditaan yhteiskunnalta ammattivalmiuksia, se
> on sama kuin vaatisi yhteiskunnan tukea liiketoimintaan.
>
>> n�hden eik� ne koulutustandardit monesti vastaa sit� mit� yritykset
>> tarvitsevat.
>>
> Kunnon peruskoulutuksen pit�isi riitt��. Koulutus on ollut tasokas,
> kun valmistuvat sijoittuvat eri puolille elinkeinoel�m��. Omat
> kurssikaverini, el�kkeell� jo, ovat toimineet eri teht�viss�
> geologiassa, rakentamisessa, kaivosalalla, ymp�rist�selvityksiss�,
> tutkijoina ja opettajina, atk-alalla, vakuutusalalla,
> taloushallinnossa, instrumentin rakentajina, konsultteina ja
>
T�st� olen ihan samaa mielt�.
Yleisestikin ottaen, kannattaako palkata ihmisi� jotka oppivat hyvin
kaikissa tilanteissa vai ihmisi� jotka osaavat valmiiksi hyvin jo yhden
asian? Kun v�itt�isin ty�ilmoituksia katsellessa ett� suurin osa
suomalaisista firmoista hakee j�lkimm�ist�.
Minusta fiksu osaavat ihminen ei ehk� ole erinomainen joka-alalla, mutta
todenn�k�isesti pystyy ainakin keskiverto parempiin suorituksiin
useimmissa asioissa.
Eli palkataanko ihmisi� vai jonkun asian osaajia? Minusta ihmiset ovat
joustavampia.
T:
Antti
JuKu
Ei ns. tasapuolisuus poistu, vaikka maksajana olisi kuka hyvänsä.
Nainen on synnytyksen jälkeen poissa töistä ja aiheuttaa
työjärjestelyjä. Eli on lisäksi 'vaadittava', että nainen ja mies
pitäisi yhtä pitkän 'äitiysloman'.
Miksiköhän tuostakin on tullut ongelma, ei se sitä ollut 50-vuotta
sitten...ahneus menee älyttömyyksiin kun ei enää kakaroitakaan ole
kannattavaa tehdä.
--
JuKu
JiiHoo
> 5.11.2010 21:59, JiiHoo kirjoitti:
>>
>> Mutta tällöin yritykselle on aivan sama palkkaako miehen tai naisen, jos
>> ovat yhtä päteviä. Nyttenhän yritys voi säästää poikimiskulut
>> palkkaamalla vain miehiä.
>>
>> Yhteiskunnan hoitaessa homman rasitus jakaantuu tasan kaikkien yritysten
>> kesken.
>>
>
> Ongelma lienee se nyt että tässä olisi häviäjiä ja voittajia jos tuo
> muuttuisi? Naisvaltaiset alathan ovat pitkään vaatineet että se rasite
> naisten poissaoloista synnytyksen takia pitäisi jakaa kaikkien alojen kesken.
> Miesvaltaiset teollisuusalat ovat tainneet olla kovimpia
> vastaanhangoittelijoita.
Vastustaisin minäkin, jos olettaisin että omalle firmalle tulisi
kuluja, joita sillä ei nyt ole. Tietenkin myös kannattaisin, jos oman
firman kuluja tasattaisiin muiden maksettavaksi.
Onhan se niinkin, että etenkin vihreät etunenässä ovat laittamassa
firmoille yhä enemmän veroja joita ei ulkomailla ole. Kun tarpeeksi
laitetaan erilaisia maksuja, niin kyllä sillä saadaan tapettua kaikki
firmat.
JiiHoo
> Tutkinnot ovat standardeja, mutta jos standardit ovat liian väljiä niin kuka
> niihin voi luottaa tai käyttää? Tuossa on pähkinän kuoressa suomalaisen
> korkeakoulutusjärjestelmän ongelma.
>
> Pitäisi saada joku järki ja karsia pois huonoja koulutuksia etteivät ne mene
> sekaisin hyvien kanssa.
Eikös ulkomailla tuo asia ole ratkaistu niin, että on paskayliopistoja
ja sitten on huippuyliopistoja.
Huippuyliopistosta saatu tutkinto on tae henkilön kyvyistä, kun taas
paskayliopiston tutkinnolla ei tee paljon mitään. Pitää sen lisäksi
jotenkin pystyä todistamaan osaavansa sen mitä tutkinnossa lukee.
JiiHoo
> Miksik�h�n tuostakin on tullut ongelma, ei se sit� ollut 50-vuotta
> sitten...ahneus menee �lytt�myyksiin kun ei en�� kakaroitakaan ole
> kannattavaa tehd�.
Ennen vanhaanhan tuo hoidettiin kylm�n j�rkev�sti niin, ett� naisella
oli niin huono palkka, ett� se kompensoi poissaolot.
Nyky��n noin ei sitten saisi tehd� eik� saa edes kysy�
ty�h�nottohaastattelussa poikimissuunnitelmia.
Onhan se nyt ty�nantajalle ongelma.
juhan
Antti Tolamo
> Antti Tolamo wrote on 7.11.2010 :
>> Tutkinnot ovat standardeja, mutta jos standardit ovat liian väljiä
>> niin kuka niihin voi luottaa tai käyttää? Tuossa on pähkinän kuoressa
>> suomalaisen korkeakoulutusjärjestelmän ongelma.
>>
>> Pitäisi saada joku järki ja karsia pois huonoja koulutuksia etteivät
>> ne mene sekaisin hyvien kanssa.
>
> Eikös ulkomailla tuo asia ole ratkaistu niin, että on paskayliopistoja
> ja sitten on huippuyliopistoja.
>
> Huippuyliopistosta saatu tutkinto on tae henkilön kyvyistä, kun taas
> paskayliopiston tutkinnolla ei tee paljon mitään. Pitää sen lisäksi
> jotenkin pystyä todistamaan osaavansa sen mitä tutkinnossa lukee.
>
Ei sitä ole ratkaistu. Yhdysvalloissa on vaikka kuinka monta
huippuyliopistoa, mutta silti osaavaa väkeä pitää tuoda ulkomailta
niihinkin.
Koulujen rankkaus on pitkälti sitä että todetaan tilanne ei sitä että
sille tehdään mitään.
T:
Antti
Antti Tolamo
>>> suurempia laskea. N�in siksi, ett� globaalissa taloudessa ty�voima
>>> saattaa
>>> huomata kouluttautumisen kilpailukykytekij�ksi. Jos esimerkiksi
>>> kehittyvien
>>> talouksien ty�l�iset huomaavat, ett� kouluttautumalla laumoittain saisi
>>> houkutelluksi teollisuusty�t� paikkakunnalle, saattaa yritysten
>>> j�rjest�m��
>>> koulutusta kaipaava ryhm� huomata ty�paikkojensa pakenevan maasta.
>>>
>> Nykytilannetta en tunne, mutta aiemmin yritykset pyrkiv�t
>> paikkakunnille, joilta l�ytyi hyv�t toimintaedellytykset kuten tervett�
>> ty�voimaa, raaka-aineita, liikenneyhteyksi� jne. Siit� sitten v�ke�
>> koulutettiin teht�viins� ja rakennettiin infraa. Erikoismiehet tulivat
>> paikkakuntia olisi ollut tarjolla.
>
> Se oli silloin ennen. Sotien j�lkeen ei viel� ollut miss��n p�in maailmaa
> sellaista valmista infraa, jota yritykset olisivat voineet hy�dynt��. Ja kun
> ei ollut, elettiin patruuna-aikaa, jossa tehdas koulutti v�kens�.
Luuletko ett� Kiinassa on ollut koulu jokaista alaa varten mit� on
rakennettu tehdas?
Siell� on noin 300 miljoonan ihmisten keskiluokka, jota varten Kiinassa
ei vaan ole voinut olla valmiita koulutusta joka teht�v�� varten.
Koska noin 20 vuotta sitten ei noita tehtaita ja monia alojaa vaan ollut
niin ei ole voinut olla opettajiakaan niihin.
Toki ulkomailta on tuotu osaamista, mutta siltikin se perusjamppa tai
v�h�n korkeampi ei ole voinut joka paikkaan mitenk��n menn� uudella
alalle mitk��n koulutus paperit k�dess�.
T�ss� oikeastaan minusta n�kee sen mik� ero on _joustavuudessa_
yhteiskuntien v�lill�. Kiinalaisesta sikafarmarista voi tulla
tehdasty�ntekij� tai vaikka p�rssimeklari, mutta jotta Suomessa p��set
edes yritt�m��n pit�� oll kk-tutkinto, kokemusta ja juuri teht�v��n
sopiva CV.
Mit��n erityisest� syyt� t�h�n eroon ei ole, kuin suomalaisten
ty�antajien laiskuus, tyhmyys tai osaamattomuus. Ja t�t� en sano
ilkeytt�ni, vaan yksinkertaisesti keksi muita syit�.
Tai ainakaan min� en keksi miksi mukamas 50-luvulla Suomessa olisi voitu
kouluttaa firman toimesta talonpojista ties mit� ja Kiinassa 90-luvulla
my�s, mutta 2010 AD se ei onnistukaan suomalaisista korkeakoulutetuista
tai lukion k�yneist�.
Vai osaatko sin� selitt�� miksi se on yht�kki� niin vaikeaa l�yt��
sopivaa ty�voimaa, tai oikeammin tehd� sit�? Kyll� ne suomalaiset firmat
menee kanttuvei, jos yritt�j�t/omistajat eiv�t saa 5 miljoonan kansan
hyvinkoulutuista ihmisist� ty�voimaa itselleen omin avuin mutta 1,4
miljardin Kiina saan talonpojista kun firmat kouluttavat itse.
Kannattaisi minusta elinkeinoel�m�n lopettaa se ikuinen valitus
sopivasta ty�voimasta, ja ottaa v�h�n sit� kuuluistaa
oma-aloitetteisuutaa k�ytt��n etteiv�t vaikuta ihan uusavuttomilta
tolloilta jota kiinalaiset vet�v�t lounaallaakin perseelleen
puolivahingossa.
Tai sitten turpa kiinni, ainakin eiv�t vaikuttaisi yht� tyhmilt� kuin nyt.
T:
Antti
JiiHoo
> 7.11.2010 23:28, JiiHoo kirjoitti:
>> Huippuyliopistosta saatu tutkinto on tae henkil�n kyvyist�, kun taas
>> paskayliopiston tutkinnolla ei tee paljon mit��n. Pit�� sen lis�ksi
>> jotenkin pysty� todistamaan osaavansa sen mit� tutkinnossa lukee.
>>
>
> Ei sit� ole ratkaistu. Yhdysvalloissa on vaikka kuinka monta
> huippuyliopistoa, mutta silti osaavaa v�ke� pit�� tuoda ulkomailta niihinkin.
Minun k�sitt��kseni niit� ei tuoda, vaan osaava v�ki suorastaan yritt��
tunkea v�kisin niihin.
Sit� sanotaan kilpailuksi.
Enp� usko, ett� Suomellekaan olisi haittaa, jos osaava v�ki ulkomailta
pyrkisi Suomen yliopistoihin.
> Koulujen rankkaus on pitk�lti sit� ett� todetaan tilanne ei sit� ett� sille
> tehd��n mit��n.
Kenen sille jotain pit�isi sitten tehd�? Koulut itse tekev�t varmasti
jotain, koska ei sit� tuurilla olla maailman parhaiden listalla
vuodesta toiseen.
ps
ps
ps
hauhau
> JuKu submitted this idea :
>> Miksiköhän tuostakin on tullut ongelma, ei se sitä ollut 50-vuotta
>> sitten...ahneus menee älyttömyyksiin kun ei enää kakaroitakaan ole
>> kannattavaa tehdä.
>
> Ennen vanhaanhan tuo hoidettiin kylmän järkevästi niin, että naisella
> oli niin huono palkka, että se kompensoi poissaolot.
>
> Nykyään noin ei sitten saisi tehdä eikä saa edes kysyä
> työhönottohaastattelussa poikimissuunnitelmia.
>
> Onhan se nyt työnantajalle ongelma.
>
Samapalkkaisuus pitäisi määrittää NimellinenPalkka / TehollinenTyöAika
perusteella vaikka vuosittain?
hau
ps
--
korkeimman luokituksen saanut kakaraskeidahenkilö saa
kakaraskeida-tulkinnan vastineeksi pelkäöstään kirjoittamalla
kakakraskeidahaaroihin keskustelussa
- Rauno Kangas s.k.politiikka 5.11.2007
--
Ja koska olen päättänyt olla kommentoimatta hyvin tarkoitus-
hakuisilta haisevia yksisilmäisyyksiä, jääkööt tälläkin kertaa
kertomatta, että trakoitin Ruotsin edelläkävijyydellä jotain
muuta kuin korkeata verotusta. - Rauno Kangas 20.9.2010
Rauno Kangas
Rauno Kangas
Rauno Kangas
JiiHoo
Ammattiyhdistykset tulisivat taistelemaan tuollaista ehdotusta vastaan
kaikin voimin. Onhan se nyt niin väärin, että joku pirun ahkera
työläinen saisi vaikka tuplapalkkaa samassa työssä olevaan tumpeloon
verrattuna.
Myöskään sairastelu, krapula, synnyttäminen ja muut työssäpoissaolot
eivät saa vaikuttaa millään tavalla palkkaan tai
etenemismahdollisuuksiin.
Antti Tolamo
> Antti Tolamo was thinking very hard :
>> 7.11.2010 23:28, JiiHoo kirjoitti:
>
>>> Huippuyliopistosta saatu tutkinto on tae henkil�n kyvyist�, kun taas
>>> paskayliopiston tutkinnolla ei tee paljon mit��n. Pit�� sen lis�ksi
>>> jotenkin pysty� todistamaan osaavansa sen mit� tutkinnossa lukee.
>>>
>>
>> Ei sit� ole ratkaistu. Yhdysvalloissa on vaikka kuinka monta
>> huippuyliopistoa, mutta silti osaavaa v�ke� pit�� tuoda ulkomailta
>> niihinkin.
>
> Minun k�sitt��kseni niit� ei tuoda, vaan osaava v�ki suorastaan yritt��
> tunkea v�kisin niihin.
>
> Sit� sanotaan kilpailuksi.
Ei se ole kilpailua oikeasti yliopistojen kesken. Kaikki varakkaat ja
suositut yliopistot ovat melkein poikkeuksetta olleet paikoissa joissa
on ollut eniten vaurautta.
Aina sellaisiin maihin riitt�� tulijoita, yli tarjonnan koska
mahdollisuudet ovat niiss� paremmat kuin miss��n muualla. Ja kun on
paljon fiksuja ihmisi� jotka ker��ntyv�t muualta, taso nousee
automaattisesti koska heill� on aina tapana ker��nty samanhenkisten sek�
yht� kyvykk�iden ihmisten joukkoon.
Jos Yhdysvaltojen talous esim. joutuu alam�keen pitk�ksi aikaa ja muut
nousevat, niin ne parhaat korkeakoulut siirtyv�t toisiin maihin
yll�olevan takia. Kilpailu ei ole yliopistojen kesken viimek�dess�, vaan
talouksien.
Tai tied�tk� yht��n huippuyliopistoa k�yhtyvist� maista kuten vaikka
Kreikka, Portugali tai Italia?
> Enp� usko, ett� Suomellekaan olisi haittaa, jos osaava v�ki ulkomailta
> pyrkisi Suomen yliopistoihin.
Se ei vaan tule tapahtumaan, koska meill� ei ole tarjota joka alalla
sellaisia mahdollisuuksia mit� isommilla mailla on.
Asia mik� tuntuu olevan vaikea tajuta Suomessa, kun meill� on
sinisilm�inen usko johonkin mystiseen koulutuksen standardeihin ja
tasoon. Min� taas uskon ett� ihmiset tulevat mahdollisuuksien per�ss�,
ja heid�n tulonsa korreloivat aika pitk�lle sen suhteen kuinka paljon
mahdollisuuksia yliopiston ymp�rill� on p��st� oppimaan sek� tekem��n uutta.
Anglo-amerikkalaisilla mailla on ison ja jatkuvan maahanmuuton sek�
talouksien koon takia selv� ja ehdoton kilpailu etu meihin.
>
>> Koulujen rankkaus on pitk�lti sit� ett� todetaan tilanne ei sit� ett�
>> sille tehd��n mit��n.
>
> Kenen sille jotain pit�isi sitten tehd�? Koulut itse tekev�t varmasti
> jotain, koska ei sit� tuurilla olla maailman parhaiden listalla vuodesta
> toiseen.
Miksi pit�isi l�hte� siit� mit� koulut itse haluavat tehd�? Niill�h�n on
intressi pit�� opettajan paikkoja yll� ja saada rahaa jotta homma py�rii
nykyisell��n.
Jos yritysmaailmasta haetaan dynamiikka, niin se haetaan sit� kautta
ett� kun homma ei toimi, firma poistuu ja osaavammat ihmiset perustavat
paremman joka tekee asiat, toivottavasti, paremmin.
Miksei t�m� toimisi kouluissakin? Pakkoko niit� on pit�� pystyss� ja
yritt�� kilpailuttaa nykyisist� l�ht�kohdista jos perusongelma olisi se
vaikka ett� orgaanisaatioilta on kadonnut visio, tahto ja energia muuhun
kuin puolustaa nykyist� tilannetta?
Kun monet suomalaisia korkeakouluja ei rankata hirve�n korkealle,niin
miksei niit� voisi purkaa ja rakentaa alusta uudelleen?
T:
Antti
Antti Tolamo
> hauhau explained :
>> JiiHoo wrote:
>>
>>> JuKu submitted this idea :
>>>> Miksiköhän tuostakin on tullut ongelma, ei se sitä ollut 50-vuotta
>>>> sitten...ahneus menee älyttömyyksiin kun ei enää kakaroitakaan ole
>>>> kannattavaa tehdä.
>>>
>>> Ennen vanhaanhan tuo hoidettiin kylmän järkevästi niin, että naisella
>>> oli niin huono palkka, että se kompensoi poissaolot.
>>>
>>> Nykyään noin ei sitten saisi tehdä eikä saa edes kysyä
>>> työhönottohaastattelussa poikimissuunnitelmia.
>>>
>>> Onhan se nyt työnantajalle ongelma.
>>>
>> Samapalkkaisuus pitäisi määrittää NimellinenPalkka / TehollinenTyöAika
>> perusteella vaikka vuosittain?
>
> Ammattiyhdistykset tulisivat taistelemaan tuollaista ehdotusta vastaan
> kaikin voimin. Onhan se nyt niin väärin, että joku pirun ahkera
> työläinen saisi vaikka tuplapalkkaa samassa työssä olevaan tumpeloon
> verrattuna.
> Myöskään sairastelu, krapula, synnyttäminen ja muut työssäpoissaolot
> eivät saa vaikuttaa millään tavalla palkkaan tai etenemismahdollisuuksiin.
>
Ei minusta siihen tarvita ay-liikettä. Työantajillahan ei ole intressiä
tuplata kenenkään palkkoja ja monesti tuntuu että firmoissa ihmisten
palkat synkronisoidaan siten että samasta tehtävästä maksetaan sama
kaikille.
Minusta tuossa on kyllä sikäli myös työantajan etu nähtävissä, että kun
menet pyytämään lisää palkkaa niin eteen voidaan lyödä se taulukko
tehtävä jaoitteluineen mistä sanotaan että 'kaikki saavat sen saman' ja
'nyt ei ole varaa palkankorotuksiin' perään.
Nuo ovat tietääkseni ne kaksi yleisintä syytä miksi palkankorotukset
tyrmätään.
T:
Antti
JiiHoo
> 8.11.2010 16:52, JiiHoo kirjoitti:
>> hauhau explained :
>> Ammattiyhdistykset tulisivat taistelemaan tuollaista ehdotusta vastaan
>> kaikin voimin. Onhan se nyt niin väärin, että joku pirun ahkera
>> työläinen saisi vaikka tuplapalkkaa samassa työssä olevaan tumpeloon
>> verrattuna.
>> Myöskään sairastelu, krapula, synnyttäminen ja muut työssäpoissaolot
>> eivät saa vaikuttaa millään tavalla palkkaan tai etenemismahdollisuuksiin.
>>
>
> Ei minusta siihen tarvita ay-liikettä. Työantajillahan ei ole intressiä
> tuplata kenenkään palkkoja ja monesti tuntuu että firmoissa ihmisten palkat
> synkronisoidaan siten että samasta tehtävästä maksetaan sama kaikille.
Eli firmoille ei ole mitään väliä, jos paras työntekijä vaihtaa
kilpailijan leipiin?
Ovatko muuten nuo Nokian insinöörit niin hyviä kuin Suomessa muka on
ylistetty? Ovat muka hirvittävässä palkkakuopassa, mutta miksi sitten
kurimuksessa olevat Sony-Eriksson tai Motorola eivät palkkaa ahdinkoaan
lievittämään todellisia osaajia eli Nokian insinöörejä?
Vaikkapa jossain Formula ykkösissä huipputallit värväävät jatkuvasti
kilpailijoidensa parhaita insinöörejä, jotta saavat omaan talliinsa
spesialistin, joka on puuttunut.
JiiHoo
> Jos Yhdysvaltojen talous esim. joutuu alamäkeen pitkäksi aikaa ja muut
> nousevat, niin ne parhaat korkeakoulut siirtyvät toisiin maihin ylläolevan
> takia. Kilpailu ei ole yliopistojen kesken viimekädessä, vaan talouksien.
Katsotaan. Ei tuo siirtyminen kyllä mitenkään nopeasti tapahdu. Jos
jossain on nykymaailman tiedekeskus, jossa maailman parhaat tiedemiehet
käyvät säännöllisesti opettamassa tai tutkimassa, niin paljon pitää
tapahtua, että keskus siirtyisi vaikkapa Kiinaan.
Ensimmäisen esteen näen ainakin avoimuudessa. Minkä ihmeen takia
tiedemiehet menisivät diktatuuriseen maahan, jossa vaikkapa
tiettynlainen yhteiskuntatutkimus on takuulla kiellettyä?
Akseli Mäki
>Meidän koulutus systeemi on ihan täysin alimitoitettu vaatimuksiin
>nähden eikä ne koulutustandardit monesti vastaa sitä mitä yritykset
>tarvitsevat.
Päinvastaistakin kuulee. Että koulutusta on paljon sellaista jolle ei ole
kysyntää.