Lasten oikeudet ja ikäsyrjintä
JP Lassila
Alaikäisten oikeudet tarkistukseen (12.10.2004)
Ei ole perusteetonta sanoa, että huolimatta paikoin vieläkin erittäin
kehnoista olosuhteista, lasten ja nuorten aseman kehitys on kautta
historian ollut nousujohteista. Suomi on jälleen osoittanut paikkansa
sivistysvaltioiden joukossa alle 18-vuotiaiden äänioikeuden noustessa
näkyväksi keskustelunaiheeksi. Tämän keskustelun myötä meillä uskoisi
olevan mitä parhaimmat edellytykset jatkaa tällä kunniakkaalla
linjalla ottamalla entistä paremmin huomioon lapsuus- ja
nuoruusaikaan liittyvät, yksilölliset ja yhteisölliset tarpeet.
On itsestään selvää, että jokaisen ihmisyksilön kasvuikään liittyy
poikkeuksellista suojattomuutta heidän eriasteisen
kypsymymättömyytensä johdosta, joka velvoittaa jokaisen
vastuullisesti ajattelevan kiinnittämään erityistä huomiota näiden
yksilöiden suojeluun. Yhtälailla on kuitenkin selvää, että nämä samat
yksilöt ovat kasvamassa osaksi yhteiskuntaa, jonka yhtenä rakentavana
voimana he tulevat seuraavan sukupolven sisällä olemaan. Tämä
puolestaan edellyttää meitä antamaan näille yksilöille tarvittavat
edellytykset integroitua omaan kasvuunsa sovitetussa tahdissa
yhteiskuntaan, joka tarkoittaa käytännössä paitsi oikein sovellettuja
koulutus- ja kasvatusmetodeja, myös sellaista oikeusjärjestelmää,
jossa otetaan mahdollisimman yksilökohtaisesti huomioon kasvun myötä
saavutettava, täysivaltaiselle riittävä kypsyys päättää omista
asioistaan. Tässä valossa ei ole vaikeakaan havaita, että alaikäisten
oikeuksien kannalta tärkeintä on lastensuojelun ja länsimaiseen
demokratiakäsitykseen sisältyvien yksilönvapauksien oikeanlainen
tasapainottaminen.
Eläessämme kehittyvässä yhteiskunnassa meillä on yhä paremmat
edellytykset ottaa jokainen entistä yksilökohtaisemmin huomioon. Kun
vielä nykyisin määritämme vastuunkantokykyä ja oikeuksia biologisen
iän perusteella, poikkeuksina tietenkin tietyt selvästi jälkeenääneet
yksilöt, tulevaisuudessa odottaisin näiden mittareiden kääntyvän
aikaisempaa yksilöpainotteisimmiksi. Käytännössä olen siis
lausunnollani puolustamassa sitä ajatusta, että oikeuksia ja niiden
mukanaan tuomia velvollisuuksia voitaisiin tulevaisuudessa määrittää
yksilökohtaisemmilla kypsyysmittareilla niihin liittyvien testien
kustannusten pudottua riittävän alas. Samalla tosin haluan myös
painottaa, että tällaisia mittareita pitäisi ottaa ensimmäisenä
käyttöön niiden seikkojen arvioinnissa, joissa ilmenee eniten
yksilöiden välisiä eroja ja joihin täysin ikäperusteinen arviointi
soveltuu siten kaikkein kehnoimmin.
Tietenkin pitää huomioida myös, että kypsyyttä määriteltäessä on
kuitenkin lähdettävä aina heikoimman yksilön näkökulmasta, mikä
tarkoittaa sen kaikkein vähiten kehittyneen yksilön huomioon
ottamista, mitä tulee hänen edellytyksiinsä selviytyä uusien
vapauksien tuomasta vastuusta, vaikka samalla jouduttaisiinkin
jättämään kehittyneempien yksilöiden toimintaedellytykset
resurssisyistä vaille yksilötasoista huomiota. Tästä voimmekin
huomata, että mitä enemmän on mielekkäästi ohjattavissa resursseja
yksilötasoisempaan kypsyyden arviointiin, sitä vähemmässä määrin
joudutaan ikään kuin polkemaan edistyneempien yksilöiden oikeuksia.
Viimeaikainen polemiikki on herätellyt kysymyksiä nuorten oikeuksista
osallistua vaaleihin sekä lasten riittävästä kuulemisesta
huoltajuuskiistojen yhteydessä. Mielestäni nuorille pitäisi antaa
nykyistä laajemmin mahdollisuuksia edellytyksiä osallistua
yhteiskunnalliseen elämään, jonka yhtenä toimivana osana olisin
valmis näkemään äänioikeusiän alentamista. Harkinnan arvoinen voisi
olla järjestelmä, jossa 15-18 vuotiaat voisivat kirjautua
äänioikeutetuksi yhden tai kahden täysi-ikäisen suosittelijan avulla.
Tällaista poikkeuslupajärjestelmää voitaisiin laajentaa myös muihin
oikeuksiin alaikäisten osalta. Viimeaikaiset huoltajuuskiistat, tai
oikeammin farssit, osoittavat nähdäkseni, ettei lasten mielipidettä
ole onnistuttu riittävästi kuulemaan näissä kiistoissa, joka herättää
kysymyksen, pitäisikö lasten mielipiteelle antaa nykyistä suurempi
painoarvo, kunhan pidetään huolta puolueettomuuden takaavista
olosuhteista. Minun nähdäkseni tämä vaihtoehto olisi harkinnan
arvoinen.
J. Peter Lassila
Lapsiasiaverkosto
http://groups.yahoo.com/group/lapsiasia
Pertti Luukkonen
> Alaikäisten oikeudet tarkistukseen (12.10.2004)
(- -)
Hyvää yksilöllisyyttä painottavaa asiaa. En kuitenkaan yhdy kirjoittajan
ehdotukseen äänioikeudesta kahden aikuisen suosituksen pohjalta.
Pertti Luukkonen