Takan perustus
Sankari
että ei, koska voi painua. Tuntuu hölmöltä vaan jättää ilman eristettä
koska viluhan sieltä hiipii tupaan. Ajatus olisi laittaa selvästi eps
100:sta suuremman puristuslujuuden omaavasta tavarasta eli finnfoamista
eriste. Kommentteja?
Lu-lu
no kyllä sinne aina lämpöeriste kannattaa laittaa;
entä mikä ?
- se riippuu kai takan painosta ja sen pohjan pinta-alasta,
mutta
jo Finnfoam-300:kin (n. 12 eur/m2) kantaa toki painumatta
(ainakin omien broshyyriensä mukaan) isonkin kuorman:
10 (vanhaa)tonnia / m2
ja onhan sitä olemassa tuotakin tuhdimpaa kamaa:
Finnfoam-400 ja Finnfoam-500
kantaa painumatta vaikka yhdellä jalalla seisovan norsun
(mutta ne on tilattava tehtaalta - ei ole rautakaupan varastossa)
EPS-100 (tai -120) :n kantavuudet tuskin hommaan riittää
ja takan
mahdollisuus "vapaaseen" painumiseen kannattaa toki
ottaa huomioon jo takkaa (+hormia) asentaessaan:
irti (= "liikuntasauma") kaikista sitä ympäröivistä pinnoista,
jolloinkas mitään vahinkoa
ei pääse syntymään vaikkas tuo hiukka joskus painuisikin
ja jos sitten painuukin, niin älä syytä Finnfoam:ia sillä
tärryyttämätön (tahi huonosti tärryytetty) täyttömaakin
VOI painua - jopa n. 10 % -
eli 300 mm:n kapillaarikatko-sorakerroskin jo noin 30 mm,
jollonkas siinä on takallakin kestämistä
"voi" painua = melko onneton argumentti - lattian alapuolisen
lämpöeristeen pois-jättämisen perusteeksi (ainakin minusta)
Petri Soini
omassa talossani) on laittaa eristekerroksen
läpäisevät kevytsoraharkot takan alle.
Kevytsoraharkko läpäisee lämpöä kuitenkin
vain murto-osan siitä mitä betoni tai sora.
(noin 0.20 W/mK kun betoni on luokkaa 1 W/mK,
EPS-eriste vastaavasti n. 0.04 W/mK)
Pete
Veli-Matti Junkkari
Käsittääkseni ei laiteta eristettä jos tulisija on painava,
eli vakavampaan lämmityskäyttöön tarkoitettu perinteinen
ratkaisu. Tietysti jos laattasi on jo itsessään riittävän
paksu tai tulisijasi on kevyttakka/pellettitakka ja hormi
on kevyt (teräshormi) niin tavallinen laattakin eristeineen
voi riittää. Oma kokemukseni Tulikivi/Nunnauuni-mestarien
kanssa käytyjen keskustelujen perusteella oli, että 7cm laatta
ei olisi riittävä noille 1000-2000+kg takoille ja vahvistuksessa
olisi kaivettava eristeet alta pois, kolo täytettäisiin
betonilla.
Ymmärrän mestarin huolen, sillä hän on asennuksestaan
vastuussa tuotteesta riippuen useampia vuosia.
- wellu
Veli-Matti Junkkari
> Yksi varsin yleinen konsti (jota minäkin käytin
> omassa talossani) on laittaa eristekerroksen
> läpäisevät kevytsoraharkot takan alle.
> Kevytsoraharkko läpäisee lämpöä kuitenkin
> vain murto-osan siitä mitä betoni tai sora.
> (noin 0.20 W/mK kun betoni on luokkaa 1 W/mK,
> EPS-eriste vastaavasti n. 0.04 W/mK)
Tämä muuten voisi olla varsin toimiva konsti!
Miten muuten olisi nämä kevytsora/betoniharkot
joissa on keskellä eriste jo valmiina (mm. HB
Eristeharkko), kestävätkö ne jos ne jättäisi
valun sisään? Hieman lisää eristystä maan
kylmyydelle...
- wellu
John Smith
"Veli-Matti Junkkari" <etupis...@ikipistefi.poista.tää.loppu.com> wrote
in message news:jNgqi.198142$1B1.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
näissä eriste väärinpäin.
Meillä laitettiin tuota kantavampaa epsiä, lisäraudoitukset ja laatta on
noin 15 cm takan kohdalla. Spelittää hyvin....
Ari H
No kyllähän Finfoam ja vastaavat minkä tahansa takan kantaa,
kun laitat tarpeeksi ison palasen, ja sen päälle tarpeeksi
tuhti betonilaatta jakamaan paino koko Finfoamin alalle.
Lienee triviaalia laskea vaikka tikkuaskin kanteen, että miten
isolle alalle Finfoamia takan paino pitää saada jaettua, että
se on tarpeeksi pieni osa Finfoamin nimellisestä kantavuudesta.
Eikös Finfoam nyt ole jotain... 40t/m2 "hetkellisesti", eli
20t/m2 "jatkuvasti"? Eli jos takka on esim. 2t, ja Finfoamia
1 m2 alalla betonilaatan alla, niin varmuusvaraa pitäisi olla
ihan tarpeeksi.
Savupiippu voi sitten tuodakin vähän eri luokan "pistekuorman"
painavimmillaan (2+ kerrosta, iso tiilipiippu takan vieressä
lattialla). Mutta jos betonilaatassa on tarpeeki rautaa oikein
laitettuna, niin kyllähän se jakaa tälläisenkin "pistekuorman"
tarpeeksi isolle alalle ongelmitta.
Lämpötaloudellisesti lienee miltei yksi hailee, että onko siellä
talon keskellä puoli neliötä betonia suoraan +5-asteista maata
vasten, vai onko välissä eristettä.
Disclaimer: en ole minkään sortin rakennesuunnittelija, yllä
olevat luvut on muistista, enkä oikeasti tiedä rakentamisesta
yhtään mitään.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Sankari
Ari H wrote:
Lämpötaloudellisuus tässä kiinnostaa. Neliöitä takan perustalla lienee
vähän enemmän kuin ½. Kiitoksia paikaisista vastauksista/mielipiteistä
kaikille.
Petteri Soikkonen
> Yksi varsin yleinen konsti (jota minäkin käytin
> omassa talossani) on laittaa eristekerroksen
> läpäisevät kevytsoraharkot takan alle.
Noin minä tekisin nyt. Meillä tuli takan alle 25cm:n laatta (muualla
10cm), jossa reilusti rautaa, sen alle 2*50mm sitä sinistä xps?
eristettä (ei styrofoam vaan se toinen) 2.4x2.4m alalle, jonka alle
huolellinen tasoitus ja tiivistys.
Tuossa Petrin kuvaamassa tavassa on se etu, että takkaa pystyy
halutessaan ryhtyä rakentamaan heti perustusten valmistumisen jälkeen,
mistä voi olla etua jossain tapauksissa. Ongelmia saattaa tulla
betonilaatan ja takan alla olevan harkkokerroksen rajapinnoissa, jos
laatta ja harkkokerros elää/painuu eri tavalla.
Petteri
John Smith
"Sankari" <n...@mail.fi> wrote in message
news:bkiqi.60$X03...@read3.inet.fi...
>> Disclaimer: en ole minkään sortin rakennesuunnittelija, yllä
>> olevat luvut on muistista, enkä oikeasti tiedä rakentamisesta
>> yhtään mitään.
>>
> Lämpötaloudellisuus tässä kiinnostaa. Neliöitä takan perustalla lienee
> vähän enemmän kuin ½. Kiitoksia paikaisista vastauksista/mielipiteistä
> kaikille.
>
lämpötaloudellisesti tehokkainta on käyttää sitä takkaa.
Tiedän lukuisen joukon takkoja,joilla on vain koristearvo.
Ja piippun on pelkkää kylmämassaa....
Sankari
John Smith wrote:
Näh, eipä sitä koristeeksi tehdä...
Tuukka L.
"Sankari" <n...@mail.fi> wrote in message news:Rufqi.22$X0...@read3.inet.fi...
Jos painuu, niin se painuu tasaisesti. Ja mitäpä se silloin haittaisi?
Mestarit ei yleensä osaa näitä asioita arvuuttaa oikein. Laita eriste vaan.
Ihan kylmästi. Joku 50-70 milliäkin Finnfoamia riittää jo aivan mainiosti
kylmäkatkaisuun. Eli ei tartte olla samanvahvuinen kuin muualla lattiassa.
Hauskin on nää erilaiset vahvistukset ym. pelleilyt, mitä suunnittelijat
harrastuttaa. Tommoinen 10 sentin betonilaatta kantaa niin helvetisti jo
yksinään asiallisesti raudoitettuna. Useimmat takat ja leivinuunit seisoo
sen päällä komeesti, koska yhtenäisenä valettu laattaa kantaa valtavan
suurelta alueelta, ei vain takan "alta" (Laske itse vaikka pintapaine
tommoiselle)
Vaan eihän se käy mestareille tehdä yksinkertaisimman kautta.
Tuukka L.
"Veli-Matti Junkkari" <etupis...@ikipistefi.poista.tää.loppu.com> wrote
in message news:3Jgqi.198139
> voi riittää. Oma kokemukseni Tulikivi/Nunnauuni-mestarien
> kanssa käytyjen keskustelujen perusteella oli, että 7cm laatta
> ei olisi riittävä noille 1000-2000+kg takoille ja vahvistuksessa
> olisi kaivettava eristeet alta pois, kolo täytettäisiin
> betonilla.
Mulla oli 4500 kg kipsilevyä 8 sentin laatan päällä :-) Ja jengi vaan
vouhottaa takoista.
1000 kg:a - naurettavan pieni paino asiallisesti tehdylle
betoniteräslaatalle.
> Ymmärrän mestarin huolen, sillä hän on asennuksestaan
> vastuussa tuotteesta riippuen useampia vuosia.
Mestarille kun ei maksa mitään ylirakennuttaa sinulla kaikenlaista
henkselit-ja-vyö-varmistelua, niin mikäpäs siinä. Tähänkin olisi jo syytä
saada joku tolkku. Suomessa hukataan helvetisti rahaa joka vuosi kun
mestarit ja suunnittelijat "omien riskiensä minimoimiseksi" ylimitoittavat
varmuuskertoimet asteikolla 3-10x. Tämä siis vielä sen päälle, että
useimmissa rakennusdetaljeissa on jo mukana tietty varmuusmitoitus....
Eipä ihme, että rakentaminen maksaa.
Tuukka L.
> Lämpötaloudellisuus tässä kiinnostaa. Neliöitä takan perustalla lienee
> vähän enemmän kuin ½. Kiitoksia paikaisista vastauksista/mielipiteistä
> kaikille.
Lämpötaloudellisuus on aika heikko,koska maanlämpötila on kumminkin
plussalla Suomessa ympärivuotisesti ( muutoin eläisimme ikiroudan maassa ;-)
Elikkä lämpötalouden määrää delta, sisälämpötilasi ja "vuotolämpötilojen"
erotus. Ulkona on -30 ja sisällä +20. Delta on 50 kelviniä ja lämpövuoto sen
mukaista. Laatan alla on keskimäärin +14, eli delta on noin 6 astetta. No
big deal. Maan keskilämpötila Suomessa on +1C. Ei vielä silläkään big deal.
Eli älä liioittele eristämisen kanssa. Jos painumista pelkäät, niin laita
ohut eristekerros. Se kyllä katkaisee kylmäntunteen sinne penkkaan päin. Eli
lämpötalouden sijasta sulla vois olla comfort -asiat enempi mielessä tässä.
Veli-Matti Junkkari
Tuukka L. wrote:
>> voi riittää. Oma kokemukseni Tulikivi/Nunnauuni-mestarien
>> kanssa käytyjen keskustelujen perusteella oli, että 7cm laatta
>> ei olisi riittävä noille 1000-2000+kg takoille ja vahvistuksessa
>> olisi kaivettava eristeet alta pois, kolo täytettäisiin
>> betonilla.
>
> Mulla oli 4500 kg kipsilevyä 8 sentin laatan päällä :-) Ja jengi vaan
> vouhottaa takoista.
>
> 1000 kg:a - naurettavan pieni paino asiallisesti tehdylle
> betoniteräslaatalle.
Ok, mikä on "asiallisen betoniteräslaatan" paksuus, miten se on
raudoitettu ja minkälaiselle alalle tuo kantavuuskuorma jaetaan?
Miten määrität jo valmiin laatan kantavuuden?
>> Ymmärrän mestarin huolen, sillä hän on asennuksestaan
>> vastuussa tuotteesta riippuen useampia vuosia.
>
> Mestarille kun ei maksa mitään ylirakennuttaa sinulla kaikenlaista
> henkselit-ja-vyö-varmistelua, niin mikäpäs siinä. Tähänkin olisi jo syytä
> saada joku tolkku. Suomessa hukataan helvetisti rahaa joka vuosi kun
> mestarit ja suunnittelijat "omien riskiensä minimoimiseksi" ylimitoittavat
> varmuuskertoimet asteikolla 3-10x. Tämä siis vielä sen päälle, että
> useimmissa rakennusdetaljeissa on jo mukana tietty varmuusmitoitus....
Joo-o. Täydellisen tietämättömyyden suomalla vakaalla rintaäänellä
on nimimerkki taas äänessä. Kustannus laatan vahvistamisesta olisi
ollut 150-200e. Ja kyllä, tämä oli kirjallisena tarjouksissa eikä
hevosmiesten tietotoimiston tuotteena.
- wellu
John Smith
kommenttini ei ole ttuilua. Ei siitä noin pienen takan kohdalta niin ihmeitä
katoa kiinaan.
Tuukka L.
> raudoitettu ja minkälaiselle alalle tuo kantavuuskuorma jaetaan?
> Miten määrität jo valmiin laatan kantavuuden?
Nippelilaskennan hoitaa "lujuuslaskijasi" (mikä on duuni sinänsä), mutta
käytännössä et taida laatasta juuri alle 8 cm saada nykypäivän
kotkotuksilla? Sinne kannattaa laittaa monestakin syystä kunnon raudoitus,
elikkä 6 millinen. (Kaveri laittoi 8 mm ja hyvä tuli - tosi sit menee ne
lattialämmityksen kiinnikkeet nippusiteiksi)
Mutta laske vaikka ihan nopeena ajatusleikkinä, että väkisinhän se
yhteinäiseksi laataksi valettu raudoitettu lattia kantaa enemmän kuin
pistekuormansa kohdalta, eikö. Sen tajuaa ilman
lujuuslaskija-Rakennusinsinöörin-moniosaajakoulutustakin. Sen tajuaa jopa
fiksu lattiamies, mutta suomalainen rakennesuunnittelija ei sitä tajua.
Itse epäröin aikani, että tohtiiko laittaa 4500 kg kipsilevyä "tavislaatan"
päälle kun ei ollut niitä "vahvistuksiakaan" ja raudatkin oli vaan 5
millisiä. Takan kohdalla kun on sentään 10 millisiä rautoja ja saatanasti
betonia. No sit tajusin, että pinta-alaahan on: 2,6 x 1,2 metriä. Laatta
kantaa laajemmalta, olkoon mutuheitto vaikka 50 senttiä. Silloin sitä
pinta-alaa tulee heti 7,92 neliötä. Eli 79200 neliösenttiä. Eli hurrrrjat 56
grammaa neliösentille. Jonka jälkeen minä totesin, että haistakoon
rakennesuunnittelija pelle paskat. Mun betonilattia kantaa kyllä 56 grammaa
neliösentille.
Montaks grammaa sun lattia vois kantaa? ;-)
> Joo-o. Täydellisen tietämättömyyden suomalla vakaalla rintaäänellä
> on nimimerkki taas äänessä.
Ei ole. Se on ihan tosiasia ja fiksut rakennusmiehet tietää kyllä ton.
Jututapa vähän jengiä. Suunnittelijat piirtää ylisuunnitelmia kahdesta
syystä: joko niistä tehdään toteuttamiskelpoisia -> joudut poikkeamaan ->
ähähähä, et noudattanut suunnitelmaa, suunnittelija ei vastaa mistään
mitään.
Toinen syy on sitten ylimitoitus, elikkä tehdään vitusti yli tarpeen.
Katsos, homma on niin, että suunnittelijalle ylisuunnitteleminen ei maksa
mitään mutta jos perustus sattuisi painumaan tms., niin se maksaa. Kumman
itse valitisisit tuossa tilanteessa?
Tilanne vaihtelee varmasti paikkakunnittain Suomessa ja järkeviäkin
suunnittelijoita on. Itse olen joutunut olemaan paljon sellaisten
suunnittelijoiden kanssa tekemisissä, jotka pelkäävät vastuuta aivan
saatanasti. Siihen taas syynä on se, että joku grillasi käräjillä erästä
näiden kollegaa takavuosina. Ja pisti maksamaan. Riippumatta siitä, mikä
asian relevanssi olisi nykypäivän kannalta, niin suunnittelijoiden
psyykkeessä tuo käräjähomma kummittelee hullun lailla ja homma on vedetty
aivan överiksi.
> Kustannus laatan vahvistamisesta olisi
> ollut 150-200e. Ja kyllä, tämä oli kirjallisena tarjouksissa eikä
> hevosmiesten tietotoimiston tuotteena.
Yleensä noista hintatiedoista tuppaa jäämään pois se lisääntynyt työ.
Myönnän toki, että jos se mieltä rauhoittaa, niin siitä vaan laattaa
vahvistamaan. Se on kumminkin suhteellisen halpaa touhua vaikka on
ilmeisesti hyvin usein täysin tarpeetonta. Ylisuunnittelusta löytyy paljon
pahempia eksemppeleitä kuin laatanvahvistukset, Mutta toki kun niitäkin
riittävästi harrastaa, niin äkkiäkös sinne tonni katoaa työkustannuksineen.
Kun noita tonneja kertyy riittävän monesta kohteesta ympäri taloa, niin älä
ihmettele, miksi kämppä maksoi niin paljon...
Veli-Matti Junkkari
Tuukka hyvä, mainitsemassani tapauksessa oli kyseessä olemassaolevan
laatan vahvistaminen, laatan joka piirrustusten mukaan todellakin on
tuolta kohden 7 cm, ei todellakaan -sanontaasi käyttääkseni-
"10 millisiä rautoja ja saatanasti betonia". Lujuuslaskijasta ei ole
tietoa kun kohdekin on jo vuosia ollut valmis. Kysymyksesi kahdeksan
sentin laatasta on ihan ok, mutta en minä aio mennä puhkomaan parkettia
ja piikkaamaan laattaa auki todetakseni paksuuden. Tässä pitää mennä
sillä mitä on piirrustuksissa annettu. En missään viitannut "nykypäivän
kotkotuksiin" jolla tarkoittanet vuonna 2007 valettavia pohjalaattoja?
Toisekseen, tapauksessani oli kyseessä pohjapinnaltaan n. 500x800mm ja
ilman hormia n. 1100-1200kg painoiset uunit, mikä mahdollisesti on
kuormituksen kannalta vähän eri asia kuin 4500kg mitoiltaan 2600x1200mm
kipsilevyä...
Tuosta summittaisesta ylimitoittamisesta ja muustakin ns. turhasta
maksattamisesta rakennusalalla olen kanssasi noin muuten samaa mieltä.
On se niin kummallista kun vuosisatoja sitten tehdyt talot seisovat
edelleen pystyssä ja voivat hyvin (ellei niitä ole saneerausparannuksin
menty raiskaamaan) ja sitten nämä "nykypäivän kotkotuksien" sekä
varmuuskertoimien mukaan tehdyt laatikot happanevat alta.
Suomalaisen rakentamisen laatu, yeah fer shure.
- wellu
Ari H
> Mestarille kun ei maksa mitään ylirakennuttaa sinulla kaikenlaista
> henkselit-ja-vyö-varmistelua, niin mikäpäs siinä. Tähänkin olisi jo syytä
> saada joku tolkku. Suomessa hukataan helvetisti rahaa joka vuosi kun
> mestarit ja suunnittelijat "omien riskiensä minimoimiseksi" ylimitoittavat
> varmuuskertoimet asteikolla 3-10x. Tämä siis vielä sen päälle, että
> useimmissa rakennusdetaljeissa on jo mukana tietty varmuusmitoitus....
>
> Eipä ihme, että rakentaminen maksaa.
Toisaalta, jos *koko* laatta on tehty kantamaan monen tonnin
uuni plus hormi, niin siinähän tuhlataan paljon enemmän rahaa,
kuin jos tehdään vähän ohuempi laattaa joka kantaa vaan sen täynnä
kirjoja olevan kirjahyllyn (plus varmuusvarat), ja sitten vain
uunin kohdalle paksumpi laatta...
Ts. jos laattaa ei tarvi painavan uunin takia vahvistaa, niin
sitten on optimointimielessä menty metsään jo aikaisemmin. Tai
jos laatan pitää olla kaikkialta niin vahva, että kantaa uunin
painon, niin eikö johdonmukaisesti sen pitäisi uunin kohdalta
olla vielä vahvempi? :-)
(Ja tämä kommentti siis vain kustannusten optimoinnin kannalta,
en missään nimessä arvostele sitä, jos joku tekee "liian vahvan"
laatan taloonsa... Japanilaiset asukoot paperitaloissa ;-)
John Smith
"Veli-Matti Junkkari" <etupis...@ikipistefi.poista.tää.loppu.com> wrote
in message news:JBesi.201135$Ap7....@reader1.news.saunalahti.fi...
>
>
> Tuukka hyvä, mainitsemassani tapauksessa oli kyseessä olemassaolevan
> laatan vahvistaminen, laatan joka piirrustusten mukaan todellakin on
> tuolta kohden 7 cm, ei todellakaan -sanontaasi käyttääkseni-
> "10 millisiä rautoja ja saatanasti betonia". Lujuuslaskijasta ei ole
> tietoa kun kohdekin on jo vuosia ollut valmis. Kysymyksesi kahdeksan
> sentin laatasta on ihan ok, mutta en minä aio mennä puhkomaan parkettia
> ja piikkaamaan laattaa auki todetakseni paksuuden.
7 - 8 cm on ollut minimi jo jonkun aikaa laatan vahvuutena.
Voit tehkä kynnyksen kohdalta koeporauksen viistoon, todetaksesi paksuuden.
Tuukka L.
"Veli-Matti Junkkari" <etupis...@ikipistefi.poista.tää.loppu.com> wrote
in message news:JBesi.201135$Ap7....@reader1.news.saunalahti.fi...
> Tuukka hyvä, mainitsemassani tapauksessa oli kyseessä olemassaolevan
> laatan vahvistaminen, laatan joka piirrustusten mukaan todellakin on
> tuolta kohden 7 cm, ei todellakaan -sanontaasi käyttääkseni-
> "10 millisiä rautoja ja saatanasti betonia".
Veli-Matti hyvä, mistä moinen opettajamainen äänensävy? Minähän vain yritin
parhaani mukaan vastailla/kertoilla kysymykseesi omaa näkymystäni ja otin
myös vapauden luritella laajemmin asiasta. En todellakaan voi enkä edes
halua ruveta olemassaolevan "luultavasti 7 senttisen laattasi"
lujuudenmäärittelijäksi. Se ongelma sinun täytyy klaarata itse. Apua saa
rahalla.
>Lujuuslaskijasta ei ole tietoa kun kohdekin on jo vuosia ollut valmis.
Lujuuslaskijoita saa rahallakin hommiin, jos ei itse hutsita tehdä arvioita
asiasta. Lujuuslaskija sitten kyllä latoo sinne helvetisti lisää vahvennusta
nykypäivän tyyliin. Koita löytää jostain järkiäijä laskemaan se vahvistus.
Niitäkin kuulemma vielä on.
> Kysymyksesi kahdeksan
> sentin laatasta on ihan ok, mutta en minä aio mennä puhkomaan parkettia
> ja piikkaamaan laattaa auki todetakseni paksuuden.
Ymmärsit väärin - ja minäkin tavallaan vastasin väärin. En tajunnut, että
odotat jonkun lähtevän täällä antamaan seikkaperäisiä vastauksia
kysymykseesi ja ottamaan kantaa. Täällä ei ole tapana...Ymmärrät varmasti
miksi kukaan ei halua ottaa kantaa asiaan. Vinkkejä voidaan antaa miten asia
voi itse hahmottaa. Vastuu jää loppukädessä aina sinulle (kenelleppäs
muulle).
> Toisekseen, tapauksessani oli kyseessä pohjapinnaltaan n. 500x800mm ja
> ilman hormia n. 1100-1200kg painoiset uunit, mikä mahdollisesti on
> kuormituksen kannalta vähän eri asia kuin 4500kg mitoiltaan 2600x1200mm
> kipsilevyä...
Kyllä. Tosin yhtenäinen laatta kantaa sinunkin tapauksessasi varmaankin
hieman laajemmalta kuin vain 50 x 80 cm? Miten laajalti ja kuinka hyvin
pohjat on tehty, sen tiedät vain sinä tai rakentaja. Omassa tapauksessani
tiesin tasan tarkkaan kun itse tein.
> Tuosta summittaisesta ylimitoittamisesta ja muustakin ns. turhasta
> maksattamisesta rakennusalalla olen kanssasi noin muuten samaa mieltä.
Hienoa että joku uskaltaa olla samaa mieltäkin kanssani jostain. Vaikka
näkemykseni ei ole muodikas ja varsinkin nämä ammattilaiset sitä tietysti
vastustavat, koska tämän näkemyksen yleistyminen uhkaa viedä heiltä helppoa
leipää suusta. Olen muuten sitä mieltä, että nämä nykyajan "kaiken
laskettaminen" juontaa juurensa lama-ajan valtavaan rakennusalan inssien
työttömyyteen. Tuolloin taisi olla 50% valmistuvista RI:stä kortistoäijiä?
Sitten keksittiin tämä tyhjän laskettaminen ja ylimitoittaminen. Työmaita
ruvettiin "valvomaan" muka laadun nostamisen nimissä. Rakentamisen laatu ei
ole noussut juuri paskaakaan 10 vuodessa, mutta rakennuksilla lappaa
kaikenlaista byrokraattia tyhjää rahastamassa. Varsinkin tämä kuppaus tuntuu
pientalorakentajan kukkarossa. Isoja rakentajia moinen kyttäys ei niinkään
haittaa eikä nää vahtijat samalla lailla näitä ammattiveljien työmaita
kyttää - eihän korppi korpin silmää noki on totta jos missä niin
rakennusalalla.
Tuukka L.
"John Smith" <someo...@microsoft.com> wrote in message
news:l1gsi.50$Ac5...@read3.inet.fi...
> Voit tehkä kynnyksen kohdalta koeporauksen viistoon, todetaksesi
> paksuuden.
Mutta vain jos siellä ei ole lattialämmitystä!
Muutoin menee lämpökamerahommiksi (selvitettävä ensin
lämmityskaapeleiden/putkien sijainti laatassa)
Tuukka L.
"Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
news:f8s1o3$2g6$2...@news.cc.tut.fi...
> Toisaalta, jos *koko* laatta on tehty kantamaan monen tonnin
> uuni plus hormi, niin siinähän tuhlataan paljon enemmän rahaa,
> kuin jos tehdään vähän ohuempi laattaa joka kantaa vaan sen täynnä
> kirjoja olevan kirjahyllyn (plus varmuusvarat), ja sitten vain
> uunin kohdalle paksumpi laatta...
Ari hyvä, et ole yhtään kärryillä mistä puhutaan. Ei puhuta mistään
pärelattian teosta. K30 lattiabetoni + 6 millin raudoitus ja minimissään 8
cm sitä massaa. Jos verkko sattuu vielä keskeisesti tai laatan alaosaan. Se
yhdistelmä kantaa aika perkeelesti, jos vaan ei alta pohjat petä aivan
tyhjästä.
Niitä on ihmisiä, jotka on tehneet 4 tonnin leivinuunejakin ton päälle eikä
mitään hätää...
Vesku
Omalle mökille tuli 8 cm laatan alle 15 cm styroxia, koska ohjeiden
mukaisesti keskelle jäävä 10 cm styroxin alue olisi ollut sen verran
pieni, että sen nypläämiseen olisi mennyt enemmän aikaa kuin vetää koko
pohja suoraksi ja siihen se styroxi. Takan ja piipun kohdalla ja niistä
metri ulos styroxin tilalle laitettiin rakennesuunnittelijan ohjeiden
mukaan 5 cm finnfoamia ja sen päälle toinen raudoitusverkon pala jolloin
laatta paksuni 10 cm takan ja piipun kohdalla.
Vesku
Veli-Matti Junkkari
>> Tuosta summittaisesta ylimitoittamisesta ja muustakin ns. turhasta
>> maksattamisesta rakennusalalla olen kanssasi noin muuten samaa mieltä.
>
> Hienoa että joku uskaltaa olla samaa mieltäkin kanssani jostain.
Se nyt vaan on niin, että näin kun amatöörien kesken keskustellaan,
ainoa fakta mitä pöytään voi laittaa on omat mielipiteensä. Joskus
ne saattavat olla yhtenäisiäkin.
Sitten jos me olisimme rakentamisen ammattilaisia, voitaisiin vakaalla
rintaäänellä, omaan kokemukseen perustuen, laukoa yleispäteviä totuuksia
kuten vaikkapa "haistakoon rakennesuunnittelija pelle paskat" (minä
tosin valitsisin vähän toisenlaisen ilmaisun, mutta kukin tavallaan).
Mutta ilman substanssia on parempi pitää vähän matalampaa profiilia
ja tuoda tekstissä myös ilmi aineiston suppeus. Siellä Matkahuollon
baarissa voit sitten viljellä näitä yleispäteviä rakennusalan
totuuksiasi vaikka kestopuusta tai betonilaatan kantavuudesta ja
kuulijakuntakin lienee otollisempaa.
Täältä tähän.
- wellu
Tuukka L.
"Veli-Matti Junkkari" <etupis...@ikipistefi.poista.tää.loppu.com> wrote
in message news:kjCsi.201713
> Sitten jos me olisimme rakentamisen ammattilaisia, voitaisiin vakaalla
> rintaäänellä, omaan kokemukseen perustuen, laukoa yleispäteviä totuuksia
> kuten vaikkapa "haistakoon rakennesuunnittelija pelle paskat" (minä
> tosin valitsisin vähän toisenlaisen ilmaisun, mutta kukin tavallaan).
> Mutta ilman substanssia on parempi pitää vähän matalampaa profiilia
> ja tuoda tekstissä myös ilmi aineiston suppeus. Siellä Matkahuollon
> baarissa voit sitten viljellä näitä yleispäteviä rakennusalan
> totuuksiasi vaikka kestopuusta tai betonilaatan kantavuudesta ja
> kuulijakuntakin lienee otollisempaa.
Ja taas lähti näköjään Mopo käsistä, tällä kertaa Veli-Matilta.
Ensinnäkin kunnostauduit repimällä yhden tokaisun pois kontekstitaan.
"haistakoon rakennesuunnittelija pelle paskat " ei ollut yleinen haistattelu
kaikille maailman rakennesuunnittelijoille kuten sen saattaa (eikä
pelkästään saata, vaan noin se tullan tulkkamaan) nyt sun siteerauksesta
tulkita vaan tilannekohtainen, yhteen tiettyyn suunnitteluopjektiin ja
suunnittelijaan liittyvä kommentti. Eli opettele sinäkin lainamaan ilman
vääristelyä. Tosin moni muukin varmasti kärsii ylisuunnittelusta, joten voi
muistaa kommentin vastaisen varalle.
Sinä et tiedä mitään substanssistani etkä aineistoistani. Aineistoa on
maailma täynnä eikä rakennesuunnittelu mitään salatiedettä ole. Kuka
tahanasa lujarinsa lukenut osaa kyllä aiheeseen perehtyä. Koulutettuja
ihmisiä ovat muutkin kuin Rauno Kankaat.
Matkahuollon baareissa koluamisen jätän sinulle. Minä hylkäsin ne jo
opiskeluaikoina, heti kun oli varaa omaan autoon.
>
> Täältä tähän.
>
>
> - wellu
>
Rauno Kangas
> ihmisiä ovat muutkin kuin Rauno Kankaat.
Hyi sua!
Sähän yrität ihan selvästi puukottaa mua puskasta selkään. Luulet olevasi
anonyymi ja kirjoittelet minusta juttuja rihmoihin, joķta luulet mun "ei
seuraavan"
Ja toi kaveri - usottako - on vuosia kasvattanut ruohia rekhellisyyteen -
varsinainen leipäpappi :-D
> Matkahuollon baareissa koluamisen jätän sinulle. Minä hylkäsin ne jo
> opiskeluaikoina, heti kun oli varaa omaan autoon.
Ehkei matkahuollossa, mutta autonomistajakin joutuu aina silloin tällöin
käymään Nesteellä kahvilla - siihen taidat sinäkin olla sortunut.
Tuukka L.
"Rauno Kangas" <rauno....@taloapu.fi> wrote in message news:avCsi.201719
> Sähän yrität ihan selvästi puukottaa mua puskasta selkään. Luulet olevasi
> anonyymi ja kirjoittelet minusta juttuja rihmoihin, joķta luulet mun "ei
> seuraavan"
Mitähän puukotusta tuossa muka oli?
> Ehkei matkahuollossa, mutta autonomistajakin joutuu aina silloin tällöin
> käymään Nesteellä kahvilla - siihen taidat sinäkin olla sortunut.
Siinähän kuikuilet Nesteelläsi tuukkien perään. Naurattaa jo pelkkä
ajatuskin.
Rauno Kangas
> Siinähän kuikuilet Nesteelläsi tuukkien perään. Naurattaa jo pelkkä
> ajatuskin.
Naura pois vaan, mutta muista, että turhan naurajia on kautta aikain pidetty
hieman yksinkertaisina. Sullehan täytynee vissiin suomentaa:
Kun mä sanoin "nähneeni" sinut Neteellä torstaiaamuna kahvittelemassa,
oletin sinut niin fiksuksi (tuotit pettymyksen), että sä olisit ymmärtänyt
nuo lainausmerkit siten, että mä olen nähnyt jotain aineistoa, jossa
kerrotaan sun käyneen ja käyvän säännöllisesti eilenaamuisin (=torstaisin)
Nesteellä.
Mutta olkoon tällä erää. En tahdo nokittaa enempää ennekuin olen tarkistanut
väitteesi siitä, että nimesi olisi oikeasti Tuukka. Ja tarkistuslaskentaa
valitettavasti joudut odottelemaan vähintään iltaan, sillä mun pitää tässä
päivän mittaan tehdä vähän töitäkin.
Huvittavinta koko hommassa oli se, että ensireaktionasi kuvittelit jonkun
hyökkäävän kimppuusi, jos saisivat tietää sun nimen ja osoitteen - mahdat
nukkua huonosti lähipäivinä :-D
Ehkä olet siinä mielessä oikeassa, että montaa ärsyttämääsi saattaisi
henkilöllisyytesi kiinnostaa. Itse en tiedä, mitä löytyy googlettamalla
torstai aamuja - kantsiskohan kokeilla, pohdiskelkaamme sitä.
John Smith
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:CoCsi.114$TG5...@read3.inet.fi...
>
> "Veli-Matti Junkkari" <etupis...@ikipistefi.poista.tää.loppu.com> wrote
> in message news:kjCsi.201713
>
> Sinä et tiedä mitään substanssistani etkä aineistoistani. Aineistoa on
> maailma täynnä eikä rakennesuunnittelu mitään salatiedettä ole. Kuka
> tahanasa lujarinsa lukenut osaa kyllä aiheeseen perehtyä. Koulutettuja
> ihmisiä ovat muutkin kuin Rauno Kankaat.
>
niin ovat, mutta sinä jätit kertomsi mukaan opiskelusi kesken. Vai oletko
jatkanut opiskelua ?
Tuukka L.
"Rauno Kangas" <rauno....@taloapu.fi> wrote in message news:zKCsi.201725
> Naura pois vaan, mutta muista, että turhan naurajia on kautta aikain
> pidetty hieman yksinkertaisina. Sullehan täytynee vissiin suomentaa:
Ehkä nauroin, ehkä en.
> Kun mä sanoin "nähneeni" sinut Neteellä torstaiaamuna kahvittelemassa,
> oletin sinut niin fiksuksi (tuotit pettymyksen), että sä olisit ymmärtänyt
Ehkä näit, ehkä et.
> nuo lainausmerkit siten, että mä olen nähnyt jotain aineistoa, jossa
> kerrotaan sun käyneen ja käyvän säännöllisesti eilenaamuisin (=torstaisin)
> Nesteellä.
Joo, mulla on aina salainen tapaaminen FBI:n kanssa torstaiaamuisin
Nesteellä. Älä kerro kenellekään, se on suuri valtiosalaisuus. Vain Kekkonen
tietää siitä sinun ja minun lisäkseni.
> väitteesi siitä, että nimesi olisi oikeasti Tuukka. Ja tarkistuslaskentaa
> valitettavasti joudut odottelemaan vähintään iltaan, sillä mun pitää tässä
Joudutko varamaan Otaniemestä tietokoneaikaa tuota tarkistuslaskentaa
varten? Supertietokonesovellukset ovat cooleja.
> päivän mittaan tehdä vähän töitäkin.
Viinapullo vielä vajavaisena?
> Huvittavinta koko hommassa oli se, että ensireaktionasi kuvittelit jonkun
> hyökkäävän kimppuusi, jos saisivat tietää sun nimen ja osoitteen - mahdat
En jonkun vaan sinun. Sinullahan on kaikki psykopaatin oireyhtymän oireet,
joten uhkakuva on perusteltu.
> Ehkä olet siinä mielessä oikeassa, että montaa ärsyttämääsi saattaisi
> henkilöllisyytesi kiinnostaa. Itse en tiedä, mitä löytyy googlettamalla
> torstai aamuja - kantsiskohan kokeilla, pohdiskelkaamme sitä.
Googlettele niitä. Sieltä niitä torstaiaamuja löytyy. Varo harmaatakkisia,
tweedhousuissa kulkevia miehiä. Ne eivät ole meikäläisiä. Over.
Tuukka L.
"John Smith" <someo...@microsoft.com> wrote in message news:myDsi.142
> niin ovat, mutta sinä jätit kertomsi mukaan opiskelusi kesken. Vai oletko
> jatkanut opiskelua ?
Mulla on useampikin yliopistotutkinto otettuna, joten mikähän opiskelu mulla
olis kesken? Totta toisaalta sekin, että työura on nykyään elämän kestävä
opiskelujatkumo. Valmistu ei koskaan, tutkinnon vaan saa joskus käteensa ja
palkka paranee. Uutta tulee jatkuvasti.
Rane on hyvä esimerkki ihmisestä, millaiseksi ne neuvot ja käyttäytyminen
muuttuvat kun ihminen ei tutkinnon ottamisen jälkeen vaivaudu päivittämään
tietojaan. Esim sinkityn naulan yhteensopimattomuus tuli kuin tälli
taivaalta Ranen niskaan ja kun kaverilla on vielä ylisuuri ego ja
mahdottomuus myöntää rajoituksensa, niin konfliktihan siitä tuli palstan
lukijoiden kanssa. Se konflikti jatkuu yhä eli tuossa yhdessä säikeessä Rane
hikkaa vieläkin niistä nauloista. Vaikka useammankin puhujan äänellä Rane on
buuattu nurkkaan vanhentuneine "tietoinensa".