Terassille valokate
Wellu Mäkinen
hyviä ohjeita. Nyt on viimein terassin runko valmiina ja päälle
pitäisi sitten vetäistä vielä laidoitus ja valokate. Kokonaisuudella
on mittaa 6 x 3.6 metriä. Terassin pitkälle etusivulle tulee neljä
tolppaa 2 metrin välein jonka päälle tulee koko matkalle 125 mm
palkki. Samaten seinälle tulee palkki joka ankkuroidaan
betonielementtiin.
Nyt alkoi arveluttamaan miten saan katosta kestävän koska jänneväliä
tulee tuo 3.6 metriä tai pikkasen yli koska katto on kalteva. Ideana
siis on että terassiin ei tule pystytolppia keskelle. Toki molemmille
lyhyille sivuille tulee yksi tolppa joista katon sivut voidaan tukea.
Riittääkö tuossa esim. 50x125 ja metrin välein koko matkalle eli
yhteensä seitsemän palkkia? Katolle tulee kuormaksi lumet mutta
kävelyä sen ei tarvitse kestää. Jotenkin tulee ajatus mieleen että tuo
roikkuu jo kuin lakana parin vuoden jälkeen :)
--
Wellu
JTM
> yhteensä seitsemän palkkia? Katolle tulee kuormaksi lumet mutta
> kävelyä sen ei tarvitse kestää. Jotenkin tulee ajatus mieleen että tuo
> roikkuu jo kuin lakana parin vuoden jälkeen :)
Paljonko lunta ja kuinka märkää? 10 cm kerros "peruslunta" neliöllä
painaa kilon, mutta metri painaa jo 100 kiloa/neliö. Märkä (sateen
kastelema) lumi voi painaa moninkertaisesti, eli tuo sinun
"kävelynkesto" (75 kg/neliö normi-ihmisellä) saattaa ylittyä helpostikin
lumen painosta. 30 cm märkää lunta voi painaa tuon 100kg/neliö.
JTM
> Paljonko lunta ja kuinka märkää? 10 cm kerros "peruslunta" neliöllä
> painaa kilon, mutta metri painaa jo 100 kiloa/neliö. Märkä (sateen
> kastelema) lumi voi painaa moninkertaisesti, eli tuo sinun
> "kävelynkesto" (75 kg/neliö normi-ihmisellä) saattaa ylittyä helpostikin
> lumen painosta. 30 cm märkää lunta voi painaa tuon 100kg/neliö.
Opettele poika laskemaan...
Siis 1 mm vettä neliöllä on litra/neliö, eli yksi kilo/neliö. 1 cm
"normilunta"/neliö on myös 1kg/neliö. 100cm lunta/neliö on siis 100
kg/neliö.
Wellu Mäkinen
Oletus tietysti on että kaikki satanut lumi liukuu tuolta valokatteen
päältä hienosti alas ja koska oikealla katolla on lumiesteet niin
tuokaan lumi ei siihen päälle pääse liukumaan. Mutta jos nyt heitetään
että sitä lunta tulee puoli metriä ja perään kunnon suojakelit niin
päästään mitoittamaan.
--
Wellu
Rauno Kangas
>pitäisi sitten vetäistä vielä laidoitus ja valokate. Kokonaisuudella
>on mittaa 6 x 3.6 metriä. Terassin pitkälle etusivulle tulee neljä
>tolppaa 2 metrin välein jonka päälle tulee koko matkalle 125 mm
>palkki. Samaten seinälle tulee palkki joka ankkuroidaan
>betonielementtiin.
>
>Nyt alkoi arveluttamaan miten saan katosta kestävän koska jänneväliä
>tulee tuo 3.6 metriä tai pikkasen yli koska katto on kalteva. Ideana
>siis on että terassiin ei tule pystytolppia keskelle. Toki molemmille
>lyhyille sivuille tulee yksi tolppa joista katon sivut voidaan tukea.
>Riittääkö tuossa esim. 50x125 ja metrin välein koko matkalle eli
>yhteensä seitsemän palkkia? Katolle tulee kuormaksi lumet mutta
>kävelyä sen ei tarvitse kestää. Jotenkin tulee ajatus mieleen että tuo
>roikkuu jo kuin lakana parin vuoden jälkeen :)
Veikkaan, ettei roiku, sillä se on todennäköisemmin sortunut tyystin ;-)
3,6 metriä taitaa olla melkein pakko tehdä sen verran loivaksi, ettei mitään
takuuta lumien alastulosta ole. Toisaalta taas tulee pohdittavaksi sekin,
onko tasoeto varsinaiseen kattoon sitä luokkaa, että lumi vallan kinostuisi
siihen valokatteen päälle.
Perusmitoitus antamillasi tiedoilla väittää kivenkovaan, että tarvitsisit
molenpiin suuntiin 50*200, jottei lumista tarvitsisi normaalitalvena
huolehtia (ilman kinostusta).
Wellu Mäkinen
> "Wellu Mäkinen" <wellu.maki...@gmail.com> kirjoitti
>
> >pitäisi sitten vetäistä vielä laidoitus ja valokate. Kokonaisuudella
> >on mittaa 6 x 3.6 metriä. Terassin pitkälle etusivulle tulee neljä
> >tolppaa 2 metrin välein jonka päälle tulee koko matkalle 125 mm
> >palkki. Samaten seinälle tulee palkki joka ankkuroidaan
> >betonielementtiin.
>
> >Nyt alkoi arveluttamaan miten saan katosta kestävän koska jänneväliä
> >tulee tuo 3.6 metriä tai pikkasen yli koska katto on kalteva. Ideana
> >siis on että terassiin ei tule pystytolppia keskelle. Toki molemmille
> >lyhyille sivuille tulee yksi tolppa joista katon sivut voidaan tukea.
> >Riittääkö tuossa esim. 50x125 ja metrin välein koko matkalle eli
> >yhteensä seitsemän palkkia? Katolle tulee kuormaksi lumet mutta
> >kävelyä sen ei tarvitse kestää. Jotenkin tulee ajatus mieleen että tuo
> >roikkuu jo kuin lakana parin vuoden jälkeen :)
>
> Veikkaan, ettei roiku, sillä se on todennäköisemmin sortunut tyystin ;-)
>
> 3,6 metriä taitaa olla melkein pakko tehdä sen verran loivaksi, ettei mitään
> takuuta lumien alastulosta ole. Toisaalta taas tulee pohdittavaksi sekin,
> onko tasoeto varsinaiseen kattoon sitä luokkaa, että lumi vallan kinostuisi
> siihen valokatteen päälle.
Niinpä. Tuohon ei suurta kulmaa ole mahdollista tehdä.
> Perusmitoitus antamillasi tiedoilla väittää kivenkovaan, että tarvitsisit
> molenpiin suuntiin 50*200, jottei lumista tarvitsisi normaalitalvena
> huolehtia (ilman kinostusta).
Mitä "molempiin suuntiin" tässä tarkoittaa? 200 millinen näyttää kyllä
jo sen verran järjettömältä sellaisen paperinohuen muovilevyn alla
että saattaapi olla että jää tekemättä.
Tuo jänneväli on toisaalta kyllä ongelmallinen enkä epäile yhtään
etteikö jokin mitoitus tuollaista ehdottaisi.
--
Wellu
Rauno Kangas
>> Perusmitoitus antamillasi tiedoilla väittää kivenkovaan, että tarvitsisit
>> molenpiin suuntiin 50*200, jottei lumista tarvitsisi normaalitalvena
>> huolehtia (ilman kinostusta).
>Mitä "molempiin suuntiin" tässä tarkoittaa? 200 millinen näyttää kyllä
>jo sen verran järjettömältä sellaisen paperinohuen muovilevyn alla
>että saattaapi olla että jää tekemättä.
Joo, eihän näitä juttujani ole mikään pakko moteerata. Nämä kun ovat "vain"
hintansa väärtejä rakenneneuvoja - ilmaiseksi.
>Tuo jänneväli on toisaalta kyllä ongelmallinen enkä epäile yhtään
>etteikö jokin mitoitus tuollaista ehdottaisi.
50*125 palkisto metrin jaolla taipuu 6 cm ja tulee sortumavaaran rajoille
130 kg/m² kuormituksella - eli alkuperäinen suunnitelmasi ei kovin
ihmeellisiä kestä.
Wellu Mäkinen
Oikeastaan ihminen ei jaa painoaan tasaisesti sinne neliön alueelle
eli kuorma on huomattavasti pistemäisempi. Parempi oletus olisikin
heittää samalla 100 kiloa pistekuormana per palkki. Tässä pahin tapaus
eli 100 kilon pistekuorma tasan palkin keskelle.
Ja kysymys kuuluu: kestääkö esim. 125 millinen palkki _liikaa_
taipumatta tuollaista kuormaa. Oma veikkaus on että kestää.
--
Wellu
Rauno Kangas
>Ja kysymys kuuluu: kestääkö esim. 125 millinen palkki _liikaa_
>taipumatta tuollaista kuormaa. Oma veikkaus on että kestää.
Taipumatta liikaa?
Taipumaksi tulee pari senttiä, joka on normien mukaan hieman liikaa (102%)
mutta sinun asettamillasi kriteereillä ei liene sitä.
Wellu Mäkinen
> "Wellu Mäkinen" <wellu.maki...@gmail.com> kirjoitti
>
> >> Perusmitoitus antamillasi tiedoilla väittää kivenkovaan, että tarvitsisit
> >> molenpiin suuntiin 50*200, jottei lumista tarvitsisi normaalitalvena
> >> huolehtia (ilman kinostusta).
> >Mitä "molempiin suuntiin" tässä tarkoittaa? 200 millinen näyttää kyllä
> >jo sen verran järjettömältä sellaisen paperinohuen muovilevyn alla
> >että saattaapi olla että jää tekemättä.
>
> Joo, eihän näitä juttujani ole mikään pakko moteerata. Nämä kun ovat "vain"
> hintansa väärtejä rakenneneuvoja - ilmaiseksi.
Meinasin että tuo 200 millinen palkki kannattelemassa ohutta
muovilevyä kuulostaa turhankin järeältä. Neuvot ovat loistavia, en
sitä epäile yhtään. Maallikolle nämä asiat eivät vaan ole selviä.
Kuten tuo "molempiin suuntiin" jota tässä edelleen ihmettelen.
> >Tuo jänneväli on toisaalta kyllä ongelmallinen enkä epäile yhtään
> >etteikö jokin mitoitus tuollaista ehdottaisi.
>
> 50*125 palkisto metrin jaolla taipuu 6 cm ja tulee sortumavaaran rajoille
> 130 kg/m² kuormituksella - eli alkuperäinen suunnitelmasi ei kovin
> ihmeellisiä kestä.
Siis taipuu tuolla 130 kg/m2 kuormalla 6 senttimetriä JA katkeaa?
Metrin jaolla neliömetrille menee keskimäärin kaksi palkkia eli 65
kiloa palkki. Ei luulisi katkeavan.
Jos siis otetaan 50 x 125 millinen palkki, tuetaan se päistään ja
sijoitetaan keskelle 130 kilon pistekuorma niin palkki katkeaa? Vai
että katolle menee 130 kiloisia äijiä jokainen omalle neliölleen eli
parikymmentä tyyppiä ja katto romahtaa?
Kirjoistahan tämä tietysti selviäisi mutta referenssejä otetaan
kiitollisena vastaan.
--
Wellu
Wellu Mäkinen
> "Wellu Mäkinen" <wellu.maki...@gmail.com> kirjoitti
Kiitos tästä tiedosta! Näyttäisi vahvasti siltä että otan 125 tai 150
millisiä palkkeja sinne kattoon. Voitko vielä kertoa mistä tämä
lukuarvo on otettu? Näitä referenssejä ei ainakaan netistä tunnu
löytyvän ja lienee siis kirjastoreissun paikka :)
--
Wellu
Rauno Kangas
>Kiitos tästä tiedosta! Näyttäisi vahvasti siltä että otan 125 tai 150
>millisiä palkkeja sinne kattoon. Voitko vielä kertoa mistä tämä
>lukuarvo on otettu? Näitä referenssejä ei ainakaan netistä tunnu
>löytyvän ja lienee siis kirjastoreissun paikka :)
Löin arvot Pupax-mitoitusohjelmaan, sillä teen töitä likimain päivittäin.
Rauno Kangas
>Meinasin että tuo 200 millinen palkki kannattelemassa ohutta
>muovilevyä kuulostaa turhankin järeältä.
Vilkaisin Keraplastin perus aaltokatteen kohdalta rakenteellisia ohjeita.
Siellä ei sanottu katteen itsensä kestosta juuri mitään, mutta ruoteet siinä
oli 50*50 k500 (alustan jaolla 90 cm) tai 75*50 k500 (alustan jaolla 120 cm)
=> noista laskin takaperin, että nuo ruoteet kestää peruslumikuorman 180
kg/m² - ja ilmeisesti tasaisesti kuormitettuna se pleksikin sen kestää.
>Kuten tuo "molempiin suuntiin" jota tässä edelleen ihmettelen.
Ensimmäinen suunta viittaa siihen pilareitten nokkaan tulevaan
pääkannattajaan ja toinen suunta sitten siihen 3,6 metrin jännemitalla
tulavaan palkistoon....
>Siis taipuu tuolla 130 kg/m2 kuormalla 6 senttimetriä JA katkeaa?
>Metrin jaolla neliömetrille menee keskimäärin kaksi palkkia eli 65
>kiloa palkki. Ei luulisi katkeavan.
Ensinnäkin metrin jaolla metrille tulee YKSI palkki ja toisekseenkin 130
kg/m² tarkoittaa yhdelle palkille kuormaa 1 m * 3,6 m * 130 kg/m² = 468 kg
>Vai
>että katolle menee 130 kiloisia äijiä jokainen omalle neliölleen eli
>parikymmentä tyyppiä ja katto romahtaa?
Lumeksi muutettuna tuo tapahtuu aika monena talvena. Suurimmassa osassa
Suomea päästään 180 kg/m² lumikuormaan muistaakseni kerran kymmenessä
vuodessa eli tuo 130 kg/m² edellyttää kyllä lumien kertaalleen
putoamista/pudottamista normaalitalvena
>Kirjoistahan tämä tietysti selviäisi mutta referenssejä otetaan
>kiitollisena vastaan.
Kirjaviisauden sait tässä edellä, joten lähinnä referenssejä kannattaa
odotella.
Omalta osaltani lopetukseksi:
Suosittelin 50*200 k900 palkistoa. Siron vastaavan lujuuden omaavan saisi
suorakaideputkipalkista 90*50*4,0 tai 180 kg/m² kuormalle mitoitettuna
riittävän 100*50*5,0 - tällaisen kun maalaa valkoiseksi, niin moni erehtyy
luulemaan puurunkoiseksi - ja on siro.
Wellu Mäkinen
> "Wellu Mäkinen" <wellu.maki...@gmail.com> kirjoitti
>
> >Meinasin että tuo 200 millinen palkki kannattelemassa ohutta
> >muovilevyä kuulostaa turhankin järeältä.
>
> Vilkaisin Keraplastin perus aaltokatteen kohdalta rakenteellisia ohjeita.
> Siellä ei sanottu katteen itsensä kestosta juuri mitään, mutta ruoteet siinä
> oli 50*50 k500 (alustan jaolla 90 cm) tai 75*50 k500 (alustan jaolla 120 cm)
> => noista laskin takaperin, että nuo ruoteet kestää peruslumikuorman 180
> kg/m² - ja ilmeisesti tasaisesti kuormitettuna se pleksikin sen kestää.
>
> >Kuten tuo "molempiin suuntiin" jota tässä edelleen ihmettelen.
>
> Ensimmäinen suunta viittaa siihen pilareitten nokkaan tulevaan
> pääkannattajaan ja toinen suunta sitten siihen 3,6 metrin jännemitalla
> tulavaan palkistoon....
Ok, pääkannattajahan itsessään lepää pystytolppien päällä eli sen
jänneväli on "vain" 2 metriä. Toinen on kiinni betonissa metrin-parin
välein.
> >Siis taipuu tuolla 130 kg/m2 kuormalla 6 senttimetriä JA katkeaa?
> >Metrin jaolla neliömetrille menee keskimäärin kaksi palkkia eli 65
> >kiloa palkki. Ei luulisi katkeavan.
>
> Ensinnäkin metrin jaolla metrille tulee YKSI palkki ja toisekseenkin 130
> kg/m² tarkoittaa yhdelle palkille kuormaa 1 m * 3,6 m * 130 kg/m² = 468 kg
Koska siellä katossa on ne ruoteet myös toiseen suuntaan niin tuo
kuorma jakautuu myös naapurille eli missään realistisessa tilanteessa
tuo kuorma ei tule yhdelle palkille. Palkki myös kestää sitä enemmän
kuormaa mitä lähempänä jompaa kumpaa päätyä ollaan. Talon reunassa
palkki laitetaan lepäämään toisen palkin päälle ristiin joka itsessään
on pultattu 10 mm ankkureilla betoniin eli se ei liiku milliäkään.
Kuorma vaikuttaa eniten juuri palkin puolessa välissä. Etupää lepää
myös liimapuupalkkien päällä eli sekään ei notku.
> >Vai
> >että katolle menee 130 kiloisia äijiä jokainen omalle neliölleen eli
> >parikymmentä tyyppiä ja katto romahtaa?
>
> Lumeksi muutettuna tuo tapahtuu aika monena talvena. Suurimmassa osassa
> Suomea päästään 180 kg/m² lumikuormaan muistaakseni kerran kymmenessä
> vuodessa eli tuo 130 kg/m² edellyttää kyllä lumien kertaalleen
> putoamista/pudottamista normaalitalvena
Viime talvena oli kyllä reilusti lunta.
> >Kirjoistahan tämä tietysti selviäisi mutta referenssejä otetaan
> >kiitollisena vastaan.
>
> Kirjaviisauden sait tässä edellä, joten lähinnä referenssejä kannattaa
> odotella.
Odottelen mielenkiinnolla minkälaisia rakenteita muilla on
terasseissaan.
> Omalta osaltani lopetukseksi:
>
> Suosittelin 50*200 k900 palkistoa. Siron vastaavan lujuuden omaavan saisi
> suorakaideputkipalkista 90*50*4,0 tai 180 kg/m² kuormalle mitoitettuna
> riittävän 100*50*5,0 - tällaisen kun maalaa valkoiseksi, niin moni erehtyy
> luulemaan puurunkoiseksi - ja on siro.
Tämä siis kestäisi milliäkään taipumatta sellaisen lumikuorman joka
Suomessa sataa kerran kymmenessä vuodessa ja marginaalit päälle. Ja
että olettaisi kaiken satavan lumen jäävän katolle ja että sitä ei
edes yrittäisi siivota pois. Mutta kuten edellä ketjussa sanoit niin
tuo 125 millinen taipuu sen kaksi senttiä joka on aivan ok. Tulipa
tässä myös mieleeni että jotta siitä valokatteesta saisi ilon irti
myös talvella niin lumet olisi hyvä harjata pois joka tapauksessa.
Kiitos joka tapauksessa laskelmista. Näistä on suuri apu kun yrittää
hahmottaa hinta-laatu-ulkonäkö -suhteeltaan parasta ratkaisua.
--
Wellu
Markus Strand
> Odottelen mielenkiinnolla minkälaisia rakenteita muilla on
> terasseissaan.
Tuohon sadan metrin päähän viime kesänä rakennetun rivitalon terassien
valokatteet menivät uusiksi kun ilmeissti lumikuorma ylitti arvauksen.
Naapurilla taisi juuri riittää, mutta pudotti kyllä lumia.
Mitoitusohjelmat ovat yleensä parempia kuin mutut... paitsi jos
harrastaa rankkaa ylimitoitusta. Tuossa valokatteessa ei taida olla sitä
riskiä.
++MStr
PeeJii
"Rauno Kangas" <rauno....@taloapu.fi> kirjoitti
viestissä:RxN7o.8735$136....@uutiset.elisa.fi...
Olisi terassi jossa 98x98 pystytolpat 4,5m päässä toisistaan (pitkä sivu)
ja 1,8 m päässä toisistaa (lyhyt sivu)
Olisi käytettävissä (jäi ylimääräiseksi / hankittu jo) 48x148x6000
kestopuu"parru" tuohon pitkille sivuille jännevälillä tuon 4500,
Paljonkos tuo nyt sitten taipuu tuosta keskeltä ja milläkin kuormalla.
kaltuvuus katteelle varmaankin jotain 25´asteen luokkaa.
Niitä "kattotuoleja" sitten varmaan riittävästi siihen välille. Mut ensin
tarvisi kesiä riittäkö tuo 1kpl noita 48x148 parru vai pitäisikö laittaa
2kpl rinnan.
PeeJii
-kiitos-
Rauno Kangas
> Olisi terassi jossa 98x98 pystytolpat 4,5m päässä toisistaan (pitkä sivu)
> ja 1,8 m päässä toisistaa (lyhyt sivu)
>
> Olisi käytettävissä (jäi ylimääräiseksi / hankittu jo) 48x148x6000
> kestopuu"parru" tuohon pitkille sivuille jännevälillä tuon 4500,
> Paljonkos tuo nyt sitten taipuu tuosta keskeltä ja milläkin kuormalla.
> kaltuvuus katteelle varmaankin jotain 25´asteen luokkaa.
>
> Niitä "kattotuoleja" sitten varmaan riittävästi siihen välille. Mut ensin
> tarvisi kesiä riittäkö tuo 1kpl noita 48x148 parru vai pitäisikö laittaa
> 2kpl rinnan.
148 mm korkealla tavaralla ei juuri ole noilla jännemitoilla (4,5) mitään
käyttöä. Ei riitä kaksi rinnan - tarvittaisiin 12 rinnan. Palkin jännemitta
vaikuttaa taipumiin kolmannessa potenssissa, joten noinkin pitkä palkki
vaatii yleensä liima- tai kertopuuta käytettäväksi - tapauksessasi äkkiä
katsoen esimerkiksi liimapuu 90*270 saattaisi tuottaa tyydyttävän
lopputuloksen.
PeeJii
"Rauno Kangas" <rauno....@taloapu.fi> kirjoitti
viestissä:XDY7o.8931$136....@uutiset.elisa.fi...
Järeältä / kalliilta kuulostaa....
.....hmmmm.
nimim. "jäinkö ilman kattoa"
Rauno Kangas
> nimim. "jäinkö ilman kattoa"
Pitkälle sivuille yhdet välitolpat, niin pääkannattajan vaatimukset pienenee
reippaasti - äkkiä arvioiden rupeasisi 2 kpl 48*148 pysymään ylhäällä (nuo
kaksi tietystikin kummallekin pitkälle sivulle).
Lu-lu
> Suosittelin 50*200 k900 palkistoa. Siron vastaavan lujuuden omaavan saisi
> suorakaideputkipalkista 90*50*4,0 tai 180 kg/m² kuormalle mitoitettuna
luuletko
että 3,0 m jännevälillä kestäisi 48 x 148 mm lujuusluokka T24
jaolla K600 ja kattokaltevuudella 1:10 ?
Rauno Kangas
>> Suosittelin 50*200 k900 palkistoa. Siron vastaavan lujuuden omaavan saisi
>> suorakaideputkipalkista 90*50*4,0 tai 180 kg/m² kuormalle mitoitettuna
>> riittävän 100*50*5,0 ...
>
>
> luuletko
Valitettavasti en tohdi luulla, kun on leipä kiinni noissa konnarihommissa
;-(
> että 3,0 m jännevälillä kestäisi 48 x 148 mm lujuusluokka T24
> jaolla K600 ja kattokaltevuudella 1:10 ?
Vanhan kansan näppituntumasääntö (60 cm jaolla lattiapalkistolle) kuuluu:
kaksi tuumaa metrille => 3 metriä tarkottaisi siis kuutta tuumaa - eli
pelaisi sen perusteella.
Pupax sanoo (oletuksella lumikuorma 180 kg/kg ja katon omapaino 30 kg/m2
sekä sallittu taipuma l/200): taivutusjännitys 76 % sallitusta,
leikkausjännitys 38b % ja taipuma 97 % sallitusta => kyllä vanka kansa
tiesi. Tosin lattiakäytössä vanhan kansan nyrkkisääntö on vanhentunutta
tietoa, silloin ennenvanhaan sallittiin suurempi notkuminen kuin nykyään.
Wellu Mäkinen
> "Wellu Mäkinen" <wellu.maki...@gmail.com> kirjoitti
>
> >Meinasin että tuo 200 millinen palkki kannattelemassa ohutta
> >muovilevyä kuulostaa turhankin järeältä.
>
> Vilkaisin Keraplastin perus aaltokatteen kohdalta rakenteellisia ohjeita.
> Siellä ei sanottu katteen itsensä kestosta juuri mitään, mutta ruoteet siinä
> oli 50*50 k500 (alustan jaolla 90 cm) tai 75*50 k500 (alustan jaolla 120 cm)
> => noista laskin takaperin, että nuo ruoteet kestää peruslumikuorman 180
> kg/m² - ja ilmeisesti tasaisesti kuormitettuna se pleksikin sen kestää.
>
> >Kuten tuo "molempiin suuntiin" jota tässä edelleen ihmettelen.
>
> Ensimmäinen suunta viittaa siihen pilareitten nokkaan tulevaan
> pääkannattajaan ja toinen suunta sitten siihen 3,6 metrin jännemitalla
> tulavaan palkistoon....
>
> >Siis taipuu tuolla 130 kg/m2 kuormalla 6 senttimetriä JA katkeaa?
> >Metrin jaolla neliömetrille menee keskimäärin kaksi palkkia eli 65
> >kiloa palkki. Ei luulisi katkeavan.
>
> Ensinnäkin metrin jaolla metrille tulee YKSI palkki ja toisekseenkin 130
> kg/m² tarkoittaa yhdelle palkille kuormaa 1 m * 3,6 m * 130 kg/m² = 468 kg
>
> >Vai
> >että katolle menee 130 kiloisia äijiä jokainen omalle neliölleen eli
> >parikymmentä tyyppiä ja katto romahtaa?
>
> Lumeksi muutettuna tuo tapahtuu aika monena talvena. Suurimmassa osassa
> Suomea päästään 180 kg/m² lumikuormaan muistaakseni kerran kymmenessä
> vuodessa eli tuo 130 kg/m² edellyttää kyllä lumien kertaalleen
> putoamista/pudottamista normaalitalvena
Täältä muuten löytyi mittatietoa lumikuormista:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=320757&lan=fi
1978-2008 keskiarvojen perusteella lumikuorma on keskimäärin alle 80
kiloa neliölle. Tämä oli Keski-Suomesta. Samasta taulukosta muuten
näkyy tuo laskennallinen 180 kiloa jolle katot mitoitetaan.
Tosin tuo on _keskiarvo_ eli jos hetkellisesti mennään tarpeeksi
paljon yli niin se katto sortuu joka on tuon perusteella mitoitettu.
--
Wellu
Lu-lu
> "Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> kirjoitti
>> luuletko
> Valitettavasti en tohdi luulla, kun on leipä kiinni noissa konnarihommissa
> ;-(
sorry, väärä sanavalintani
mullakun ei oo' tollasta ohjelmaa, niin mä vain luulen
eli siis
esittämäni valinta oli vain silmämäärin arvioitua MuTu: a
siis toiminee ... nippa-nappa (... kunhan ei tuu liikaa lunta)
Wellu Mäkinen
Ja väärin meni.. Keskiarvo oli yhdelle päivällä joten tuo ei kuvasta
todellista tilannetta millään lailla katon mitoittamisessa.
Mitoitetaan pahimman keissin mukaan niin kestää.
--
Wellu
Rauno Kangas
> siis toiminee ... nippa-nappa (... kunhan ei tuu liikaa lunta)
Normaalilumisina talvina se taipuu sen l/200 eli puolitoista senttiä ja
kahden...kolmen sentin taipumakin vielä menee ilman välitöntä sortumavaaraa
ja sehän edellyttää jo tuplalumia. Sanoisin, että siihen saa kokolailla
pahannäköisesti kinostua, ennekuin itse menisin katolle.
Rauno Kangas
>Tosin tuo on _keskiarvo_ eli jos hetkellisesti mennään tarpeeksi
>paljon yli niin se katto sortuu joka on tuon perusteella mitoitettu.
Rakennesuunnittelussa tähdätään kokonaisvarmuuteen noin kaksi. Eli, jos
rakenne on suunniteltu huolellisesti 180 kilolle ja valmistettu tarkoin
suunnitelman mukaisesti tasalaatuisesta tavarasta - sortumavaara on
todellinen vasta 360 kg seutuvilla.
Valokatteiden haasteena on se, että niissä lumikuormat vaihtelevat
kovastikin, koskapa voivat olla leimallisesti "taakkansa pudottavia" tai
jopa "kinostusta kerääviä".
Jari Kaija
"Rauno Kangas" <rauno....@taloapu.fi> wrote in message
news:hA98o.9010$136....@uutiset.elisa.fi...
Kuule, pystytkös noinniinkuin mielenkiinnon vuoksi laskemaan, jotta
paljonko vastaavasti kestäisi allaoleva "hampurilaisrakenne":
Eli ensin olisi alimmaisena 100*50 lankku. Sitten olisi 50*50
tavarasta lankun päällä 20 sentin pätkiä metrin välein liimalla kiinni.
Ja taas päälimäisenä 100*50 lankku edelleenkin noihin palikoihin
liimattuna. Eli tikapuut voisi kuvata jollain tavalla tuota.
Olisi vähän vaihtelua tasapaksuihin palkkeihin.
ps
Wellu Mäkinen
> "Wellu Mäkinen" <wellu.maki...@gmail.com> kirjoitti
>
> >Tosin tuo on _keskiarvo_ eli jos hetkellisesti mennään tarpeeksi
> >paljon yli niin se katto sortuu joka on tuon perusteella mitoitettu.
>
> Rakennesuunnittelussa tähdätään kokonaisvarmuuteen noin kaksi. Eli, jos
> rakenne on suunniteltu huolellisesti 180 kilolle ja valmistettu tarkoin
> suunnitelman mukaisesti tasalaatuisesta tavarasta - sortumavaara on
> todellinen vasta 360 kg seutuvilla.
Sepä se. Sitä kun lisää vähän joka väliin varmuusvaraa niin kohta on
terassissa kestävämpi katto kuin talossa :)
> Valokatteiden haasteena on se, että niissä lumikuormat vaihtelevat
> kovastikin, koskapa voivat olla leimallisesti "taakkansa pudottavia" tai
> jopa "kinostusta kerääviä".
Niinpä, no terassi tulee itselle joten siivoaminen pitää ottaa
huomioon.
--
Wellu
Rauno Kangas
>> Rakennesuunnittelussa tähdätään kokonaisvarmuuteen noin kaksi. Eli, jos
>> rakenne on suunniteltu huolellisesti 180 kilolle ja valmistettu tarkoin
>> suunnitelman mukaisesti tasalaatuisesta tavarasta - sortumavaara on
>> todellinen vasta 360 kg seutuvilla.
>
>Sepä se. Sitä kun lisää vähän joka väliin varmuusvaraa niin kohta on
>terassissa kestävämpi katto kuin talossa :)
180 kg per neliö ja tuo kokonaisvarmuuden taso on perustaso kaikissa
kattorakenteissa. Lisäksi toki pitäisi huomioida mm. kinostusta aiheuttavat
muodot yms. Normit ei tee muuta eroa eri kattojen välille
(omakotitalomitassa) kuin sen, että kylmät/toissijaiset katot saavat taipua
hieman enemmän ilman, että siitä seuraisi epälaatuiseksi julistaminen.
>Niinpä, no terassi tulee itselle joten siivoaminen pitää ottaa
>huomioon.
Juu, toiset tykkää, että kun se tulee itelle, sen voi putsata pari kertaa
talvessa, toinen taas ajattelee, että kun se tulee itelle, niin mitoitetaan
hieman järeämmäksi, ettei tarvi huolehtia. Makuasioista ei kannata
kiistellä.
Markus Strand
>> Valokatteiden haasteena on se, että niissä lumikuormat vaihtelevat
>> kovastikin, koskapa voivat olla leimallisesti "taakkansa pudottavia" tai
>> jopa "kinostusta kerääviä".
>
> Niinpä, no terassi tulee itselle joten siivoaminen pitää ottaa
> huomioon.
Meinasitko purkaa pois ennen kuin joskus tulevaisuudessa laitat
myyntiin? Ne uudet asukkaat kun eivät välttämättä tiedä rakenteen
vaativan siivousta.
Samoin kun parin viikon lomamatka talvella saattaa tuoda katolle
huomattavan kuorman.
Minusta kun itselle tekee, niin tekee sen sitten kunnolla eikä vain
mahdollisimman halvalla. Sitä halpaa ratkaisua joutuu sitten kärsimään
kuitenkin myöhemmin.
++MStr
Wellu Mäkinen
wrote:
> On 10.8.2010 22:31, Wellu Mäkinen wrote:
>
> >> Valokatteiden haasteena on se, että niissä lumikuormat vaihtelevat
> >> kovastikin, koskapa voivat olla leimallisesti "taakkansa pudottavia" tai
> >> jopa "kinostusta kerääviä".
>
> > Niinpä, no terassi tulee itselle joten siivoaminen pitää ottaa
> > huomioon.
>
> Meinasitko purkaa pois ennen kuin joskus tulevaisuudessa laitat
> myyntiin? Ne uudet asukkaat kun eivät välttämättä tiedä rakenteen
> vaativan siivousta.
> Samoin kun parin viikon lomamatka talvella saattaa tuoda katolle
> huomattavan kuorman.
Ei tässä vielä murtorajoilla olla näilläkään ehdoilla. Taipumat vaan
tulee käyttörajoista yli maksimikuormilla eli suomeksi taipuu kaksi
senttiä alas siinä kun raja-arvo on sentin tms.
> Minusta kun itselle tekee, niin tekee sen sitten kunnolla eikä vain
> mahdollisimman halvalla. Sitä halpaa ratkaisua joutuu sitten kärsimään
> kuitenkin myöhemmin.
Ehdottomasti samaa mieltä! Lähinnä tässä ahdistaa rakenteen
esteettisyys. Jos ladon sinne muuten siron katteen alle 600 jaolla 200
millisiä palkkeja niin eihän se nätti ole. Pääseekö sieltä
valokatteesta enää auringonvalo läpi ;)
--
Wellu
Markus Strand
> Ehdottomasti samaa mieltä! Lähinnä tässä ahdistaa rakenteen
> esteettisyys. Jos ladon sinne muuten siron katteen alle 600 jaolla 200
> millisiä palkkeja niin eihän se nätti ole. Pääseekö sieltä
> valokatteesta enää auringonvalo läpi ;)
Tuollaisia "katettuja pergoloita" näkee aina välillä.
Vaihda materiaalia. Teräksellä saa siromman rakenteen kuin puulla.
Tuossahan ei kai tarvitse edes huolehtia palosuojauksesta.
++MStr
Wellu Mäkinen
wrote:
> On 11.8.2010 8:37, Wellu Mäkinen wrote:
>
> > Ehdottomasti samaa mieltä! Lähinnä tässä ahdistaa rakenteen
> > esteettisyys. Jos ladon sinne muuten siron katteen alle 600 jaolla 200
> > millisiä palkkeja niin eihän se nätti ole. Pääseekö sieltä
> > valokatteesta enää auringonvalo läpi ;)
>
> Tuollaisia "katettuja pergoloita" näkee aina välillä.
Heh.. Niinpä.
> Vaihda materiaalia. Teräksellä saa siromman rakenteen kuin puulla.
> Tuossahan ei kai tarvitse edes huolehtia palosuojauksesta.
Totta tämäkin. Kempin MinargMig ja muut laitteet kyllä löytyy.
Mitäköhän tuollainen 50x100 teräspalkki maksaa metrille?
--
Wellu
Jari Kaija
"Jari Kaija" <jari....@gmail.com> wrote in message
news:i3rjcb...@fbk.servebeer.com...
Sen verta tarkennusta, että nuo 20 sentin pätkät ovat siis
pitkittäin, lankkujen suuntaisesti. Eli lankkujen väliin jäisi
vain se 50 millin rako.
Rauno Kangas
Jari Kaija
> "Jari Kaija" <jari....@gmail.com> kirjoitti kakaraskeidaa.
>
Vittuko sua nyt taas vaivaa? Täysin asiallinen kysymys johon
toivoin oikeaa vastausta enkä mitään pelleilyä!
ps
Jopo Jyskälästä
> "Jari Kaija" <jari....@gmail.com> kirjoitti kakaraskeidaa.
Jaha!! Välillä Rauno omallakin nimellään lipsauttaa sontiansa!!!