Lämmityssysteemi vuotaa, luulisin?
Ulla Mansikka-aho
Talo on puolitoistakerroksinen, vuonna -57 rakennettu paritalo.
Kummalakin puolella on omat lämmityssyteeminsä. Öljylämmityskattila ja
poltin uusittiin noin viisi vuotta sitten. Samalla avoin paisuta-astia
vaihdettiin kalvopaisuntasäiliöksi. Kattila on kellarisa.
Patteriverkosto 50 vuotta vanha. Verkosto ilmeisesti vuotaa jostain
koska järjestelmään joudutaan lisäämään vettä silloin tällöin, ehkä noin
kerran viikossa. Missään ei näy vettä mutta puolimetriä kutteria
välipohjassa kerää varmaan aika tehokkaasti muutaman litran vuotovettä.
Lämmitysputket kulkevat tietysti jossain näkymättömissä välipohjissa ja
-seinissä. Piirustuksia ei ole.
Kysymys kuuluukin: voisiko jostain päätellä vuotokohtaa? 1. kerroksessa
olevasta olohuoneen patterista kuuluu joskus lorinaa. Useinmiten silloin
kun järjestelmän paine laskee vaikkapa pikän suihkun aikana. Vintin
patterit pysyvät lämpiminä. Ne ilmataan kerran vuodessa, syksyllä
lämmityskauden alkaessa. Olen miettinyt sitä voisiko noiden tietojen
perusteella päätellä sitä, vuotaako systeemi 1. vai 2. kerroksessa mutta
en ole keksinyt mitään sopivaa päättelyketjua.
Toisaalta, putkien korjaaminen on pöljän hommaa. Parempi olisi varmaan
uusia putket pintavetona.
Ulla
Matti
> Kysymys kuuluukin: voisiko jostain päätellä vuotokohtaa? 1. kerroksessa
> olevasta olohuoneen patterista kuuluu joskus lorinaa. Useinmiten silloin
> kun järjestelmän paine laskee vaikkapa pikän suihkun aikana. Vintin
> patterit pysyvät lämpiminä.
Mitähän teillä on verkoston paine?Yleensä se patteriverkoissa on tuossa
1,5bar paikkeilla.Liian matala verkon paine aiheutti meillä kiertopumppuun
sivuäänen aina kun verkon paine aleni ja ääni hävisi kun painetta
lisäsi,toistaiseksi (2-3 vuotta) on pysynyt 1-1,5 bar kun putkimies
tarkisti ja sääti kalvopaisunta-astian vastapaineen.
Reilumpaan vuotokohtaan patteriverkosta jää kyllä ruostejälki mutta silloin
kun vuoto on riittävän pieni ja vuotanut vesi menee lämpimän tai kuuman osan
päälle niin haihtuu samantien ilmaan eikä jälkiä jää.
Onko teillä muuten 1 vai 2 putkijärjestelmä kun 50 vuotta on ikää?
RA
> Noin minäkin olen ajatellut. Vuotava vesi luultavasti kuivuu
> samantien. Toisaalta, kellarin katossa on alalaattapalkisto. Sinne
> mahtuu muuten vettä melko paljon. Huonolla säkällä laatta on
> vesitiivis. No, oikeasti en tuohon usko vuoden -57 betonivalusta.
>
> Joskus tuolle on kuitenkin jotain tehtävä.
Jos vettä ei ole näkynyt, niin tarkistapa varoventtiili - meillä mokoma
vuoti hitaasti paineesta riippumatta ja ihmeteltiin kun kanssa joutu
täyttään kokoajan. Laita vaikka ämpäri tippaputken alle, niin näet paljonko
sieltä tulee ulos päivässä. Toi valu saattaa olla tiiviskin muuten
tiiviskin, jos on kuten meillä vm. 1956 talossa eli valun pinnassa
(purutilan puolella) on bitumia.
-Riku
--Pauli--
> Kaipaisin valistuneita arvauksia asiasta :-)
>
> Talo on puolitoistakerroksinen, vuonna -57 rakennettu paritalo.
> Kummalakin puolella on omat lämmityssyteeminsä. Öljylämmityskattila ja
> poltin uusittiin noin viisi vuotta sitten. Samalla avoin paisuta-astia
> vaihdettiin kalvopaisuntasäiliöksi. Kattila on kellarisa.
> Patteriverkosto 50 vuotta vanha. Verkosto ilmeisesti vuotaa jostain
> koska järjestelmään joudutaan lisäämään vettä silloin tällöin, ehkä noin
> kerran viikossa. Missään ei näy vettä mutta puolimetriä kutteria
> välipohjassa kerää varmaan aika tehokkaasti muutaman litran vuotovettä.
> Lämmitysputket kulkevat tietysti jossain näkymättömissä välipohjissa ja
> -seinissä. Piirustuksia ei ole.
Jos avopaisuntasysteemi muutettiin suljetuksi niin jonnekin sinne
pannuhuoneeseen laitettiin varmasti myös varoventtiili.
Tutkaile nyt ensimmäiseksi ainakin sitä josko se tihkuisi, niillä kun
joskus taipumusta moiseen on.
Toisaalta, halpa mötikkä tuo on uusiakin ennen putkiremppaan ryhtymistä...
mi...@meilta.invalid
> Kaipaisin valistuneita arvauksia asiasta :-)
> Talo on puolitoistakerroksinen, vuonna -57 rakennettu paritalo.
> Kummalakin puolella on omat lämmityssyteeminsä. Öljylämmityskattila ja
> poltin uusittiin noin viisi vuotta sitten. Samalla avoin paisuta-astia
> vaihdettiin kalvopaisuntasäiliöksi. Kattila on kellarisa.
> Patteriverkosto 50 vuotta vanha. Verkosto ilmeisesti vuotaa jostain
> koska järjestelmään joudutaan lisäämään vettä silloin tällöin, ehkä noin
> kerran viikossa. Missään ei näy vettä mutta puolimetriä kutteria
> välipohjassa kerää varmaan aika tehokkaasti muutaman litran vuotovettä.
> Lämmitysputket kulkevat tietysti jossain näkymättömissä välipohjissa ja
> -seinissä. Piirustuksia ei ole.
Kovin usein joudut vettä lisäämään. Kerro nyt kuitenkin ensin onko
pannuhuone kellarissa ja miten paljon painetta pyrit pitämään
patterikierrossa.
> Kysymys kuuluukin: voisiko jostain päätellä vuotokohtaa? 1. kerroksessa
> olevasta olohuoneen patterista kuuluu joskus lorinaa. Useinmiten silloin
> kun järjestelmän paine laskee vaikkapa pikän suihkun aikana. Vintin
> patterit pysyvät lämpiminä. Ne ilmataan kerran vuodessa, syksyllä
> lämmityskauden alkaessa. Olen miettinyt sitä voisiko noiden tietojen
> perusteella päätellä sitä, vuotaako systeemi 1. vai 2. kerroksessa mutta
> en ole keksinyt mitään sopivaa päättelyketjua.
Eipä sitä kyllä noiden tietojen perusteella pysty päättelemään. Mutta
jos ei huushollista löydy kosteaa kohtaa on todennäköistä, että vuoto
ei ole kattilan ulkopuolella. Kattilan sisäpuolinen vuoto on
käyttötilanteessa kovin hankala (mahdoton) löytää. Jos olisi
mahdollista ottaa kattila pois käytöstä joksikin aikaa, voisi olla
mahdollista löytää kylmästä kattilasta vuotokohta pumppaamalla
ylipaine kattilaan paisunta-astian venttiilin kautta.
Tuo mainitsemasi lorina on vain merkki siitä, että systeemissä on liian
vähän vettä. Ei mitään sen kummempaa.
> Toisaalta, putkien korjaaminen on pöljän hommaa. Parempi olisi varmaan
> uusia putket pintavetona.
On melko harvinainen tapaus jos lämmitysputket syöpyvät puhki. Niissä
kun kiertää hapeton vesi, niin rautakaan ei pääse hapettumaan
(ruostumaan). Tavallisin vika on huono kierreliitos jossakin. Mitä
hankalampi paikka, sen suurempi on todennäköisyys sille, että juuri
tuo liitos on viallinen. Jos et usko omiin kykyihisi, pyydä
putkimiestä tutkimaan lämmitysjärjestelmäsi. Hän löytää vian kyllä ja
korjaus on varmasti halvempi kuin koko putkiston uudelleen
rakentaminen.
--
/Kallu < oh3fg at sral fi >
Ulla Mansikka-aho
veden painosta.
Varoventtiilin vuotamiseen en usko. Käyn tupakalla pannuhuoneessa ja
seuraan sitä (ja vesimittaria) jatkuvasti. Aluksi tuijottelinmkin tuota
venttiiliä toivorikkaana.
Ulla
Ulla Mansikka-aho
> Ulla Mansikka-aho <ho...@iki.fi> wrote:
>> Kaipaisin valistuneita arvauksia asiasta :-)
>
>> Talo on puolitoistakerroksinen, vuonna -57 rakennettu paritalo.
>> Kummalakin puolella on omat lämmityssyteeminsä. Öljylämmityskattila ja
>> poltin uusittiin noin viisi vuotta sitten. Samalla avoin paisuta-astia
>> vaihdettiin kalvopaisuntasäiliöksi. Kattila on kellarisa.
>> Patteriverkosto 50 vuotta vanha. Verkosto ilmeisesti vuotaa jostain
>> koska järjestelmään joudutaan lisäämään vettä silloin tällöin, ehkä noin
>> kerran viikossa. Missään ei näy vettä mutta puolimetriä kutteria
>> välipohjassa kerää varmaan aika tehokkaasti muutaman litran vuotovettä.
>> Lämmitysputket kulkevat tietysti jossain näkymättömissä välipohjissa ja
>> -seinissä. Piirustuksia ei ole.
>
> Kovin usein joudut vettä lisäämään. Kerro nyt kuitenkin ensin onko
> pannuhuone kellarissa ja miten paljon painetta pyrit pitämään
> patterikierrossa.
Kellarissa on, vettä lisään ehkä kerran viikossa. Litramäärää on vaikea
arvioida. Paine on vaihteleva. Kesällä en vaivaudu paljon lisäilemään ja
paine laskee noin 0,5 baariin. Talvella lisään vettä kun paine alkaa
olla 0,6:ssa. Ennen pidin sitä noin 1,2:ssa mutta nykyään tyydyn noin
0,8:aan.
>
>
> Eipä sitä kyllä noiden tietojen perusteella pysty päättelemään. Mutta
> jos ei huushollista löydy kosteaa kohtaa on todennäköistä, että vuoto
> ei ole kattilan ulkopuolella. Kattilan sisäpuolinen vuoto on
> käyttötilanteessa kovin hankala (mahdoton) löytää. Jos olisi
> mahdollista ottaa kattila pois käytöstä joksikin aikaa, voisi olla
> mahdollista löytää kylmästä kattilasta vuotokohta pumppaamalla
> ylipaine kattilaan paisunta-astian venttiilin kautta.
Kattila on alle viisi vuotta vanha, joten tuskin se vuotaa.
>
> Tuo mainitsemasi lorina on vain merkki siitä, että systeemissä on liian
> vähän vettä. Ei mitään sen kummempaa.
Niinpä ja suljetussa kierrossa ei ole liian vähän vettä jos se ei vuoda.
>
>
> On melko harvinainen tapaus jos lämmitysputket syöpyvät puhki. Niissä
> kun kiertää hapeton vesi, niin rautakaan ei pääse hapettumaan
> (ruostumaan). Tavallisin vika on huono kierreliitos jossakin. Mitä
> hankalampi paikka, sen suurempi on todennäköisyys sille, että juuri
> tuo liitos on viallinen. Jos et usko omiin kykyihisi, pyydä
> putkimiestä tutkimaan lämmitysjärjestelmäsi. Hän löytää vian kyllä ja
> korjaus on varmasti halvempi kuin koko putkiston uudelleen
> rakentaminen.
En oikein usko, että putkimiehelläkään on mitään viisastekiveä vuodon
löytämiseen. Tuohon putkiliitoksen vuotamiseen kyllä uskon. Luultavasti
vuoto on keskellä olohuoneen parkkettilattiaa...
Ulla
>
Matti
> Joskus tuolle on kuitenkin jotain tehtävä.
Putkimiehillä pitäisi olla laitteet jolla tehdään putkiston painekoe
(tms).Vois olla helpoin tapa rajata vikaa.Periaatteessa tuo laite on vähän
niinkuin auton(renkaan) käsipumppu.se liitetään sopivasta kohtaa putkistoon
ja käsipumpulla nostettaan paine siihen minkä systeemi pitäisi
kestää.Laitteessa on painemittari suurella asteikolla ja siitä näkee hyvin
jos putkiston paine testauksessa alkaa laskea.Siinä olisi yks vaihtoehto
mistä alkaa.
Ulla Mansikka-aho
kun siitä ei löydy kuvia. Muut piirustukset kyllä on tallessa, jopa
välipohjan raudoituskuvat.
Ulla
Lu-lu
no nuo alkuarvot eivät kunnolla riitä edes valistuneeseen arvaukseen,
mutta arvaan kuitenkin että JOS ongelmasi alkoivat vasta sen jälkeen
kun järjestelmä saneerattiin, niin lämmitysverkostonne ei todennäköisesti
varsinaisesti vuoda. Ja mahdollisen vuodon paikallistaminenkin voi ilman
"laitteita" olla työlästä. Vettä ehkä? kuitenkin häviää ... jostain
jonnekin.
skannataan nyt silti se (valistuneelle arvaukselle) välttämätön data:
1
mikä uusi kattila eli: suuriko on sen oma vesitila (litroissa)
(kaikki tarvittavat tiedot on merkitty ns. kattilakilpeen)
2
montako patteria on samassa !, koko järjestelmässä (laske!)
(ja miten "kummallakin puolella" voi olla "oma lämmityssysteeminsä"?
eli onko kiinteistössä ehkä siis kaksikin eri kattilaa? ja siis
järjestelmää)
(silloin sen naapurin omaa järjestelmää ei tietenkään sisällytetä tähän)
3
kuinka suuri on paisunta-astian nimellistilavuus
(se volyymi on merkitty pytyn kylkeen)
4
mikä on paisunta-astian esipaine (tai mikä se on joskus alunperin ollut)
(sekin on merkitty siihen pyttyyn - tai ainakin sen pitäisi olla)
5
mikä on patteriverkoston varoventtiilin nimelliskoko
(löytyy varoventtiilin kyljestä)
6
ja sen avautumispaine
(löytyy varoventtiiliin kiinnitetystä peltiläpyskästä)
7
mikä on patteriverkoston paine silloin kun öljypoltin pysähtyy eikä
käyttövettä ole juuri otettu (painemittarista)
8
ja mitkä ovat tuolloin kattilaveden / pattereihin menevän ja pattereista
eli verkostosta kattilaan takaisin palaavan veden lämpötilat
(lämpömittareista - mikäli sellaisia on)
no ne patterit sun tulisi ilmata useammin kuin vain kerran kesässä,
sillä yllä mainitsemasi lorina indikoi kyllä kiistatta, että ilmaa niihin
kertyy yhä - harvakseltaan tekemästäsi ilmaamisestasi huolimatta
lämmitysverkoston käyttöpaine on myös matala, ja se laskee jopa
alle vähimmäis- eli verkoston ns. staattisen paineen aina silloin kun
sä suihkuttelet pitkään, jolloinka myös koko lämmitysjärjestelmän
veden lämpötila laskee
nyt ilmoittamasi muutamat oireet indikoivat, että että järjestelmä
käy välillä toimiessan liian alhaisella painetasolla, joka taas
osoittaisi että valittu uusi kalvopaisunta-astia on joko
liian pieni / tai siinä ei ole enää riittävää esipainetta tai että myös
varoventtiilin valinnassa / toiminnassa olisi jotain toivomisen varaa
ja
jos tuo ongelma-rimpulasi sijaitsee suurHässslingissä, ja haluat
vaikkapa ihan oikeen -siantuntijan kellariisi ihmettelemään, niin
soita mun salaiseen numerooni: 044-9229663 (mutta ei yöllä -
mä en oo' mikään päivystävä lääkäri ... enkä spykiatri)
jp
news:xcyph.2335$_l3....@reader1.news.saunalahti.fi:
> jos tuo ongelma-rimpulasi sijaitsee suurHässslingissä, ja haluat
> vaikkapa ihan oikeen -siantuntijan kellariisi ihmettelemään, niin
> soita mun salaiseen numerooni: 044-9229663
Saako tuhon numeroon soittaa myös miehet? Mulla nimittäin olisi myös vähän
samansuuntainen ongelma. Vai annatko neuvoja täällä?
Pakkasilla varaava (sähkövesi)kattila lähettää ilmakuplia
patteriverkostoon. Se pitää ikävää ääntä asuintilojen pattereissa. Sitä
tapahtuu illalla kun kattila on viileimmillään. Pattereista ilmaa ei oikein
löydy.
Diagnoosini on seuraava: Järjestelmässä on ilmaa, joka lymyää paineen
ollessa maksimissa (1,5) paisuntasäililössä. Kun kattilan lämpö päivän
aikana laskee, niin paine putoaa hiukan (1,3) ja ilma pääsee kattilaan
asti. Sieltä sitten pullahtaa kiertoon kuplia.
Ongelma: kattilan yläosassa ei ole ilmausruuvia, ei myöskään
paisuntasäiliössä.
Mahdollinen ratkaisu: kun ilmiö on päällä eli ilmaa on kattilan yläosassa,
päästetään varoventtiilistä painetta (=ilmaa?) pois.
Mitä sanot?
Lu-lu
> Saako tuhon numeroon soittaa myös miehet?
> Pakkasilla varaava (sähkövesi)kattila lähettää ilmakuplia patteri-
> verkostoon. Se pitää ikävää ääntä asuintilojen pattereissa. Sitä
> tapahtuu illalla kun kattila on viileimmillään. Pattereista ilmaa
> ei oikein löydy.
patteri ilmataan aina niin, että sen vedenkierto ensin pysäytetään!
sillä muutoin ei net pienet? ilmakuplat pysähdy ja pääse nousemaan
sinne patterin yläreunaan ilmaventtiilistä poistettavaksi, vaan ne men-
nä viipeltää veden mukana eteenpäin eli takaisin putkeen ja kattilaan,
eikä ilmaus oikein onnistu - varsinkaan jos sitä ilmaa on vain vähän
ja kierto pysäytetään joko pysäyttämällä kiertopumpun toiminta
tai vääntämällä vain patteriventtiili käsin "täysin kiinni" -asentoon
(mutta tietysti vain sen ilmauksen ajaksi)
> Diagnoosini on seuraava: Järjestelmässä on ilmaa, joka lymyää paineen
> ollessa maksimissa (1,5) paisuntasäililössä. Kun kattilan lämpö päivän
> aikana laskee, niin paine putoaa hiukan (1,3) ja ilma pääsee kattilaan
> asti. Sieltä sitten pullahtaa kiertoon kuplia.
tuo teoria ei mun mielestäni oikein toimi (pitää aikaa), sillä mikäli
ongelman aiheuttava ilmiö todellakin olisi tuollainen, niin homma
onnistuisi vain yhden ainoan kerran
eli
mistäpä sinne paisunta-astiaan sitä ilmaa tulisi lisää, niin että sitä
olisi siellä taas seuraavallakin kerralla verkostoon lähetettäväksi ?
paisunta-astia tulee kytkeä muuhun verkostoon paisunta-putkella
aina siten, että sinne pyttyyn menee paisuessa aina - ja vain! - vettä
no voihan toki olla niin, ettei sun LV-asentajasi ole ymmärtänyt
asiaa, vaan on tehnyt jonkin ns. "ihme"virityksen, jollonkas
pyttyyn VOI päästä ilmaakin - ja yhä uudelleenkin;
näin ei kuitenkaan kuulu tapahtua - eikä normaalisti tapahdu
ja kun pyttyyn on kerran päässyt vain vettä, niin ei sinne sitä
uutta ilmaakaan enää yleensä kovin hevillä mahdu
> Ongelma: kattilan yläosassa ei ole ilmausruuvia, ei myöskään
> paisuntasäiliössä.
ei niissä koskaan ole
(no paisuntapytyssä tosin on - siellä sen toisessa päässä - mutta
siihen ruuviin älä missään tapauksessa mene sorkkimaan, jos se
pytty vielä toimii)
> Mahdollinen ratkaisu: kun ilmiö on päällä eli ilmaa on kattilan
> yläosassa, päästetään varoventtiilistä painetta (=ilmaa?) pois.
> Mitä sanot?
varoventtiilisi on siis liitetty suoraan (välittömästi) johonkin
(lyhyeen) putkiyhteeseen kattilan yläosassa?
jos siihen putkenpätkään kertyy sitä ilmaa, niin mikäpä ettei?
mutta
se on tuskin kuitenkaan toivomasi "lopullinen (nazi)ratkaisu"
mun mielestäni oleellista (oikean diagnoosin tekoon) koko
hommassa on, että poriseeko se kattilasi
jo pelkästään verkoston paineen hieman alentuessakin, vaiko
vasta silloin jos ne sähkövastuksetkin toimivat (=lämmittävät)
yleensä kattilat eivät kovin kylminä porise, ja 1,3 bar on
jo kuitenkin sellanen paine, ettei ilmankertymisongelmiakaan
pitäisi enää lainkaan esiintyä
(edellyttäen että se painemittari on kunnossa, sillä jos se on
sen kattilan "oma" eli ns. integroitu mittari, niin silloin se
todennäköisesti näyttää vain jotain ihan puuta-heinää)
ja missä kohtaa putkistoa sijaitsee kiertopumppu ?
ilmeisesti kuitenkin kattilan yläpuolella, mutta meno- vai
paluupuolella?
eli
tää sun ongelmasi jää siis toistaiseksi ratkaisemattomana
pähkäiltäväksi ja propellihatun generoitavaksi ... näillä eväillä
(= alkuarvoilla)
muttas' omien kokemusperäisten
tilastojeni mukaan > 90 % kaikista nykyisistä ilmankertymis-
ongelmista vesikiertoiseen lämmitysputkistoon johtuu liian
pienestä kalvopaisunta-astiasta tai jostain muusta, tuon
punaisen pytyn puutteellisesta toiminnasta ... (mitä kylmää
faktaa melko harva LV-asentajakaan vielä ymmärtää uskoa)
... kuten esim. esipaine = (lähes) nolla, jos sen pytyn paine on
vaikka joskus asennettaessa "tarkistettu" siitä täyttöventtiilistä
JN
Ei tähän liittyen mutta kuitenkin samasta aiheesta.
Kotitaloni öljykattila vaihdettiin nafti 10 vuotta sitten ja
käsittääkseni joka syksy, lämmityskauden alussa, patterikierron paineet
ovat melko lailla nollassa. Kun vettä lisätään (n. 1 bar), pysyy paineet
samoina koko lämmityskauden, kunnes vasta taas syksyllä vettä on
lisättävä. Verkosto on vuodelta -73 eikä vanhan kattilan aikaan
tarvinnut vettä lisäillä. En ymmärrä, mihin vesi häviää kesän aikana.
Jyrki
Lu-lu
> En ymmärrä, mihin vesi häviää kesän aikana.
hyvin tyypillistä - muttei ollenkaan hälyttävää
muutaman litran lisääminen kerran (tai parikin) lämmityskaudessa
on hyvin tavallista, eikä se mielestäni ole vielä mikään ongelma
pientalon patteriverkosto on vain aniharvoin hermeettisen tiivis
koska kaikki putkien ja putkenosien liitokset ovat normaalisti vain
hampulla (ja joskus myös muovilla) tiivistettyjä kierreliitoksia; on
myös kumisilla o-rengastiivisteillä varustettuja venttiilien karoja tms.
eli vettä saattaa todellakin ajan kanssa hiukan "kadota", kun
verkostossa on jatkuvasti staattista painetta (muutamaa metriä)
suurempi paine, eikä se ole merkki siitä että putkisto vuotaa
no toinen tapa, jolla verkosto myös tyhjenee (vähintään vajaaksi)
on, että kalvopaisunta-pytyn tehollinen paisuntatilavuus on liian
pieni, jolloin se ei kykene enää toimimaan kokonaan suunnitellun
paine-alueensa sisällä, vaan paine hetkellisesti (satunnaisesti)
joko nousee tai laskee (hieman) liikaa
paineen noustessa liikaa varoventtiili alkaa tiputtaa ... kunnes se
taas sulkeutuu "tiiviisti" ... nimittäin JOS se enää ees' sulkeutuu
pannuhuoneen "normaalissa" huonelämpötilassa vettä haihtuu
avoimesta astiasta jopa noin parikin centtimetriä vuorokaudessa,
joten vähäisiä tiputtamisia on usein vaikea seurannallakaan todeta
tai edes havaita
paineen taas laskiessa liikaa (alle verkoston staattisen paineen)
pääsee ilmaa vuotamaan sisään verkostoon (ihan niistä samoista
epätiiveyskohdista joista vettä voi päästä ulos - ja jopa vielä
helpomminkin, sillä sellainen mikä vielä on vesitiivis ei suinkaan
ole ilmatiivis)
ja kun verkostoon on nyt päässyt ilmaa, niin veden lämmetessä
uudelleen ja paisuessa - vaikkakin se ilma puristuu kokoon -
pääsee paine helposti nousemaan niin korkeaksi että varoventtiili
pääsee taas uudelleen hieman tippasemaan
ja näin jatkuessa vettä lypsäytyy verkostosta yhä enemmän ulos
(= hypoteesi, jota ei ole ees' yritettykään todistaa - eikä yritetä)
ainoa "kunnon" (= pitemmän aikaa kuin yhden lämmityskauden)
toimiva keino on asentaa synsteemiin niin suuri kalvopaisunta-astia,
ettei mitään tuollaisia ilmiöitä pääse enää tapahtumaan (ja mieluiten
myös sellainen varoventtiili, joka ei ala ihan yhdestä henkäisystä
tippaseen, ja joka satunnaisen avautumisensa jälkeen joskus myös
sulkeutuukin taas tiiviisti)
no mun kokemusteni (eikä niitä oo' ihan vähän) mukaan "kaikki"
kaupiteltavat 1,5 bar varoventtiilit ovat "susia" (= rimpuloita,
joilla ei todellakaan tee yhtään mitään - ellei ole suuri tarve heittää
vesilintua) jotka tyhjäävät tiputtamaan jäämällä koko verkoston
noin 0,5-0,7 bar:n paineeseen päästessään kerrankaan avautumaan
ja vasta nuo 2,0 bar:ssa avautuvat varoventtiilit alkavat olla ees'
välttävästi toimivia; joten revipä siitä huumoria !
teoreettisesti "riittävän" iso pytty muodostuu (laskennallisesti)
kuitenkin niin isoksi, että poikkeuksetta lähes jokaisella
LV-asennusliikeYRITTÄJÄ-köyhäilijällä on pytyn tarvittavasta
koosta aina oma - ja HYVIN VAHVA - mielipide, joka kuuluu:
"kyllä tämä riittää - on se riittänyt hyvin aina tähänkin asti"
ja tyhmä asiakas tietysti sen-kun-vaan "uskoo" ... kun tuon asian
riittävän uskottavasti ja syvällä rintaäänellä hänelle esittää) mutta
silloin yrittäjä jättää vain kokonaan huomiotta sen ikävän faktan,
että kaikkien niiden tähän-asti asennettujen pyttyjen omistajat
kylläkin lisäilevät jatkuvasti uutta vettä patteriverkostoonsa ...
hiiskumatta ongelmasta juuri kellekkään ... kuin kiroillen ehkä
kännipäissään vain asiasta omalle muijalleen
tosi kuitenkin on, että ISO kalvopaisunta-astia (jossa on myös
oikea esipaine) ja tippasematon varoventtiili poistavat yhdessä
aina KAIKKI ongelmat
ja elleivät poista, niin SILLOIN verkostossa todella ON vuoto
mun mielestäni
on ihan turhaa taistella vuosikaudet veden lisäysten kanssa, ja
etsiä (ja pelätä) sitä olematonta vuotoa lämmitysverkostossaan,
kun koko homman voi hoitaa helposti kotiin (= pulkkaan)
vain hankkimalla ja asennuttamalla ne oikeat ja oikean kokoiset
rimpulat sinne pannuhuoneeseensa
ju...@juunou.com
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> wrote in message
news:NjKph.2552$nn7....@reader1.news.saunalahti.fi...
>
> tosi kuitenkin on, että ISO kalvopaisunta-astia (jossa on myös
> oikea esipaine) ja tippasematon varoventtiili poistavat yhdessä
> aina KAIKKI ongelmat
> ja elleivät poista, niin SILLOIN verkostossa todella ON vuoto
>
>
> mun mielestäni
> on ihan turhaa taistella vuosikaudet veden lisäysten kanssa, ja
> etsiä (ja pelätä) sitä olematonta vuotoa lämmitysverkostossaan,
> kun koko homman voi hoitaa helposti kotiin (= pulkkaan)
> vain hankkimalla ja asennuttamalla ne oikeat ja oikean kokoiset
> rimpulat sinne pannuhuoneeseensa
>
suhteessa verkossa kiertävään vesimäärään & veden lämpötilavaihteluun. Toi
munkaan punainen pönttä ei suuren suuri ole. Jonnin verran vettä häipyy ja
varmasti on tommonen rimpula varoventtiili (koko satsi tuli
lämmönvaihdinpaketin mukana 5 vuotta sitten). Lämmitettävää pinta-alaa on
vajaa 300 m2 lattialämmöllä kaikki, eli jokunen metri letkua on
lattiavalussa.
-Jussi
jp
@reader1.news.saunalahti.fi:
> patteri ilmataan aina niin, että sen vedenkierto ensin pysäytetään!
Näin teen, mutta ilmaa ei tunnut olevan pattereissa.
> mistäpä sinne paisunta-astiaan sitä ilmaa tulisi lisää, niin että sitä
> olisi siellä taas seuraavallakin kerralla verkostoon lähetettäväksi ?
Teoriani: Se järjestelmässä oleva ilma on kattilan yläosassa ja sen lisäksi
paisuntasäiliössä (yhde on kattilan yläosassa). Silloin kun katila on
kuuma, kova paine pitää sen ilman paisuntasäiliön puolella. Kun paine
laskee ilma pääsee myös kattilan puolelle, josta sitä lurahtelee myös
kiertoon aantä pitäen (plumps...tsihh). Pumppu pilkoo kuplat pienemmiksi ja
ne kiertävät verkon läpi takaisin kattilaan.
> paisunta-astia tulee kytkeä muuhun verkostoon paisunta-putkella
> aina siten, että sinne pyttyyn menee paisuessa aina - ja vain! - vettä
Mutta jos kattilan yläosassa on ilmaa.
> mun mielestäni oleellista (oikean diagnoosin tekoon) koko
> hommassa on, että poriseeko se kattilasi
> jo pelkästään verkoston paineen hieman alentuessakin, vaiko
> vasta silloin jos ne sähkövastuksetkin toimivat (=lämmittävät)
Vastukset menee päälle klo 22. Kuplinta alkaa illalla sitä aiemmin mitä
kovempi pakkanen on ollut (eli mitä viileämmäksi kattila pääsee eli mitä
pienempi paine siellä on).
> yleensä kattilat eivät kovin kylminä porise, ja 1,3 bar on
> jo kuitenkin sellanen paine, ettei ilmankertymisongelmiakaan
> pitäisi enää lainkaan esiintyä
Ei ongelma olekaan ilman kertyminen vaan järjestelmässä olevan ilman
pääseminen kiertoon pienillä paineilla.
> (edellyttäen että se painemittari on kunnossa, sillä jos se on
> sen kattilan "oma" eli ns. integroitu mittari, niin silloin se
> todennäköisesti näyttää vain jotain ihan puuta-heinää)
Erillinen mittari, ikää muutamia vuosia.
> ja missä kohtaa putkistoa sijaitsee kiertopumppu ?
> ilmeisesti kuitenkin kattilan yläpuolella, mutta meno- vai
> paluupuolella?
Meno.
Matti
> Pakkasilla varaava (sähkövesi)kattila lähettää ilmakuplia
> patteriverkostoon. Se pitää ikävää ääntä asuintilojen pattereissa. Sitä
> tapahtuu illalla kun kattila on viileimmillään. Pattereista ilmaa ei
oikein
> löydy.
paikalliskiehuminen ja siitä kyllä muodostuu ilmakuplia suljettuunkin
järjestelmään.Tuo että tapahtuu lämmityksen alussa kun veden lämpökin on
alimmillaan saattaa johtua siitä että myös verkoston paine on
alhaalla,painehan muuttuu lämpötilan mukaan.Myös vesi kiehuu alhaisemmassa
lämpötilassa kun paine on pieni,kiehumislämpötila nousee kun vedenpaine
nousee.Että pitäisköhän tarkistaa kalvopaisuntasäiliön mitoitus ja kalvon
vastapaine.Luultavasti toi kiehumisilmiö häviää jos saat painetta
korkeammaksi .
Ulla Mansikka-aho
tuntemukseni ei ole kovin vankkaa, joten osa tiedosita voi olla vähän
sinne päin.
> skannataan nyt silti se (valistuneelle arvaukselle) välttämätön data:
> 1
> mikä uusi kattila eli: suuriko on sen oma vesitila (litroissa)
> (kaikki tarvittavat tiedot on merkitty ns. kattilakilpeen)
190 litraa
> 2
> montako patteria on samassa !, koko järjestelmässä (laske!)
> (ja miten "kummallakin puolella" voi olla "oma lämmityssysteeminsä"?
> eli onko kiinteistössä ehkä siis kaksikin eri kattilaa? ja siis
> järjestelmää)
> (silloin sen naapurin omaa järjestelmää ei tietenkään sisällytetä tähän)
Pattereita on 10 joista pari on aika pientä, saunassa ja kylppärissä.
Muut ovat kaksilevyisiä, ikkunan alle mahtuvia. Oisko vähän toista
metriä pitkiä keskimäärin. Tuo paritalo oli keromassa siitä, että
huusholli on aika pieni (noin 60 neliötä pohjaltaan, kolmessa
kerroksessa). Naapurin tiedot taas sitä varten, että lämmityssysteemi on
yhtä pieni kuin talo, eikä asiasta tarvitse neuvotella naapurin kanssa.
> 3
> kuinka suuri on paisunta-astian nimellistilavuus
> (se volyymi on merkitty pytyn kylkeen)
35. Mitähän yksikköä tuo on, litroja? Ei se kyllä litroilta näytä.
> 4
> mikä on paisunta-astian esipaine (tai mikä se on joskus alunperin ollut)
> (sekin on merkitty siihen pyttyyn - tai ainakin sen pitäisi olla)
1,5 jos tuo nyt on se oikea luku
> 5
> mikä on patteriverkoston varoventtiilin nimelliskoko
> (löytyy varoventtiilin kyljestä)
puoli tuumaa siinä luki, muuta kokoon viittaavaa en löytänyt.
> 6
> ja sen avautumispaine
> (löytyy varoventtiiliin kiinnitetystä peltiläpyskästä)
Siinä lukee 10 bar. Voiko se tosiaan olla 10 baaria?
> 7
> mikä on patteriverkoston paine silloin kun öljypoltin pysähtyy eikä
> käyttövettä ole juuri otettu (painemittarista)
Tänään 0,8. Tuo tietysti riippuu siitä milloin vettä on lisätty.
> 8
> ja mitkä ovat tuolloin kattilaveden / pattereihin menevän ja pattereista
> eli verkostosta kattilaan takaisin palaavan veden lämpötilat
> (lämpömittareista - mikäli sellaisia on)
Mittareita ei ole.
>
>
> no ne patterit sun tulisi ilmata useammin kuin vain kerran kesässä,
> sillä yllä mainitsemasi lorina indikoi kyllä kiistatta, että ilmaa niihin
> kertyy yhä - harvakseltaan tekemästäsi ilmaamisestasi huolimatta
>
> lämmitysverkoston käyttöpaine on myös matala, ja se laskee jopa
> alle vähimmäis- eli verkoston ns. staattisen paineen aina silloin kun
> sä suihkuttelet pitkään, jolloinka myös koko lämmitysjärjestelmän
> veden lämpötila laskee
>
Mitä tarkoittaa staattinen paine, vedenpainetta joka tulee pelkästä
veden painosta? Jos päästäis koko systeemin kylmäksi ja odottaisi vaikka
pari viikkoa niin mitä tuo painemittari näyttäisi?
> nyt ilmoittamasi muutamat oireet indikoivat, että että järjestelmä
> käy välillä toimiessan liian alhaisella painetasolla, joka taas
> osoittaisi että valittu uusi kalvopaisunta-astia on joko
> liian pieni / tai siinä ei ole enää riittävää esipainetta tai että myös
> varoventtiilin valinnassa / toiminnassa olisi jotain toivomisen varaa
>
Minulla kului monta vuotta pannuhuoneessa istuskellessa ennen kuin
oikein ymmärsin koko systeemin mutta nyt se on aika hyvin tiedossa.
Teoriassa tiedän miten homma toimii mutta noi mitoitukset on ihan
hukassa. Tuo kalvopaisunta-astia vähän mietityttää. Sehän on sellainen
pallo. Jos olen oikein ymmärtänyt niin sen sisällä, jossain keskellä on
joustava kalvo. Toisella puolella on ilmaa ja toisella puolella
lämmitysvesi, vai? Kun astian pintaa kokeilee niin se on jostain kohtaa
lämmin eli siinä kohtaa on ilmeisesti vettä. Tuo lämmin alue on
mielestäni pieni, parin kolmen kämmenen kokoinen. Aina.
Vieläkin väittäisin, että varoventtiili ei vuoda. Olen minä sen verran
nikotiinin orja ja vainoharhainen, että huomaan jos pannuhuoneen
lattialla on tippakin vettä.
> ja
> jos tuo ongelma-rimpulasi sijaitsee suurHässslingissä, ja haluat
> vaikkapa ihan oikeen -siantuntijan kellariisi ihmettelemään, niin
> soita mun salaiseen numerooni: 044-9229663 (mutta ei yöllä -
> mä en oo' mikään päivystävä lääkäri ... enkä spykiatri)
Oulusta ollaan, taitaa olla turhan pitkä matka :-)
Ulla
>
>
Lu-lu
> Mutta jos kattilan yläosassa on ilmaa.
jos sama putki lähtee kattilan päältä sekä kalvopaisuntapyttyyn JA
varoventtiilille, niin mä ymmärrän yskän ... se ei kuitenkaan ole se
kaikkein suositeltavin tapa (mutta toki monen urakoitsijan suosima)
> Vastukset menee päälle klo 22. Kuplinta alkaa illalla sitä aiemmin
> mitä kovempi pakkanen on ollut (eli mitä viileämmäksi kattila
> pääsee eli mitä pienempi paine siellä on).
järjestelmän paine pääsee jäähtyessä laskemaan siis ilmeisesti
selvästi alle "staattisen paineen" tai ainakin aivan liian lähelle sitä
kysymättä jäi vielä että montako kerrosta talossasi on: 3 ? vai 4 ?
1,3 bar = 13 metriä ja "normaali" kerroskorkeus pientalossa lienee
< 3 metriä
(mullon mittaa kellarin lattiasta savupiipun hattuun noin 10 metriä,
joten mä epäilen yhä, ettei sun kattilasi painemittari näytä "oikein")
> Ei ongelma olekaan ilman kertyminen vaan järjestelmässä olevan
> ilman pääseminen kiertoon pienillä paineilla.
järjestelmässä ei kuulu olla ilmaa! kaikki ilma on siis poistettava,
ja huolehdittava sen jälkeen siitä, ettei ilmaa pääse järjestelmään
enää mistään uudelleen --> näin se ilmakaan ei voi lähteä enää
kiertämään
eikä ilmaa pääse sisään kun veden painetaso on riittävän korkea
jäi yhä selvittämättä, jotta mikä on kattila;
no kyllä se "uusi" kattila tuon 2 bar:iakin kestää
joten mä vaihtaisin varoventtiilin uuteen, 2 bar:ssa avautuvaan
ja samoin sen painemittarin (ihan vaikka vain varmuuden vuoksi)
ja lykkäisin uutta vettä järjestelmään NIIN paljon että se uusi
varoventtiili toimii (jotta näen että se toimii)
ja näen myös että painemittarikin näyttää jotain järkevää arvoa
ja jolloin painetta ON synsteemissä tarpeeksi (= ns. yläraja)
no, polttimen toimiessa ja kattilaveden lämpötilan vaihdellessa
sitä (liika)vettä lappoutuu varoventtiilin kautta vähitellen pois
synsteemistä, joka hakeutuu vähitellen
ylä- ja ala-toimintapaineidensa väliselle alueelle
kun lämmität kattilan (ja koko patterijärjestelmän) mahdolli-
simman kuumaksi: eli öljypolttimen termostaatti "kaakkoon",
(ja termostaattisten patteriventtiilien termostaattiosat irrotettuina)
niin veden lämpötila nousee n. 90 oC:een ja kattilaveden paine
2 bar:iin (=max)
ja kun annat synteemin sen jälkeen jäähtyä aivan kylmäksi:
poltin pysäytettynä mutta kiertopumppu toiminnassa, niin
veden lämpötila jäähtyy 20-30 oC:een ja vedenpaine putoaa
... lopulta sinne, minnepä se sitten putoaakin
mikäli kalvopaisunta-astia nyt sitten on riittävän iso, JA se
myös toimii, niin synsteemin vedenpaine putoaa johonkin
... hm ... mutta jää kuitenkin selkeesti ilman sisäänpääsyn
estävän, staattisen paineen yläpuolelle
(jota mä en osaa nyt sanoa kun en tiedä ylimmän patterisi
korkeusasemaa painemittariin nähden)
ja jos paine putoaa liiaksi ja/tai/+ ilmaa imeytyy synteemiin,
niin se kalvopaisuntapytty on joko liian pieni tai se ei toimi
(mikä sun tapauksessas' on hyvin, - hyvin - todennäköistä)
Lu-lu
> Mites toi kalvopaisunta-astian tilavuus lasketaan?
toimiva kalvo-pytyn nimelliskoon laskenta-ohjelma
ullalle-viestin liitteenä
muuttujina lähinnä tilavuudet ja mahdolliset paineet
ja se arviointivirhe
(= ajatus-harha liian pienen pytyn koon riittävyydestä)
syntyy yleensä siitä, että ns. "tehollinen paisuntatilavuus"
on käytännössä paljon pienempi kuin pytyn koko, eli sen
"paisunta-astian nimellistilavuus" (mikä on merkitty pyttyyn)
mi...@meilta.invalid
> Kellarissa on, vettä lisään ehkä kerran viikossa. Litramäärää on vaikea
> arvioida. Paine on vaihteleva. Kesällä en vaivaudu paljon lisäilemään ja
> paine laskee noin 0,5 baariin. Talvella lisään vettä kun paine alkaa
> olla 0,6:ssa. Ennen pidin sitä noin 1,2:ssa mutta nykyään tyydyn noin
> 0,8:aan.
No joo, minä kyllä olisin vielä sen 0,6:n kanssakin tyytyväinen. Kun
lasket miten paljon (metreissä) ylempänä yläkerran patterit ovat
mittaria, saanet noin 6m ja veden hydrostaattisena paineena
se tekee juuri tuon 0,6 bar. Liian korkealla on vedenpainetta turha
pitää, lämpötilavaihtelujen kanssa se voi johtaa varoventtiilin kautta
tapahtuvaan 'vuotoon'. Mitenköhän lienee paisuntasäiliösi toiminnan
laita. Jos kalvopaisuntasäiliö ei hoida hommaansa, lämpötilanvaihtelut
saavat aikaiseksi juurikin ylempänä kuvatun kaltaista vuotoa. Ainoa
merkki, josta se on tunnistettavissa on märkä varoventtiilin
purkuputki.
Kalvopaisuntasäiliössä on autonrenkaasta tuttu ilmaventtiili ja sen
vuotaminen voi aivan hyvin aiheuttaa sen, että paisuntasäiliö on
täyttynyt vedellä eikä siten kykene hoitamaan hommaansa.
Koputtelemalla voi yrittää todeta säiliön toimintakunnon. Kalvon
eri puolilla koputtelun tuottaman äänen pitäisi kuulostaa
erilaiselta.
> Kattila on alle viisi vuotta vanha, joten tuskin se vuotaa.
Kyllä kai niistäkin tekovikoja löytyy, ihmisten tekemiä kun ovat.
Tosin ne tekoviat ovat kovin harvinaisia. Onneksi.
> En oikein usko, että putkimiehelläkään on mitään viisastekiveä vuodon
> löytämiseen. Tuohon putkiliitoksen vuotamiseen kyllä uskon. Luultavasti
> vuoto on keskellä olohuoneen parkkettilattiaa...
Putkimiehen viisastenkivi on kokemus ja tieto siitä, miten vuotoa
hakea ja mistä. Lisänä hiukan työkaluja ja taito käyttää niitä. Minä
en sinuna kyllä väheksyisi putkimiehen viisastenkiveä.
Lu-lu
> Minä en sinuna kyllä väheksyisi putkimiehen viisastenkiveä.
no mullon taas menny' kokonaan usko kenenkään putkimiehen
kykyyn ymmärtää kalvopaisunta-astian mitoitusta ja toimintaa
ees' pätkänkään vertaa
(vaikka se heille amiksessa opetetaankin - taitaa tulla suoraan
toisesta korvasta ulos - ne jorinat mikä menee toisesta sisään,
sinne korvien väliseen tyhjään? tilaan)
mutta
olematonta vuotoa nuot toki tulevat ihan jopa innolla työkalu-
pakkeineen putkistostasi etsiskelemään - tietysti tuntipalkalla -
- ja moneen kertaankin
sillä mut
kutsutaan putkimiesten säntäilyn, hösyämisen ja hääräämisen
jälkeen aina lopulta hätiin, panemaan ne "vuotavat" järjestelmät
takaisin "uskoon" ja asialliseen toimintaan, ja
noin
90 % kaikista tapauksista AINOAN ongelman häikkäröivässä
synsteemissä muodostaa liian pieneksi mitoitettu kalvopaisunta-
astia, minkä seikan kuka-tahansa "oikea" -siantuntija näkee jo
otsallaankin - kaukaa pannuhuoneen ovelta asti
putkimiehillä - yhtään sen enempää kuin LV-urakoitsijoillakaan -
on tuosta mystisestä "vuoto"-ongelmasta harvoin ees' vähäisintä
hajuaakaan
mi...@meilta.invalid
> no mullon taas menny' kokonaan usko kenenkään putkimiehen
> kykyyn ymmärtää kalvopaisunta-astian mitoitusta ja toimintaa
> ees' pätkänkään vertaa
> (vaikka se heille amiksessa opetetaankin - taitaa tulla suoraan
> toisesta korvasta ulos - ne jorinat mikä menee toisesta sisään,
> sinne korvien väliseen tyhjään? tilaan)
Tuossa on perää kyllä. Sellaisiakin putkimiehiä on, tosin mun
kohdalleni osuneita tuon sorttisia on ollut vähän. Onneksi.
> mutta
> olematonta vuotoa nuot toki tulevat ihan jopa innolla työkalu-
> pakkeineen putkistostasi etsiskelemään - tietysti tuntipalkalla -
> - ja moneen kertaankin
Ei ainakaan täällä Tampereen seudulla. Putkimiehillä on kädet niin
täynnä oikeatakin työtä, ettei tarvitse lähteä esiintymään. Ja
tekemään näennäistyötä.
> 90 % kaikista tapauksista AINOAN ongelman häikkäröivässä
> synsteemissä muodostaa liian pieneksi mitoitettu kalvopaisunta-
> astia, minkä seikan kuka-tahansa "oikea" -siantuntija näkee jo
> otsallaankin - kaukaa pannuhuoneen ovelta asti
Sulla onkin sitten käytettävissäsi parempia 'siantuntijoita' kuin
minulla. Mutta, niinkuin jo aiemmin kirjoitin, paisuntasäiliön
toiminta on syytä varmistaa ennenkuin ryhtyy rakentamaan putkistoa
uudelleen.
> putkimiehillä - yhtään sen enempää kuin LV-urakoitsijoillakaan -
> on tuosta mystisestä "vuoto"-ongelmasta harvoin ees' vähäisintä
> hajuaakaan
Tuossa suhteessa minulla on sitten paremmat putkimiehet, miten lie
Ullalla.
Ulla Mansikka-aho
>> putkimiehillä - yhtään sen enempää kuin LV-urakoitsijoillakaan -
>> on tuosta mystisestä "vuoto"-ongelmasta harvoin ees' vähäisintä
>> hajuaakaan
>
> Tuossa suhteessa minulla on sitten paremmat putkimiehet, miten lie
> Ullalla.
>
Vaikea sanoa. Meillä on ollut sama putkimeis tekemässä monta remonttia
moneen asuntoon. Pätevältä putkimieheltä tuo vaikuttaa mutta tiedä
sitten miten siltä sujuu tuollainen mitoitushomma. Kattilanvaihto
tehtiin ihan tuntitöinä ja tavarat myyneen putkikaupan myyjä on miehen
tuttu tekuajoilta 70-luvulta. En oikein usko, että kummallakaan on
mitään hirveetä motiivia huijaamiseenkaan.
Täytyy vielä miettiä asiaa ja seurata varoventtiiliä suurennuslasilla.
Eipä tällä asialla mitään hirveetä kiirettäkään ole. En ole mikään
homekammmoinen :-)
Ulla
Lu-lu
>> Tuossa suhteessa minulla on sitten paremmat putkimiehet, miten lie
>> Ullalla.
>>
> Vaikea sanoa. Meillä on ollut sama putkimeis tekemässä monta
> remonttia moneen asuntoon. Pätevältä putkimieheltä tuo vaikuttaa ...
en mä eppäile (aina) ammattiputkimiesten kykyä "asentaa" putkia;
ko' siinä hommassa net ovat useimmiten parempia kuin kukaan muu
mutta mä kyllä eppäilen sen LV-suunnittelijan pätevyyttä, joka on
sen paisuntapytyn alunperin mitoittanut
ja usein näissä ns. "remontti"hommeleissa on vielä niinkin, ettei sitä
- tai yhtään mitään muutakaan - oo kukaan ees' varsinaisesti
suunnitellu'kkaan: eli
ko'han nyt vaan on ryhdytty innolla saneeraamaan: vanhoja rimpuloita
irti repimään ja uusia (samanlaisia?) niiden tilalle asentamaan
ja se ikävä ylläri tulee silloin siinä, että niihin vanhoihin rimpuloihin
sisältyy usein AVOIN paisuntapytty, (- sekä usein myös avoin varo-
venttiili(=putki)järjestelmäkin -) , joka (siis se pytty) yritetään
korvata uudella ja ... EHKÄ "jopa" samankokoisellakin ... mikä sillon
on sen korvaajan omasta mielestä "ainakin" jo vähintään tarpeeksi
iso
no näinhän ei suinkaan ole, vaan kalvopaisuntapytyn tehollinen
paisunta-tilavuus riippuu SUURESTI sen UUDEN
(jousikuormitetun) varoventtiilin avautumispaineesta
sekä sen lämmitysjärjestelmän omasta, staattisesta paineesta,
joita kumpaakaan! ei saa synsteemin normaalin käytön aikana
ohittaa:
avautumistainetta ei saa ylittää, eikä staattista painetta saa alittaa,
eikä paine verkostossa saisi siis mennä ees' ihan niitä "lähellekkään"
tämä rajoitus tekee kalvopaisuntapytyn tehollisen tilavuuden
paljon pienemmäksi kuin mitä sen pytyn kylkeen merkitty
nimellistilavuus (= pytyn KOKO tilavuus ) on,
- ja jota taas useimmat bongaamani putkimiehet LUULEVAT -
sen punaisen paisuntapytyn todelliseksi, ja hyödynnettävissä
olevaksi paisuntatilavuudeksi
mutta eikäpä tunnu tuo homma olevan kovin hyvin hanskassa
ees' vielä kaikilla LV-suunnittelijoillakaan ... ei uusilla eikä
vanhoilla, sillä
se
tehollinen paisuntatilavuus on NOIN (kohtalainen hihavakio:)
= vain yksi kolmas-osa sen paisunta-astian koko tilavuudesta
jota jos kuka yrittää noudattaa, niin sillon ei mee ihan mettään
ja se synsteemin vesi ... se kyllä paisuu sen 5 % ... vähintään
mikä jokaisen myös kannattaapi uskoa (jo kerralla)
Lu-lu
> tehollinen paisuntatilavuus on NOIN (kohtalainen hihavakio:)
> = vain yksi kolmas-osa sen paisunta-astian koko tilavuudesta
eli
mietipä tätä asia nyt vaikka itekin ... ihan terveellä maalaisjärjellä:
kun se poistettu vanha, avoin paisunta-astia on ollu' vaikkapa
vain 50 litran kokoinen
niin tuon uuden, tilalle asennetun kalvopaisunta-astian tulisi
silloin olla vähintäänki' noin 150 litran kokoinen
(jottas' se paisuntatilavuudeltaan jotenkin vastaisi ...)
ja
luulekkos' ihan huvikses' että näin on järjestelmän saneerauksessa
todellakin menetelty ?
älä ees' unta nää ...
Lu-lu
> Ei ainakaan täällä Tampereen seudulla. Putkimiehillä on kädet
> niin täynnä oikeatakin työtä, ettei tarvitse lähteä esiintymään.
> Ja tekemään näennäistyötä.
no kukaanhan ... ei toki oo' ees' eppäilly' ettäs' kyseessä olis'kaan
mikään esiintyminen, tahi tekijänsäkin jo ennalta tietämä näennäistyö
vaan
ihan tosissaan net sitä olettamaansa putkivuotoa yleensä etsivätten
... jopa täällä "ihmisten ilmoillakin" - vaikk'ois kuinka "kiirus" ...
> Tuossa suhteessa minulla on sitten paremmat putkimiehet ...
no onneksi putkimiesten(kään) paremmuutta (tai huonommuutta)
ei nyt ratkaise pelkästään jonkin tyhmän kalvopaisunta-pytyn
mitoitus, eli oikeemmin: sen mitoittaMATTOMUUS
mutta sen sanoo kai jokaiselle jo maalaisjärkikin, ettei täysin
tiiviistä eli "hermeettisestä?" synsteemistä vesikään
nyt sentään minnekään aivan noin-vain mystisesti "katoa", joten
tuo (vääräkin) oletus putkivuodosta ei ole kovin kaukaa haettu
mi...@meilta.invalid
> Täytyy vielä miettiä asiaa ja seurata varoventtiiliä suurennuslasilla.
> Eipä tällä asialla mitään hirveetä kiirettäkään ole. En ole mikään
> homekammmoinen :-)
Teepä se. Laita vaikka jokin astia, ämpäri, kurkkupurkki
tms. ylivuotoputken alle ja katso kertyykö mitään.
Ulla Mansikka-aho
>> se
>> tehollinen paisuntatilavuus on NOIN (kohtalainen hihavakio:)
>> = vain yksi kolmas-osa sen paisunta-astian koko tilavuudesta
>
>
>
> eli
> mietipä tätä asia nyt vaikka itekin ... ihan terveellä maalaisjärjellä:
>
> kun se poistettu vanha, avoin paisunta-astia on ollu' vaikkapa
> vain 50 litran kokoinen
>
pattereita on noin 10 ja lisäksi putkia joissa on vettä. Meniskö yhteen
patteriin vettä korkeintaa ämpärillinen, ei sitä ei varmasti ole kuin 5
litraa. Putkiin jonkin verran, ehkä yhtä paljon kuin pattereihin. Oisko
tuo yhteensä jotai 400 litraa, enintään. Siitä 5 prosenttia ois 20
litraa. Paisuntasäiliö on 35 litraa, jos sittä on käytössä enintään
puolet tai vaikka vain kolmasosa niin se on liian pieni.
Toisaalta, jos järjestelmän paine on alle 1 baaria ja varoventtiili
laukeaa esim. 1,5 baarissa niin sieltä vettä ei tule. Eli: putket
tosiaan vuotaa jostain. Se, että onko sillä väliä, on jo toinen juttu :-)
Toinen minua kiinostanut kysymys koskee myös putkimiehen ammattitaitoa.
Meille laitettiin kellariin muutama neliö lattialämmitystä. En mitenkään
keksinyt sitä, millä konstilla putkimies saa lattialämmitysputken
täyteen vettä kun pumppu on paluuputkessa. Kertokaa viisaat, miten se
tehdään.
Ulla
Matti
> No jos ihan maalaisjärkeä käytetään niin kattilassa on vettä 190 litraa,
> pattereita on noin 10 ja lisäksi putkia joissa on vettä. Meniskö yhteen
> patteriin vettä korkeintaa ämpärillinen, ei sitä ei varmasti ole kuin 5
> litraa. Putkiin jonkin verran, ehkä yhtä paljon kuin pattereihin. Oisko
> tuo yhteensä jotai 400 litraa, enintään. Siitä 5 prosenttia ois 20
> litraa. Paisuntasäiliö on 35 litraa, jos sittä on käytössä enintään
> puolet tai vaikka vain kolmasosa niin se on liian pieni.
Meillä on järjestelmän vesitilavuus n 1800l ja kalvopaisunta astia on
150l.Varaaja 1250l+kattila 110l ,pattereita 17 kpl ja pieni varaaja 150l. On
20 vuotta toiminut hyvin,kerran on vastapainetta korjattu(lisätty) kun
painevaihtelut suureni verkossa ja kun paine laski lähelle nollaa niin alkoi
kiertopumppu rallattamaan.Joku muistikuva että pitäisi olla 10%
vesitilavuudesta.Eikäpähän normaalikäytössä esim öljypolttimella kaksisia
lämpötilavaihteluita pitäisi tulla,termostaatin pitäisi säilyttää lämpötila
jotain 5 asteen sisällä.Mikä teillä muuten on kattilan asetuslämpötila?
> Toinen minua kiinostanut kysymys koskee myös putkimiehen ammattitaitoa.
> Meille laitettiin kellariin muutama neliö lattialämmitystä. En mitenkään
> keksinyt sitä, millä konstilla putkimies saa lattialämmitysputken
> täyteen vettä kun pumppu on paluuputkessa. Kertokaa viisaat, miten se
> tehdään.
Saattais onnistua esim näin : lämmitysverkossa on esim 1 bar painetta niin
sitä käytetään putkiston ilmaamiseen eli vedenpaine työntää ilman pois.Sama
periaate kuin patterien ilmaus.Tuossa lattialämmitysputkistossa on joko
avattava putkiliitosta toisesta päästä ja laskettava vesi toisesta,tai
sitten voi olla myös automaattinen ilmaus,sellainen putkessa pystyssä oleva
"tötterö" jossa on kellukesisällä ja kellukkeessa on neula jonka toinen pää
on ilmakanavassa.Ilma pääsee vapaasti ulos mutta kun kellukekammioon tulee
vettä niin kelluke nousee ja siinä oleva neula sulkee
ilmanpoistoputken.Siihen kuuluu vielä korkki joka on samanlainen kuin auton
renkaan venttiilihattu.Jos teillä on tuollainen putkistossa niin kannattaa
tutkia sitäkin,jos neulakanavassa on roskaa tms niin sieltäkin voi tihkua
vesi ulos.
En tiedä mikä oivallus on laittaa kiertopumppu paluuputkeen,jos
järjestelmässä on vähänkään ilmaa niin alkaa pumppu pitämään ääntä kun ilma
jää pumpun boksiin.
Lu-lu
> No jos ihan maalaisjärkeä käytetään niin kattilassa on vettä 190 litraa,
> pattereita on noin 10 ja lisäksi putkia joissa on vettä. Meniskö yhteen
> patteriin vettä korkeintaa ämpärillinen, ei sitä ei varmasti ole kuin 5
> litraa. Putkiin jonkin verran, ehkä yhtä paljon kuin pattereihin. Oisko
> tuo yhteensä jotai 400 litraa, enintään. Siitä 5 prosenttia ois 20 litraa.
> Paisuntasäiliö on 35 litraa, jos sittä on käytössä enintään puolet tai
> vaikka vain kolmasosa niin se on liian pieni.
sä et siis saanut avattua sitä liitteeksi pistämääni X-cel taulukkoa,
johon mä olin jo valmiiksi sijoittanut nuo sun kämppäsi tiedot ?
ja laskenut sen paisuntapytyn ohjeellisen (optimi)koon, jolla
vuotokin lakkaa
> Toisaalta, jos järjestelmän paine on alle 1 baaria ja varoventtiili
> laukeaa esim. 1,5 baarissa niin sieltä vettä ei tule. Eli: putket tosiaan
> vuotaa jostain. Se, että onko sillä väliä, on jo toinen juttu :-)
no sen verran mä oon näitä hommeleita jo nähnyt (ja tehnyt) että
ISO konjakkipullo vetoo, etteivät ne sunkaan putket "vuoda"
> Toinen minua kiinostanut kysymys koskee myös putkimiehen ammattitaitoa.
> Meille laitettiin kellariin muutama neliö lattialämmitystä. En mitenkään
> keksinyt sitä, millä konstilla putkimies saa lattialämmitysputken täyteen
> vettä kun pumppu on paluuputkessa. Kertokaa viisaat, miten se tehdään.
no nyt täytysi tietää, millaiseen "kiertoon" se lattiakiemura ( 1 ? kpl)
on kytketty
mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan tuo hommeli tehdään näin:
AVATAAN vain ne sinne lattialämmitykseen menevät (ja tulevat)
kaikki venttiilit ... JA ...
tarvittaessa suljetaan (tilapäisesti) kaikkiin muihin lämmityskiertoihin
menevät venttiilit
niin sillätavoin se lattiaputkikin saadaan täyteen vettä
sitten ilmataan järjestelmä (ettei sinne lattiaan mee uudestaan ilmaa)
sitten avataan ne muidenkin kiertojen venttiilit
ja mikäli vesi ei sen jälkeen ala kiltisti kiertääkään lattialämmityksessä,
niin sinne on päässyt ilmaa - TAI - sitten sun on hieman kuristettava
niiden muiden kiertojen LINJAventtiileitä (ko' voihan se olla "tiukka")
ja kyllä tuon nyt pitäisi kenen tahansa putkimiehenkin osata
ja sen kiertopumpun sijainnilla ei ole suurtakaan merkitystä
Lu-lu
> venttiilit ... JA ...
> tarvittaessa suljetaan (tilapäisesti) kaikkiin muihin lämmityskiertoihin
> menevät venttiilit
> niin sillätavoin se lattiaputkikin saadaan täyteen vettä
ko' sinne lattiaputkistoonhan sen veden on "pakko" painua
kun se ei enää minnekään muualle pääse ...
mutta jos sullon (kuten oletettavaa on) siinä lattiakierrossa
sellane' pieni (mutta usein tosi-kinkkinen) säätöventtiili, niin
se sun täytyy sillon tietysti OSATA avata:
no siinon yleensä pieniä numeroita sen venttiilin säätöruuvin
kyljessä (kun ottaa ekaks' sen muovitötterö-hatun pois)
ihan samoin kuin lämmityspatterin termostaattiventtiilissäkin
ja seiska (7) otarkottaa yleensä = isolla, ja nro 1 = pienellä, ja
niitä muita hieroglyyfejä sun ei kannata ees' yrittääkään ymmärtää
ja sitten sun on vain enää etsittävä
(ison suurenuslasin? ja 500W valonheittimen avulla) sen
säätöventtiilin rungosta jokin pikku kuoppa, viiva tahi nyppylä,
joka taas indikoi sitä paikkaa, mille kohtaan se nummero olisi
viännettävä, jottas vesi pääsisi ollenkaan sen venttiilin läpi
ja ellet sä ite hokaa sitä kohtaa, niin kysy asiaa sieltä firmasta
mistä ne rimpulatkin hankit
Juhani Varemo
> pattereita on noin 10 ja lisäksi putkia joissa on vettä. Meniskö yhteen
> patteriin vettä korkeintaa ämpärillinen, ei sitä ei varmasti ole kuin 5
> litraa. Putkiin jonkin verran, ehkä yhtä paljon kuin pattereihin. Oisko
> tuo yhteensä jotai 400 litraa, enintään. Siitä 5 prosenttia ois 20
> litraa. Paisuntasäiliö on 35 litraa, jos sittä on käytössä enintään
> puolet tai vaikka vain kolmasosa niin se on liian pieni.
Mulla on vähän isompi systeemi:
- varaaja vajaat 5000 l
- kattila + siihen liittyvä putkisto arviolta 600 l
- lämmönsiirtoputkisto + patterit + lattialämpö arviolta 200 l
Eli yhteensä noin vajaa 6 m3 vettä.
Kalvopaisunta on 500 l. Painevaihtelu järjestelmä +15 C --> järjestelmä noin
+80 C on mittarin mukaan noin o,6 bar. Eli pönttö saisi olla vaikka hiukan
isompikin, mutta tuollakin on pärjätty.
Eli se 10% sääntö vaikuttaisi olevan aivan oikealla hehtaarilla.
--
<juhani>
Lu-lu
> pytyn oikean koon valitsemiseksi
> mutta
> ellei liittäminen onnistu, niin ko. löydät taulukon
> finet.binaries-ryhmästä
hip-hei ! ... se onnistui ! ... ainaski mulla itelläni näkyy
entä muilla ?
ei siis ainakaan toistaiseksi X-cel:liä finet.binaries-ryhmään
(turhaan)
Ulla Mansikka-aho
sähköpostilla. Osoite on ihan toimiva. Perkaan sen spammifiltteristä.
Ulla
Lu-lu
> No ei näy.
pahus! palveluntarjoajilla on erilaiset spexit
lähetin X-cel taulukon "finet.binaries"-ryhmään
viestin "paisunta-astia" 17.1.2007 liitteenä