Kiertoilmatakat
Jarmo Ruusiala
anneli
kirjoitti viestissä news:3ABBBB3D...@nokia.com...
> Onko kellään kokemuksia kiertoilmatakoista?
Kiertoilmatakka on hyvä idea viikonloppu talvikäytössä
kylmällä kesämökillä, joka on saatava äkkiä lämpimäksi.
anneli
Hannu
tarvitaan äkkiä lämpöä, varauskykyä se ei välttämättä paranna.
Saman asian ajaa hyvä puuhella mökkikäytössä.
Jarmo Ruusiala
kiertoilmatakkaa tällaisessa käytössä?
Onko totta, että pesällinen puita palaa pitkään, korkella hyötysuhteella ja
pienillä päästöillä?
Jarmo
isto virtanen
Eipä taida tuo kiertoilma paljon auttaa hyötysuhteeseen tai
päästöihin.
Yleensä sillä tarkoitetaan tosiaan lämmitysilman kierrättämistä takan
vaipassa olevien kanavien läpi jolloin ilma (=huonetila) lämpiää
nopeasti.
Voisi tietysti ajatella, että hyötysuhde on hyvä jos ilman kierrätys
on riittävän tehokas ottamaan vaippaan kehittyvän energian kokonaan
talteen. Pitkään lämmitykseen tuosta ei kyllä ole, koska se
luovuttaisi lämpönsä niin rajusti, että ensin tilassa tulisi hiki ja
sen jälkeen hiljalleen kylmä.
Täälläkin aiemmin mainitut pellettitakat voisivat olla parempia tämän
suhteen, koska niissä olisi mahdollista polttaa pienellä tulella ja
silti pienillä päästöillä. Tavallisella klapilla tuo ei oikein ota
onnistuakseen vaan puuta pitää polttaa riittävästi jotta päästään
tehokkaan palamisen alueelle ja sitä kautta hyvään hyötysuhteeseen ja
pieniin päästöihin.
Takan rakenteella (=palotilan muotoilulla) voidaan tietysti valmistaa
hyvällä hyötysuhteella ja samalla myös saasteettomasti lämmittävä
laite. Onkin sitten vaikeampaa todentaa valmistajan väitteet korkeasta
hyötysuhteesta.
Tutkin päivällä piruuttani takkani savukaasujen lämpötilaa normaalin
reippaan palamisen aikana. Piipusta ei tullut kuin vesihöyryä ja hyvin
vieno savun haju.
Lämpötila tosin oli turhan korkea n. 200 astetta kun rikittömällä
polttoaineella voisi piippua turmelematta ajella reilulla sadan asteen
savukaasulla. Takkaa ja piippua ei ole nuohottu yli vuoteen joten
pitää ilmeisesti ottaa mittaus uusiksi kun kaikki palopinnat on
putsattu.
Ellei nuohoaminen auta pitää tehdä empiirisiä tutkimuksia savupellin
asennon merkityksestä ilman virtaukseen ja sitä savukaasujen
lämpötilaan.
Oma takkani (hopealoimun takka-leivinuuni n. 2.4t) antaa lämpöä
mukavasti vuorokauden eteenpäin lämmityksestä. Bonuksena siinä voi
paistella leipää ja laittaa muutakin ruokaa. Lämmitin sen nyt
päivällä (tuli n. klo 16.30), lämmöt uunissa kävivät kuuden aikaan
350:ssa ja nyt ovat viimeisen 3 tuntia olleet tuossa 230 tuntumassa
vaikka siellä on nyt paistettu kolme pellillistä leipiä.
Laatikkoruokia ja sellaisia siinä on aika huoleton valmistaa kun ne
saa samaan rahaan (halvan) lämmityksen kanssa.
Tuosta kiertoilmasta vielä sen verran, että on olemassa kiinteän
polttoaineen kattiloita, jotka toimivat ns. käänteispaloperiaatteella.
Näissä on iso puutila, mutta palamiseen osallistuu ainoastaan pieni
arinalle valunut puumäärä. Vetoa säädellään puhaltimen avulla, joten
matalankin piipun veto riittää ja vastaavasti "liian pitkän" piipun
vetoa pystytään hillitsemään.
Kivoja vehkeitä, mutta nykyisellä (yö)sähkön hinnalla tuollaisen
takaisinmaksuaika on niin pitkä etten ole viitsinyt ryhtyä sellaista
asentamaan vaikka piipussa onkin yksi hormi sellaiselle varattuna.
25 kmk, säästö 2-3 kmk / vuosi on lopputuloksena liian pitkä aika.
(Minulle tällä hetkellä)
isto
Jarmo Ruusiala
http://www.lampomaa.fi.
Näissähän on kyse vähän erillaisesta polttotekniikasta, kuin tavallisissa
takoissa. Eli tarkoitin korkealla hyötysuhteella nimenomaan tehokkaammalla
palamisella saatua hyötysuhdetta. Eli samaan tapaan kuin pellettitakoissa.
Varaavilla tulisijoilla on tietysti oma hohtonsa, mutta nykypäivän
kaupunkiasunnoissa ei viitsisi ruveta pelaamaan isolla määrällä puita, jos
pienestä puumäärästä saisi saman hyödyn irti. Puhumattakaan lämmön siirtymisestä
joka kiertoilmatakoissa on käsittääkseni parempi kuin varaavissa.
Jos jollakulla olisi kokemusta esim. näistä Dovren takoista, olisi kiinnostavaa
kuulla.
Jarmo
anneli
kirjoitti viestissä news:3ABE2B8F...@nokia.com...
> Entäpäs omakotikäytössä eli jatkuvassa lämmityskäytössä?
> Onko kenelläkään kiertoilmatakkaa tällaisessa käytössä?
> Onko totta, että pesällinen puita palaa pitkään,
> korkella hyötysuhteella ja pienillä päästöillä?
Kiertoilmatakka (Finntakka = suora plagiaatti eräästä Dovre:n
takkamallista) on ollut vakituisessa asunnossa nyt jo 15 vuotta.
Takka toimii erittäin hyvin, aivan niin kuin on suunniteltu.
Viimeisten 10 vuoden aikana takkaa on tullut lämmitettyä noin
neljä kertaa ( = täysin turha kapistus, mutta kaunis ja korea )
Kaukolämpöenergia on niin halpaa, ettei puilla lämpiävää takkaa
kannata normaalisti edes yrittää käyttää.
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miten palamisen hyötysuhde olisi
kiertoilmatakassa muka jotenkin parempi kuin missä tahansa
hyvin suunnitellussa takassa?
Kiertoilmatakka tuottaa tosin suurella teholla lämpöä huoneeseen
lämmitettävien kanaviensa kautta kiertävän huoneilman välityksellä
silloin kun pesässä palaa tuli. Kun tuli sammuu, niin silloin lakkaa
myös kiertoilmalämmitys - välittömästi.
Asunnon varalämmityslaitteeksi kannattaa siis kuitenkin hankkia
mieluummin varaava takka kuin pelkkä kiertoilmatakka.
Edullisin hätävara-lämmityslaite (jota ei ole tarkoitettu vain
pröystäilyyn naapureita ja tuttavia varten) on kuitenkin Porin Matti,
jonka tilankäyttö- lämmöntuotto- sekä hinta/laatu -hyötysuhteet ovat
yhä aivan lyömättömiä kaikkiin muihin huonetulisijoihin verrattuna.
Se lämmittää nopeasti isonkin asunnon, sen liesitasolla voi keittää
myös kahvit ja/tai ruoan, savuhormi vetää heti ja polttopuiden kulutus
on marginaalisen pieni.
Hankkikaa vain Porin Matti ja lämmittäkää sillä aamukahvinne tai
-puuronne, niin lämmityssähkön kulutus päivällä pienenee merkittävästi.
Porin Matti - fani ... anneli
Jarmo Ruusiala
anneli wrote:
> Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miten palamisen hyötysuhde olisi
> kiertoilmatakassa muka jotenkin parempi kuin missä tahansa
> hyvin suunnitellussa takassa?
Luulisin, että korkea hyötysuhde saadaan aikaiseksi koska "täydellinen
palaminen" saadaan alulle heti, eli riittävän korkea lämpötila takan
sisälle. Kun taas perinteisissä varaavissa takoissa massan varaaminen
hidastaa lämpötilan nousua ja sitä kautta täydellisen palamisen
käynnistymistä. Varmaan siinä vaiheessa, kun varaava takka on kuuma, on
hyötysuhdekin korkea. Mutta siihen on mennytkin jo useita tunteja,
epätäydellisellä palamisella. Nämä ovat oletuksia, ehkä joku ammattilainen
tietää..
>
>
> Kiertoilmatakka tuottaa tosin suurella teholla lämpöä huoneeseen
> lämmitettävien kanaviensa kautta kiertävän huoneilman välityksellä
> silloin kun pesässä palaa tuli. Kun tuli sammuu, niin silloin lakkaa
> myös kiertoilmalämmitys - välittömästi.
Käsittääkseni näin ne juuri toimivat. Tosin ilman syöttö on hyvin
kontrolloitua ja saadaan pitkä palamisaika. Pesällinen puita luvataan
palavan 6-8 tuntia.
Eikä tarvitse huolehtia pelleistä.
>
>
> Asunnon varalämmityslaitteeksi kannattaa siis kuitenkin hankkia
> mieluummin varaava takka kuin pelkkä kiertoilmatakka.
Miksi?
Jarmo
anneli
kirjoitti viestissä news:3ABFB08E...@nokia.com...
> Luulisin, että korkea hyötysuhde saadaan aikaiseksi koska "täydellinen
> palaminen" saadaan alulle heti, eli riittävän korkea lämpötila takan
> sisälle. Kun taas perinteisissä varaavissa takoissa massan varaaminen
> hidastaa lämpötilan nousua ja sitä kautta täydellisen palamisen
> käynnistymistä. Varmaan siinä vaiheessa, kun varaava takka on kuuma, on
> hyötysuhdekin korkea. Mutta siihen on mennytkin jo useita tunteja,
> epätäydellisellä palamisella. Nämä ovat oletuksia, ehkä joku ammattilainen
> tietää..
Ei sitä lämpöä takan tulipesään varastoida. Tulipesän vähäinen massa
ja hyvä lämpöeristys mahdollistavat nopean sytytysvaiheen ja täydellisen
palamisen, niin varaavissa kuin ei-varaavissakin tulisijoissa. Täydellisesti
ensin loppuun palaneet savukaasut saavuttavat kuumimman mahdollisen
lämpötilan, jotka sitten jäähdytetään varaamalla lämpö takan varaavaan
massaan. Tosin maassamme on paljon takanvalmistajia, jotka eivät tätä
yksinkertaista asiaa vieläkään ymmärrä.
> Tosin ilman syöttö on hyvin kontrolloitua ja saadaan pitkä palamisaika.
> Pesällinen puita luvataan palavan 6-8 tuntia. Eikä tarvitse huolehtia
pelleistä.
Ilman syöttö on yleensä vähemmän "kontrolloitua", sekä varaavissa, että
kiertoilmatakoissa. Pitkä palamisaika VOIDAAN saavuttaa VAIN JOS
takka on suunniteltu toimimaan pienellä teholla. Näin EI YLEENSÄ OLE
asianlaita, ei varaavissa eikä kiertoilmatakoissa. Yhden pesällisen
tehollinen
paloaika on normaalisti ½ ... 2 tuntia, riippuen täytöksen määrästä.
Hiilloksen täysin sammumiseen voi sen jälkeen kulua jopa 4:kin tuntia.
Lämmitysteho on hiillosvaiheen aikana kuitenkin mitätön, koska puitakaan
ei silloin kulu. Ei energiaa tyhjästä nyhjästä.
> >Asunnon varalämmityslaitteeksi kannattaa siis kuitenkin hankkia
> >mieluummin varaava takka kuin pelkkä kiertoilmatakka.
> Miksi?
Koska VARAlämmitystä tarvitaan OIKEASTI, vasta kun on tilapäinen
tai jatkuva kriisi, eikä kukaan halua silloin istua kaiken aikaa takan
ääressä
kipinämikkona, jotta lämpöä riittäisi. Huusholli on saatava pysymään
lämpimänä (vaikka hiukan kylmempänäkin) yhdellä lämmityksellä koko
vuorokauden ajan. Siksi!
Kiertoilmatakka on kiva vekotin, tällaisena aikana kun EI OLE kriisiä,
eikä mitään todellista takankäyttötarvetta, kunhan vain silloin tällöin
lämmittelee itsensä ja kavereidensa iloksi.
Minullakin on hyvä ja kaunis kiertoilmatakka. Lämpöä tulee asuntoon
rajulla 15 kW teholla, kun panee pari halkoa pesään ja sitten lisää yhden
halon aina ½ tunnin välein. Kriisitilanteessa se olisi melko surkea laite,
koska sen lämmönvarauskyky on lähes = 0 ja se jäähtyy täysin kylmäksi
jo noin 4:ssä tunnissa, jona koko aikana lämmitystehokin on HYVIN pieni.
anneli.
isto virtanen
<Jarmo.R...@nokia.com> wrote:
>käynnistymistä. Varmaan siinä vaiheessa, kun varaava takka on kuuma, on
>hyötysuhdekin korkea. Mutta siihen on mennytkin jo useita tunteja,
>epätäydellisellä palamisella. Nämä ovat oletuksia, ehkä joku ammattilainen
>tietää..
Riippuen sytytystavasta saavuttaa varaava takka voimakkaan palamisen
1/4-1h aikana. "Oikeaoppinen" sytytys ylhäältä yhdestä paikasta
hidastaa palon syttymistä, mutta vastaavasti siinä pieni polttoon
osallistuva puumäärä lämpenee nopeasti ja se palaa puhtaasti. Syntyvä
lämpöteho on tietysti alussa tällöin vaatimattomampi.
Normaali polttoaika "muuttolaatikolliselle" puita on 2-3h riippuen
vähän puiden koosta ja kosteudesta.
Olen itse tutkinut tuota tarkkailemalla leivinuunin lasin nokeutumista
ja vastavasti puhdistumista:
Sytyttämällä alhaalta monesta pisteestä voi olla varma, että
uuninluukut ovat hetken päästä vahvassa noessa. Siitä pääsee eroon
vain polttamalla "ylivedolla", jotta uuni (ja luukku) lämpiää
riittävästi.
Yhden pisteen sytytys ylhäältä säästää luukut lähes puhtaina.
Luin pari viikkoa sitten takan käyttöohjeen ajatuksella (ollut
käytössä 2v <G>) ja havaitsin valmistajan suosittelevan 1-2kg:n
panoksen asettamista uuniin. Alhaalta tulevat savukaasut sytyttävät ne
ja puut hoitavat tällöin uunin puhdistamisen.
>Käsittääkseni näin ne juuri toimivat. Tosin ilman syöttö on hyvin
>kontrolloitua ja saadaan pitkä palamisaika. Pesällinen puita luvataan
>palavan 6-8 tuntia.
>Eikä tarvitse huolehtia pelleistä.
Pesällinen puita (=muuttolaatikollinen) voisi palaa sen 6-8h, mutta
silloin tulipesän muotoilun pitää olla todella erikoinen. Ilmeisesti
jonkinlainen alapalomalli, jossa tulikaasut vedetään arinan läpi
poispäin puista. Vedon pitää lisäksi olla hyvin kontrolloitu, jotta
palaminen pysyy riittävän hitaana. Ei kuullosta kovin puhtaalta
palamiselta.
Mielenkiintoinen ajatus. Ei ole varsinaisesti mikään elämystakka, kun
tuli vedetään piiloon peltien taakse. Onko tällaisia tosiaan olemassa?
isto
isto virtanen
>> >Asunnon varalämmityslaitteeksi kannattaa siis kuitenkin hankkia
>> >mieluummin varaava takka kuin pelkkä kiertoilmatakka.
>> Miksi?
Jos ajatellaan sissikamiinaa. Tai vaikka sen isompaa kaveria
korotelttaan. Peltinen kuori, nopea lämmityksen aloitus. Kohtuullinen
hyötysuhdekin kun kaikki vapautuva lämpö jää sisälle, mutta ei siinä
kukaan halua istua kipinässä pitämässä mökkiä lämpimänä.
>Minullakin on hyvä ja kaunis kiertoilmatakka. Lämpöä tulee asuntoon
>rajulla 15 kW teholla, kun panee pari halkoa pesään ja sitten lisää yhden
>halon aina ½ tunnin välein. Kriisitilanteessa se olisi melko surkea laite,
>koska sen lämmönvarauskyky on lähes = 0 ja se jäähtyy täysin kylmäksi
>jo noin 4:ssä tunnissa, jona koko aikana lämmitystehokin on HYVIN pieni.
Onko se jokin iso laitos vai näitä pieniä valurautakapistuksia? Olen
joskus ajatellut sellaisen hankkimista, mutta en ole oikein uskonut
noihin muutaman tonnin tanskalaisiin rakkineisiin.
isto
anneli
kirjoitti viestissä news:3ac0d307...@news.sgic.fi...
>... Vedon pitää lisäksi olla hyvin kontrolloitu, jotta
> palaminen pysyy riittävän hitaana. Ei kuullosta kovin puhtaalta
> palamiselta.
säädetty eli "kontrolloitu" , ja yksinkertaisesti vain pienennetty
eli "kuristettu" palamisilman syöttö ovat kaksi täysin eri asiaa.
Pienentämällä ilmansaantia kuristamalla päästään aina pieneen
hyötytehoon, mutta yleensä vain aniharvoin puhtaaseen
palamiseen ja/tai hyvään hyötysuhteeseen,
eli tuloksena on usein se, että puupolttoainetta kuluu paljon
suhteessa hyödyksi huoneeseen saatuun lämpömäärään.
ilmanottoaukon peltien asettaminen johonkin tiettyyn asentoon ei
ole mitään palamisilman "säätöä" sanan varsinaisessa merkityksessä
anneli
isto virtanen
<kyoto_p...@hotmail.com> wrote:
>säädetty eli "kontrolloitu" , ja yksinkertaisesti vain pienennetty
>eli "kuristettu" palamisilman syöttö ovat kaksi täysin eri asiaa.
>
>Pienentämällä ilmansaantia kuristamalla päästään aina pieneen
>hyötytehoon, mutta yleensä vain aniharvoin puhtaaseen
>palamiseen ja/tai hyvään hyötysuhteeseen,
>
>eli tuloksena on usein se, että puupolttoainetta kuluu paljon
>suhteessa hyödyksi huoneeseen saatuun lämpömäärään.
>
>ilmanottoaukon peltien asettaminen johonkin tiettyyn asentoon ei
>ole mitään palamisilman "säätöä" sanan varsinaisessa merkityksessä
>
Valitettavasti tuo on kuitenkin se ominaisuus jota myydään ja
toteutus voi sitten olla juuri kuvaamasi kaltainen, kituva tuli.
Sinänsä pelkkä ilman hallinta ei taida riittää jos polttoainetta on
tarjolla liikaa: Kaikki pesässä oleva puu pyrkii kuitenkin syttymään
ja sitten tuo pieni ilmanvirtaus ei tee muuta kuin kurista palamista.
Miten sinä toteuttaisit säädön "sanan varsinaisessa merkityksessä"?
isto
anneli
kirjoitti viestissä news:3ac23512...@news.sgic.fi...
> Miten sinä toteuttaisit säädön "sanan varsinaisessa merkityksessä"?
Siinäpä se !
En ole takanvalmistaja. Ehkä pitäisi ryhtyä sellaiseksi.
Takerruinkin tuohon palamisilman "säätö"-asiaan juuri sen vuoksi, että en
ole vielä havainnut minkäänlaista ilmansäätö-menetelmää missään takassa.
Yhdessä ruotsalaisessa lämmityskattilassa sellaista on yritetty toteuttaa.
Muut puulämmityslaitteet toteuttavat menetelmää: ilmaläppä vain
tiettyyn asentoon ja ... antaa palaa ! ... jollei läpäm asentoa käy
välillä manuaalisesti muuttamassa
anneli
isto virtanen
<kyoto_p...@hotmail.com> wrote:
>"isto virtanen" <i...@kissaviekoon.sgic.fi>
>kirjoitti viestissä news:3ac23512...@news.sgic.fi...
>
>> Miten sinä toteuttaisit säädön "sanan varsinaisessa merkityksessä"?
>
>Siinäpä se !
>
>En ole takanvalmistaja. Ehkä pitäisi ryhtyä sellaiseksi.
Olet siis ihan yhtä pihalla kuin muutkin. Ainoa mihin pystyt on
heittelemään kommentteja, mutta teknisestä toteutuksesta et ilmeisesti
ymmärrä yhtään mitään.
Yritän pitää sen mielessä ja keskittyä jatkossa vähemmän tekniseen
lähestymistapaan.
isto
anneli
<3ac39136...@news.sgic.fi>...
>Olet siis ihan yhtä pihalla kuin muutkin.
Päättele ihan mitä haluat !
anneli
PS.
asiallisiin kysymyksiin vastaan
anonyymistä e-mail-osoitteestani
(vain kysyjälle)
Jarmo Ruusiala
isto virtanen wrote:
Paloilma johdetaan edestä palotilan yläosiin, jossa on suuttimen kaltaiset
reiät. Matkallaan takan kuoriosien läpi ilma tulistetaan ja syötetään
"kontrolloidusti" puiden yläosiin. Kannattaa siis huomata, että uunin suuluukut
ovat täysin ilmatiiviit. Tehot ovat säädeltävissä 2-12 kw, eli pitäisi pystyä
polttamaan pienellä liekillä, puhtaasti ja pitkään. Esim. puuprikettejä jopa
14-20 tuntia.
Tästä puhtaudesta vielä sen verran että KeskiEuroopassa, jossa tämän tyyppisiä
uuneja käytetään, on huomattavasti tiukemman päästörajoitukset kuin Suomessa.
Ts. varaavilla takoilla ei mennä sinne tupruttelemaan. Toisekseen käytettävä
puumäärä on ihan toista luokkaa mitä Suomessa, eli pienestä puumäärästä on
saatava kaikki hyötyteho irti. Kun taas Suomessa voidaan varailla 2tonnin
kivimassa surutta, sillä puutahan meillä riittää.
>
> Mielenkiintoinen ajatus. Ei ole varsinaisesti mikään elämystakka, kun
> tuli vedetään piiloon peltien taakse. Onko tällaisia tosiaan olemassa?
Nimenomaan elämystakka. Isot lasiluukut ja kaunis tuli palaa pitkään. Kävin
katsomassa takkaliikkeessä takkaa toiminnassa. Peltien sulkemisella tarkoitin
tietysti savupellin sulkemista. Eli ei tarvitse huolehtia lämmön karkaamisesta,
kuten varaavilla takoilla. Eli tulen voi laittaa aamulla töihin lähtiessä
palaamaan ja lisätä vaikka toinen pesällinen töistä tullessa. (Olettaen
tietysti, että takka toimii näin kuin myyjä lupaa)
Tuntuu, ettei Annelilla ja Istolla taida olla oikeita kokemuksia näistä
takoista, mutta kovasti kiinnostaisi oikeat käyttökokemukset.
Jarmo
ps. Vaikka nämä takat tuntuvat houkuttelevalta, en siltikään tiedä laittaisinko
tällaista omaan kotiini. Taitaa olla suomalaisilla vereen kirjoitettu, että
takka on uskottava vasta, kun siinä on 2t massaa :-)
anneli
kirjoitti viestissä news:3AC87435...@nokia.com...
> Nimenomaan elämystakka. Isot lasiluukut ja kaunis tuli palaa pitkään.
> Kävin katsomassa takkaliikkeessä takkaa toiminnassa.
> Peltien sulkemisella tarkoitin tietysti savupellin sulkemista.
> Eli ei tarvitse huolehtia lämmön karkaamisesta, kuten varaavilla takoilla.
> Eli tulen voi laittaa aamulla töihin lähtiessä palaamaan ja lisätä vaikka
> toinen pesällinen töistä tullessa.
> (Olettaen tietysti, että takka toimii näin kuin myyjä lupaa)
> Tuntuu, ettei Annelilla ja Istolla taida olla oikeita kokemuksia näistä
> takoista, mutta kovasti kiinnostaisi oikeat käyttökokemukset.
Kerro nyt jo ihmeessä mikä liike ja mikä takka ! ... niin juoksen
heti huomenna tuota, tänne Pohjolaan keski-Euroopasta saakka
raahattua takka-ihmettä katsomaan ...
... jonka vetopellit ovat kotiin tullessa automaattisesti kiinni ...
jottei lämpö karkaa ... mutta jonka tulipesässä on vielä tuli,
jottei tarvitse kuin vain lisätä ...
siellähän ne ovat meitä suomalaisia puunpoltto-rassukoita
noin 100 vuotta takka-tekniikassa edellä ...
(Olettaen tietysti, että takka toimii näin kuin myyjä lupaa)
anneli
Pekka
> palaminen" saadaan alulle heti, eli riittävän korkea lämpötila takan
> sisälle. Kun taas perinteisissä varaavissa takoissa massan varaaminen
> hidastaa lämpötilan nousua ja sitä kautta täydellisen palamisen
> käynnistymistä. Varmaan siinä vaiheessa, kun varaava takka on kuuma, on
> hyötysuhdekin korkea. Mutta siihen on mennytkin jo useita tunteja,
> epätäydellisellä palamisella. Nämä ovat oletuksia, ehkä joku ammattilainen
> tietää..
Tuosta "kiertoilmauunista" en tiedä - kuulostaa enemmän keittiökalusteelta
:-), mutta epäilisin sen olevan periaatteeltaan kuitenkin ns.
vastavirtauuni, jonka muunnoksilla yhä tänäkin päivänä saavutetaan ne
korkeimmat hyötysuhteet puu-uuneissa.
Korkea hyötysuhde perustuu yksinkertaisesti täydelliseen palamiseen eli
riittävän ilmaylijäämän syöttämiseen palamistapahtumaan ja korkeaan lämpöön,
jolloin savukaasut palavat täydellisesti matkalla hormiin. Savukaasujen
täydellinen palaminen ei ehdi millään tapahtua kovin pienessä pesässä - tai
ainakin sen lämmön talteenotto on hankalaa. Vastavirtauunissa savukaasuja
kierrätettäänkin siksi uunin laelta alas ennen pääsyä hormiin,
parhaimmillaan jopa pari-kolmimetrinen mutka. Tällöin savukaasut palavat
täydellisesti loppuun mikäli happea on saatavilla (ilmaylijäämä).
Sinänsä uuni suunnitellaan siten että tulipinnat saavuttavat korkean
lämpötilan nopeasti, joten uuni "saastuttaa" vain alkuminuteilla mikäli sitä
käytetään oikeaoppisesti.
Vastavirtauuni on muuten vanha keksintö. Muistaakseni 1700-luvulla erään
Ruotsin armeijan tykistöupseerin keksintö Ruotsi-Suomea vaivaavaan
polttopuupulaan. Palkkioksi vaivoistaan kyseinen herra sai kuninkaalta
aatelisarvon, joten kovin vähäisenä ei keksintöä pidetty silloinkaan.
Upseerin ensimmäiset mallit olivat niitä kuuluisia kaakeliuuneja -
kaakeliuuni on siten vastavirtauunin arkkityyppi (toki "fusku"
kaakeliuunejakin on eli sellaisia jotka eivät hyödynnä
vastavirtaperiaatetta).
Pekka
"anneli" <kyoto_p...@hotmail.com> wrote in message
> Pienentämällä ilmansaantia kuristamalla päästään aina pieneen
> hyötytehoon, mutta yleensä vain aniharvoin puhtaaseen
> palamiseen ja/tai hyvään hyötysuhteeseen,
Ilmaa kuristamalla suoritettu puunpolttaminen pitäisi kieltää
ympäristörikoksena.
Tuollaisella polttotekniikalla syntyy uskomaton määrä mitä erilaisempia
ympäristölle vahingollisia aineita. Erityisesti koivun tuohi tuottaa
miellytävän määrän karsinogeenistäkin kuonaa huonolla poltolla.
Mikäli ei rahkeet riitä rakentaa uunista varaavaa ja mieluiten
vastavirtaperiaatteella toimivaa, niin silloin kannattaa jättää kokonaan
rakentamatta.
Kamina mielestäni kuuluu ruuanlaittoon (jolloin sen nimi on hella), saunaan
(jolloin sen nimi on kiuas) tai sitten taukotupa/mökki käyttöön. Mikäli se
on vakituisen asunnon lämmönlähteenä ja ideana on tasata lämmönottoa "tulta
kytyyttämällä" eli kuristamalla ilmanottoa, pitäisi moinen tosiaan kieltää
ympäristörikoksena.
(Selvennykseksi vielä ennenkuin joku väärinkäsittää: riittävällä
ilmansyötöllä useimmissa kaminoissa palaminen on puhdasta - huomattavasti
parempaa kuin avotakoissa ym.)
Pekka
"Jarmo Ruusiala" <jarmo.r...@nokia.com> wrote in message
news:3AC87435...@nokia.com...
> Paloilma johdetaan edestä palotilan yläosiin, jossa on suuttimen kaltaiset
> reiät. Matkallaan takan kuoriosien läpi ilma tulistetaan ja syötetään
> "kontrolloidusti" puiden yläosiin. Kannattaa siis huomata, että uunin
suuluukut
> ovat täysin ilmatiiviit. Tehot ovat säädeltävissä 2-12 kw, eli pitäisi
pystyä
> polttamaan pienellä liekillä, puhtaasti ja pitkään. Esim. puuprikettejä
jopa
> 14-20 tuntia.
Suuluukkujen ilmatiiveydellä merkityksestä en tiedä, mutta on toki tiedossa,
että ne parantavat palamista kummasti. Ilmiö on sama kuin miksi kaminassa
tai saunan kiukaassa puut palaa aina iloisesti kunhan vain antaa riittävästi
ilmaa.
Ehkäpä tuo toimiikin, en viitsi näkemättä ja testaamatta teilata, mutta
kyllä puusta väkisinkin tuppaa irtoamaan puukaasut kun siinä vieressä palaa.
Varsinkin kun se pesä on umpinainen, jolloin voisin olettaa lämpötilan
nousevan varsin nopeasti yli 300 C siellä uunin alaosissakin. Onko kukaan
oikein mitannut millaisia savukaasuja ja päästöjä kyseinen vehje puskee
pitkän palamisensa aikana?
> Tästä puhtaudesta vielä sen verran että KeskiEuroopassa, jossa tämän
tyyppisiä
> uuneja käytetään, on huomattavasti tiukemman päästörajoitukset kuin
Suomessa.
> Ts. varaavilla takoilla ei mennä sinne tupruttelemaan. Toisekseen
käytettävä
> puumäärä on ihan toista luokkaa mitä Suomessa, eli pienestä puumäärästä on
> saatava kaikki hyötyteho irti. Kun taas Suomessa voidaan varailla 2tonnin
> kivimassa surutta, sillä puutahan meillä riittää.
Mihin perustuu virheellinen käsitykseksesi, että varaava takka
"tupruttelee"?? Varaavat takat ovat usein suorastaan malliesimerkkejä
puhtaasta palamisesta ja loppuun mietitystä vastavirtauunista. Pakko olla -
huonolla hyötysuhteella kun varaaminen ei onnistuisi ollenkaan :-)
Varaavaa takkaa pitää lämmittää 1700-luvun ohjeilla: tarkan kokoinen latinki
kuivaa puuta pesään ja täysillä palamaan. Lopuksi vedetään hiilet, suljetaan
luukut ja pellit (jos hiilille on oma häkäränninsä)
isto virtanen
<jarmo.r...@nokia.com> wrote:
>Nimenomaan elämystakka. Isot lasiluukut ja kaunis tuli palaa pitkään. Kävin
>katsomassa takkaliikkeessä takkaa toiminnassa. Peltien sulkemisella tarkoitin
>tietysti savupellin sulkemista. Eli ei tarvitse huolehtia lämmön karkaamisesta,
>kuten varaavilla takoilla. Eli tulen voi laittaa aamulla töihin lähtiessä
>palaamaan ja lisätä vaikka toinen pesällinen töistä tullessa. (Olettaen
>tietysti, että takka toimii näin kuin myyjä lupaa)
Niin niin, mutta missä takkaliikkeessä ja ennen kaikkea mikä sen takan
nimi on ???
>Tuntuu, ettei Annelilla ja Istolla taida olla oikeita kokemuksia näistä
>takoista, mutta kovasti kiinnostaisi oikeat käyttökokemukset.
Minä en tosiaan ole nähnytkään tuollaista ihmettä ja haluasin kovasti
sellaisen nähdä.
Minä kertailen kattiloiden kautta oppimaani ja niissä käytetyt
rakenteet eivät tuota kaunista elämystakkaa.
isto
anneli
news:9aaom1$19p1$1...@learnet.freenet.hut.fi...
> Kamina mielestäni kuuluu ruuanlaittoon (jolloin sen nimi on hella),
> saunaan (jolloin sen nimi on kiuas) ...
... snip ...
niin minustakin, mutta kaikille kamiina ei kelpaa EDES saunomiseen,
vaan pitää välttämättä hankkia VARAAVA , "aina valmiina" -kiuas
... mutta huonetulisijaksi ja grillimakkaran käristelyyn näköjään
riittää huonomminkin puuta polttava vekotin, kunhan se vain on
tuotu ... keski-Euroopasta asti
(Olettaen tietysti, että takka toimii niin kuin myyjä lupaa)
en kuitenkaan lähtisi köykäisin perustein olettamaan ... mitään
anneli
Jarmo Ruusiala
isto virtanen wrote:
> On Mon, 02 Apr 2001 12:41:05 GMT, Jarmo Ruusiala
> <jarmo.r...@nokia.com> wrote:
>
> Niin niin, mutta missä takkaliikkeessä ja ennen kaikkea mikä sen takan
> nimi on ???
>
Takkaa myy Suomessa ainakin Lämpömaa ketju, tarkemmin liikkeet löytyy jo aikaisemmin
antamani linkin takaa eli http://www.lampomaa.fi.
Takkojen sydän on norjalainen Dovre (http://www.dovrepeisen.no) ja kuoret valmistaa
esim. http://www.nordpeis.no.
Ruotsista löytyy vastaava takkatuote Handöl (http://www.nibe.se/brasvarme/)
Samalla periaatteella toimivia takkoja ovat Austroflamm, Caminetti jne. Lämpömaan
sivuilta löytyy lisää linkkejä.
Dovren mallit lähtevät alk. 17000mk
Jarmo
Jarmo Ruusiala
Pekka wrote:
>
> Suuluukkujen ilmatiiveydellä merkityksestä en tiedä, mutta on toki tiedossa,
> että ne parantavat palamista kummasti. Ilmiö on sama kuin miksi kaminassa
> tai saunan kiukaassa puut palaa aina iloisesti kunhan vain antaa riittävästi
> ilmaa.
Ilmatiiviydellä on merkitystä, jotta ilmansyötöstä saadaan hallittua. Eli
palotilaan johdetaan ainoastaan tulistettua ilmaa ja oikeaan paikkaan.
>
> Ehkäpä tuo toimiikin, en viitsi näkemättä ja testaamatta teilata, mutta
> kyllä puusta väkisinkin tuppaa irtoamaan puukaasut kun siinä vieressä palaa.
> Varsinkin kun se pesä on umpinainen, jolloin voisin olettaa lämpötilan
> nousevan varsin nopeasti yli 300 C siellä uunin alaosissakin. Onko kukaan
> oikein mitannut millaisia savukaasuja ja päästöjä kyseinen vehje puskee
> pitkän palamisensa aikana?
> > Tästä puhtaudesta vielä sen verran että KeskiEuroopassa, jossa tämän
> tyyppisiä
> > uuneja käytetään, on huomattavasti tiukemman päästörajoitukset kuin
> Suomessa.
> > Ts. varaavilla takoilla ei mennä sinne tupruttelemaan. Toisekseen
> käytettävä
> > puumäärä on ihan toista luokkaa mitä Suomessa, eli pienestä puumäärästä on
> > saatava kaikki hyötyteho irti. Kun taas Suomessa voidaan varailla 2tonnin
> > kivimassa surutta, sillä puutahan meillä riittää.
>
> Mihin perustuu virheellinen käsitykseksesi, että varaava takka
> "tupruttelee"?? Varaavat takat ovat usein suorastaan malliesimerkkejä
> puhtaasta palamisesta ja loppuun mietitystä vastavirtauunista. Pakko olla -
> huonolla hyötysuhteella kun varaaminen ei onnistuisi ollenkaan :-)
>
Käsitykseni perustuu siihen, että puiden polttaminen on ympäristöä eniten
kuormittava polttoaine (vrt. öljy, maakaasu jne), kun mitataan päästöjä. Sen
luontoystävällisyys perustuu ainostaan siihen, että kulutetaan uusiutuvia
luonnonvaroja ja vapautuva hiili palaa takaisin luontoon uuden kasvun myötä.
Johtuisiko varaavien takkojen, (avotakkojen, hellojen,kaminoiden) tupruttelu
siitä, ettei paloilmaa saada hallintaan vaan osa ilmasta "tuulettuu" suoraan
tulisijan läpi, eikä saavuteta riittävää lämpötilaa, jotta savukaasut palaisivat
täydellisesti. Eli ilman määrä vs. palaminen pitäisi saada paremmin hallintaan.
Jarmo
Pekka
"Jarmo Ruusiala" <Jarmo.R...@nokia.com> wrote in message
news:3ACA2D81...@nokia.com...
> Johtuisiko varaavien takkojen, (avotakkojen, hellojen,kaminoiden)
tupruttelu
> siitä, ettei paloilmaa saada hallintaan vaan osa ilmasta "tuulettuu"
suoraan
> tulisijan läpi, eikä saavuteta riittävää lämpötilaa, jotta savukaasut
palaisivat
> täydellisesti. Eli ilman määrä vs. palaminen pitäisi saada paremmin
hallintaan.
>
> Jarmo
Esitän kysymyksen näin päin: parhaimmat vastavirtausuunit eivät ehkä ole
täydellisiä, mutta ne edustavat kuitenkin puun polton parhaimmistoa mitä
tulee hyötysuhteeseen.
Asia on vähän kuten W. Churchill totesi kapitalismista:
"yhteiskuntajärjestelmänä puutteellinen, mutta kuitenkin paras tähän asti
kokeilluista".
Ennenkuin tyrmäät parhaimmat vastavirtaustyyppiset varaavat takat ja uunit,
odottaisin, että esität tutkittua faktaa paremmasta vaihtoehdosta
puunpolttoon.
Pekka
(http://www.nibe.se/brasvarme/)
No nyt tärppäsi vihdoin jotain tuttuakin:
Jos Niben Handöl kasetti on tosiaan tuo paljon kehuttu "elämystakka", niin
voin todeta, että ei se vastavirtausuunia parempi ole hyötysuhteeltaan. Hyvä
se on, muttei lähellekään paras. Eikä pärjää päästöissäkään. On muuten
ronkeli myös latingille, puulle ym.
Ettei vaan niissä elämysesittelyissä käytettäisi tammea tms. raskasta puuta?
Näin olen ainakin Ruotsissa nähnyt vehjettä "ajettavan" ja ihmekös tuo, jos
latinki kestää kauan. Kokeilkaapa itse tammihaloilla, jos raaskitte.
anneli
<3ACA27A3...@nokia.com>...
>Takkaa myy Suomessa ainakin Lämpömaa ketju,
>tarkemmin liikkeet löytyy jo aikaisemmin
>antamani linkin takaa eli http://www.lampomaa.fi.
>Takkojen sydän on norjalainen Dovre (http://www.dovrepeisen.no)
>ja kuoret valmistaa esim. http://www.nordpeis.no.
>Ruotsista löytyy vastaava takkatuote Handöl (http://www.nibe.se/brasvarme/)
>Samalla periaatteella toimivia takkoja ovat Austroflamm,
>Caminetti jne. Lämpömaan sivuilta löytyy lisää linkkejä.
>Dovren mallit lähtevät alk. 17000mk
No niin, LOPULTAKIN lyhyt lista noiden ihme-takkojen myyjiä.
Ja ihan vain muistin virkistämiseksi
alla muutama rivi vanhoja viestejäni :
"Kiertoilmatakka (Finntakka = suora plagiaatti eräästä Dovre:n
takkamallista) on ollut vakituisessa asunnossa nyt jo 15 vuotta.
Takka toimii erittäin hyvin, aivan niin kuin on suunniteltu.
Viimeisten 10 vuoden aikana takkaa on tullut lämmitettyä noin
neljä kertaa ( = täysin turha kapistus, mutta kaunis ja korea )
Kaukolämpöenergia on niin halpaa, ettei puilla lämpiävää takkaa
kannata normaalisti edes yrittää käyttää.
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miten palamisen hyötysuhde olisi
kiertoilmatakassa muka jotenkin parempi kuin missä tahansa
hyvin suunnitellussa takassa?"
Ei vai ole kokemusta ... siis kenellä teistä ...?
anneli
Jarmo Ruusiala
> "Jarmo Ruusiala" <Jarmo.R...@nokia.com> wrote in message
> > Ruotsista löytyy vastaava takkatuote Handöl
> (http://www.nibe.se/brasvarme/)
>
> No nyt tärppäsi vihdoin jotain tuttuakin:
> Jos Niben Handöl kasetti on tosiaan tuo paljon kehuttu "elämystakka", niin
> voin todeta, että ei se vastavirtausuunia parempi ole hyötysuhteeltaan. Hyvä
> se on, muttei lähellekään paras. Eikä pärjää päästöissäkään. On muuten
> ronkeli myös latingille, puulle ym.
Miten se on ronkeli latingille? Esittelyssä takkaa ei ajettu pienillä klapeilla
vaan läpimitaltaan n 20-30 cm halkaisemattomalla tukilla! Tukki paloi iloisesti
pienellä liekillä. (Toivottavasti myös nokeamatta) Myyjä väitti että vastaavia
puita hän aina käyttää, eikä takka tosiaan ollut nokinen.
Onko vastavirtausuunin päästöjä ja hyötysuhdetta tutkittu?
Minulla ei ole kuitenkaan tarkoitus haastaa varaavia takkoja mitenkään, vaan
kysellä näistä eurooppalaisista takkasydämmistä kokemuksia, ovatko ne
lähellekään niin hyviä mitä luvataan. Vaikka hyötysuhde olisi sama tai vähän
huonompikin kuin parhaimmissa 2t varaavissa vastavirtausuuneissa,
kiertoilmauuneissa tulevat muut edulliset seikat esille, kuten
* lämmön tasainen jakautuminen (vai tuleeko vedontunnetta?)
o Vanhoissa taloissa usein pienet huoneet, joissa lämpö ei siirry
tehokkaasti tilasta toiseen, on tästä etua, (varaava takk, varsinkin
massaltaan suuri vaatii avaran tilan.)
* vähäinen paino
o sopii myös rakennuksiin, joissa ei ole riittäviä tulisijojen varauksia
* Lämpöä saadaa nopeasti, ja sitä pystyy säätämään
>
>
> Ettei vaan niissä elämysesittelyissä käytettäisi tammea tms. raskasta puuta?
> Näin olen ainakin Ruotsissa nähnyt vehjettä "ajettavan" ja ihmekös tuo, jos
> latinki kestää kauan. Kokeilkaapa itse tammihaloilla, jos raaskitte.
Tuo oli erittäin hyvä pointti!! KeskiEuroopassa on tietysti kaikki käytetyt
puulaadutkin vähän kovempia.
Jarmo Ruusiala
anneli wrote:
> No niin, LOPULTAKIN lyhyt lista noiden ihme-takkojen myyjiä.
Kyllä linkki oli jo aikaisemmissakin maileissa.
>
>
> Ja ihan vain muistin virkistämiseksi
> alla muutama rivi vanhoja viestejäni :
>
> "Kiertoilmatakka (Finntakka = suora plagiaatti eräästä Dovre:n
> takkamallista) on ollut vakituisessa asunnossa nyt jo 15 vuotta.
> Takka toimii erittäin hyvin, aivan niin kuin on suunniteltu.
> Viimeisten 10 vuoden aikana takkaa on tullut lämmitettyä noin
> neljä kertaa ( = täysin turha kapistus, mutta kaunis ja korea )
> Kaukolämpöenergia on niin halpaa, ettei puilla lämpiävää takkaa
> kannata normaalisti edes yrittää käyttää.
> Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miten palamisen hyötysuhde olisi
> kiertoilmatakassa muka jotenkin parempi kuin missä tahansa
> hyvin suunnitellussa takassa?"
Plagiaatti on aina plagiaatti. 15 vuodessa tekniikkakin kehittyy ja
päästörajoitukset tiukkenee. Omistamisen myötä ei hankita kokemusta, olisit myös
käyttänyt takkaasi ;-)
>
>
> Ei vai ole kokemusta ... siis kenellä teistä ...?
>
> anneli
En ole väittänytkään omaavani kokemusta näistä.. Siksi kyselen.
anneli
kirjoitti viestissä news:3ACACF91...@nokia.com...
> 15 vuodessa tekniikkakin kehittyy ja päästörajoitukset tiukkenee.
Takkatekniikka ei ole viimeisten 15:n vuoden kuluessa kehittynyt
kahta metriä.
Omistamisen myötä ei hankita kokemusta, olisit myös
> käyttänyt takkaasi ;-)
"Kiertoilmatakka on ollut vakituisessa asunnossa nyt jo 15 vuotta.
Viimeisten 10 vuoden aikana takkaa on tullut lämmitettyä noin neljä kertaa
Siis, minkä rivin välistä luit ajatuksen, ettei takkaa olisi muka käytetty?
takankäytön toistaiseksi lyömätön MESTARI .... anneli
PS.
iso konjakkipullo vetoa, että osaan käyttää
mitä tahansa huonetulisijaa paremmin kuin kukaan teistä
jr
"anneli" <kyoto_p...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:9afs1b$l5v$1...@news.kolumbus.fi...
>
> PS.
> iso konjakkipullo vetoa, että osaan käyttää
> mitä tahansa huonetulisijaa paremmin kuin kukaan teistä
Kiinni veti, mistäs tuomari saadaan.
Samallapa selviää oletko läheistäkin sukua Xpertille.
--
Juhani Rusanen
uuni...@saunalahti.fi
http://www.rjh-muuraus.fi
Metsäniemenrinne 54
08680 MUIJALA
019-335131 FAX 019-335926
0400-816389
Jarkko Rauvanlahti
savukaasujen täydelliseen palamiseen. Se tapahtuu hyvin suunnitelluissa
varaavissa takoissa yläpalotilassa, mihin johdetaan luukun yläosasta tms.
ilmaa. Niissä savukäytävissä ei palamista enää pitäisi/saisi tapahtua vaan
käytävien tarkoitus on saada lämpö mahdollisimman tarkkaan talteen
poistuvasta savusta/ilmasta varaavaan massaan.
Myös (parhaissa) kiertoilmatakoissa on yläpalotila ja palaminen saadaa
siten täydellisemmäksi. Äkkipäätään vois ajatella tuollaisessa voitavan
'kuristaa' näkyvä liekki melko pieneksi, jos yläpalotilaan saadaan
riittävästi happea(ohi tulipesän) -> pitkä palamisaika. Itse yläpalotilan
lämpö nousee helposti toiselle tuhannelle koska puusta irtoavat savukaasut
ovat herkästi palavia toisin kuin puu ja puuhiili.
Jarkko
"Pekka" <pniva....@brevet.nu> kirjoitti viestissä
news:9aao75$18sr$1...@learnet.freenet.hut.fi...
Sami Vastela
> Kiinni veti, mistäs tuomari saadaan.
> Samallapa selviää oletko läheistäkin sukua Xpertille.
Sehän on ilmiselvästi käynyt sukupuolenvaihdosleikkauksessa, ex Pertti
nykyään Anneli. ;-)
Sami
isto virtanen
<Jarmo.R...@nokia.com> wrote:
>Takkaa myy Suomessa ainakin Lämpömaa ketju, tarkemmin liikkeet löytyy jo aikaisemmin
>antamani linkin takaa eli http://www.lampomaa.fi.
>
>Takkojen sydän on norjalainen Dovre (http://www.dovrepeisen.no) ja kuoret valmistaa
>esim. http://www.nordpeis.no.
>Ruotsista löytyy vastaava takkatuote Handöl (http://www.nibe.se/brasvarme/)
>Samalla periaatteella toimivia takkoja ovat Austroflamm, Caminetti jne. Lämpömaan
>sivuilta löytyy lisää linkkejä.
Kävin katselemassa noita sivuja, enkä ole vielä ihan vakuuttunut
tuosta tekniikasta. Onko kukaan nähnyt tuollaisesta kapistuksesta
leikkausta, josta toimintaperiaate selviää paremmin?
isto
Markku Nevalainen
>
>
> Sehän on ilmiselvästi käynyt sukupuolenvaihdosleikkauksessa, ex Pertti
> nykyään Anneli. ;-)
>
Joo, munat nipsittiin Expertiltä pois, ylijäämäosat hävitettiin, ja jäljelle
jäi Anneli, eli ansku vaan.
Muutokset käyttäytymisessä ovat havaittavia, Annelinahan tuo tuntuu
käyttäytyvän eri tavalla:
-jutut siistiytyi ja sotaisuus vähentyi
-viinanjuonti on selvästi vähentynyt, minkä voi päätellä vähentyneistä
juopuneen pistestringeistä (..., ...) tekstissä.
-joskus Annelin jutuissa on jotakin perusteluitakin, mutta Expertiltä
jäi edelleen sellaista vaivaa että jutut yleensä ovat vain perustelemattomia
huitaisuja
-tuntipalkka laski selvästi, Anneli tekee saman homman 2.300 mk:lla, mikä
ennen nipsaisuoperaatiota olisi maksanut 5.000 mk.
-taloyhtiön saunavuorojen kanssa on vielä hoiukan sopimista, että meneeko
Anneli nyt miesten vai naisten vuorolla saunaan.
MNe
Jarmo Ruusiala
Jarkko Rauvanlahti wrote:
> Hyvä palaminen/lämmöntuotto perustuu klapien poltosta syntyvien
> savukaasujen täydelliseen palamiseen. Se tapahtuu hyvin suunnitelluissa
> varaavissa takoissa yläpalotilassa, mihin johdetaan luukun yläosasta tms.
> ilmaa. Niissä savukäytävissä ei palamista enää pitäisi/saisi tapahtua vaan
> käytävien tarkoitus on saada lämpö mahdollisimman tarkkaan talteen
> poistuvasta savusta/ilmasta varaavaan massaan.
>
>
> Myös (parhaissa) kiertoilmatakoissa on yläpalotila ja palaminen saadaa
> siten täydellisemmäksi. Äkkipäätään vois ajatella tuollaisessa voitavan
> 'kuristaa' näkyvä liekki melko pieneksi, jos yläpalotilaan saadaan
> riittävästi happea(ohi tulipesän) -> pitkä palamisaika. Itse yläpalotilan
> lämpö nousee helposti toiselle tuhannelle koska puusta irtoavat savukaasut
> ovat herkästi palavia toisin kuin puu ja puuhiili.
Mitä nämä "parhaat kiertoilmatakat" ovat? Onko sinulla tiedossa jotain tiettyjä
tuotteita? Minun mielestä ydin kysymys nyt on, pystytäänkö tehoja pienentämään
kuristamalla ilmansaantia, kuitenkin siten, että savukaasut palavat
täydellisesti ilman päästöjä.
Jarmo
Jarmo Ruusiala
isto virtanen wrote:
Lämpömaa myymälöistä saa Dovre takkojen leikkauskuvia. Heillä on myös sisäelementtejä
vapaasti tutkittavaksi. Ainakin Tampereella.
Jarmo