Mites kun rivitalo-osakkeessa näyttäs lattian eli siis betonilaatan ja
seinän välissä olevan noin puolensentin rako. Saako tuota rakoa tukkia
esim jollain silikonilla vai onko tuo rako ikäänkuin tuuletusrakona?
Rako kyllä menee komeasti piiloon listalla, mutta onko tuo vain ajan
kanssa muodostunut rako vai onko se ihan tarkoituksella tehty?
- jp
Onko ulko- vai sisäseinällä?
Noin ylipäätään kuulostaa, ettei kuuluis asiaan moinen rako. Mutta kuitenkin
kuulostais, että kuuluis yhtiöllekin.
Mars isännöitsijän juttusille siis ;-).
Rane
Se rako on suomalaisen rakennustaidon symboli, ei sitä saa pilata. :-p
Meidän rivariyhtiössä urakoitsija tilkitsi vastaavia ensin silikonilla
ja kun asukkaat palelivat edelleen, uretaanilla. Jätän kertomatta,
mitä muuta kivaa tapahtui..
-jm
Kerro ihmeessä!
- jp
Urtsillahan nuo yleensä.
Mikäs se kiva juttu oli? Liittykö tuohon silikoniin vai
maksoiko urakoitsia kaikille asiaan kuuluvat hyvitykset???
BUAHAHAHAHAHAHAAAA!!!!!
Vitsi vitsi...
Ensin urakoitsija veti vaan silikonia jalkalistan päälle (irroitta-
matta jalkalistoja). No eihän se auta, mutta kaikkihan kannattaa toki
ensin tehdä huonosti ja sitten korjata moneen kertaan.
Seuraavassa vaiheessa sitten siirryttiin uretaaniin, jota ruutattiin
seinän ja lattian rakoon rei'istä, joita rakennusurakoitsija itse porasi
seinäelementin alareunaan (tällä kertaa jalkalistatkin otettiin irti).
Meidän asunnossa urakoitsija sattui osumaan poratessaan sähköjohtoon
ja kipinät vaan lentelivät. Ehdotti vielä että hän hakee vähän erkka-
ria ja "korjaa" johdon. En suostunut, kutsututin sähkömiehen vetämään
uuden johdon.
Toisessa asunnossa urakoitsija sotki olohuoneen muovimaton uretaaniin.
Yritti sitten pestä sitä, mutta eihän se mihinkään lähtenyt, joten
fiksuna miehenä hinkkasi sen hiekkapaperilla irti. (Lopputulos oli
tietysti tyylikkään mattapintainen läikkä olohuoneen lattiassa..)
No, kyllähän se useamman millin rako lopulta vähän pieneni. (Lisäksi
oli kaikenlaista muuta "pientä" kuten alle 0 asteen lämpötilat
laipioissa, seiniltä tippuvat kiukaat, jäätyvä vesijohto (eristä-
minen kallioon louhitussa ojassa oli jäänyt urakoitsijalta huomaa-
matta lvi-kuvissa) jne.)
-jm
eli tyypillinen grynderin rakentama kohde.
Mutta oliko mitään tavallisesta poikkeavaa ?
Onko sisä- vai ulkoseinä? Ja onko ihan läpiasti seinän toiselle puolelle
vaikka niin, että pystyy työntämään viivottimen raosta seinän toiselle
puolelle?
Kysymyksessä voi olla vain seinälevytyksen "toleranssi" jolloin rako ei ole
kun ao. seinälevyn syvyinen, eli Gyprocilla 13mm. Tässä tapauksessa rako
kuuluu asiaan. MUTTA jos se rako ylettyy selvästi syvemmälle, niin kysymys
on jo jostain muusta.
Oletan sinun tarkoittavan betoniseinän ja puulattian (siis
parketti-/lauta-/laminaatti-/tms.) välistä, listan alle jäävää
rakoa. Jos näin on, niin rako on tuiki tarpeellinen. Se mahdollistaa
puulattian elämisen kosteuden ja lämpötilan mukaan. Jos rakoa ei ole ja
lattia elää, eläminen näkyy lattian kupruiluna.
--
/Kallu < oh3fg at sral fi >
Ei vaan tarkoitan betonilaattaa/lattiaa jonka päällä on matto. Kun
betonilattia loppuu, niin lastulevyseinän ja lattian väliin jää noin
sentin levyinen väli. Lastulevy siis jatkuu vielä tuon betonilaatan
yläpinnan alapuolelle. Talo on -79 rakennettu ja kait nämä ovat niitä
sen aikaisia suunnittelun kukkasia?
- jp
Ei vaan tarkoitan betonilaattaa/lattiaa jonka päällä on matto. Kun
>
> Ei vaan tarkoitan betonilaattaa/lattiaa jonka päällä on matto. Kun
> betonilattia loppuu, niin lastulevyseinän ja lattian väliin jää noin
> sentin levyinen väli. Lastulevy siis jatkuu vielä tuon betonilaatan
> yläpinnan alapuolelle. Talo on -79 rakennettu ja kait nämä ovat niitä sen
> aikaisia suunnittelun kukkasia?
>
Niin siis tämä rako on pystysuora rako, ikäänkuin tuon betonilattian reuna?
Kysymyksessä on siis väliseinä, ja kuinka syvä tuo rako tarkalleen ottaen
on?
Koska lattian pinta on korkeammalla kuin lastulevyn alareuna tuo rako
on hyvä, koska lastulevy on melko hyvä imemään kosteutta itseensä. Ja
kun se sen pääsee tekemään, se turpoaa vallan mahdottomasti eikä
kutistu takaisin vaikka kuivuisikin. Lastulevyn kostumseen voi johtaa
monet syyt, esim limsapullon kaatuminen lattialle riittää.
Mutta en usko että suunnittelija olisi määrännyt tekemään lattian
tuolla tavoin.
Kyseessä on selvä rakennusvirhe, jolaisia tehtiin paljon
tuohon(kin)aikaan. Pahimmillaan se seinän lvy jattkuu pohjalaattaan ja
varsinkin ulkoseinällä se alajuoksu on jo ihan mätä, varsinkin
ulkoseinällä.
Myy äkkiä osake ja varo ostamasta uutta ilman kunnolista tutkimista ja
vältä varsinkin "valesokkelia" jossa tapauksessasi on ihan varmasti
alajuoksu happamana
Vaihtoehto on purkauttaa seinien alaosat ja muurata ne alhaalta ylös
ja sitten tiivistää raot "sicaflexillä" tai muulla paremmalla, kuin
silikoni, joka häipyy.....
rako on vaarallinen, koska sieltä saattaa nousta itiöitä korvausilma
mukana, koska ilmeisesti teillä on vain koneellinen poisto ja
ikkunaraoista korvausilma?
hm ... elikkäs sekä (ammatti)osaaminen ettäs myös suomalaisen
rakentamisen erinomainen laatu vaikuttavat säilyneen ennallaan
jotenkas
eiköhän nyt taas hiukka kiristetä lisää kaikille uusille kerta(käyttö)-
omakotirakentajalle säädettäviä suunnittelija-, mestari- ja valvoja-
vaatimuksia ... sekä (energia)todistuksia, katselmuksia ja tarkastuksia
ko' on
nää p:run mökit yhä niin hulvatin halpoja, ettäs kaikenkarvainen
rupusakkikin - ruostuneine, ikivanhoine tojotoineen ja nissaneineen -
onnistuu muuttaan kaupunkin kaukioiden kerrostalokolhooseista
tänne naapurustoon ...
aikaasemmin täällä bunkkasi vain sivistynyttä väkeä ... isoine
bemareineen ja pitkine purjeveneineen
no ainaski
tonttien kaavoitusta olisi huomattavasti nykyisestään hidastettava,
eihän jonkin uuden alueen kaavoitus ok-tonteiksi kestä nyt tään
kaavoitusmafian monopolin aikana enää kuin korkeintaan vain
kaks'kyt vuotta ... ja kaikille halukkaille on aina tontteja jaossa:
raapustaa vain omankin nimensä alueen tontti-arpajaisiin
se on NIIN sitä ... sano
PS:
tiesikkös muuten ettäs: "ha ku ni la"
on kuulemma swahilin kieltä ja tarkoittaa: "minä syön sinut"
vitsi ... vitsi ... muttas hyvä vitsi (eikä lähelläkään rasismia)
aivan ... ja siis ihan tuo on ns. "normaali" rakenne ...
huoneiden lattiathan pinta-valetaan (esim vaikka ontelolaattojen päälle)
monasti vasta väliseinien asennusten (koolaus+levytys) jälkeen ...
... yhä, - ellei kyse ole tehdasvalmisteisesta suurelementti-pientalosta
jossa lattiavaluvaiheessa ei yleensä ole vielä mitään väliseiniä esteinä
Paljon oli vastaajia,. mutta kukaan ei vastannut kysymykseesi/käsittänyt
mistä on kyse.
Betoni kutistuu kuivuessaan (siitä poistuu haihtumalla vettä). Kutistuma
riippuu massan vesipitoisuudesta. Yleensä lattiamassat on sangen
vesipitoisia työstettävyden helpottamiseksi. Ammattilaismenetelmä, kun
tehdään vaativampia lattioita, on käyttää imulaitteistoa valun jälkeen liian
veden poistamiseksi. Tavallisissa asunnoissa em. proseduuria ei yleensä
vaivauduta tekemään, koska asuntolattian lujuusvaatimukset ovat varsin
vähäiset.
Kyseessä on siis aivan normaali betonin kutistumisreaktio. En tukkisi rakoa
millään, ei siihen pitäisi olla tarvetta, jos rakenteet on oikein tehty.
Lisään vielä. Jos kyseessä on 70 luvun riskirakenne eli betonin sisään
valettu alajuoksu. Älä mene peittämään rakoa, se voi todellakin olla tarpeen
tuuletuksen vuoksi! Se alajuoksun reppana siellä syvällä laatan sisällä
saattaa pysyä just ja just terveen kirjoissa kyseisten rakojen vuoksi.
Tsekkaa, onko märkätilojen seinissä harrastettu samaa. Jos on, niin ne
seinät vaihtoon.
Ulkoseinistä sun ei tartte olla huolissasi. Ne on yleensä kunnossa, jos vain
höyrynsulkua on älytty käyttää alajuoksuun asti. Nykyään jotkut
pientalovalmistajat käyttävät em. systeemiä edelleen, vaikka se
periaatteessa on kielletty jostain syystä. Märkätilojen väliseinät ovat
pahimpia. Siellä on kosteutta yllinkyllin ja yleesä vesi ennenpitkää löytää
tiensä sinne systeemin alimpaan kohtaan, alajuoksulle. Sieltä se ei kuivu
oikein ikinä.
Se on sitä rakennusperintömme, kansallisaarretta.
Museovirasto äkkiä paikalle konservoimaan tämä arvokas rakennusperintömme
helmi!