Maanvarainen laatta
JukkaK
Laajennus on tällä hetkellä vielä hiekkapohjalla ja huomasin, että vaikka
siellä on ns. peruslämmöt päällä n. 10 astetta, niin hiekka on pintaa
lukuunottamatta jäässä. Tästäpä tuli mietintään, että miten tuo homma oikein
toimiikaan nykyään? Ymmärtääkseni rakenteen ajatus on aiemmin ollut se, että
päällä oleva rakennus pitää maapohjan sulana, eikä näin ole routimisvaaraa.
Tokihan varsinaisessa käytössä itse rakennus on paljon nykyistä lämpimämpi,
mutta vastaavasti lattiavalun alle on tulossa myös 150mm EPS-eriste. Nyt
kyllä tuntuu että tuon jälkeen ei paljon enää lämpöä vuoda sinne pohjaan,
tai ei ainakaan niin paljon, että pysyisi sulana. Ennen eristettä oli vain
50mm jos sitäkään.
Sisältyykö tähän nykyiseen hyvin eristettyyn maanvaraiseen laattaan joku
riski jota taas tulevina vuosikymmeninä ihmetellään? Onko nykyisten talojen
pohjat "jäässä" läpi talven?
JukkaK
Petteri Soikkonen
> Sisältyykö tähän nykyiseen hyvin eristettyyn maanvaraiseen laattaan joku
> riski jota taas tulevina vuosikymmeninä ihmetellään? Onko nykyisten talojen
> pohjat "jäässä" läpi talven?
Juu ei. Mutta nykyään kait joudutaan laittamaan enemmän ulkopuolelle
eristettä juuri siksi, että lämpöä ei vuoda harakoille talon alta niin
paljon kuin heikommilla eristeillä. Talon sivultahan se kylmyys tulee,
ei alta (tiedän tämän maalämmittäjänä, putkista tulee edelleen sisälle
plussan puolella olevaa nestettä).
Mikäpä sitä maata alla jäädyttäisi, jos on eristeet päällä.
Tavallaan sama tilanne on erillisillä varasto-autorakennuksilla: jos se
tehdään kylmäksi, eristettä tarvitaan ulos enemmän (tai pidemmälle
sokkelista) kuin jos tehdään lämpimäksi, koska lämpimän tallin oletetaan
lämmittävän alapuolella ja myös sokkelin sivustaa.
Jotenkin näin. Joku varmaan tarkentaa jos tuli muistettua väärin.
Petteri
P.Rasimus
Meille tulee rutkasti perustusten sisäpuolisia täyttöjä (n 80-90 cm)
mv-laatan alle.
Onko todennäköistä, että huolellisenkin tiivistyksen jälkeen laatta tulee
vielä painumaan merkittävästi vuosien saatossa?
Saako tuollaista maakerrosta työnnettävällä levytäryttimellä varmuudella
riittävän tiiviiksi?
P.Rasimus
Rossipohjahan olisi toki sekin mahdollinen, mutta kun oppi-isät ovat
tolkuttaneet välttämään sitä :)
HJ
"P.Rasimus" <panu.rasim...@luukku.Eiroskaa.com> wrote in message
news:43ce3f34$0$25334$f8ea...@news.gohome.fi...
Itse lätkäsin 350kg tärylevyllä hiekat n. 30 cm paksuisina kerroksina.
Nyrkkisääntönä voidaan kuulema pitää: 400kg tärylevy tiivistää hiekan 50-60
cm paksuudelta ja 200kg max 30 cm paksuudelta. Myös maan/hiekan kosteus
vaikuttaa sen tiivistymiseen.
Tuukka L.
> Onko todennäköistä, että huolellisenkin tiivistyksen jälkeen laatta tulee
> vielä painumaan merkittävästi vuosien saatossa?
> Saako tuollaista maakerrosta työnnettävällä levytäryttimellä varmuudella
> riittävän tiiviiksi?
Saa kai sen kun ei ahnehdi kerrospaksuudessa. Riittävän ohut kerros täyttöä
kerrallaan (15 cm jos kevyt lätkä. Ennen tärytystä kastelet sitä hiukan, jos
on tarpeen. Sen jälkeen ajelet riittävän monta kertaa ristiruudukkoa päältä.
Kun pohja rupeaa olemaan riittävän tiivis, niin kone rupee ikäänkuin
"hyppimään". Ainakin niin minun lainaamani kone käyttäytyi. Sen jälkeen uusi
kerros täyttöä ja sama toistuu kunnes on saatu patja täyteen.
Optimaalisen tiivistyskosteuden loihtiminen kai vaatii eniten tuossa
hommassa kokemusta. Jokaisella maalajilla kun on oma optimikosteutensa,
jossa se tiivistyy parhaiten. Sinulla varmaan on hiekkaa tai soraa se
täyttö. Ehkäpä joku minua viisaampi osaa neuvoa miten tuo optimikosteus
todetaan kotikonstein. Onko se jotain sellaista, että otetaan sitä
tiivistettävää materiaalia nyrkillinen ja puristetaan. Jos muodostuu
lohkeileva pallo, niin hyvin menee?
Petteri Soikkonen
Täysi amatööri vastaa:
> Meille tulee rutkasti perustusten sisäpuolisia täyttöjä (n 80-90 cm)
> mv-laatan alle.
Eikös tuo ole lähes standardi? 20cm antura + 100cm sokkeli - 15cm
styrokseille = 105cm täyttöä?
>
> Onko todennäköistä, että huolellisenkin tiivistyksen jälkeen laatta tulee
> vielä painumaan merkittävästi vuosien saatossa?
En usko, laatan paino kuitenkin jakaantuu aika hyvin täytön päälle.
> Saako tuollaista maakerrosta työnnettävällä levytäryttimellä varmuudella
> riittävän tiiviiksi?
Tästä annettiinkin jo hyvät ohjeet. Lähellä sokkelia ei saa täryttää
voimallisesti, voi tiivistyä liikaa ja sokkeli alkaa pullistella.
> Rossipohjahan olisi toki sekin mahdollinen, mutta kun oppi-isät ovat
> tolkuttaneet välttämään sitä :)
Joo mutta kellari voisi olla kiva. Meidän olisi ehkä kannattanut tehdä
sellainen. Tai sitten ei ...
Petteri
Vesa
> Onko todennäköistä, että huolellisenkin tiivistyksen jälkeen laatta tulee
> vielä painumaan merkittävästi vuosien saatossa?
> Saako tuollaista maakerrosta työnnettävällä levytäryttimellä varmuudella
> riittävän tiiviiksi?
Ei se laatta, vaan maa laatan alla. Talossa on reilusti täyttömaata alla
kun suonsilmäkkeeseen on rakennettu. vajaat 30 vuotta sitten. Parissa
paikassa lattiaa tömistäessä tömähtää ontosti joten siellä on tyhjää
alla. Mutta eipä se haittaa.
-VJ-
P.Rasimus
> Eikös tuo ole lähes standardi? 20cm antura + 100cm sokkeli - 15cm
> styrokseille = 105cm täyttöä?
On silloin jos perusmaa on kantamatonta ja kaivuu joudutaan ulottamaan
anturatasoon myös rakennuksen keskiosalla.
Meillä alla on tiivistä, joskin routivaa moreenia ja kalliota, joten
rakennuksen keskellä olevat maat saavat jäädäkin sinne alle. Niitä on turha
kaivaa pois.
Vain anturoiden pohjat siis kaivetaan alas, perustustasoon saakka.
Anturan alapinnan tasosta tulee sokkelin yläreunaan matkaa kohdasta riippuen
pahimmillaan yli 2,5 metriä.
Sokkelin sisäpuolinen vierustäyttö on siis tuolla kohdalla jopa yli 2
metriä.
Anturasta tulee kallion vuoksi porrastettu (ettemme joudu louhimaan), joten
tuo täyttökerros ei päde talon ympäri.
Talon keskiosalla, lattialaatan alla täyttökerrosten paksuus on siis tuo
alle 1 metri jonka jo mainitsin.
T: P. Rasimus
Major
> kun suonsilmäkkeeseen on rakennettu. vajaat 30 vuotta sitten. Parissa
> paikassa lattiaa tömistäessä tömähtää ontosti joten siellä on tyhjää alla.
> Mutta eipä se haittaa.
Minun 50 -luvun talon maanvaraiset laatat (2-kerrosvalu) on halki ja
painunut vajaa 10 cm eräästä kohtaa...
Vesa
Laatantekotaito on parantunut 30 vuodessa. Aiemmassa asunnossani
autotallin maanvarainen laatta oli myös tallin päästä halki ja metrin
matkalta kallistunut 10 cm. Menipä lattialle tullut vesi sitä myöten
hyvin pois.
Vaan eipä tuossa 50-luvun lattiavalussa kun saunan lattia purin pois,
ollut raudoituksena kuin 30 cm pätkä rautalankaa unohtuneena valuun.
Tässä 70-luvun lopun lattiassa uskon olevan rautaakin matkassa että kun
tyhjää painuu talon alle niin laatta kyllä pysynee paikallaan. Ainakin
isäukko tehdessään 70-luvun alussa taloa laittoi lattiavaluun noin 2 km
harjaterästä. Toinen ontto paikka on yläkerran portaiden alapäässä, niin
portaita tömistellessä hiukan töminä kaikuu.
Talo on tehty täyttömaalle matalalla sokkelilla. Täyttöä paikoin
kolmatta metriä. Naapurin mukaan ensimmäiset kuormat 400:sta olivat
puolimetristä lohkaretta vähitellen pienentyen. Täyttyi se
suonsilmäkekkin sitten ajanmyötä.
-VJ-
JukkaK
Täsmennetäänpä vielä alkuperäistä kysymystä, että onko ne nykyisten talojen
pohjat jäässä kun lattia on niin hyvin eristetty että ei enää vuoda lämpöä
niin paljon sinne pohjaan. Ja jos on niin onko sillä mitään merkitystä tai
tuleeko siitä mitään riskejä?
JukkaK
Kai
Voisihan se olla jäässä ulkoseinän lähellä jos kaksi ehtoa täyttyy:
1. Ei ole routaeristeitä sokkelista poispäin -> rakennusvirhe, saa
jäätyäkin.
2. Pohjatäytössä on vettä mikä jäätyy -> rakennusvirhe taas, senkun
jäätyy vaan.
Eli jos on rakennettu rakennusmääräysten mukaan niin on ihan sama vaikka
olisi metri EPS:ää laatan alla. Alusta pysyy hyvillä eristeillä silloin
aika tarkkaan vuoden keskilämmössä mikä täällä etelässä on noin +5
astetta, huonoilla eristeillä voi olla asteen pari enemmän.
Kai
--