Lattialämmityksestä
Moon1
joka mittaa ulkolämpötilaa sekä sisälle lattiaan upotettu anturi joiden
perusteella pannu lämmittää tai sitten ei, on myös huonekohtaiset
termostaatit joilla ohjataan moottoriventtiileitä ja jotka taas suurentavat
tai pienentävät "vesiventtiilin" avautumista lämmitystarpeesta riippuen sekä
huonetermostaatin säädöistä.
Pannun merkki on "Pikku-Watti" jossa on erilaisia käyrästöjä halutuille
lämpötiloille.
Mielestäni tuo ulos sijoitettu anturi on turha koska minua ei kiinnosta
paljonko ulkolämpötila on, kiinnostukseni aihe on sisälämpötila.
Ongelmahan nyt on suuri lämpötilavaihtelu keväisin sekä syksyisin noin
vuorokauden periodilla eli helposti näillä keleillä on liian lämmin päivisin
koska lattialämpöhän toimii viiveellä ja lämmittää auringon kanssa päivisin
liiakaa.
Ulkoanturia ei voi poistaa koska jos sen tekee pannu lämmittää täysillä koko
ajan (valitun käyrän mukaan).
Olenkin ajatellut että olisiko stabiilin lämmönsäätösysteemin
aikaansaamiseksi vietävä ulkoanturi pakastimeen jolloin lämpötilan vaihtelu
on 2-3 asteen sisällä ja valittava käyrästöltä sopiva lämmityskäyrä sitten
saadakseni tasaisen lämmön jatkumon.
Tietysti jos luovun moottoriventtiileistä+huonekohtaisista termostaateista
ja säädän mekaanisesti jakotukkien vesiventtiilit (huonekohtaisesti
vedettyjä letkuja) tiettyyn asentoon jotka ovat sitten aina siinä asennossa
ja käyrästöltä tietyn käyrän niin saisin hieman stabiloitua lämmityksen
heilahteluja mutta kun olen nyt investoinut ko. vermeisiin en niistä
haluaisi luopua.
moon1
Toni Arte
> Mielestäni tuo ulos sijoitettu anturi on turha koska minua ei kiinnosta
> paljonko ulkolämpötila on, kiinnostukseni aihe on sisälämpötila.
> Ongelmahan nyt on suuri lämpötilavaihtelu keväisin sekä syksyisin noin
> vuorokauden periodilla eli helposti näillä keleillä on liian lämmin päivisin
> koska lattialämpöhän toimii viiveellä ja lämmittää auringon kanssa päivisin
> liiakaa.
>
> Ulkoanturia ei voi poistaa koska jos sen tekee pannu lämmittää täysillä koko
> ajan (valitun käyrän mukaan).
Minusta tuo homma toimii juuri täsmälleen toisinpäin kuin mitä tuossa
kuvailet. Ulkoanturilta saadaan tieto siitä miten kova lämmöntarve
talossa on ja saadaan sen avulla säädettyä menoveden lämpötila juuri
sopivaksi. Sisäanturilla voidaan sitten kompensoida sisäisiä
lämpölähteitä sekä auringonpaistetta.
Jos menoveden lämpö ei säätyisi ollenkaan ulkolämpötilan mukaan,
luulisin että siinä olisi aika haastava säätöalgoritmi jotta
sisälämpötila saataisiin stabiiliksi.
Itse käytin alkuun vain pelkkää ulkoanturia ja olin suhteellisen
tyytyväinen. Lämpötila heilui kuitenkin jonkun verran (aste, korkeintaan
kaksi, asetetusta), mutta sen sai kuriin sisäanturilla. Piirikohtaisia
termostaatteja ei ole ollenkaan.
Tämä keväinen lämpötilan heiluminen on vaikea juttu hoidettavaksi
lattialämmityksellä joka varaa aika lailla lämpöä betonilaattaan (meillä
jotain 6cm -> 8 kuutiota lämmitettyä betonia alakerrassa). Tuosta tulee
sellainen ongelma, että aamulla vielä pusketaan lämpöä sen verran mitä
esim. tämänaamuinen -12 astetta vaatii. Sitten kun lämpötila päivän
mittaan nousee nopeasti nollaan (tai ylikin kuten tänään pitäisi
tapahtua), niin laatta ei jäähdy riittävän nopeasti vaikka menoveden
lämpöä pudotetaan (tai vaikka laitetaan koko kierto termostaateilla
kiinni). Lopputulos on herkästi +25 astetta sisälämpöä aurinkoisena
päivänä jos aamulla on +21.
--
Toni
Jarno
> Tämä keväinen lämpötilan heiluminen on vaikea juttu hoidettavaksi
> lattialämmityksellä joka varaa aika lailla lämpöä betonilaattaan (meillä
> jotain 6cm -> 8 kuutiota lämmitettyä betonia alakerrassa). Tuosta tulee
> sellainen ongelma, että aamulla vielä pusketaan lämpöä sen verran mitä
> esim. tämänaamuinen -12 astetta vaatii. Sitten kun lämpötila päivän
> mittaan nousee nopeasti nollaan (tai ylikin kuten tänään pitäisi
> tapahtua), niin laatta ei jäähdy riittävän nopeasti vaikka menoveden
> lämpöä pudotetaan (tai vaikka laitetaan koko kierto termostaateilla
> kiinni). Lopputulos on herkästi +25 astetta sisälämpöä aurinkoisena
> päivänä jos aamulla on +21.
Auttaisiko ulkolämpötilan "hidastustoiminto" (Oumanin termi), eli
keskiarvoistus pidemmältä ajalta? Tasoittaisi menoveden vaihtelua
Jarno
Tommi Jauhiainen
Auttaisi varmasti jos lämpötila pysyvästi sahaa. Mutta jos on
keskiarvoistus päällä ja lämpötila kylmeneekin pysyvästi vaikkapa
viisitoista astetta niin keskiarvoistava ohjaus jää jälkeen lämpötehon
lisäyksessä. Kyllä tuo lattialämmitys paksun betonilaatan kanssa on
mahdoton optimaalisesti ohjata kun ulkolämpötila keväisesti sahaa.
Meilläkin on asuinrakennuksen puolella yli 20 kuutiota betonia jossa
lattialämpöputket sijaitsee. Yläkerrassa on päällä parketti, joka
eristeenä tasaa mukavasti mutta alakerrassa on laattalattia ja siellä
tuppaa kevään lämpöisinä päivinä lämpötila nousemaan kun laattaa on
yöpakkasen aikana lämmitetty...
--
Tommi Jauhiainen - epämääräinen sössöttäjä
Toni Arte
Ja vaihtoehtona olisi se, että yöllä olisi vastaavasti liian kylmä?
Luulenpa että tuohon ongelmaan ei auta muu kuin systeemi johon liittyy
jonkinlainen ennustus sään (tai siis lähinnä ulkolämpötilan) tulevasta
kehityksestä. Eli keväällä (viime viikon kaltaisilla säillä) systeemi
"tietää" että aamupäivän aikana lämpötila nousee 15 astetta aamun
lukemista ja osaa pudottaa lämmitystehoa jo etukäteen.
--
Toni
Ilkka P.
>> Lopputulos on herkästi +25 astetta sisälämpöä aurinkoisena
>> päivänä jos aamulla on +21.
>
> Auttaisiko ulkolämpötilan "hidastustoiminto" (Oumanin termi), eli
> keskiarvoistus pidemmältä ajalta? Tasoittaisi menoveden vaihtelua
>
Ei taida auttaa tähän ongelmaan, päinvastoin. Siinä vaiheessa kun
lämpötila on jo lähtenyt nousuun, hidastustoiminto puskee verkkoon
vain lämpimämpää vettä kuin mitä sen hetkinen ulkolämpö
vaatisi.
Hidastusta kannattaa yleensäkin olla sitä enemmän, mitä enemmän
varaavaa massaa talossa on, ja siihen vaikuttaa lämmöneristeen
ulkopuolinen massa ehkä jopa enemmän kuin sisäpuolinen. Kun
ulkolämpö lähtee nousuun, ulkopuolinen massa on vielä kylmemmässä
lämpötilassa, jolloin lämpövirta sisältä ulospäin ei muutu
pitkään aikaan, ja lämmitysverkkoonkin tarvitaan sen vuoksi
korkeampaa lämpötilaa. Illalla tapahtuu tietenkin sitten sama
käänteisenä. Homma karkaa käsistä siinä vaiheessa, jos vaikkapa
auringonpaiste tuo lisälämpöä, jonka vaikutusta ei pysty
tietämään pelkän ulkolämmön perusteella. Kaiken lisäksi osa
huoneista on yleensä kuitenkin varjon puolella.
- I
Jukka Marin
> Tämä keväinen lämpötilan heiluminen on vaikea juttu hoidettavaksi
> lattialämmityksellä joka varaa aika lailla lämpöä betonilaattaan (meillä
> jotain 6cm -> 8 kuutiota lämmitettyä betonia alakerrassa). Tuosta tulee
> sellainen ongelma, että aamulla vielä pusketaan lämpöä sen verran mitä
> esim. tämänaamuinen -12 astetta vaatii. Sitten kun lämpötila päivän
> mittaan nousee nopeasti nollaan (tai ylikin kuten tänään pitäisi
> tapahtua), niin laatta ei jäähdy riittävän nopeasti vaikka menoveden
> lämpöä pudotetaan (tai vaikka laitetaan koko kierto termostaateilla
> kiinni). Lopputulos on herkästi +25 astetta sisälämpöä aurinkoisena
> päivänä jos aamulla on +21.
Hmm. Meillä on ruokailuhuone talon eteläpuolella. Lattialämmitys,
varaava takka. Viimeisten 157 vuorokauden aikana lämpötila on pysynyt
2.3 asteen sisällä, mukaanlukien tuon varaavan takan lämmitys talvella,
yön 15-20 asteen pakkaset sekä päivien nollakelit.
Yläkerran makuuhuoneessa vaihtelu on ollut samalla ajanjaksolla 2.2
astetta (valettu laatta ja lattialämmitys).
-jm