Mikä takka?
Meikä
Vaatimukset:
- n. 2000kg (150neliön talo ja takka sähkön kanssa toinen lämmitysmuoto)
- Kulmatakka
- Hyvä palamisen hyötysuhde
- Hyvännäköinen
Eniten silmää miellyttää kaakelitakat, mutta markkinoilla olevat
kaakelitakat on suurin osa minun silmälle liian koristeellisia.
Vuolukivessä miellyttää ominaisuudet, mutta ulkonäkö ei ole minun (lue
vaimon) mieleen.
Tiilitakka taas ei ole vaihtoehto jos ei joku saa minua vakuutettua sen
hyvyydestä.
Kermansavella on muutama hyvännäköinen malli, mutta ne on kaikki aika
kevyitä enkä usko, että niissä on tarpeeksi massaa minun tarpeisiin.
Marja
> Eniten silmää miellyttää kaakelitakat, mutta markkinoilla olevat
> kaakelitakat on suurin osa minun silmälle liian koristeellisia.
Joko olet tarkastanut Uuniseppien valikoiman?
http://www.usgroup.fi/uunisepat.shtml
Löytyy erilaisia kaakelitakkoja, osa mielestäni oli hyvinkin
pelkistettyjä ja nätimpiä kuin Kermansaven. Itse kun kyselin, niin
kruusauksia ei pakko ollut ottaa, boordien tilalle sai vaikka sileää
laattaa.
-Marja
Ari H
>
> Vaatimukset:
>
> - n. 2000kg (150neliön talo ja takka sähkön kanssa toinen lämmitysmuoto)
Olisiko 2 pienempää fiksumpi vaihtoehto? Sitten takka-leivinuuneista
löytyy usein enemmän massaa, jos ei pistä sitä leivinuunia pahakseen.
Nehän lämpiää pelkällä takallakin kivasti yli sataan asteeseen, millä
jotain makkaraa kypsentää jo ihan hyvin.
> - Kulmatakka
Monet mallit voi sitten asentaa sekä kulmaan että suoralle seinälle.
> - Hyvä palamisen hyötysuhde
Eiköhän niissä kaikissa uusissa ole tuo ihan kohdallaan. Ainakaan
sitä ei välttämättä pysty mitenkään selvittämään, ei taida olla
puolueettomia selkeitä tutkimuksia ja valmistajien omat arviot on
tietty mitä on.
> - Hyvännäköinen
Ei kun liikkeisiin katsomaan. Kermansavi, Nunna-Uuni, Tulikivi-Uuni,
Uunisepät... Sieltä saa sitten esitettä mukaan ja halutessaan vaikka
heti tarjouksen jos on speksit itsellä selvät. Mallistot verkossa ei
ehkä aina ole parhaita mahdollisia. Sitten näillä näyttäisi olevan
esim eri rautakaupoille omia malleja, siis jotain malleja ei saa
kuin yhdeltä rautakauppaketjulta, toiselle ketjulle on sitten vähän
eri mallit.
> Eniten silmää miellyttää kaakelitakat, mutta markkinoilla olevat
> kaakelitakat on suurin osa minun silmälle liian koristeellisia.
Itse löydettiin Uuniseppien valikoimasta sopiva kaakeloitu
takka-leivinuuni (oli liikkeessä tarjouksessa, koko mallia ei näköjään
ole www-sivuillaan), pystytys viikon päästä joten kokemuksia en voi
vielä antaa. Läpi käytiin Kermansavi, Tulikivi ja Nunna.
> Kermansavella on muutama hyvännäköinen malli, mutta ne on kaikki aika
> kevyitä enkä usko, että niissä on tarpeeksi massaa minun tarpeisiin.
Jos on korkeutta huonetilassa, niin niitä voi minusta (mutu) pyytää
myös korotettuna.
--
-
Jussi Peltonen
Varoituksen sana Uuniseppien toiminnasta täällä Pirkanmaalla: meille
asennettiin tammikuussa kaakeliuuni, joka ei vieläkään ole täysin
toimintakuntoinen. Lähes neljä kuukautta olen odotellut luvattua
korjaajaa. Tänään viimeksi kyselin ja taas luvattiin ilmoittaa
asentajan saapumisesta.
Uunit ovat varmaan ihan hyviä mutta Uuniseppien asiakaspalvelu mättää.
Jussi
JanisPetke
"Meikä" <jee...@jee.fi> wrote in message
news:cel7es$r5s$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Miltä valmistajalta löytyisi tarpeeseeni sopiva takka?
>
> Vaatimukset:
>
> - n. 2000kg (150neliön talo ja takka sähkön kanssa toinen lämmitysmuoto)
>
> - Kulmatakka
>
Nämä speksit (viimeinen vain tietysti omasta mielestäni) täyttää esim
www.hopealoimu.fi osoitteesta löytyvät vempeleet. Ei ihan sitä tavallista
vuolukiven näköä. Ovat tosin harmaata kiveä, joten voi olla että hallitus
vetoaa tämän kumoon :-)
Petri Soini
Oletko kysynyt tarjousta takkamestareilta,
www.takkamestarit.com
Heiltä sain aikoinaan huomattavasti esim. uuniseppiä
paremman tarjouksen. Muuntelumahdollisuuksia on
myös runsaasti jos ja kun et liiasta koristeellisuudesta tykkää...
alentaa jopa hintaa käsittääkseni jos jättää koristukset
vähemmälle :)
(Minun tapauksessani tulivat kisassa
toiseksi, valitsin 3t painoisen paikalla muuratun
takka-leivinuunin, enkä ole katunut. Nimenomaan
paremmen leivinuunin takia valitsin tiilisen.
Eipä silti, onhan kaakeliuunilla toki oma hohtonsa)
Pete
Petri Soini
> "Petri Soini" <pe...@notvalid.net> wrote in message
> news:TtqPc.629$xS4...@reader1.news.jippii.net...
>
>
Siis mitkä?
En siis ostanut takkamestareilta vaan teetin muurarilla tiilisen.
Muistaakseni (reilu 2 vuotta sitten) takkamestareilla olisi "kuningatar"-malli
varustettuna pienellä leivinuunilla ollut n. 4kE asennettuna.
Tuo muurattu "vähän" isompi tiilinen tuli maksamaan n. 3700.
Pete
moon1
Itse kun vertailin takkojen hintoja ( Tiileri-Nunna-Tulikivi) niin
tiileritakkojen hinnat ovat ilman asennusta toisin kuten Nunnalla ja
Tulikivellä. Nunna-Tulikivitakat olivat noin 300 egee kalliimpi kuin
vastaava Tiilerin (tiilitakka) asennettuna. Valitsin Nunnatakan. Nunna sekä
Tulikivi ovat kehittäneen ns. vähäpäästöisen takan jota markkinoidaan
eurooppaan jossa on tiukennettu piipusta tulevien päästöjen määrää eli
polttavat puhtaasti ja tehokkaasti, tietysti suurin tekijä on minkälaista
puuta takassaan polttaa. Epäilen vähäsen noita leimu-kermansavi yms.
takkojen kehitystyötä nimenomaan tuolla saralla ja uskonkin (pelkkä uskomus
ei perustu faktoihin) että myyvät sillä vanhalla konseptilla tehtyjä
takkojaan.
Yleensä tiilitakkoja kun katselee sellaisia vanhoja takkoja joissa
saumaukset ovat rapautuneet ja murtuneet niin eivätpä ole ainakaan minun
makuuni.
moon1
>
>
>
Pekka Huhta
>Miltä valmistajalta löytyisi tarpeeseeni sopiva takka?
>Tiilitakka taas ei ole vaihtoehto jos ei joku saa minua vakuutettua sen
>hyvyydestä.
En nyt sitten ihan ymmärrä että miksi tiilitakan hyvyys olisi jotenkin
kyseenalainen? Parempi takkahan siitä tulee kuin näistä "kaivonrenkaista"
kasatuista elementtitakoista, massaa piisaa ihan takuulla tarpeeksi ja
kaiken päälle tiilitakkaa teettäessä saa tehdä kotitalousvähennyksen
muurarin työstä (korjausrakentamisessa, ei taida uuden talon tekijää
lohduttaa). Ja saa sitten justiinsa sellaisen kuin tykkää, krumeluureilla
tai ilman. Rapattu tiiliuuni on aika vähäeleisen näköinen seinällä. Ja
paino on tuplaten se kuin valmistakoissa.
Mikä niissä sitten mättää?
Pekka
Harri Holopainen
..
>polttavat puhtaasti ja tehokkaasti, tietysti suurin tekijä on minkälaista
>puuta takassaan polttaa. Epäilen vähäsen noita leimu-kermansavi yms.
>takkojen kehitystyötä nimenomaan tuolla saralla ja uskonkin (pelkkä uskomus
>ei perustu faktoihin) että myyvät sillä vanhalla konseptilla tehtyjä
>takkojaan.
joo, tuhansia vuosia vanha konsepti on että kun polttaa kuivaa
koivuhalkoa kunnollisella vedolla niin palaa puhtaasti.
uskonkin (pelkkä uskomus, ei perustu faktoihin) että nuo myyntimiehen
tarkoittamat vanhat konseptit ovat lähinnä avotakkoja ja puheet
myyntipuheita. ei sinne hormiin mitään katalysaattoreita pulttailla
vaikka vähän tuotekehitystä tehtäisiinkin sen lomassa kun etsaillaan
asuntomessuilla saksanhirven kuvaa vuolukiviuunin kylkeen.
:)
>Yleensä tiilitakkoja kun katselee sellaisia vanhoja takkoja joissa
>saumaukset ovat rapautuneet ja murtuneet niin eivätpä ole ainakaan minun
>makuuni.
saattaa riippua paljonkin siitä onko rakennus talvella kylmillään
(vapaa-ajan asunto). liian kiihkeällä lämmityksellä hajoavat tiili- ja
vuolukivikonstruktiot huokoisen materiaalin imemän kosteuden
takia. noh näin ainakin fudautti kermansaven myyjä ja sanoi että
heidän materiaalinsapa ei ime kosteutta kertakaikkiaan yhtään.
jostain syystä tulitiilet, -laasti, muurarit tai kaikki edellämainitut
eivät ole nykyään kuten ennen(tm), koska ainoa näkemäni tiiliuuni
jossa tulipesän tiilet eivät ropise irti on faijan kotitilan
satavuotias lämmitysuuni.
>moon1
>>
>>
>>
>
>
Jouni Saari
"Ari H" <em...@ei.saatavilla> kirjoitti
viestissä:cel8vf$pqp$1...@news2.cc.tut.fi...
> On 2004-08-02, Meikä <jee...@jee.fi> wrote:
> Olisiko 2 pienempää fiksumpi vaihtoehto?
Tarvitseee sitten kaksi hormia.
Muuten massiivinen hormi toimii jossain määrin myös varaavana massana,
kunhan sulkuluukku on korkealla ja mieluummin tuplana, että lämpö jää
hormiin.
>
> > - Hyvä palamisen hyötysuhde
>
> Eiköhän niissä kaikissa uusissa ole tuo ihan kohdallaan. Ainakaan
> sitä ei välttämättä pysty mitenkään selvittämään, ei taida olla
> puolueettomia selkeitä tutkimuksia ja valmistajien omat arviot on
> tietty mitä on.
>
Olen saanut Googlella kiinni jonkin ruotsalaisen laitoksen tuloksia. Kerman
Saven asentaja myös väitti tehneensä testipolttoja Saksassa ja saaneensa
aikaa jonkunlaiset Saksan enkat. Mutta käytännössä hyvä hyötysuhde vaatii
huolellista tulenvalvontaa, käytännön hyötysuhteet jää paljon alta 90%.
Näytti kaikkien tunnettujen suomalaisten valmistajien lukemat olevan yli
80%, jos sitten labrapoltto antaa 82 tai 96%, sillä ei liene paljoa
merkitystä, ellet harjoittele pakokaasuanalysaattorien ja lämpömittarien
kanssa polttoa kotioloissakin. Ja sulje peltejä juuri optimihetkellä.
KErman Saven asentajan mukaan erot ja tuotekehitys on tiukkaa, kyseessä on
yhtä paljon polttotaito kuin takan ominaisuudet. Taitaa kuitenkin
hyötysuhteita tärkeämpää olla puhdas poltto, mieluiten ilman mitää
katalysaattorivirityksiä. Toki puhdas poltto parantaa myös hyötysuhdetta,
kunhan ei samalla päästetä ylihappea tulen ohi. Esim Saksassa on takoilla
saastenormit, eikä kait muutenkaan katsota hyvällä naapurien savustamista.
>
> > Eniten silmää miellyttää kaakelitakat, mutta markkinoilla olevat
> > kaakelitakat on suurin osa minun silmälle liian koristeellisia.
>
Koristeita ei ole pakko ostaa. Ainakin Kerman Saven myyjän kanssa olisi
pystynyt kasaamaan ihan mitä vain runko- ja kaakelointiyhdistelmiä. Esim
etukoristeen poisjättö halventaa uunia noin 200 euroa, samoin koristelista
pienessä uunissa, syvennys noin 400. Jos jättää sivut ja kulmat ilman
kaakeleita kulmatakassa, säästää myös melkoisesti. Kaakeliuunin toi ostaa
myös ilman kaakeleita, pelkkä runko antiikkilaastittuna on paljon halvempi,
mutta myös suttaantuu ja mustuu. Kaakelien laitto vaatii kaksi
asennuskäyntiä ja muotokaakelit on piensarjaista käsityötä, eli hintaa tulee
siitäkin. Suuluukkujakin on monen hintaista. Mulle oli helppo valinta,
kunnon tukeva valurautainen oli halvempi kuin kromipeltinen. Toki ympäristön
tyyli ratkaisee, mikä näyttää parhaalta.
>
> > Kermansavella on muutama hyvännäköinen malli, mutta ne on kaikki aika
> > kevyitä enkä usko, että niissä on tarpeeksi massaa minun tarpeisiin.
>
> Jos on korkeutta huonetilassa, niin niitä voi minusta (mutu) pyytää
> myös korotettuna.
>
ONnistuu ainakin Kerman Savella 20cm paloissa, turvaetäisyys kattoon tietty
pitää ottaa huomioon ja mahduttaa sulkuluukut. Painoa tulee lisää aika
lailla kun ottaa perus- 190 cm tilalle 250 cm korkean takan. (Ei kuitenkaan
suoraan suhteessa, painoa on enemmän pohjassa ja katossa kuin keskiosassa.)
Alla on kuvia Kerman Saven melko yksinkertaisesta mallista, vm -03. Tuossa
on juuri 200 euron etukoriste. Muuten aika lailla yksinkertaisin
mahdollinen, vain yläkranssit ja kehykset etuosassa tms pikkujuttua. Eli
tuostakin saisi tiputettua muutaman sata euroa koristelua pois tai lisättyä
tonnilla, kun laittaa kahta väriä ja kruusailua vähän reippaammin. Mutta
hinnastossa ei tosiaan ole kaikkia myytäviä yhdistelmiä.
--
Talo kaupan Espoossa
http://www.oikotie.fi/cache?exit=show_apt&id=669051
http://www.saunalahti.fi/lgaosaa/
Ulla Mansikka-aho
Meikä wrote:
> Miltä valmistajalta löytyisi tarpeeseeni sopiva takka?
>
> Vaatimukset:
>
> - n. 2000kg (150neliön talo ja takka sähkön kanssa toinen lämmitysmuoto)
>
> - Kulmatakka
>
> - Hyvä palamisen hyötysuhde
>
> - Hyvännäköinen
>
http://www.majaharju.net/ Seinäjoellla
Ulla
TV
Mites sitten nämä takkasydämet joiden ympärille muurataan, mitä hyötyä
semmoisesta on vrt esim osaavan muurarin tekemä?
Suunnitteilla on takka/leivinuuni jossa luukut kahdelle puolelle, siis takka
yhteen ja leivinuuni toiselle puolelle, tämöinenkin sydän näyttäisi
löytyvän. Saakohan nämä lämpenemään samoihin lukemiin kuin tavallisen
leivinuunin, jos ei niin täytyy harkita koko konsepti uudestaan...muuten
joutuu tinkimään herkuista ;)
t. V-M
Jape
"TV" <ei...@olemassakaan.com> kirjoitti viestissä
news:cem3tb$lij$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Hanki Tiilerin Tytti. Meillä on sellanen ja on pirun hyvä. Takan ja
leivinuunin saa joko samalle tai eripuolille. Massaa on ja lämpöä piisaa.
Molemmissa luukuissa voi polttaa vaikka Leivinuuni lämpiää kyllä ihan takan
lämmölläkin, tosin hieman hitaammin.
Junnu Kangas
> saattaa riippua paljonkin siitä onko rakennus talvella
> kylmillään (vapaa-ajan asunto). liian kiihkeällä
> lämmityksellä hajoavat tiili- ja vuolukivikonstruktiot
> huokoisen materiaalin imemän kosteuden takia.
> noh näin ainakin fudautti kermansaven myyjä ja
> sanoi että heidän materiaalinsapa ei ime kosteutta
> kertakaikkiaan yhtään.
Kyllä minulle ainakin niin Kerman Saven myyjä kuin muurarikin kertoi,
että imee kosteutta ja sen seurauksena pitkään käyttämättömänä ollutta
takkaa (minulla mökillä, talvet kylmillään) pitää alkuun lämmitellä
varovasti. Ja vaikka varsinaiset "kaivonrenkaat" eivät kosteutta kovin
paljon imisikään, niin siellä on kuitenkin laasti välissä ja myös
pinnassa on laasti ja mahdollisesti myös kaakelit.
Tuosta Kerman Saven toiminnasta voisi tietysti positiivisena puolena
mainita, että aikataulut pitivät, muurari tuli myyjän puolelta eli ei
tarvinnut sitä itse järjestää, kuten esim. Tiilerillä, hän tuli ja meni
ajallaan, teki ongelmitta lisätyöt (edustan kaakelointi, aukko
hormiliitosta varten) mielestäni kohtuullista 33e/h korvausta vastaan.
Myös kotitalousvähennyksen pystyi hyödyntämään, koska Kerman Savi
laittoi ilman eri pyyntöä laskun kahdessa osassa: tarvikkeet yhdellä
laskulla ja muuraustyö toisella. Jälkimmäinen siis on vähennykseen
oikeuttavaa. Jos en kovin väärin muista, niin asennustyö oli noin
neljännes 3200e:n kokonaishinnasta.
> jostain syystä tulitiilet, -laasti, muurarit tai kaikki
> edellämainitut eivät ole nykyään kuten ennen(tm),
> koska ainoa näkemäni tiiliuuni jossa tulipesän tiilet
> eivät ropise irti on faijan kotitilan satavuotias
> lämmitysuuni.
Faijalle sattui sitten tuollaisessa maanantaikappale, kun jo 90 vuoden
jälkeen piti pintarappaus panna uusiksi. Pitänee varmaan
kuluttajaneuvojaan ottaa yhteyttä ja käydä lukemassa loitsuja rapparin
haudalla.;-)
Jouni Saari
>
> Kyllä minulle ainakin niin Kerman Saven myyjä kuin muurarikin kertoi,
> että imee kosteutta ja sen seurauksena pitkään käyttämättömänä ollutta
> takkaa (minulla mökillä, talvet kylmillään) pitää alkuun lämmitellä
> varovasti. Ja vaikka varsinaiset "kaivonrenkaat" eivät kosteutta kovin
> paljon imisikään, niin siellä on kuitenkin laasti välissä ja myös
> pinnassa on laasti ja mahdollisesti myös kaakelit.
Kerman Savi varoittaa, että esimerkiksi kosteissa oloissa talven viettänyt
uuni pitää kuivata hitaasti. Siis pieni määrä puuta ensin alkuun ja jätetään
pelti raolleen, että pääsee kuivumaan piipun kautta. Pahimmillaan voi
takasta valua vesinoroja, kun huurteet sulaa. Tuskin uuni helpolla hajoaa,
mutta ainakin minä haluan käsitellä arvoesineitä hellävaraisesti. Siis 1/3
pesällinen kylmään uuniin, ja annetaan hiukan mennä lämpöjä harakoille
hiilloksen jälkeen ja vasta sitten täysi höökä seuraavalla pesällisellä.
Jos keraamisen takan laittaa kylmillään pidettävään rakennukseen, voisi
harkita rapattua ulkopintaa, niin ainakaan kaakelien alla olevaan laastiin
ei tiivisty kosteutta. Minusta keraaminen takka on hyvä asuinrakennukseen,
talvimökkiin voisi olla hyvä joku vuolukiviuuni, jossa on ilmalämmityssydän
tms.. Keraaminen uuni kun vie aikansa lämmittää jäisestä täyteen tehoon.
Pienikin Kerman Saven uuni ottaa 4 tuntia, että ulkopinta on kuumimmillaan..
Jos haluaa varoa ja kuivatella, menee täysi päivä.
Ei muuten vuolukivikään varmasti parane shokkilämmittelyistä pakkasella. Jos
on tarvetta lämmittää mökki nopeasti, taitaa joku Porin Matti tai vastaava
olla oikea laite. Vuolukivi näyttää rapautuvan ainakin kiukaan päällä
nopeammin kuin Tiilerin keraamiset kiuaskivet..
>
> Tuosta Kerman Saven toiminnasta voisi tietysti positiivisena puolena
> mainita, että aikataulut pitivät,
Sama täällä, erittäin asiallista ja siistiä työtä aikataulussa.
>
> > jostain syystä tulitiilet, -laasti, muurarit tai kaikki
> > edellämainitut eivät ole nykyään kuten ennen(tm),
> > koska ainoa näkemäni tiiliuuni jossa tulipesän tiilet
> > eivät ropise irti on faijan kotitilan satavuotias
> > lämmitysuuni.
>
Tuossa voi olla myös sekin, ettei uunien käyttäjät ole niin kuin ennen. Uuni
pitää tasaisesta käytöstä. Eli pitäisi lämmittää joka päivä pienehköllä
puumäärällä. Nykyään poltetaan viikonloppuna pari isoa pesällistä.
Yksi jännä uuni oli ruotsalainen keksintö, sandungen. Siinä on peltipönttö,
jonka osat menee sisäkkäin, ja joka kootaan itse napsauttamalla sisäkkäiset
osat pannoilla torniksi. Sisälle tulee metallinen tulipesä poskikanavineen
pönttö täytetään hiekalla. Ideana on, että uunin saa hiekkaa lukuunottamatta
mahtumaan Volvon takakonttiin. Google vaan ei nyt suostu yhteistyöhön, eli
en löytänyt kuvaa. On ihan siistin näköinen, tosin ei kovin halpa, mitä
kuvauksesta voisi päätellä. Tuollaiseen voisi olla helppo laittaa myös
mökkikäytössä veden lämmitys kierukalla ja imevällä pumpulla:-).
Arto Leppisaari
Paikallinen myyjä ei saa asioita hoidettua.
Meillä asiat saatiin kuntoon vasta kun otin yhteyttä tehtaalle sekä firman
asiakaspalvelupäällikköön. Ei tosin kovin helposti vielä sittenkään. Pidätin
osan maksusta kunnes uuni oli kunnossa.
Uuniseppien kaakelitakkaan ollaan todella tyytyväisiä. Mutta palvelussa siis
huomattavasti parantamisen varaa.
- Arto
"Jussi Peltonen" <jussi.p...@luukku.com> wrote in message
news:410e2a99...@192.89.123.233...
Petteri Leppikallio
"Harri Holopainen" <ha...@hybrid.fi> wrote in message
news:awrPc.639$Nk6...@reader1.news.jippii.net...
>
>
> jostain syystä tulitiilet, -laasti, muurarit tai kaikki edellämainitut
> eivät ole nykyään kuten ennen(tm), koska ainoa näkemäni tiiliuuni
> jossa tulipesän tiilet eivät ropise irti on faijan kotitilan
> satavuotias lämmitysuuni.
>
Toinen juttu kokonaan onkin sitten se että kun tulipesän ja päällä
mahdollisesti olevan leivinuunin laet valetaan tulenkestävästä valumassasta
niin siellä ei ole niitä irtiputoavia kiviä... ja mitkään muut tiilethän ei
voi oikein irti ropistakaan?
--petteri
Petteri Leppikallio
"Jouni Saari" <spam...@jippii.fi> wrote in message
news:gEGPc.742$G22...@reader1.news.jippii.net...
>
>
> Yksi jännä uuni oli ruotsalainen keksintö, sandungen. Siinä on
peltipönttö,
> jonka osat menee sisäkkäin, ja joka kootaan itse napsauttamalla
sisäkkäiset
> osat pannoilla torniksi. Sisälle tulee metallinen tulipesä poskikanavineen
> pönttö täytetään hiekalla. Ideana on, että uunin saa hiekkaa
lukuunottamatta
> mahtumaan Volvon takakonttiin. Google vaan ei nyt suostu yhteistyöhön, eli
> en löytänyt kuvaa. On ihan siistin näköinen, tosin ei kovin halpa, mitä
> kuvauksesta voisi päätellä. Tuollaiseen voisi olla helppo laittaa myös
> mökkikäytössä veden lämmitys kierukalla ja imevällä pumpulla:-).
>
>
Aitokiuas jossa kivet on vaihdettu hiekkaan ja peltisiin savukanaviin ? Niin
ja tulipesä korvattu tod. näk. lyhytikäisemmällä metallisella... ;-D
Jouni Saari
"Petteri Leppikallio" <petteri.l...@fi.fujitsu.com> kirjoitti
viestissä:H3JPc.389$cc.6...@news.edelkey.net...
>
>
> Aitokiuas jossa kivet on vaihdettu hiekkaan ja peltisiin savukanaviin ?
Niin
> ja tulipesä korvattu tod. näk. lyhytikäisemmällä metallisella... ;-D
>
Aika lähellä tosiaan, korkeutta vaan yli metri lisää ja löylyluukku pois,
hiekkaa tonnin verran sisään.. KAiketi vielä eristeetkin pois.
Savukanavat on kait tavallista haponkestävää piippuputkea, joten ne varmaan
kestää ihan riittävän hyvin. Ulkovaippaa sai eri materiaaleista tehtynä,
kupari, messinki, alumiini, rosteri.. NÄytti ihan mielenkiintoiselta, mutta
eivät edes vastanneet mailikyselyihin. Hintaa en muista, mutta minusta oli
liikaa ja päädyin kotimaiseen keramiikkaan, kun ruotsalainen peltipurkki
vaikutti hankalalta ostaa ja kalliilta. Mutta ulkonäkö oli koristeltu
pönttöuuni.. vähän räikeämmän/kalliimman näköinen, ainakin kuparisena tai
kiilloitettuna rosterina.. Toki jos olisin itse päätynyt moiseen, olisi
varmaan tullut polttomaalattu tai joku hillitty vaaleahko metallipinta. (En
tiedä, mikä metallipinta kelpaisi olohuoneen kulmaan, ei ainakaan harjattu
tai kiilloitettu rosteri, joku vaalea pronssi/messinki ehkä. Kuparikin
vanhenee nätisti, mutta on turhan tumma ja hallitsevan värinen)
Väittivät hiekkauunin olevan patentoitu, mutta en löytyänyt kyseistä
patenttia pienellä hakemisella. Tiedä sitten, missä maassa olivat
patentoineet..
Pekka Huhta
>Yksi jännä uuni oli ruotsalainen keksintö, sandungen. Siinä on peltipönttö,
>jonka osat menee sisäkkäin, ja joka kootaan itse napsauttamalla sisäkkäiset
>osat pannoilla torniksi. Sisälle tulee metallinen tulipesä poskikanavineen
>pönttö täytetään hiekalla. Ideana on, että uunin saa hiekkaa lukuunottamatta
>mahtumaan Volvon takakonttiin. Google vaan ei nyt suostu yhteistyöhön, eli
>en löytänyt kuvaa. On ihan siistin näköinen, tosin ei kovin halpa, mitä
>kuvauksesta voisi päätellä. Tuollaiseen voisi olla helppo laittaa myös
>mökkikäytössä veden lämmitys kierukalla ja imevällä pumpulla:-).
Löytyi helpommin kun kirjoitti tuon hiekkauunin muodossa sandugn :)
http://www.kakelugnsmakarn.com/4.html
http://www.eldmakaren.se/galleri.html
Aika hauska pönttö. Jostain syystä aika lailla kamiinamaisen oloinen
vaikka onkin aika iso.
Pekka
Otto Myyrä
> "Jouni Saari" <spam...@jippii.fi> writes:
> Löytyi helpommin kun kirjoitti tuon hiekkauunin muodossa sandugn :)
>
> vaikka onkin aika iso.
Pönttöpä pönttö. Kun laitat googleen hakusanaksi "pönttöuuni" saat
samoja uuneja suomalaisittain.
-Otto-
--
_______________________________________________________________
/ Otto Myyrä /
/ Otto....@lut.fi / qwe...@lut.fi / qwe...@iki.fi /
/ <A HREF="http://www.lut.fi/~qwerty/">My homepage</A> /
Ari H
Taustaa:
Eli meillä on tulossa vanhaan kämppään tulisija, juurikin tässä
threadissa pariin otteeseen parjatuilta Uunisepiltä Tampereelta.
Tosin meillä ei ole asiakaspalvelusta vielä mitään moitittavaa,
tekivät jopa rakennuslupaan liittyvän jutun puolestamme kun olimme
itse ulkomailla, mutta täytyy nyt pitää varansa eikä tuudittautua
uskoon siitä että kaikki muukin tulee toimimaan ilman potkimista...
Itse asia:
Juttelin asentajan kanssa tänään (asennus alkaa pian), ja ensimmäisenä
tietysti pohjan vahvistus, vanha kämppä kun on kyseessä. Kävi ilmi
että näihin ei ole yleensä laitettu vesieristystä tai höyrynsulkua
(piirustusten mukaan betonilattian alla on muovikalvo). Kuulemma
tämän ei pitäisi olla ongelma, salaojituksen pitäisi hoitaa homma niin
että siellä pohjassa ei ole niin paljon kosteutta että siitä tulisi
ongelmia.
Vahvistuksessa pohjaan (maanvarainen betonilaatta, eli betoni +
muovikalvo + lämpöeristys + sora) tehdään 5 tai 6 kappaletta 18cm
reikiä (jokaiseen valetaan kevytsoraharkko), joista sitä kosteutta
sitten pääsee maasta ylöspäin.
Mites on, onko tämä vissiin sitten yleensä tehtävä rakenne ilman
muoveja varma pommi 10-20 vuoden päähän, vai onko homma ok? Vai
riippuneeko ehkä siitä että lämmitetäänkö tulisijaa tarpeeksi
säännöllisesti vai ei...?
--
-
Junnu Kangas
>> Kyllä minulle ainakin niin Kerman Saven myyjä kuin
>> muurarikin kertoi, että imee kosteutta ja sen
>> seurauksena pitkään käyttämättömänä ollutta
>> takkaa (minulla mökillä, talvet kylmillään) pitää alkuun
>> lämmitellä varovasti. Ja vaikka varsinaiset
>> "kaivonrenkaat" eivät kosteutta kovin paljon imisikään,
>> niin siellä on kuitenkin laasti välissä ja myös
>> pinnassa on laasti ja mahdollisesti myös kaakelit.
>
> Kerman Savi varoittaa, että esimerkiksi kosteissa oloissa
> talven viettänyt uuni pitää kuivata hitaasti. Siis pieni
> määrä puuta ensin alkuun ja jätetään pelti raolleen, että
> pääsee kuivumaan piipun kautta. Pahimmillaan voi
> takasta valua vesinoroja, kun huurteet sulaa. Tuskin
> uuni helpolla hajoaa, mutta ainakin minä haluan käsitellä
> arvoesineitä hellävaraisesti. Siis 1/3 pesällinen kylmään
> uuniin, ja annetaan hiukan mennä lämpöjä harakoille
> hiilloksen jälkeen ja vasta sitten täysi höökä seuraavalla
> pesällisellä.
Juuri näin. Itse laitatin tuon takan viime syksynä. Syyskuun
alkupuolella pääsi pitämään tulia ja se oli lähes päivittäisessä
käytössä marraskuun alkuun asti. Sen jälkeen 5kk kylmillään ja
uudelleenkäyttöönotettaessa lämmittelin varovaisesti useamman päivän
ajan siten, että muutama klapi aamulla, muutama klapi illalla ja
vähitellen isompaa annosta kehiin.
> Jos keraamisen takan laittaa kylmillään pidettävään
> rakennukseen, voisi harkita rapattua ulkopintaa, niin
> ainakaan kaakelien alla olevaan laastiin ei tiivisty
> kosteutta.
Minä päädyin osittain kaakeloituun eli sivut ovat rapattuja, mutta
etupuolella on kaakelit. Ei tarvitse kuin kerran olla veto-ongelmia,
niin luukkujen yläpuoli nokeentuu. Kaakeleista noki on helppo pyyhkiä
pois, rypyläisestä rappauksesta ei.
> Minusta keraaminen takka on hyvä asuinrakennukseen,
> talvimökkiin voisi olla hyvä joku vuolukiviuuni, jossa on
> ilmalämmityssydän tms.. Keraaminen uuni kun vie
> aikansa lämmittää jäisestä täyteen tehoon. Pienikin
> Kerman Saven uuni ottaa 4 tuntia, että ulkopinta on
> kuumimmillaan.
Tämä riippuu ihan täysin tarpeista. Jos mökillä käy lämmityskaudella
pelkästään viikonloppuisin, niin varaava takka ei ole välttämättä paras
ratkaisu, vaan suora sähkö, puuhella tai kamiina nostavat lämmön
nopeammin. Itselläni on suora sähkö, jolla tarvittaessa saa kylmän tai
peruslämpöisen mökin asumislämpöön ja takka on sitten sitä varten, kun
paikalla ollaan pitempään kuin yksi yö.
> Yksi jännä uuni oli ruotsalainen keksintö, sandungen. Siinä
> on peltipönttö, jonka osat menee sisäkkäin, ja joka kootaan
> itse napsauttamalla sisäkkäiset osat pannoilla torniksi.
> Sisälle tulee metallinen tulipesä poskikanavineen pönttö
> täytetään hiekalla. Ideana on, että uunin saa hiekkaa
> lukuunottamatta mahtumaan Volvon takakonttiin.
Hmm, kaksipaikkaisen Volvon takakontissa tuo Kerman Saven uunikin
tuotiin pihalleni.;-)
Jouni Saari
"Junnu Kangas" <junnu....@dnainternet.net.eitoimi.invalid> kirjoitti
viestissä:410fb53a$1...@news.dnainternet.net...
>
> Minä päädyin osittain kaakeloituun eli sivut ovat rapattuja, mutta
> etupuolella on kaakelit. Ei tarvitse kuin kerran olla veto-ongelmia,
> niin luukkujen yläpuoli nokeentuu. Kaakeleista noki on helppo pyyhkiä
> pois, rypyläisestä rappauksesta ei.
Ja etukaakelit ei maksa kovin hirveitä, ainakaan halvimmillaan, jos jättää
kulmat kaakeloimatta ja ilman koristeita. Jos mökki on kaukana muurarin
normaali toiminta-alueesta, harkitsisin itse etukaakelien laittoa omin
nokkineni. Etukaakelit ilman nurkkia on *paljon* helpompi nakki kuin ympäri
kaakelointi. Kaakelointi ja saumaus kun vie kaksi muurarin käyntiä lisää.
Jos mökki on ihmisten ilmoilla, sillä ei ole juuri väliä, mutta jos laskua
tulee muutaman sadan kilsan matka-ajasta ja kilometreistä, niin pääsee jo
itse kaakeloiden tuntipalkoille.. Ympäri en uskaltaisi kaakeloida itse, se
kun on kolmiulotteinen asetteluongelma ja puolen millin moka alussa pilaa
koko takan, kun kulmakaakelit irvistelee vastakkaisesta nurkasta. Milli
vinoutta pelkässä etukaakeloinnissa ei tunnu missään, kunhan kaakelit on
muuten suorassa.
>
> Tämä riippuu ihan täysin tarpeista. Jos mökillä käy lämmityskaudella
> pelkästään viikonloppuisin, niin varaava takka ei ole välttämättä paras
> ratkaisu, vaan suora sähkö, puuhella tai kamiina nostavat lämmön
> nopeammin.
Tuttava kehui tehokasta ilmalämpöpumppua syys- ja kevät käynneillä.
Syyskalveilla ilmoilla voi pitää lämmöt päällä kohtuuhintaan, kun koko
viikon lämmitys maksaa vähemmän kuin suorasähköllä viikonloppukäynti
ylöslämmityksineen. Talvella laitetta voi käyttää, mutta sen hyöty on aika
olematon. Kovilla pakkasilla se on käytännössä suorasähköpuhallin. Kesällä
tietty saa jäähdytettyä ja kuivattua ilmaa samalla laitteella.
Jouni.
Pekka Huhta
>In article <phuhta.1...@kosh.hut.fi>, Pekka Huhta wrote:
>> Aika hauska pönttö. Jostain syystä aika lailla kamiinamaisen oloinen
>> vaikka onkin aika iso.
> Pönttöpä pönttö. Kun laitat googleen hakusanaksi "pönttöuuni" saat
> samoja uuneja suomalaisittain.
Jo vain, jo vain. Lähin eksemplaari pönttöuunista on kyllä tuolla
olohuoneessa, mutta tokihan niitä voi netistäkin katsella :)
Uudetkin valmistajat ovat huomanneet pönttöuunin suosion, mm. Tulimuuri
( http://www.tulimuuri.fi/index.php?pid=20 ) myy uusia uuneja ja uusia
peltejä ihan perinteisen pönttöuunin tekoon saa useammaltakin
peltisepältä.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
JukkaK
"Meikä" wrote:
> Miltä valmistajalta löytyisi tarpeeseeni sopiva takka?
Kivia tekee kaakelipinnoitteisia vuolukivitakkoja, löytyiskö tuolta sopivaa:
JukkaK
TV
>
> Hanki Tiilerin Tytti. Meillä on sellanen ja on pirun hyvä. Takan ja
> leivinuunin saa joko samalle tai eripuolille. Massaa on ja lämpöä piisaa.
> Molemmissa luukuissa voi polttaa vaikka Leivinuuni lämpiää kyllä ihan
takan
> lämmölläkin, tosin hieman hitaammin.
>
>
hinnassa vai missä?
t. V-M
JukkaK
Pekka Huhta wrote:
> kaiken päälle tiilitakkaa teettäessä saa tehdä kotitalousvähennyksen
> muurarin työstä (korjausrakentamisessa, ei taida uuden talon tekijää
> lohduttaa). Ja saa sitten justiinsa sellaisen kuin tykkää, krumeluureilla
Kyllä vuolukiviuunistakin saa kotitalousvähennyksen, kun pyytää asentajalta
erittelyn työn osuudesta. Onnistui ainakin meillä. Tosin eihän niistä kovin
hirveitä summia tule, kun eihän siinä montaa tuntia mene kun se on pystyssä.
Harmittavan nopeita pystyttää ;-)
JukkaK
Jouni Saari
> Mutta mitä eroa on sydänsysteemillä ja kokonaan muuratulla? Käytössä,
> hinnassa vai missä?
>
Ainakin sydänsysteemi on tee-se-itse ratkaisuna helpompi kuin koko systeemin
muuraaminen. Toinen ero on, että usein sydän on huonommin varaava, mutta
sillä lämmittää ilmaa nopeammin. Siis sydäntakka on (usein) lähempänä
tiiliverhoiltua kaminaa kuin varaavaa uunia.
Rajankäynti on myös usein vaikeaa, onko joku kaakeliuuni, jossa on
keraamiseen sisäelementtiin sisällytetty ilman esilämmitys ja poskikanavat
itse asiassa takkasydän vai vaan osa samasta materiaalista tehtyä takkaa?
Entä jos vastaavan laittaisi tiilitakan polttotilaksi? Ja aika lähellä
takkasydäntä on monen uuden vuolukiviuuninkin arina- ja tulipesäsysteemit,
toki kaasut palon jälkeen kierrätetään poskikanavissa. Usein takkasydämistä
kaasut menee suoraan piippuun ja lämmönsiirto toimii vain ilman ja itse
sydämmeen koskevan materiaalin väityksellä. Kaiketi takkasydämellä yleensä
tarkoitetaan pellistä tehtyä "kaminaa", joka piilotetaan tiiliverhoilun
sisään. Silloin itse muuraustyö on vain ulkokuori, joka ei paljoa vaikuta
takan toimintaan ja turvallisuuteen.
Junnu Kangas
> "Junnu Kangas" kirjoitti
>> Minä päädyin osittain kaakeloituun eli sivut ovat rapattuja,
>> mutta etupuolella on kaakelit. Ei tarvitse kuin kerran olla
>> veto-ongelmia, niin luukkujen yläpuoli nokeentuu.
>> Kaakeleista noki on helppo pyyhkiä pois, rypyläisestä
>> rappauksesta ei.
>
> Ja etukaakelit ei maksa kovin hirveitä, ainakaan halvimmillaan,
> jos jättää kulmat kaakeloimatta ja ilman koristeita.
Minulla ei silmä kestänyt karua ulkonäköä, vaan valitsin pakettiin
kranssit niin ylös kuin alaskin.;-)
> Jos mökki on kaukana muurarin normaali toiminta-
> alueesta, harkitsisin itse etukaakelien laittoa omin
> nokkineni. Etukaakelit ilman nurkkia on *paljon*
> helpompi nakki kuin ympäri kaakelointi. Kaakelointi
> ja saumaus kun vie kaksi muurarin käyntiä lisää.
> Jos mökki on ihmisten ilmoilla, sillä ei ole juuri väliä,
> mutta jos laskua tulee muutaman sadan kilsan
> matka-ajasta ja kilometreistä, niin pääsee jo
> itse kaakeloiden tuntipalkoille..
Kerman Savella systeemi toimi niin, että takan hintaan kuului asennus
eli muurari ajeli minkä ajeli ja kilometrien vähyydestä ei ostajana
päässyt hyötymään kuten ei myöskään niiden paljoudesta joutunut erikseen
maksamaan.
Muurari teki kolme käyntiä. Eka kerralla runko pystyyn ja luukut kiinni,
jonka jälkeen pääsi tulistelemaan. Toka käynnillä saneerauslaastia
pintaan ja kaakelit kiinni. Kolmannella kerralla antiikkilaasti kylkiin
ja kaakelien saumaus. Hän tuli satojen kilometrien päästä, mutta hänellä
oli samalla "rengasmatkalla" useita takkoja laitettavana eli yhtä
asiakasta kohti ei kilometrejä tullut paljon ja yöt menivät
asuntoautossa.
>> Tämä riippuu ihan täysin tarpeista. Jos mökillä käy
>> lämmityskaudella pelkästään viikonloppuisin, niin
>> varaava takka ei ole välttämättä paras ratkaisu,
>> vaan suora sähkö, puuhella tai kamiina nostavat
>> lämmön nopeammin.
>
> Tuttava kehui tehokasta ilmalämpöpumppua syys- ja
> kevät käynneillä. Syyskalveilla ilmoilla voi pitää lämmöt
> päällä kohtuuhintaan, kun koko viikon lämmitys
> maksaa vähemmän kuin suorasähköllä viikonloppukäynti
> ylöslämmityksineen.
Tuotakin olen miettinyt ja se sopisi tarpeisiini kyllä hyvin. Viime
syksynä tosi asuin mökillä marraskuun alkuun eli sähköä ei juuri mennyt,
kun pystyi lämmittämän puulla. Pitää katsoa, miten tänä syksynä
sähkölasku kehittyy, kun käy vain viikonloppuisin ja muuten pitää
mökkikauden aikana pientä lämpöä sähköllä.
> Talvella laitetta voi käyttää, mutta sen hyöty on aika
> olematon. Kovilla pakkasilla se on käytännössä
> suorasähköpuhallin.
Mökkini on Kemi-Rovaniemi-välillä, joten kelien puolesta joulukuun
alusta maaliskuun lopulle taitaa olla ILP:lle huonoa aikaa, mutta kun
sen ajan mökki on joka tapauksessa kylmillään, niin se ei minua
haittaisi.
Harri Toivonen
"Ari H" <em...@ei.saatavilla> wrote in message
news:cel8vf$pqp$1...@news2.cc.tut.fi...
> On 2004-08-02, Meikä <jee...@jee.fi> wrote:
> > Miltä valmistajalta löytyisi tarpeeseeni sopiva takka?
> >
> >
> > - n. 2000kg (150neliön talo ja takka sähkön kanssa toinen lämmitysmuoto)
>
> löytyy usein enemmän massaa, jos ei pistä sitä leivinuunia pahakseen.
> Nehän lämpiää pelkällä takallakin kivasti yli sataan asteeseen, millä
> jotain makkaraa kypsentää jo ihan hyvin.
Kyllä meidän takkaleivinuuni lämpiää noin 200 asteeseenkin, mutta sen yli on
vaikea päästä. Pullat tulee oikein hyväksi, mutta karjalanpiirakat ovat
edelleen kokeilematta.
Kuinkas olisi liuskekivitakka? Haaveilimme sellaista, mutta siinä olisi
ollut kuitenkin liikaa työtä kivien kanssa, joten rakennusaika valittiin
helpompi.
> Itse löydettiin Uuniseppien valikoimasta sopiva kaakeloitu
> takka-leivinuuni (oli liikkeessä tarjouksessa, koko mallia ei näköjään
> ole www-sivuillaan), pystytys viikon päästä joten kokemuksia en voi
> vielä antaa. Läpi käytiin Kermansavi, Tulikivi ja Nunna.
No listasta puuttuu ainakin kaikki liuskekivitakat. Takan reunalle
hirvensarvet ja lattialle karhuntalja ja johan alkaa tunnelmaa syntyä.
Harri
Ari H
> No listasta puuttuu ainakin kaikki liuskekivitakat.
No oma maku sanoo että tuommoinen kivipinta ei sovi kaupunkiasuntoon
ja "kaupunkilaiseen" sisustukseen. Edes se vuolukivi, vaikka onkin
"siistimpi" kuin liuskekivi tai paljas tiili, ei oikein lämmittänyt.
Kaakelit oli lopulta ainoa omaan makuumme sopiva vaihtoehto.
> Takan reunalle
> hirvensarvet ja lattialle karhuntalja ja johan alkaa tunnelmaa syntyä.
Mistäs muuten karhuntaljoja voisi saada ostettua? Osto-ilmoitusta eri
medioihin nyt ainakin voisi kokeilla, ja ihan metsästyskin taitaisi
teoriassa onnistua ainakin jos lähtisi vaikka Venäjälle, mutta onko
muita keinoja?
--
-
Petteri Leppikallio
"Harri Toivonen" <Harri.T...@poista.utu.fi> wrote in message
news:cet914$5li$3...@bowmore.utu.fi...
>
>
> Kyllä meidän takkaleivinuuni lämpiää noin 200 asteeseenkin, mutta sen yli
on
> vaikea päästä. Pullat tulee oikein hyväksi, mutta karjalanpiirakat ovat
> edelleen kokeilematta.
>
Onko teillä takassa / uunissa missä kohtaa tuo lämpömittari? Meillä on
tuossa leivinuunin laen valussa tuo mittari... Ilman mainittavaa tuskaa
(siis valtavaa puumäärää/aikaa) tuon saa nousemaan tuonne 350 asteeseen.
Oleellista tuossa on tietysti huomata se että kun mittari näyttää tuota 200
tai 350 astetta niin itseasiassa siellä leivinuunissa on vielä oleellisesti
kuumempaa.
Omasta tyhmyydestä johtuen yksi täytekakun pohja tuolla on poltettu, oli
olevinaan hoppu ja kun pelti laitettiin kiinni mittari näytti karvan alle
200 ja kakku uuniin... tuosta kakusta / pohjasta ei tullut syötäväksi
kelpaavaa mutta seuraavana aamuna onnistui jo hyvin.
>
> Kuinkas olisi liuskekivitakka? Haaveilimme sellaista, mutta siinä olisi
> ollut kuitenkin liikaa työtä kivien kanssa, joten rakennusaika valittiin
> helpompi.
>
Sama juttu meillä, harmitti kuoritiiliä tilatessa kun tuli mieleen että
"pyöreistä" luonnonkivistä olisi tullut kanssa varsin näyttävä kuori
takkaan. Tietysti tuo sitten olisi sanellut kenties sisustuksen suuntaa tai
sitten ei... Jokatapauksessa tuossa marraskuussa ei enää huvittanut / ollut
aikaa lähteä kiviä keräilemään tai valikoimaan mistään...
Ari H
>
> "Harri Toivonen" <Harri.T...@poista.utu.fi> wrote in message
> news:cet914$5li$3...@bowmore.utu.fi...
>> Kyllä meidän takkaleivinuuni lämpiää noin 200 asteeseenkin, mutta
>> sen yli on vaikea päästä. Pullat tulee oikein hyväksi, mutta
>> karjalanpiirakat ovat edelleen kokeilematta.
>
> Onko teillä takassa / uunissa missä kohtaa tuo lämpömittari? Meillä on
> tuossa leivinuunin laen valussa tuo mittari... Ilman mainittavaa tuskaa
> (siis valtavaa puumäärää/aikaa) tuon saa nousemaan tuonne 350 asteeseen.
> Oleellista tuossa on tietysti huomata se että kun mittari näyttää tuota 200
> tai 350 astetta niin itseasiassa siellä leivinuunissa on vielä oleellisesti
> kuumempaa.
Tässähän oli kyse nimen omaan takallä lämmitettäessä saavutettavasta
lämpötilasta. Jos polttaa tulta leivinuunissa niin tietysti sen saa
varmaan kuivilla koivuhaloilla niin kuumaksi kuin "kiuas" kestää.
Mallejahan on takkaleivinuuneissa erilaisia, osassa uunissa ei edes
voi pitää tulta kun se on "vaan kolo" tulisijan yläosassa eli takalla
lämmitys on ainoa lämmitystapa eikä lämpöä kai saa edes 200 asteeseen.
Osassa takan savu menee leivinuunin läpi ja näissä varmaan saa
uuniin lämpöä takallakin ihan tarpeeksi. Ja sitten on ne joissa on
ihan kaksi erillistä tulisijaa (vaikka ehkä samassa hormissa) ja
uuni ei kovin paljoa lämpiä pelkällä takalla. En sitten tiedä että
millainen uuni tuossa ylhäällä Harrin kirjoituksessa on kyseessä.
>> Kuinkas olisi liuskekivitakka? Haaveilimme sellaista, mutta siinä
>> olisi ollut kuitenkin liikaa työtä kivien kanssa, joten
>> rakennusaika valittiin helpompi.
>
> Sama juttu meillä, harmitti kuoritiiliä tilatessa kun tuli mieleen
> että "pyöreistä" luonnonkivistä olisi tullut kanssa varsin näyttävä
> kuori takkaan. Tietysti tuo sitten olisi sanellut kenties
> sisustuksen suuntaa tai sitten ei...
Me mietittiin tuota sisustusaspektia ja pääteltiin sitten että
varsinkin jos ei kuvittele itse asuvansa asunnossa loppuikäänsä, tai
ehkä varsinkin jos kuvittelee, niin kannattaa pyrkiä "ajattomaan"
ulkonäköön joka sopii useimpien ihmisten makuun ja toimii vielä
vuosienkin päästä kun tekee mieli vaihtaa sisustustyyliä tai löytää
ostaja.
--
-