Navetta uusiokäyttöön - eristäminen?
Joose
askarruttaa. Tarkoituksena olisi remontoida satavuotias hyväkuntoinen
tiilinavetta varasto- ja työtiloiksi. Maatila on ollut suvussa alusta
asti ja paikkaan liittyy tunnearvoja, joten muutokset pyritään pitämään
minimaalisina.
Navetan alakerta on siis rakennettu tiilestä, käsittääkseni seinässä on
kaksi tiilikerrosta ja niiden välissä ilmarako. Yläkerrassa taas on
ainoastaan lautaverhous, eikä lainkaan eristeitä. Kerrosten välissä on
eristeenä paikasta riippuen joko purua, ruumenia tai villaa. Rakennuksen
ulkomitat ovat kutakuinkin 10 x 20 metriä.
Tarkoituksena on rakentaa alakertaan varastotilaa, säilytys/
remontointi/ harrastustilaa 3-5 autolle sekä teknistä tilaa
maalämpölaitteille. Tila on tarkoitus pitää talvisin hivenen plussan
puolella. Yläkertaan taas tulisi koko kerroksen kokoinen yhtenäinen
työ/toimistotila, joka pidettäisiin normaalissa huonelämpötilassa (+20).
Toisinpäin järjestelyä ei kannattane edes harkita, vai pääseekö navetan
hajusta jotenkin eroon?
Kotieläimet (3-4 lehmää, hevonen, pari lammasta, kanoja) ovat aiemmin
riittäneet pitämään alakerran lämpötilan plussan puolella ilman
lisälämmitystä. Tämän perusteella voisi olettaa, että alakerran
pitäminen jossain +5 asteen lämmössä voisi onnistua siedettävällä
energiankulutuksella ilman suuria muutoksia. (Sijainti on Etelä-Suomi,
50 km Helsingistä, joten talvet ovat lauhoja.) Osaisiko kukaan arvioida
olisiko lisäeristämisestä tässä tapauksessa kuitenkin järkeä, vai saako
remppakuluja ikinä takaisin?
Yläkerran remontti vaikuttaa varsin suoraviivaiselta. Seiniin lisätään
eristeitä sisäpuolelle, ulkoverhous uusitaan samalla. Katon eristämisen
ajattelin tehdä siten, että puran vanhan katon (päreet+huopa+tiili)
kokonaan pois, lisään eristyksen nykyisten kattorakenteiden päälle ja
lopuksi teen vesikaton vanhoista tiilistä. Vanhat komeat kattohirret
haluttaisiin säästää ja pitää näkyvillä, joten eristyksen lisääminen
niiden päälle lienee se helpoin tapa?
Kaikenlaisia kommentteja ja näkemyksiä otetaan vastaan, kiitos jo etukäteen!
-Joose
roskap...@hotmail.com
käytännössä 3h+k+kph+s. Jostain syystä paikalliselle rakennus
tarkastajalle ei millään sopinut, että tuo sauna olisi saanut asunnon
satuksen, vaikka kaikki määräykset täyttääkin. Rakenne oli sama,
ainostaan tiilien välissä oli villa. Meillä tosin piikattiin lattia
auki, koska nuo vanhat navetat ovat melko matalia. Lisäksi ruokinta
pöytä olisi kuitenkin pitänyt piikata pois keskeltä. Uuteen valuun
laitettiin lattia lämmitysputket. Seinille ja kattoon 5cm koolaus ja
lisäeristys, jonne mukavasti upposivat myös vesi- ja sähköjohdot.
Navetan hajusta ei tietoakaan. Tietysti tuossa navetassa ei eläimiä
ole ollut reiluun 10 vuoteen. Lämmin on. Vähän turhankin lämmin,
täytyy hommata Oumanin säädin tms, kun ei aina kelien lämmetessä
muista käydä sunttia pienentämässä...
Luvat kannattaa hakea etukäteen, ja neuvotella tarkasti paikallisen
rakennustarkastajan kanssa. Ota kaikki lupaukset kirjallisena,
varsinkin jos rakennusvalvonnassa on useampi henkilö töissä. Saat joka
kerta eri vastauksen. Välillä tuntuu, että ainakin täällä päin saa
ihan suotta vääntää selvissä asioissa kättään, mutta minkäs teet kun
viranomainen on varanomainen. Valittaa voi, mutta kuinka kannattavaa
se on tulevaisuutta silmällä pitäen? Tuntuu, että tavallinen
maalaisjärjen käyttö on kielletty kokonaan näissä suurempien kuntien
rakennusvalvontavirastoissa.
Joose
> Itse teimme navettaan "pihasaunan" kuten lupakuvissa oli. Eli
> käytännössä 3h+k+kph+s. Jostain syystä paikalliselle rakennus
> tarkastajalle ei millään sopinut, että tuo sauna olisi saanut asunnon
> satuksen, vaikka kaikki määräykset täyttääkin. Rakenne oli sama,
> ainostaan tiilien välissä oli villa.
Kuinkahan paljon tuo villa parantaa eristystä? Voisi kuvitella
jonkinlaisen eron syntyvän?
> Meillä tosin piikattiin lattia
> auki, koska nuo vanhat navetat ovat melko matalia. Lisäksi ruokinta
> pöytä olisi kuitenkin pitänyt piikata pois keskeltä. Uuteen valuun
> laitettiin lattia lämmitysputket. Seinille ja kattoon 5cm koolaus ja
> lisäeristys, jonne mukavasti upposivat myös vesi- ja sähköjohdot.
Saas nähdä jaksaako itse piikata lattiaa auki (no ruokintapöydästä toki
pitää päästä eroon). Perinteisiä pattereita itse ajattelin.
> Navetan hajusta ei tietoakaan. Tietysti tuossa navetassa ei eläimiä
> ole ollut reiluun 10 vuoteen. Lämmin on. Vähän turhankin lämmin,
> täytyy hommata Oumanin säädin tms, kun ei aina kelien lämmetessä
> muista käydä sunttia pienentämässä...
Eipä tuollakaan ole eläimiä ollut aikoihin. Mutta olen kuullut ikäviä
tarinoita tiukassa istuvasta ominaishajusta. Viimeisimpänä tiloissa on
säilytelty traktoria, ruohonleikkureita ja moottorisahoja, joten voipi
olla että bensakatku on se hankalampi ongelma. Ei tietysti autotallissa
niin paljoa haittaa, mutta jos toimistoa ajattelisi alas...
Maalaisjärjellä kun pohtii, niin eipä taida kyllä lisäeristäminen
kannattaa, jos lämmöt pitää jossain viidessä asteessa. Rahaa taitaisi
helposti palaa 10-20 k€, jos edes riittää, ja sillä summalla lämmittää
jo pitkään. Mutta jos jollain lisäkokemuksia on, niin kertokaa toki!
> Luvat kannattaa hakea etukäteen, ja neuvotella tarkasti paikallisen
> rakennustarkastajan kanssa. Ota kaikki lupaukset kirjallisena,
> varsinkin jos rakennusvalvonnassa on useampi henkilö töissä. Saat joka
> kerta eri vastauksen. Välillä tuntuu, että ainakin täällä päin saa
> ihan suotta vääntää selvissä asioissa kättään, mutta minkäs teet kun
> viranomainen on varanomainen. Valittaa voi, mutta kuinka kannattavaa
> se on tulevaisuutta silmällä pitäen? Tuntuu, että tavallinen
> maalaisjärjen käyttö on kielletty kokonaan näissä suurempien kuntien
> rakennusvalvontavirastoissa.
Luvat oli tarkoitus hakea, ettei sanomista tule. Kyseessä on onneksi
pienempi kunta, ja rakennustarkastajia ei taida olla yhtä enempää, joten
mitään suuria vastoinkäymisiä en odota. Ainakaan en ole hepun kanssa
asioineilta kuullut suurmepia valituksia.
-Joose
roskap...@hotmail.com
ja sen jälkeen on ollut vastaavan laisessa käytössä). Lähinnä tällä
hetkellä painitaan vielä ilmastointi asioiden kanssa. Vanha navetta
jaettiin kahtia ja toiseen päähän tuli hevosille talli. Väliin vaan
harkoista seinä. Eipä kukaan ole hajuista valittanut, tai sitten ei
ole kehdannut. Itse en ole mitään huomannut. Joko on nenä tottunut
noihin hajuihin tai sitten ne ovat jääneet pintamateriaalien alle.
Mitään vanhaa pintaahan meillä ei tuolla kämpän puolella ole
näkyvissä, vaan kaikki seinät ja lattia on koolattu. Ilman
lisäeristystäkin saa varmasti helposti pysymään plussan puolella yksi
hevonen/lehmä vastaa noin 700 W:n lämmitys tehoa. Siitä kun nopeasti
lasket monellekko lehmälle paikat on ollut, saa helposti watti määrän
joka tarvitaan pitämään rakennus kovemmilla pakkasilla noin plus
viidessä tai ainakin plussan puolella.
Lattia kannattaa ehdottamasti laittaa paloiksi ja uusi tilalle.
Ammattitaitoiselta purku firmalta tuossa ei kauan nokka tuhise =
bobcat kaivuri sisälle (edellyttää riittävän leveää ja korkeaa ovea)
ja vasarapäällä hakkaa aika altayksikön lattian pois. Sitten vaan
normi Bobcatti sisälle pyörimään, betoni murskka pihalle ja pohja
tasaiseksi. Tässä vaiheessa voi, jos mahdollista, vähän koettaa saada
sisäkorkeutta lisää, eli kaivaa maata pois. Menee bobcatilla
joutuisaan. Sisäkorkeudeksi kannattaa harkita vähintään tuo normaali
2,5 m. Enemmänkin, jos on varaa. Pelkän ruokintapöydän purkamisessa on
jo miltei samanlainen homma. Ja sen joutuu jokatapauksessa kaivamaan
samaan tasoon muun lattian kanssa. Tietysti jos aikaa ja intoa
riittää, eikä tila ole kovin suuri, niin ei muutakun piikkausvasara
käteen ja töihin. Lapiolla ja kottikärryillä sitten tavara ulos. Mutta
itse en kyllä siihen hommaan lähtisi. Kyllä siini varmaan vuoden
päivät saa viettää iltojaan, jos ei kauheaa kiirettä pidä. Lattia
lämmitystä ei toki kannata laittaa, jos ei lämmitystä ole esim. puilla/
hakkeella tms, ja pannuhuone samassa rakennuksessa, kuten meillä. Ihan
normaaleilla sähköpattereilla pärjää kyllä.
Meillä lattian tiputtaminen tuli parivuotta sitten maksamaan noin.
4000 euroa. Kaikki tehtiin tosin itse ja tavarat haettiin sieltä mistä
halvimmalla saatiin. Betoni otettiin kuitenkin pumppuautolla. Muutaman
satasen olisi varmaan säästänyt jos olisi ollut ammattilainen Bobcatin
puikoissa, sillä aikaa olisi kulunut vähemmän. Siihen hötäkkään vaan
ei ollut saatavilla kuin koneita vuokralle. Tulipahan sitten opeteltu
sitäkin.
Rahaa saat palamaan niin paljoin kuin laitat. Tosin olen huomannut,
että kannattaa tehdä kerralla kunnolla niin ei tarvitse sitten
myöhemmin katua ja korjailla. Eli lattia kannattaa EHDOTTOMASTI
laittaa kunnollinen. Riippuen navetan iästä siellä tuskin on kamalasti
rautaa tai vaihtoehtoisesti voi löytyä vaikka mitä hetekan rungoista
alkaen. Routa eristäminen kannattaa tehdä kunnolla. Ja kun teet
sisäpuolen lattian uudestaan, niin kannattaa ulkopuolinenkin
routaeristys tehdä korjata. Hinta pompsahti taas :)
Jos on vielä jotain kysymyksiä niin voin koettaa vastailla.
Ripa
vuotta sitten ja tulokseen olen tyytyväinen.
Itse tekisin juuri toisinpäin kuin sinä ajattelit, eli lämpimät tilat
alakertaan ja kylmät ylös.
Navetan hajut saa pois höyrypesulla. Eriste kannattaa miettiä hiirien ja
rottien kannalta, eli sellainen, mistä ne eivät niin tykkää.
Lämmitysratkaisut kannattaa myös miettiä kunnolla. Mikäli tarkoituksena on
käyttää maalämpöä, lämmitys- ja ilmastointiratkaisu hoitunee samalla kertaa
ilmalämmityksellä.
Voin kertoa lisää kokemuksista, mikäli kiinnostaa.
Meidän navetta sijaitsee myös "Etelä-Suomessa, n. 50 km Helsingistä, joten
talvet ovat lauhoja".
Ripa
"Joose" <osoi...@ei.ole> wrote in message
news:wX_uh.172$ly2...@read3.inet.fi...
Kari E
> Maalle muutto häämöttää edessä ja ulkorakennusten remontointi
> askarruttaa. Tarkoituksena olisi remontoida satavuotias hyväkuntoinen
> tiilinavetta varasto- ja työtiloiksi. Maatila on ollut suvussa alusta
> asti ja paikkaan liittyy tunnearvoja, joten muutokset pyritään pitämään
> minimaalisina.
>
> riittäneet pitämään alakerran lämpötilan plussan puolella ilman
> lisälämmitystä. Tämän perusteella voisi olettaa, että alakerran
> pitäminen jossain +5 asteen lämmössä voisi onnistua siedettävällä
> energiankulutuksella ilman suuria muutoksia. (Sijainti on Etelä-Suomi,
Millä ajattelit lämmittää rakennuksen? Kannattaa varmaan varautua siihen
että esim. sähkö (luultavasti öljy myös) maksaa vähintään
kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna viiden vuoden kuluttua.
Joose
Maalämpö on tulossa: vieressä on sopivasti peltoa putkistolle ja isoissa
tiloissa tuo on edullisin ratkaisu. Talossa on noin 200 neliötä ja
navettaan taas on tulossa alas viileätä tilaa noin 150m2 ja ylös
lämmintä tilaa saman verran. Talossa normaali huonekorkeus, navetan
alakerta aika matala (210cm?) ja ylinen korkea (1,7m laidoilla 3,7m
keskellä), eli kuutioita riittää. Öljyn ja suoran sähkölämmityksen
suljin heti pois, pelletti pääsi finaaliin, mutta luulen sen
hinnannousun olevan lähitulevaisuudessa kaikista jyrkin.
-Joose
Joose
> Ilman
> lisäeristystäkin saa varmasti helposti pysymään plussan puolella yksi
> hevonen/lehmä vastaa noin 700 W:n lämmitys tehoa. Siitä kun nopeasti
> lasket monellekko lehmälle paikat on ollut, saa helposti watti määrän
> joka tarvitaan pitämään rakennus kovemmilla pakkasilla noin plus
> viidessä tai ainakin plussan puolella.
Tämähän on hyödyllistä tietoa! Ihan viimeisinä vuosina navetassa asusti
vain yksi lehmä, samoin toisessa päässä tallin puolella yksi hevonen.
Karjakeittiössä keskellä poltettiin päivittäin pesällinen puita
vesipadan alla, joka tietysti osaltaan lämmitti tiloja. Mutta
kokonaisuudessa energiankulutus ei vaikuta ihan hurjalta, eli taitaa
seinän eristys olla hieman parempi kuin mitä aluksi kuvittelin. Eli enpä
taida ryhtyä eristyshommiin, ovia ja ikkunoita varmaan vain vähän ehostelen.
> Lattia kannattaa ehdottamasti laittaa paloiksi ja uusi tilalle.
> Ammattitaitoiselta purku firmalta tuossa ei kauan nokka tuhise =
> bobcat kaivuri sisälle (edellyttää riittävän leveää ja korkeaa ovea)
> ja vasarapäällä hakkaa aika altayksikön lattian pois. Sitten vaan
> normi Bobcatti sisälle pyörimään, betoni murskka pihalle ja pohja
> tasaiseksi. Tässä vaiheessa voi, jos mahdollista, vähän koettaa saada
> sisäkorkeutta lisää, eli kaivaa maata pois. Menee bobcatilla
> joutuisaan. Sisäkorkeudeksi kannattaa harkita vähintään tuo normaali
> 2,5 m. Enemmänkin, jos on varaa. Pelkän ruokintapöydän purkamisessa on
> jo miltei samanlainen homma. Ja sen joutuu jokatapauksessa kaivamaan
> samaan tasoon muun lattian kanssa. Tietysti jos aikaa ja intoa
> riittää, eikä tila ole kovin suuri, niin ei muutakun piikkausvasara
> käteen ja töihin. Lapiolla ja kottikärryillä sitten tavara ulos. Mutta
> itse en kyllä siihen hommaan lähtisi. Kyllä siini varmaan vuoden
> päivät saa viettää iltojaan, jos ei kauheaa kiirettä pidä.
Lattiat varmaan piikkaan auki, tuo bobcatmies taitaa olla paras
vaihtoehto. Ei kiinnosta tosiaan käsipelillä alkaa askarrella! Samalla
ajattelin laittaa jonkinlaiset eristeet lattian alle, osa lattioista
onkin jo uusittu ja eristetty.
> Lattia
> lämmitystä ei toki kannata laittaa, jos ei lämmitystä ole esim. puilla/
> hakkeella tms, ja pannuhuone samassa rakennuksessa, kuten meillä. Ihan
> normaaleilla sähköpattereilla pärjää kyllä.
Kuten toiselle kirjoittajalle vastasin, niin maalämpö on tulossa kun
tilaa on varsin paljon. Ihan normaalit vesikiertoiset patterit ajattelin
laittaa sekä ylös, että alas, ei noissa tiloissa lattialämmityksestä
juuri saa lisäarvoa.
> Meillä lattian tiputtaminen tuli parivuotta sitten maksamaan noin.
> 4000 euroa. Kaikki tehtiin tosin itse ja tavarat haettiin sieltä mistä
> halvimmalla saatiin. Betoni otettiin kuitenkin pumppuautolla. Muutaman
> satasen olisi varmaan säästänyt jos olisi ollut ammattilainen Bobcatin
> puikoissa, sillä aikaa olisi kulunut vähemmän. Siihen hötäkkään vaan
> ei ollut saatavilla kuin koneita vuokralle. Tulipahan sitten opeteltu
> sitäkin.
Täytyypä siis varata kone ja ammattilainen ajoissa!
> Rahaa saat palamaan niin paljoin kuin laitat. Tosin olen huomannut,
> että kannattaa tehdä kerralla kunnolla niin ei tarvitse sitten
> myöhemmin katua ja korjailla. Eli lattia kannattaa EHDOTTOMASTI
> laittaa kunnollinen. Riippuen navetan iästä siellä tuskin on kamalasti
> rautaa tai vaihtoehtoisesti voi löytyä vaikka mitä hetekan rungoista
> alkaen. Routa eristäminen kannattaa tehdä kunnolla. Ja kun teet
> sisäpuolen lattian uudestaan, niin kannattaa ulkopuolinenkin
> routaeristys tehdä korjata. Hinta pompsahti taas :)
Ajatuksena on tosiaan tehdä kerralla valmista, nuo kesken jääneet
projektit kun roikkuu äkkiä sen kymmenen vuotta kun ei enää
inspiroikaan... :) Juuri tänään kävin taas landella ihmettelemässä,
ajatuksena oli laittaa samalla ulkopuolinen routaeristyskin kuntoon.
Samalla ajattelin madaltaa pihaa navetan ympärillä noin puolella
metrillä, savimaa on sen verran elänyt vuosien saatossa, että navetta
alkaa olla ikävästi kuopan pohjalla.
> Jos on vielä jotain kysymyksiä niin voin koettaa vastailla.
Kiitos vastauksista, näistä saa hyvin osviittaa siitä miltä projekti
näyttää. Enköhän tälläkin palstalla kysele neuvoja vielä useaan kertaan
ennen projektin valmistumista! :)
-Joose
Joose
> Meillä tehtiin perusteellinen navetan saneeraminen toimistotiloiksi n. 10
> vuotta sitten ja tulokseen olen tyytyväinen.
> Itse tekisin juuri toisinpäin kuin sinä ajattelit, eli lämpimät tilat
> alakertaan ja kylmät ylös.
Kerropa toki perustelut ratkaisulle!
> Navetan hajut saa pois höyrypesulla. Eriste kannattaa miettiä hiirien ja
> rottien kannalta, eli sellainen, mistä ne eivät niin tykkää.
> Lämmitysratkaisut kannattaa myös miettiä kunnolla. Mikäli tarkoituksena on
> käyttää maalämpöä, lämmitys- ja ilmastointiratkaisu hoitunee samalla kertaa
> ilmalämmityksellä.
Maalämpö on tulossa. En ole hirveästi eri lämmönjakoratkaisuihin ehtinyt
vielä tutustua, joten kuulisin mielelläni lisää!
> Voin kertoa lisää kokemuksista, mikäli kiinnostaa.
> Meidän navetta sijaitsee myös "Etelä-Suomessa, n. 50 km Helsingistä, joten
> talvet ovat lauhoja".
Kaikkea muutakin kuulisin mielelläni. Vaikka sähköpostilla jluukkan ät
hut piste fi.
-Joose
Ripa
"Joose" <osoi...@ei.ole> wrote in message
> Ripa kirjoitti:
> > Meillä tehtiin perusteellinen navetan saneeraminen toimistotiloiksi n.
10
> > vuotta sitten ja tulokseen olen tyytyväinen.
> > Itse tekisin juuri toisinpäin kuin sinä ajattelit, eli lämpimät tilat
> > alakertaan ja kylmät ylös.
>
> Kerropa toki perustelut ratkaisulle!
Alakerta on taloudellisempi pitää lämpimänä. Yläkerta voi olla vaikkapa
täysin lämmittämätön.
>
> > Navetan hajut saa pois höyrypesulla. Eriste kannattaa miettiä hiirien ja
> > rottien kannalta, eli sellainen, mistä ne eivät niin tykkää.
> > Lämmitysratkaisut kannattaa myös miettiä kunnolla. Mikäli tarkoituksena
on
> > käyttää maalämpöä, lämmitys- ja ilmastointiratkaisu hoitunee samalla
kertaa
> > ilmalämmityksellä.
>
> Maalämpö on tulossa. En ole hirveästi eri lämmönjakoratkaisuihin ehtinyt
> vielä tutustua, joten kuulisin mielelläni lisää!
Rakennuslupa edellyttänee koneellista ilmanvaihtoa, siinä syy. Taitaa olla
kokonaisuuden kannalta myös edullisempi.
>
> > Voin kertoa lisää kokemuksista, mikäli kiinnostaa.
> > Meidän navetta sijaitsee myös "Etelä-Suomessa, n. 50 km Helsingistä,
joten
> > talvet ovat lauhoja".
>
> Kaikkea muutakin kuulisin mielelläni. Vaikka sähköpostilla jluukkan ät
> hut piste fi.
Laitoin yhteystiedot sähköpostilla.
Ripa
Kari E
> Kari E kirjoitti:
>> Millä ajattelit lämmittää rakennuksen? Kannattaa varmaan varautua
>> siihen että esim. sähkö (luultavasti öljy myös) maksaa vähintään
>> kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna viiden vuoden kuluttua.
>
> Maalämpö on tulossa: vieressä on sopivasti peltoa putkistolle ja isoissa
> tiloissa tuo on edullisin ratkaisu. Talossa on noin 200 neliötä ja
> navettaan taas on tulossa alas viileätä tilaa noin 150m2 ja ylös
> lämmintä tilaa saman verran. Talossa normaali huonekorkeus, navetan
> alakerta aika matala (210cm?) ja ylinen korkea (1,7m laidoilla 3,7m
> keskellä), eli kuutioita riittää. Öljyn ja suoran sähkölämmityksen
> suljin heti pois, pelletti pääsi finaaliin, mutta luulen sen
> hinnannousun olevan lähitulevaisuudessa kaikista jyrkin.
Jos sulla on omaa metsää niin joku puilla lämpiävä kamina (tai useampi)
olisi varmaan hyvä noissa alakerran tiloissa. Eli maalämmöllä
(=sähköllä) pidettäisiin peruslämpö ja sitten kun remonttivillitys
tulisi päälle niin puilla lämmittämällä nostettaisiin lämpö jonnekin +15
paikkeille. Puiden tekeminen kävisi jopa hyötyliikunnasta eikä
muutenkaan puuhana ole niitä kauheimpia, riippuen tietenkin mistä tykkää.
Ripa
- Saneeraus vaatinee rakennusluvan
- Edellisestä seuraa, että jätevesiasiat on pantava kuntoon samalla kertaa
- Edelleen: asuinrakennuksen ja navetan jätevesiasiat kannattaa yhdistää,
kuten myös puhdas vesi
- Routaeristys ja salaojitus on myös huomioitava, samalla kannattaa vetää
vesi- ja viemäriputket, sekä hoitaa sähköistys- ja tietoliikennekaapelit
- Ilmastointi ja wc + pesutilat kannattaa tehdä samalla kertaa
- Ruokailumahdollisuus, esim. pieni keittiö, ym.
- Alakerrassa on jo valmiiksi melko hyvä lämpöeristys. Seiniin uusi pinnoita
saneerauslevyillä, joissa on myös esim. 60 mm polyuretaani + folio. Tulee
valmista kerralla ja tulee säästöä lämmityskustannuksissa
- Ikkunoiden karmit kannattaa uusia + niihin kolminkertaiset lasielementit
- Jos maalämpöpumppu tulee käyttöön, siihen kylkeen sopiva esim.
ilmalämmitys. Samalla hoituu vaadittava ilmastointi
- Täytyy myös huomioida rakennusluvassa vaadittava huonekorkeus 250 cm, eli
navetan lattiaa täytyy laskea
- Alakerta kannattanee osastoida, mikäli halutaan autoja remontoida
lämpimässä tilassa
- Yläkertaa ei kannattane tehdä lämpimäksi ollenkaan
Yleensä jos jotain tekee, se kannattaa tehdä kunnolla
Ripa
"Kari E" <ma...@suomi.joo> wrote in message
news:45c6bac7$0$31520$9b53...@news.fv.fi...