klapikone
Hannu Marttila
Vuokrattu? Hintaluokka? Minkä paksuiseen pölliin kone pystyy?
HM
sokkeli
moottorisahat alk. 1000 mk/168 e. Ei pahemmin maksimi- tai minimirajaa
pölleissä ja kunto kohenee. Just luin jostain noista klapikoneiden testeistä
(olikohan Puutarha-lehti), ja surkeita olivat. Käsipelillä se sujuu
paremmin.
Paitsi jos haluat kivan lelun...
Ainoat klapikoneet millä jotain todella tekee on traktorivetoisia. Hanki
traktori!
Simmottis
--
\\
c"_3 - Sokkeli -
""
"Hannu Marttila" <hmar...@welho.com> kirjoitti viestissä
news:2Fc89.260$Q8.9...@reader1.news.jippii.net...
Kalevi Mäkinen
"sokkeli" <sauli.t...@kangasala.fi> kirjoitti
viestissä:ajsekr$cj5$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Fiskarsin kirves alk. 129 mk/21,70 e, kaarisaha samaa hintaluokkaa,
> moottorisahat alk. 1000 mk/168 e. Ei pahemmin maksimi- tai minimirajaa
> pölleissä ja kunto kohenee. Just luin jostain noista klapikoneiden
testeistä
> (olikohan Puutarha-lehti), ja surkeita olivat. Käsipelillä se sujuu
> paremmin.
Samaa mieltä.
Tuskailin aikani pöllikasan kanssa kunnes tajusin ostaa Fiskarsin
halkomakirveen. Sen jälkeen pilkkominen on ollut lasten leikkiä; päivässä
pilkkoo kunnon halkaisukirveellä saman mitä tavallisella kolmessa päivässä.
Kalevi
Markus Vuori
>
> Samaa mieltä.
> Tuskailin aikani pöllikasan kanssa kunnes tajusin ostaa Fiskarsin
> halkomakirveen. Sen jälkeen pilkkominen on ollut lasten leikkiä; päivässä
Minultakin yksi ääni tälle menetelmälle.
yst.terv.
--
Markus Vuori | ASCII ribbon campaign ( )
Jyväskylä, Finland | - against HTML email X
mar...@vuoret.net | & vcards / \
Harri Ilmari Toivonen
news:2_j89.317$Q8.1...@reader1.news.jippii.net...
Halkominen on kuitenkin se kaikkein pienin homma tuossa savotassa, kun aika
kuitenkin kuluu siihen, kun ne pöllit on sahattu ja kannettu
halkomispaikalle (ja tietty pinottu kuivamaan halkomisen jälkeen). Isonkin
pöllipinon halkoo kyllä tunnissa sen jälkeen. Tietysti em. tarvikeluetteloon
kannattaa vielä lisätä kunnon halkomistukki halk. >=30 cm ja korkeus
vähintään lanteen korkeus.
Harri
Marko V
kuitenkin suht pitkällä varrella ja halkaisukiiloilla. Hintaa oli 42 egee ja
mukana tuli vielä veitsenteroitin ;-) Kyllä toimii, molemmat.
Marko
"Markus Vuori" <mmv...@yahoo.co_m.invalid> wrote in message
news:slrnam3lgo....@mountain.humppa.jyu.fi...
Jouni K
Harri Ilmari Toivonen wrote in message ...
>Halkominen on kuitenkin se kaikkein pienin homma tuossa savotassa, kun aika
>kuitenkin kuluu siihen, kun ne pöllit on sahattu ja kannettu
Riippuu aika paljon puusta. Juuri kaadettiin pihalta n. 20 metriset kuusi ja
koivu. Oksattomat koivupölkyt halkesi kevyellä kopauksella mutta
tiheäoksaisen kuusen halkominen kävi kyllä työstä.
Siinä hikoillessa aloin jo funtsia että saisiko hydraulisesta pullotunkista
tehtyä halkaisukoneen, sähkömoottori vaan heiluttamaan sitä tunkin vipua :-)
Voisi olla aika hidas vempele, halkaisuterä pitäisi ainakin hitsailla
sellainen että pölli menisi kerralla riittävän moneen palaan. Ja
riittäisiköhän parin tonnin puristus hankalimpiin tapauksiin.
KajBre
kuljettaa klapikonetta vielä vakituisen asunnon ja kesämökin välillä, niin
esim. Palax 55 klapikone olisi aika mukava konemalli. On tullut tälläinen
hankittua kolmen talouden yhteiskäyttöön.
Sitä saa sähkö- tai polttomoottorilla varustettuna (sähkömoottori vaatii
3-vaihevirran). Se nyt ei tosin ole tarkoitettu kovin paksun pöllin
käsittelyyn. En nyt ihan muista mikä siinä olisi pöllin maksimipaksuus.
Taitaa olla kuitenkin lähellä 30 cm (pöllin halkaisija siis). En ole itse
tätä konetta muuta kuin vähän kokeillut, mutta pätevältä peliltä se kyllä
tuntuu.
Hinta liikkuu jossain reilun tuhannen euron paikkeilla. Netistä löytyy lisää
tietoa seuraavasta paikasta:
http://www.terastakomo.com/tt/55.html
Kaj B.
"Hannu Marttila" <hmar...@welho.com> kirjoitti
viestissä:2Fc89.260$Q8.9...@reader1.news.jippii.net...
Jussi
news:2Fc89.260$Q8.9...@reader1.news.jippii.net...
> Kokemuksia kesämökkiläisen / omakotiasukkaan klapikoneesta? Ostettu?
> Vuokrattu? Hintaluokka? Minkä paksuiseen pölliin kone pystyy?
Kesämökkiläinen, joka tekee klapeja myös parille tutulle. Itse tehty
massapyörä, jossa halkaisuterä. 3 vuoden käyttökokemuksen perusteella
turvallinen, lähes äänetön ja tekee klapia yhdelläkin kädellä noin 5 kertaa
nopeammin kuin Fiskarssin parhaalla halkaisukirveellä. Huoltovapaa ja
pitkäikäinen. Tätä käytettäessä ei tosin kunto kyllä kohene.
Valmistuskustannukset noin n.4tmk:aa. Noin 30cm halkaisijaltaan alkaa olla
aika iso laitteelle.
Sarjavalmisteisista ei ole mitään tietoa...
-Jussi-
Markku Nevalainen
>
> Tietysti em. tarvikeluetteloon
> kannattaa vielä lisätä kunnon halkomistukki halk. >=30 cm ja korkeus
> vähintään lanteen korkeus.
Tuo halkaisija kuulostaa sopivalta, mutta lanteenkorkuinen hakkuutukki
tuntuu korkealta, ainakin vaikeampien pöllien halkomisessa.
Joku vuosi sitten tuttava kysäisi virne silmäkulmassaan mökillään,
että kiinnostaisiko halkoa tuo pikkukasa kuusipöllejä tuosta saunan
nurkalta.
Ilman muuta lupasin, koska pöllit eivät olleet 15..20 cm paksumpia, ei
juuri oksia, eikä kasa ollut kovin iso.
Mutta nuo täyspihkassa olleet kuuset olivatkin _helvatan_ hankalia ha-
lottavaksi. Tavallinen saunakirves pomppasi pois kuin kumista, seuraa-
vaksi kokeiltu isompi kirves upposi puoli senttiä, ja liimaantui tiuk-
kaan kiinni pihkaiseen pölliin.
Lopulta löytyi nurkista aivan käyttämöttmänä ollut, ja isännän raskaaksi
moittima, lahjaksi saatu iso Spalter-halkaisukirves.
Jopa Spalter, "kirves joka ei ikinä tartu kiinni" nappasi aluksi tosi
tiukasti pöllin pihkaan kiinni. Terä ei uponnut näihin kumipuihin riit-
tävän syvälle, että levitysmekanismi olisi ehtinyt mukaan.
Kun lopulta laittoi suht matalan, vain noin 40 cm korkuisen hakkuu-
tukin, siihen kuusipöllin, ja heläytti Spalterilla niin paljon kuin
ikinä pystyy, niin kuusipöllit alkoivat antautua.
Kun tekniikan oppi, niin loput puut menivätkin jo näytösluontei-
sesti, talon väen ihastellessa.
No joo, tällä stoorilla tarkoitan sanoa, että jos hakkuupölli on
lanteen korkuinen, niin isolla Spalterilla ei uskalla laskea menemään
niin paljon kuin olkavarsista lähtee.
Jalat ovat kuitenkin tulilinjalla. Hiukan sivuun, tai pahimmassa
tapauksessa hutina pöllin etupuolelle ilmaan osunut isku heittelee
kirvestä kummasti.
Silloin on parempi että kirves hamuaa seuraavaksi vaikka turpeeseen,
mieluummin kuin omaan nilkkaan.
MNe
vesa kajander
kovalla pakkasella!
Yleensä alle 30cm pöllit menee hyvin kirveelläkin. Siis juuri ne,joihin
myydään niitä autuaaksi tekeviä klapikoneita. 40-50cm tyvipuiten kanssa saa
huhkia olan takaa, mutta eipä taida koneistakaan olla apua.
"Markku Nevalainen" <m...@iki.fi> wrote in message
news:3D61F5...@iki.fi...
JL
pölkynpäästä yksi, tilalle ostin juuri samaisen 1500 mallin ja kylä lähtee.
Jouni
"Marko V" <mark...@invalid.yahoo.com> kirjoitti
viestissä:ajslsr$o8f$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Hannu Marttila
On se metkaa, että kun kysyy kokemuksia klapikoneesta, saa vastauksia vain
niiltä, joilla kokemuksia selvästikään ei ole.
Fiskarsin halkaisukirves minullakin on, vaan kun lääkäri kehotti
suhtautumaan maltillisesti kirveen kanssa heilumiseen, saanee kai sentään
kysellä vaihtoehdoista. Ne isot pöllit kun ei muuten liikahda pihalta (ja
vähän naapurinkin pihalta).
Viikonloppumökkiläisellä voi olla mielessä muutakin liikuntaa - ja mikä
h-tin pakko mökillä on saada liikuntaa?
Niin että asiaan: joku mainitsi klapikonetestin jossain puutarhalehdessä.
Onko tarkempaa tietoa?
HM
"Hannu Marttila" <hmar...@welho.com> kirjoitti
viestissä:2Fc89.260$Q8.9...@reader1.news.jippii.net...
sokkeli
(tyhjä liike enne kuin halkaisuterä ottaa kiinni) ja samoin koneiden
avuttomuus juuri noiden isompien pöllien kanssa, raja tulee vastaan juuri
siinä kohtaa mitkä on helppo muutenkin kirveellä huitaista ja ne isot pöllit
jää siis kuitenkin käsipelillä pilkottavaksi.
Henk.koht. kokemusta on klapikoneista, niin valmismalleista kuin
kotivärkeistäkin, eikä kovin mairittelevia. Kotikoneissa kun nuo
työturvallisuus asiat ovat useimmiten retuperällä tai kauempanakin, samoin
useissa vanhemmissa valmismalleissakin. Eikä ne tosiaan jaksa paksuja tai
oksaisia pöllejä yhtään sen paremmin kuin miesvoiminkaan.
Edelleen vannon Fiskarsin nimeen (Ja Partnerin), vanhasta Billnäsistä kun
varsi katkesi ja uutta vuollaan.
Simmottis
--
\\
c"_3 - Sokkeli -
""
"Hannu Marttila" <hmar...@welho.com> kirjoitti viestissä
news:%yv89.29$X7.1...@reader1.news.jippii.net...
Olli
Ei ehkä ihan klapikone mutta tällaisella äitimuori nykyään puut pilkkoo. On
ainakin turvallinen ja ihan kätevä pienemmille puille, tehoaako hyvin
isompiin pölleihin, niin sitä en tiedä.
tolli
"Hannu Marttila" <hmar...@welho.com> wrote in message
news:%yv89.29$X7.1...@reader1.news.jippii.net...
Jopi
koivuvanhusta ei pilkota millään muulla konstilla. Ei tehonnut paraskaan
Fiskarssi eikä auttanut pakkanen. Konevuokraamon pienimmällä (puristusvoima
4 tonnia, hinta 33 e/vrk) halkesivat isoimmatkin pöllit. Ei haitannut oksat
eikä ikivanhat rautanaulat.
Jopi
"vesa kajander" <vesa.k...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:ajsvp7$b36$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Kare Pietilä
> Henk.koht. kokemusta on klapikoneista, niin valmismalleista kuin
> kotivärkeistäkin, eikä kovin mairittelevia. Kotikoneissa kun nuo
> työturvallisuus asiat ovat useimmiten retuperällä tai kauempanakin, samoin
> useissa vanhemmissa valmismalleissakin. Eikä ne tosiaan jaksa paksuja tai
> oksaisia pöllejä yhtään sen paremmin kuin miesvoiminkaan.
Minusta taas kaupallisten tuotteiden rasittavin piirre on ylimitoitettu
turvallisuus. Kahden käden katkaisin estää tekemästä töitä sillä aikaa
kun hydraulitunkki alkaa vinkua.
Parhaassa näkemässäni kotikoneessa oli pitkä syöttökouru, vauhtipyörässä
paljon massaa ja halkaisuterässä todella loiva kiilla. Sinne saattoi
heittää melkein mitä vain.
--
Blah blah blah...
sokkeli
Vekkuli vehje...ja taas tuli todistettua että usein yksinkertainen on hyvä
ratkaisu. Nuo "lisälaitteet" huvittavat vaikka varmaan toimivia ovatkin.
Mitähän ne seuraavaksi kehittävät Logmaticiin? Sarjatulivalmius? =o)
"Olli" <olli....@invia.fujitsu.removethis.com> kirjoitti viestissä
news:ajv94k$dp7$1...@isokari.icl.fi...
sokkeli
> Minusta taas kaupallisten tuotteiden rasittavin piirre on ylimitoitettu
> turvallisuus. Kahden käden katkaisin estää tekemästä töitä sillä aikaa
> kun hydraulitunkki alkaa vinkua.
Totta tuokin...Kahden käden katkaisin ilmeisesti vaatii pöllin syöttöä
hallitulla potkaisulla?
Tiedän vaan tapauksia missä kotikutoiset laitteet ovat aiheuttaneet aika
rajujakin tapaturmia...
Harri Ilmari Toivonen
> >
> > Tietysti em. tarvikeluetteloon
> > kannattaa vielä lisätä kunnon halkomistukki halk. >=30 cm ja korkeus
> > vähintään lanteen korkeus.
>
> Tuo halkaisija kuulostaa sopivalta, mutta lanteenkorkuinen hakkuutukki
> tuntuu korkealta, ainakin vaikeampien pöllien halkomisessa.
Joo. Melkein kokemuksesta voisin sanoa, että se tukki PITÄÄ olla korkea, kun
muuten voi olla aika vaarallista puuhaa, kun se kirves ei osukaan kunnolla
pölliin tai pölli menee halki helpommin kuin kuvittelitkaan. Jos tukki on
sellainen puolimetrinen, siinä käy helposti niin, että kirves jatkaa matkaa
törmäämättä tukkiin ja sitten on vain tuuria onko se jalka siinä
seuraavana?!?
> Joku vuosi sitten tuttava kysäisi virne silmäkulmassaan mökillään,
> että kiinnostaisiko halkoa tuo pikkukasa kuusipöllejä tuosta saunan
> nurkalta.
> Ilman muuta lupasin, koska pöllit eivät olleet 15..20 cm paksumpia, ei
> juuri oksia, eikä kasa ollut kovin iso.
>
> Mutta nuo täyspihkassa olleet kuuset olivatkin _helvatan_ hankalia ha-
> lottavaksi. Tavallinen saunakirves pomppasi pois kuin kumista, seuraa-
> vaksi kokeiltu isompi kirves upposi puoli senttiä, ja liimaantui tiuk-
> kaan kiinni pihkaiseen pölliin.
Jaa. Kirves tietysti vaikuttaa asiaan kummasti ja halkomisessa ei saa kuin
sormet kipeiksi liian pienellä kirveellä. Tietysti liian isokin tuntuu taas
raskaalta, mutta puolimetrinen kirves on varmasti liian pieni. Uudet iso ja
keskikokoinen Fiskarssit ovat olleet kyllä todella hyviä!
Viime kesänä tuli halottua noin 20 mottia pölleja (paljon kuustakin) aika
nopeasti huomasi, että oksainen pölli halkeaa sen suurimman oksan
'suuntaisesti' parhaiten ellei sitten ole jo valmista halkeamaa jossain.
Kyllähan se isokin pölli halkeaa viimeistään neljällä iskulla ja silloin
pitää olla todella iso ja oksainen. Jäätyneet pöllit ovat huomattavasti
helpompia.
> Kun lopulta laittoi suht matalan, vain noin 40 cm korkuisen hakkuu-
> tukin, siihen kuusipöllin, ja heläytti Spalterilla niin paljon kuin
> ikinä pystyy, niin kuusipöllit alkoivat antautua.
> Kun tekniikan oppi, niin loput puut menivätkin jo näytösluontei-
> sesti, talon väen ihastellessa.
> No joo, tällä stoorilla tarkoitan sanoa, että jos hakkuupölli on
> lanteen korkuinen, niin isolla Spalterilla ei uskalla laskea menemään
> niin paljon kuin olkavarsista lähtee.
> Jalat ovat kuitenkin tulilinjalla. Hiukan sivuun, tai pahimmassa
> tapauksessa hutina pöllin etupuolelle ilmaan osunut isku heittelee
> kirvestä kummasti.
Näin juuri. Mutta itse en kuitenkaan pidä noin matalasta tukista ainakaan
jatkuvati, kun siinä voi käydä hassusti ja sitten se talon väki
ihmetteleekin;-) Minusta työasentokin on parempi pidemmällä tukilla.
> Silloin on parempi että kirves hamuaa seuraavaksi vaikka turpeeseen,
> mieluummin kuin omaan nilkkaan.
Kun kirveen terä on hiukan ylempänä kuin kädet terän osuessa pölliin, ei
siinä minusta ainakaan pääse nilkkoja hakkaamaan ainakin jos tukki (ja
kirves) on riittävän iso. Voi tietty olla hiukan makuasiakin mihin on
tottunut ja kuinka kumarassa. Kun kädet ovat ylempänä, niin terä jatkaa sitä
ympyrän kehää ja ei välttämättä osukaan tukkiin, jos se on alhaalla.
Harri
Olli
joiden sisään puita niin paljon kuin mahtuu. Ne sitten halotaan tällä
"liukukirveellä" ja nostellaan valmiit klapit pinoon. Periaate kuitenkin se
ettei jokaisen halkaisun jälkeen tarvitse kumarrella laittamaan uutta pölliä
pystyyn.
tolli
"sokkeli" <sauli.t...@kangasala.fi> wrote in message
news:ajvdbc$bce$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
ti...@roskaa.koti.tpo.fi
wrote:
>Mutta nuo täyspihkassa olleet kuuset olivatkin _helvatan_ hankalia ha-
>lottavaksi. Tavallinen saunakirves pomppasi pois kuin kumista, seuraa-
>vaksi kokeiltu isompi kirves upposi puoli senttiä, ja liimaantui tiuk-
>kaan kiinni pihkaiseen pölliin.
Kuulostaa tutulta...
Tein viime kesänä samaa kotipihassa ja kehitin helpottavan tekniikan:
Lyödään kirves lujasti pölliin kiinni, nostetaan pölli kirveen mukana
ilmaan ja käännetään se lakipisteessä ympäri siten että alas tullessa
kirveen hamarapuoli osuu hakkuupölkkyyn ja pölli huomattavasti
kirvestä painavampana painaa itsensä halki.
Pienellä harjoittelulla tuolla tekniikalla halkesi kaikki mitä vastaan
tuli kahdella huitasulla. Varsinkin jos käytti hakkuupölkkynä sopivan
korkuista kiveä.
Timo Koukkari
Mikko Koivisto
> Kokemuksia kesämökkiläisen / omakotiasukkaan klapikoneesta? Ostettu?
> Vuokrattu? Hintaluokka? Minkä paksuiseen pölliin kone pystyy?
Eipä mulla kovinkaan kummoisia omakohtaisia kokemuksia ole. Lähinnä
ollessani myyjänä K-raudassa seurasin sivusta kun työvälinemyyjä myi
useita kymmeniä klapikoneita. Monet ovat kehuneet Fiskarsin kirvestä,
mutta ainakin näillä pienillä klapikoneilla, mitä me myytiin, oli täysin
toinen kohderyhmä (minkä taisi nuo kaikki unohtaa...), kuin noilla
Fiskarsin kirveillä.
Ne on mun mielestä omiaan vanhuksille ja sellaisille, joilla on vaikkapa
huono selkä. Eihän niihin mitään megaisoa pölliä mahdu, mutta tuskin
sellaisen megaison pöllin nostelu tekee hyvää niille vanhuksille &
selkäsairaille. Eli jälleen sanoisin, että siihen menee kohderyhmälle
sopivat pöllit.
Itse en ole sellaista tosiaan muuten käyttänyt, kuin joitakin kertoja
piti tietysti asiakkaille näyttää, että miten hyvin se pölli sillä
halkeaa. Muutamat isännät eivät uskoneet, vaan toivat mökiltään jonkun
pöllin, joka sitten näytteeksi halkaistiin. Kaikki meni halki kyllä
varsin helposti.
Eihän se kone tietysti hirmu nopea ole, mutta kyllä se kaikki testatut
pöllit halkaisi aina. Eli ehkäpä sellainen mökkiläisen kone.
Niitä koneita (muistaakseni merkiltään Woody tms., K-Raudoista ja
Rautioista ainakin löytyy) oli kahta kokoa. Pienempään meni 37cm pitkät
ja isompaan 52cm pitkät pöllit. Paksuuksia en oikein muista enää. Kyllä
me sillä melkoisia halkoja kokeiltiin. Eihän ne kaikista paksuimmat
tietysti kerralla menneet, kun ei se terä siihen keskelle osu. Lähinnä
isoista lähti palasia, eli kyllä nekin meni usemmalla yrityksellä ajan
kanssa. Ainakin se pienempi toimi ihan tavallisella verkkovirralla.
Pienemmän hinta oli silloin vähän päälle 2000mk ja isompi oli about
4000mk.
Ota pölli mukaan, ja mene rautakauppaan testaamaan. :)
Mikko
Risto
tukkirekan vetoautollista puita eli noin 340 kiintokuutiota. Ostan
aina järeää lahoa kuusentyveä. Sahaan puut ensin metrin mittaisiksi,
sitten halkaisen ne talvella _kovalla_ pakkasella isoimmalla Fiskarsin
kirveellä. Metrin pölli pystyyn maahan, ja suorastaan kilahtaa halki.
Kesällä ei tästä hommasta tule yhtään mitään.
Metrihalkojen etuna on se, että ne on helppo pinota ryhdikkäisiin
pinoihin, jotka eivät ole maata vasten. Siinä ne säilyvät maatumatta
hyvin kauan. Lisäksi niiden kärrääminen auton peräkärryllä ystäville
ja kylän miehille on helppoa. Koittakaapa auton peräkärryllä kärrätä
tai muuten käsitellä klapeja.
Halot sahataan klapeiksi vasta loppukäyttäjän luona
kottikärrymatkan päässä liiteristä. Ja suoraan sisään. Klapeja ei pidä
heittää liiteriin sikin sokin vaan ne pitää latoa, jotta niitä
mahtuisi tarpeeksi paljon. Maksaa vaivan. Ja jotta pinot eivät
kaatuisi, pannaan aina välillä sidepuiksi peräkkäisten pinojen väliin
metrihalkoja (aika harvaan riittää hyvin). Pinot pannaan sen verran
harvaan, että yksi metrihalko sitoo kahta klapipinoa, eli klapipinojen
väliin jää peräti yhden klapin suuruinen rako (klapihan on kolmasosan
halosta pituudeltaan). Tämä on käytännön sanelema juttu, sillä
latominen on sen verran epätarkkaa puuhaa, että jos tiheämpään pyrkii,
alkaa pino kaatua latojaan päin.
Metrihalot ja niiden pätkiminen vasta kottikärrymatkan päässä
liiteristä on hyvä säilyttämisen ja kuljettamisen suhteen, mutta siinä
on sellainen haittapuoli, että kun sahaaminen tehdään vasta juuri
ennen liiteriin viemistä, niin talvella tulee sahanpurua sisälle. Jos
sahataan tukit heti 33 cm mittaisiksi ja tehdään suoraan klapeja,
tulee sisälle kieltämättä huomattavasti vähemmän roskaa. Asioilla on
monta puolta.
Mutta nyt vasta otsikkoon: Olen samaa mieltä monen muun kanssa
siitä, että ainoa kunnon klapikone on traktorikäyttöinen. Ne käsin
kannettavat rautakaupan klapikoneet tulevat ehkä kyseeseen jonkun
vanhuksen tai vammaisen tapauksessa, jos ei pysty kirvestä käyttämään.
Kovin ovat hitaita. Mielestäni hyvä vertauskohta on lumilingot: Kallis
talutettava lumilinko tuskin pärjää hyväkuntoiselle lumikolan
käyttäjälle. Mutta traktorikäyttöinen lumilinko tekee tien levyistä
uraa juoksuvauhtia...
Risto
Markku Nevalainen
>
> Mielestäni hyvä vertauskohta on lumilingot: Kallis
> talutettava lumilinko tuskin pärjää hyväkuntoiselle lumikolan
> käyttäjälle.
Lingon 5..10 hp teholle ei ihmisruumiin 0.6 hp teho anna kovin-
kaan kummoista vastusta.
Vaikkapa joku 1..2 m levyisen, suorahkon tien avaamiseen menee
lumilingolla vain kolmasosa siitä ajasta kuin kolamiehellä.
Ahtaissa paikoissa tilanne tasoittuu, kun nurkat, porraspielet
ym. vaativat lapioviimeistelyä koneen jäljiltä.
> Mutta traktorikäyttöinen lumilinko tekee tien levyistä
> uraa juoksuvauhtia...
Näin on, toisessa threadissa oli puhetta 600 m tien auraa-
misesta. Sellaiseen käsikäyttöiset vehkeet ovat liian
hitaita ja heppoisia.
MNe
Kare Pietilä
> Pienellä harjoittelulla tuolla tekniikalla halkesi kaikki mitä vastaan
> tuli kahdella huitasulla. Varsinkin jos käytti hakkuupölkkynä sopivan
> korkuista kiveä.
Kirveesi on alimitoitettu.
--
Blah blah blah...