Siporexin huonot puolet
Jontte
joka paikassa olevan pelkkää hyvää sanottavaa, ja kaikki ei ole edes Siporex
myyjien puheita :) Kai Siporexilläkin on jotain huonoja puolia. Onko kellään
tietoa tai kokemuksia Siporexin huonoista puolista tai siitä rakentamiseen
liittyvistä onglemista/hankaluuksista?
Jontte
Sami Vastela
jos aiot kiinnittaa seinaan jotain raskaampaa, niin ei onnistu muutin kuin lapi
pulttaamalla, tosin esim. kierretanko on helppo hakata vasaralla lapi ko.
seinasta. Eipa tosin kyprokki ole yhtaan sen parempi.
Sami
MK
ainakin meillä 70-lukuisessa rivarissa, jossa nyt on muutenkin
kaikenlaista kivaa. Seinät harkkomuurattuja, talo kaksikerroksinen ja
liikuntasaumoja ei ole.
Meillä on seinät halkeilleet monesti niiltäkin kohdin, missä sokkeli
on pysynyt ehjänä. Joissain asunnoissa nämä halkeamat lisäksi elävät
karvan verran vuodenajoista riippuen, joten tapettihommelit on vähän
hankalia.
Eli siis siporex-rakentajan tulee ehdottomasti tehdä kaikki taiteen
sääntöjen mukaan, muuten ei tule hyvää. Materiaalihan sinänsä on
varsin helppo työstää, kiinnittäminen siporexiin tosin on
ongelmallista välillä. Lisäksi kiinnikkeet eivät saa olla syöpyvää
kamaa.
MK
Jyrki Sandt
estämiseksi, mutta nykyisin ohjeet kehoittaa laittamaan 2 kpl 8 mm:n rautaa joka
neljänteen harkkovarviin sekä vielä erikseen ikkunoiden ym. aukkojen alapuolelle.
Kutustumishalkeamia tulee taatusti esim. missä paksu (375 mm) seinä jatkuu ohuena
(100 mm). Sisäseinissä tulee ehdottomasti käyttää lasikuitukangasta tasoitteen
alla tai vaihtoehtoisesti lasikuitutapettia tasoitteen päällä, jolloin halkeamat
eivät tule näkyviin. Jätin kankaan pois teknisen tilan seinästä, josta on hyvä
seurata väliseinälaattojen saumoja: kaikissa näkyy sellainen 0,1 mm:n halkeama.
Katto- ja välipohjalankkujen saumojen pohjaan pohjiin lienee hyvä laittaa
akryylimassaa tms. joustavaa tavaraa. Ainakin meillä noin joka toiseen saumaan
ratkesi pienoinen railo roiskapintaan, kun rakenteet kuivuivat ensimmäisen
lämmityskauden aikana. Ja tosiaan, ensimmäisen vuoden aikana ei tarvitse käyttää
ilmankostutuinta, kun kosteusprosentit kieppuu 65 ... 70:ssa.
Jyrki
TuoMejo
enkä ole keksinyt huonoja puolia.
En oikein allekirjoita tuota kiinnitysongeelmaa, hyviä muovitulppia käyttäen
minusta onnistuu mainiosti kaikki kiinnittäminen.
Varmasti kannattaa raudoitus tehdä ohjeiden mukaan, minulla ei ole
ulkoseinissä mitään halkeamia, vain 100mm:n väliseinissä on kahdessa kohtaa
halkeama, ja seinät on maalipinnalla. (tietysti lasikuitutapetti on hyvä)
Se rakennettaessa kannattaa huomata, että ostaa tai vuokraa kunnoliset
jyrsintätyökalut, niiden raudoitusurien ja sähköputkiroilojen jyrsintään,
helpottaa hommia rutkasti.
t. Jouni
z...@zz.zz
En tiedä voiko sitä hyväksi puoleksi sanoa, mutta eikös siporex
ole sellainen materiaali, josta vesi tulee todella nopeasti läpi?
Eli jos jossain putki fuskaa niin kyllä katto/välipohjapalkeista
sen huomaa varsin nopeasti. Samoin vesikaton tai piipun
juuren vuodot ym. Ja siporex myös kuivuu - eikä homehdu
kuin mahdollisesti pinnastaan - vai ?
In article <93fnjo$cr7$1...@nntp.teliafi.net>, "TuoMejo" <tuo...@yahoo.com>
wrote:
>Varmasti kannattaa raudoitus tehdä ohjeiden mukaan, minulla ei ole
>ulkoseinissä mitään halkeamia, vain 100mm:n väliseinissä on kahdessa kohtaa
>halkeama, ja seinät on maalipinnalla. (tietysti lasikuitutapetti on hyvä)
Meillä on ulkopinnalla talossa tiilivuoraus ja sen taakse en näe.
Mutta kyllä maalatuissa sisäseinissä on mielestäni paljonkin
hiushalkeamia, suurin osa todella kapeita mutta on myös reilumpia
vakoja. Sinänsä metka havainto on se, että alakerrassa, ovenkarmien
yläpuolella kapeissa 100 millisessä ei-kantavissa tahtoo hiushalkeama
uusiutua vaikka sen tasoitteella tasoittaa. Olisiko syytä käyttää
akryylimassaa seuraavalla kerralla? Sillähän kaiketi on
jousto-ominaisuumitä ei tuubitasoitteilla kait juuri ole?
Myös meillä (kuten joku muukin kirjoitti) kattopalkien saumoissa
on käytännössä kaikissa hiushalkeama - sinänsä harmiton.
Yläpuolella tuota halkeamaa ei juotoslaastissa näytä olevan.
Milläs maalilla muuten maalaatte sisä-siporex seiniä? Ihan
vaan lateksilla kuten remontti-ässä? Mitä tuo lateksin kalvo
vaikuttaa seinän hengittävyyteen? (taitaa sitä hengittävyyttä
tuhota kaikki pinnoitteet enempi tai vähempi)
Ja vielä: miten pinnoitetaan kellarikerroksen sisäpuolinen harkkoseinä,
siis maanvarainen? Maillä näyttää olevan paneli/kipsilevy, muovi , villa
ja itse harkko ja ulkopuolella sitten muut jutut patolevyineen ym.
Vähän tuota muovia vierastan, mutta ei kait sillä merkitystä ole
kun ilmanvaihto on kunnossa.
Jarkko Huttunen
>
>Ja vielä: miten pinnoitetaan kellarikerroksen sisäpuolinen harkkoseinä,
>siis maanvarainen? Maillä näyttää olevan paneli/kipsilevy, muovi , villa
>ja itse harkko ja ulkopuolella sitten muut jutut patolevyineen ym.
>Vähän tuota muovia vierastan, mutta ei kait sillä merkitystä ole
>kun ilmanvaihto on kunnossa.
Vetonit harkkotasoite (vai oliko se tiilitasoite) alle, sen päälle
pohjatasoite ja sen päälle puolestaan pintatasoite. Kosteisiin tiloihin
tarkoitettua tasoitetta, näin muistaakseni meillä. Ja maali päälle.
Jake
MK
harkkopöly pois, muuten eivät raudat tartu kiinni, vaan jäävät
"elämään". Tämä usein unohdetaan.
MK
On Tue, 9 Jan 2001 13:08:06 +0200, "Jontte" <z...@zzz.zzz> wrote:
Ville Keränen
Mihinkähän olet sitä laittamassa?
1. Siporex-omakotitaloissa on minusta huonoa ainakin u-arvot jotka jäävät
usein standardityypeillä seinissä jopa alle normiston. Tuo saadaan aikaan
kikkailemalla kompensaatioilla yläpohjassa. Itselle rakentaessa en lähtisi
tuossa asiassa kikkailemaan enkä säästämään, kukaan ei tiedä mitä sähkö
maksaa esimerkiksi 20 vuoden päästä.
2. Siporex-julkisivut halkeilevat herkästi lämpöliikkeistä ja pienistäkin
mekaanisista rasituksista. Korjaukset on hankalia ja kalliita.
Paikkauskorjaukset jäävät aina näkyviin.
3. Siporex vaatii suunnittelijalta paljon eikä halvin suunnittelija ole
välttämättä paras (ei tietenkään muissakaan materiaaleissa).
--
Ville
Jukka Siira
Puolueellinen varmasti olen kun moista taloa olen vääntämässä, eli lukekaa
varauksella :-)
>1. Siporex-omakotitaloissa on minusta huonoa ainakin u-arvot jotka jäävät
>usein standardityypeillä seinissä jopa alle normiston. Tuo saadaan aikaan
>kikkailemalla kompensaatioilla yläpohjassa. Itselle rakentaessa en lähtisi
>tuossa asiassa kikkailemaan enkä säästämään, kukaan ei tiedä mitä sähkö
>maksaa esimerkiksi 20 vuoden päästä.
U-arvot todella ovat huonommat kuin tavalisella puutalolla, mutta jostain
syystä väittävät todellisuuden olevan tarua kummallisempaa, eli
lämmityskustannukset eivät olekaan suuremmat kun verrataan tilavuudelta
samankokoisia taloja. Lieneekö syynä se että massiiviharkkotalossa ei kylmiä
siltoja seinissä käytännössä kait ole, kun seinät ovat pelkkää siporexia ja
pystysaumat on kahdella juotoksella katkaistua "seisovaa ilmaa (siis kun
verrataan perinteiseen rakentamiseen)...
>
>2. Siporex-julkisivut halkeilevat herkästi lämpöliikkeistä ja pienistäkin
>mekaanisista rasituksista. Korjaukset on hankalia ja kalliita.
>Paikkauskorjaukset jäävät aina näkyviin.
>
Oletko varma että halkeamat johtuvat runkorakenteesta, vai huonosta
rappauksesta tai pohjan/perustuksen pettämisestä? Rappauksia voidaan tehdä
monella tavalla....... ja kivitalon rappaus (siis myös tiili tai muut
vastaavat) kunnolla tehtynä maksaa kevyesti >200 mk/m2 (no ainakin täällä
susirajalla Oulun korvilla, etelän hinnoista en tiedä)
>3. Siporex vaatii suunnittelijalta paljon eikä halvin suunnittelija ole
>välttämättä paras (ei tietenkään muissakaan materiaaleissa).
Jos haluaa yksilöllisen talon, niin joka tapauksessa joudut uhraamaan
suunnitteluun, ellet satu olemaan alan ammattilainen??? Kaikilla
talotoimittajilla on kirjaset mistä löytyy valmisratkaisut
>--
>Ville
>
Olen siis vääntämässä pystyyn Siporex taloa ja jos huonoja puolia haetaan,
niin sähkötyöt eivät välttämättä ole niitä miellytävämpiä, jos verrataan
Kyprokista tehtyihin seiniin, eli lähes kaikki vedot joudutaan roilottamaan
ja putkittamaan, kun "tavallisessa" ratkaisussa voidaan "piuhat" tiputtaa
väliseiniin.... Toisaalta sama ongelma on kaikissa "kivitaloissa" (leca,
tiili, siporex, lammi yms.)
Otin myös yläpohjat siporex palkeilla ja talo on monikerrosratkaisu, eli
nosturifirman taloutta tuli kesän aikana tuettua ihan kiitettävästi....
Jos joku Oulun suunnalla liikkuessaan haluaa käydä ihmettelemässä, niin
heittäköön postilla...........
-Jukka-
Tomppa
>
>U-arvot todella ovat huonommat kuin tavalisella puutalolla, mutta jostain
>syystä väittävät todellisuuden olevan tarua kummallisempaa, eli
>
mitanneeta alle 0.20 arvoja.
Mitään referenssiä ei kuitenkaan annettu aj tutkimus on edeleen kesken.
>ja putkittamaan, kun "tavallisessa" ratkaisussa voidaan "piuhat" tiputtaa
>väliseiniin.... Toisaalta sama ongelma on kaikissa "kivitaloissa" (leca,
>tiili, siporex, lammi yms.)
>
Lammi harkkoihin tarvitsee porata/leikata vain aukot rasioille, toisaalta
siinä on monta työvaihetta käynnissä samaan
aikaan, joten ei sekään välttämättä ongelmitta suju. Lisäksi ne harkot on
aika painavia. Tarkoitan niitä ladottavia harkkoja.
>Otin myös yläpohjat siporex palkeilla ja talo on monikerrosratkaisu, eli
>nosturifirman taloutta tuli kesän aikana tuettua ihan kiitettävästi....
>
Ajattele tulevia säästöjä vakuutuksissa, se helpottaa;)
Markku Seppänen
<M8T86.20411$oL4.4...@news2.nokia.com>:
>
>Väittivät, että TTKK:lla käynnissä olevassa tutkimuksessa olisivat
>mitanneeta alle 0.20 arvoja.
>Mitään referenssiä ei kuitenkaan annettu aj tutkimus on edeleen kesken.
>[...klipetiklips...]
http://www.siporex.fi/proj/index.html
kertoo ilmeisesti tuosta samasta tutkimuksesta. Tutkimuksessa vertaillaan
_laskennallisesti_ tiiviydeltään l. vuotoluvultaan erilaisia teoreettisia
taloja:
"
- Tiivis rakenne n50 = 1 (esim. Jämerä-kivitalo)
- Normaali tiiviys n50 = 5….10 (tyypillisin suomalainen talo)
- Läpäisevä rakenne n50 = 15 (tavallinen vuotava rakenne)"
Sivusto jättää mainitsematta, että siporex- (l. Jämerä)-rakenteen lisäksi
_kaikki_ nykyiset uudisrakennevaihtoehdot kuuluvat luokkaan "tiivis
rakenne". Tutkimuksessa vertaillaan siis uusien siporex-rakenteiden ja
vanhojen muiden rakenteiden tiiviyttä. Pientalorakentajalle tämä on täysin
turhaa.
Sen sijaan sivusto kyllä myöntää siporex-rakenteiden huonon eristävyyden:
"Jämerä-kivitalon 375 mm paksun massiiviseinän U-arvo on 0,25 eli parempi
kuin määräykset edellyttäisivät.", (Nykyiset määräykset lämmöneristyksistä
ovat 16 vuotta vanhat, ja seinälle määritelty 0,28 raja tuli tietääkseni
voimaan jo 1978. Määräykset tulevat kiristymään lähivuosina.)
Johtopäätös tuosta 0.25 arvosta on silti surkuhupainen:
"Siporexilla on hyvä U-arvo".
Näin on taas todistettu musta valkoiseksi, ihan tutkimuksen avulla.
markku ;\