Kattolämmitys!
samppu
Hyviä/huonoja puolia!Aattelin asentaa ko.
lämmityssysteemin uuteen ok-taloon kun väi-
ttävät ettei lattialämmitys/parkettilattia sovi yhteen
lämpötilaerojen vuoksi!!
Vesa Ruusunen
From: "samppu" <sam...@surfeu.fi>
wrote in sfnet.keskustelu.rakentaminen
Subject: Kattolämmitys!
>Onko kellään kokemuksia kattolämmityksestä!
>Hyviä/huonoja puolia!Aattelin asentaa ko.
>lämmityssysteemin uuteen ok-taloon kun väi-
On kokemuksia ja ei kyllä kovinkaan hyviä. Huoneen ilma on kyllä
lämmin ja lämpömittarit näyttävät kivoja lukemia, mutta silti palelee.
Lattia nimittäin on viileä ja jalat eivät siitä tykkää yhtään. Pöydän
alle lämpösäteily ei pääse joten siellä ne jalat vasta palelevatkin.
Muistelen, että jos lattia on miellyttävän lämmin niin ilma voi olla
muutamia asteita kylmempikin, ilman että kokee kylmän tunnetta.
Joten ainakaan 17 vuoden kattolämmitteisessä talossa asumisen jälkeen
en voi tuota sinulle suositella.
--
Vesa Ruusunen http://www.hut.fi/u/vruusune/
anneli
kirjoitti viestissä news:3ac4...@news.vip.fi...
Työtoverini asensi juuri rakentamaansa,
uuteen ok-taloon lattialämmityksen,
asuttuaan 10 vuotta
valmiina ostamassaan, edellisessä talossaan
johon oli asennettu kattolämmitys.
Vetele siitä sitten johtopäätöksiä !
anneli
Tomppa
mittarilla mitattuna, eikä varvas havaintona.
Edes vaimo ei ole valittanut ja se sentään edellisessä lukaalissa, jossa oli
vesikiertoinen patterilämmitys, oli aina villasukat jaloissa.
Alapohjassa on 15 cm tyröksiä.
Kivilattioissa meilläkin on lattialämmitys.
-t
bombpe-1 wrote in message ...
>Jaa - jaa; tässä ihan päinvastaisia kokemuksia...
>
>Hyvin on toiminut ja lattiakin on ihan lämmin. Toki pitää alapohjan olla
>hyvin eristetty!
>
>Mielestäni kattolämmitys on erinomainen - nopeasti reagoiva ja tarkka -
>tasaava lämmitysmuoto puulämmitykselle. Meillä on makuuhuoneissa n. 18
>C -astetta ja olohuoneessa termostaatit on säädetty n. 20 C:een. Ja kun
>termostaatit alkavat napsutella ledejään on (viimeistään) aika laittaa
tulta
>pesään...
>
>Rakenna parhaillaan uutta isompaa taloa. Valitsin siihen ihan saman
>lämmitysmuodon kuin aikaisempaankin; paikalla muuratut varaavat tulisijat
ja
>kattolämpö. Eli tyytyväisiä ollaan.
>
>Niin - ja klinkkerilattioissa on toki lattialämmitys.
>
>
>
>pekka
>
>
Vesa Ruusunen
From: "Tomppa" <tomi.k...@nospam.com>
wrote in sfnet.keskustelu.rakentaminen
Subject: Re: Kattolämmitys!
>Kokemukseni ovat samanlaisia kuin alla olevassa. Ei kylmää pöydän alla, ei
>mittarilla mitattuna, eikä varvas havaintona.
Hmm. Aika mielenkiintoista sinänsä. Mitä minä olen kuullut, niin
kaikki valittavat kattolämmitystaloissa jalkojen palelevan, eli en ole
yksin kokemusteni kanssa.
Talossa jossa minä olen asunut ei ollut varaavaa takkaa. Talo oli
kaksikerroksinen, jossa oleilu lähinnä ylemmässä kerroksessa, sillä
alakerrassa vain varasto ja saunatilat. Lattia betonia, jonka päälla
parketti. Huoneiden ilman lämpötila mittarin mukaan keskimäärin 21 C.
Petri Kärhä
> Hmm. Aika mielenkiintoista sinänsä. Mitä minä olen kuullut, niin
> kaikki valittavat kattolämmitystaloissa jalkojen palelevan, eli en ole
> yksin kokemusteni kanssa.
Oletkos koskaan kuullut lämpöpattereilla varustetuissa taloissa ihmisten
valittavan siitä, että kaapin takana seistessä on kylmä?
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Antti Keinänen
> > kaikki valittavat kattolämmitystaloissa jalkojen palelevan, eli en ole
> > yksin kokemusteni kanssa.
>
> Oletkos koskaan kuullut lämpöpattereilla varustetuissa taloissa ihmisten
> valittavan siitä, että kaapin takana seistessä on kylmä?
>
Patterit (radiaattorit ja konvektorit) perustuvat osittain säteilyyn,
osittain konvektioon. Kattolämmityselementin yhteydessä tuo konvektion osuus
jää melko pieneksi, lämmin ilma kun kerrostuu sinne katonrajaan. Eli mikäli
kämppää ei ole varustettu hyvin toimivalla ilmanvaihdolla joka sekoittaa
huoneilman hyvin ja tasaa pystysuuntaiset lämpötilaerot niin tuon
kattolämmityksen kanssa voi tulla noita edellämainittuja ongemia elikkä että
pöydän alla on kylmää....
t.antti
Teppo Narrien Mestaaja
Asuin ite vuokralla semmoses kämpäs missä oli kattolämmitys
no olihan katonrajassa lämmin ( +38 astetta)
mut se lattiantaso siellä oli vaivaset +13
ja kovilla pakkasilla ikkunan alareunat jääty (3 kertaset ja ehjät oli)
Ja sähköä kulu kun se lämpö tuppas vissiinkin menemään sinne ylöspäin
hiirten lämmikkeeks.
Olipas ainakin niillä lämmin
Tomppa
Esim olohuoneessa en pysty käsivaralla havaitsemaan lämpötilaeroa. Meillä on
nelinkertaiset energia lasit ja edellisessä lukaalissa jossa oli vastaava
järjestelmä oli kolminkertaiset tavalliset. Ikkunat eivät ole jäätyneet.
Sähkön kulutus on noin 20 % pienempi kuin keskimmärin saman kokoisissa
taloissa. Tiedon sain Espoon Sähköltä.
Yläpohjassa on 45 cm vilaa ja lattiassa 15 cm tyröksiä.
Ainot merkittävä haitta, jonka olen havainnut on tavaroiden kiinnittäminen
kattoon. ELi on vaikea löytää sopiva ruuvaus paikka.
Ai niin, huoneläpö on termareiden mukaan 20 ja mittari näyttää 21.
Jos jollain todella on lattian ja katon välinen lämpötilaero 25 astetta, on
syytä epäillä, että rakennusvaiheessa ei ole viitsitty lisätä eristeitä
saati tiivistää taloa.
-t
Teppo Narrien Mestaaja wrote in message <3AC8B5FD...@nokia.com>...
Petri Kärhä
> Enpä ole mitannut moisia lämpötiloja saati eroa.
> Esim olohuoneessa en pysty käsivaralla havaitsemaan lämpötilaeroa. Meillä on
Samanlaisia kokemuksia meillä. Meillä on makuuhuoneissa ja olkkarissa
kattolämmitys, kun niihin tuli parketit, eikä niitä uskaltanut asentaa
sähkövastusten päälle. Lämpö on tosi miellyttävää. Sängyssä on mukava
lökötellä kun lämpö paistaa katosta lärviin vähän niinkuin aurinko.
Minäkään en ole havainnut, että huoneissa olisi mitään
lämpötilagradientteja. Lattia on ihan mukava kun siinä on parketti,
vaikkei sitä olekaan lämmitetty. En tiedä onko sängyn alla kylmä, kun
harvemmin nukun siellä. Ainakaan tietokonepöydän alla ei varpaita
palele. Olkkarin kattolämmön toimivuudesta ei juurikaan ole havaintoja,
koska takan lämmittämisestä johtuen olkkarin lämmitys ei ole pelittänyt
koko talvena.
> Ainot merkittävä haitta, jonka olen havainnut on tavaroiden kiinnittäminen
> kattoon. ELi on vaikea löytää sopiva ruuvaus paikka.
Olisit hankkinut Omatalon. Niissä on juuri tätä varten keskellä kattoa
ratakisko, johon voi kiinnitellä kaikenlaista.
> Ai niin, huoneläpö on termareiden mukaan 20 ja mittari näyttää 21.
Kuin myös, ja on muuten tasainen. Kattolämmön paras puoli on sen nopea
reagointi ulkopuolisiin lämmönlähteisiin kuten takkaan tai lisääntyvään
väenpaljouteen. Kannattaa käyttää lattialämmityksen lisänä siten, että
vain osa lämmöstä otetaan lattioista, niin on jotain pois kytkettävää,
kun lämpötila alkaa nousta.
> Jos jollain todella on lattian ja katon välinen lämpötilaero 25 astetta, on
> syytä epäillä, että rakennusvaiheessa ei ole viitsitty lisätä eristeitä
> saati tiivistää taloa.
Avainasemassa saattaa olla myös ilmastointi. Katossa oleva suuntaava
korvausilmaventtiili tekee tehokkaan pyörteen, joka kiepauttaa lämpimän
ilman alas. Voipi myös olla, että gradientteja alkaa syntyä, jos
lämpötilaa nostaa esim. siten, että tavoitelämpötila lattialla on 25
astetta.
anneli
news:3AC9D851...@pop.hut.fi...
> Avainasemassa saattaa olla myös ilmastointi. Katossa oleva suuntaava
> korvausilmaventtiili tekee tehokkaan pyörteen, joka kiepauttaa lämpimän
> ilman alas.
Suureksi tyydytyksekseni huomaan, että et ole oman talosi kyseessä
ollen kokonaan heittäytynyt höyrynsuluttoman seinän läpi tapahtuvan
"terveen" rakenteen "hengittämisen" varaan, kun kyse on sisäilman
riittävästä vaihtuvuudesta.
Good for You !
anneli
Petri Kärhä
> Suureksi tyydytyksekseni huomaan, että et ole oman talosi kyseessä
> ollen kokonaan heittäytynyt höyrynsuluttoman seinän läpi tapahtuvan
> "terveen" rakenteen "hengittämisen" varaan, kun kyse on sisäilman
> riittävästä vaihtuvuudesta.
No en tasan. Kivivillat on, höyrysulku on, ja vielä koneellinen
ilmastointi. Musta se vaikuttaa tällä hetkellä riskittömimmältä
vaihtoehdolta, jos ei tee kivitaloa.
Talon pystyy kyllä tekemään ilman höyrysulkuakin jos käyttää
puupohjaisia villoja. Vanhat purueristeiset talot on tehty
pääsääntöisesti näin. Niissä on kuitenkin pieniä eroja sellutaloihin
nähden, joiden takia en viitsisi lähteä kokeilemaan:
1) Selluvilla ei ole purua, vaan selluvillaa. Siinä saattaa tulla eteen
jotain odottamatonta. (Vrt. kivijalkojen korvaus betonijaloilla.
Kivijaloissa ei tarvitse kosteuskatkoa kivijalan ja puurungon väliin,
kun taas betonilla se on ehdoton).
2) Purueristeisiin taloihin tuli juokseva vesi vaimon mukana ämpärissä.
Saunat oli erillisessä ulkorakennuksessa. Nykyään taloissa on sisällä
sauna, ja ihmiset läträä vedellä minkä sielu sietää. Seiniin tuleva
kosteusrasitus on siten nykyään ihan eri dekadilla.
3) Purueristeisissä taloissa oli joka huoneessa alipaine ulkoilmaan
nähden. Ilmanvaihto oli painovoimainen, ja sitä tehostettiin joka
huoneessa olevalla tulisijalla. Ulkoa sisään tuleva konvektio siten
kuivatti seiniä. Nykytaloissa koneellinen tuloilma puhaltaa
oleskelutiloihin ylipaineen ulkoilmaan nähden, mistä syystä konvektio
menee väärään suuntaan.
Jos nyt rakentaisin uudestaan, en edelleenkään käyttäisi ekovilloja. Tai
jos jostain syystä pitäisi, niin laittaisin niiden kanssa höyrysulun,
ainakin yläkerran kattoon, missä höyrynpaine on valtava.
Antti Keinänen
> 3) Purueristeisissä taloissa oli joka huoneessa alipaine ulkoilmaan
> nähden. Ilmanvaihto oli painovoimainen, ja sitä tehostettiin joka
> huoneessa olevalla tulisijalla. Ulkoa sisään tuleva konvektio siten
> kuivatti seiniä. Nykytaloissa koneellinen tuloilma puhaltaa
> oleskelutiloihin ylipaineen ulkoilmaan nähden, mistä syystä konvektio
> menee väärään suuntaan.
>
No tätä minä en sentään ihan purematta niele... Koneellinen IV suunnitellaan
ja toteutetaan siten että sisällä on alipaine, ja syy täthän on juuri tuo
rakenteiden suojaaminen ylimääräiseltä kosteudelta. Alipaine on varmasti
isompi kuin noilla perinteisillä menetelmillä toteutetuissa taloissa.
Mikä on muuten ulkoa sisään tuleva konvektio? Tarkoitatko ulkoa sisään
virtaavaa korvausilmaa?
t.antti
Petri Kärhä
> No tätä minä en sentään ihan purematta niele... Koneellinen IV suunnitellaan
> ja toteutetaan siten että sisällä on alipaine, ja syy täthän on juuri tuo
> rakenteiden suojaaminen ylimääräiseltä kosteudelta. Alipaine on varmasti
> isompi kuin noilla perinteisillä menetelmillä toteutetuissa taloissa.
Näin periaatteessa. Painovoimaisella ja koneellisella poistolla tuo
toimii myös käytännössä. Taloon vetäistään alipaine ulkoilmaan nähden.
Tämä alipaine imee ilmaa korvausilmaräppänöiden kautta. Koska taloon ei
puhalleta mistään, niin koko talo on alipaineinen.
Entäs sitten koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa? Tulopuolen
puhallin puhaltaa makuuhuoneisiin ja olohuoneisiin ylipaineen ulkoilmaan
nähden. Pesutiloihin vedetään vastaavasti toisella puhaltimella alipaine
ulkoilmaan nähden. Ylipaine ja alipaine sitten pyrkivät tasoittumaan
ovirakojen kautta. Kyllä minusta tuntuu näppituntumalta siltä, että
vaikka talossa keskimäärin vallitsee lievä alipaine (poistoilmaa
puhalletaan ulos muutama l/s enemmän kuin korvausilmaa puhalletaan
tilalle), niin talosta löytyy monta paikkaa, joissa on ylipaine
ulkoilmaan nähden. Yläkerrassa sijaitsevat makuuhuoneet nyt ainakin. Ja
niissä taloissa, joissa sisäovista puuttuu kynnysraot, makuuhuoneen
ikkunat suorastaan pullottavat ulospäin.
> Mikä on muuten ulkoa sisään tuleva konvektio? Tarkoitatko ulkoa sisään
> virtaavaa korvausilmaa?
Konvektio on hienompi nimi vedolle. Eli siis nimenomaan virtaavaa ilmaa.
Antti Keinänen
> > No tätä minä en sentään ihan purematta niele... Koneellinen IV
suunnitellaan
> > ja toteutetaan siten että sisällä on alipaine, ja syy täthän on juuri
tuo
> > rakenteiden suojaaminen ylimääräiseltä kosteudelta. Alipaine on varmasti
> > isompi kuin noilla perinteisillä menetelmillä toteutetuissa taloissa.
> Näin periaatteessa. Painovoimaisella ja koneellisella poistolla tuo
> toimii myös käytännössä. Taloon vetäistään alipaine ulkoilmaan nähden.
> Tämä alipaine imee ilmaa korvausilmaräppänöiden kautta. Koska taloon ei
> puhalleta mistään, niin koko talo on alipaineinen.
>
> Entäs sitten koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa? Tulopuolen
> puhallin puhaltaa makuuhuoneisiin ja olohuoneisiin ylipaineen ulkoilmaan
> nähden. Pesutiloihin vedetään vastaavasti toisella puhaltimella alipaine
> ulkoilmaan nähden. Ylipaine ja alipaine sitten pyrkivät tasoittumaan
> ovirakojen kautta. Kyllä minusta tuntuu näppituntumalta siltä, että
> vaikka talossa keskimäärin vallitsee lievä alipaine (poistoilmaa
> puhalletaan ulos muutama l/s enemmän kuin korvausilmaa puhalletaan
> tilalle), niin talosta löytyy monta paikkaa, joissa on ylipaine
> ulkoilmaan nähden. Yläkerrassa sijaitsevat makuuhuoneet nyt ainakin. Ja
> niissä taloissa, joissa sisäovista puuttuu kynnysraot, makuuhuoneen
> ikkunat suorastaan pullottavat ulospäin.
Olen samaa mieltä tuosta koneellisen tulo/poiston paineongelmasta, mutta
väitän että painovoimaisella (=lämpötilaeroon perustuvalla) systeemillä tuo
paine-erojuttu ei ole yhtään paremmin hallinnassa. Ilma kerrostuu
jokaisessa huoneessa, ja etenkin yläkerran huoneissa (seinien yläreunoissa)
on selkeä ylipaine ulkoilmaan nähden. Tai ainakin näin minulle on opetettu
ja olen itsekin asiaa joskus ihanmittarien avulla mitannut.
> > Mikä on muuten ulkoa sisään tuleva konvektio? Tarkoitatko ulkoa sisään
> > virtaavaa korvausilmaa?
Joo, anteeksi kun tarkerruin termeihin mutta itse kun tunnen paremmin
lämmönsiirtoa ja assosioin termin heti sinne...
t.antti
anneli
kirjoitti viestissä news:3ACAD730...@pop.hut.fi...
> Talon pystyy kyllä tekemään ilman höyrysulkuakin jos käyttää
> puupohjaisia villoja.
Pystyy tietenkin, jos välttämättä haluaa tehdä "sutta ja sekundaa"
> Vanhat purueristeiset talot on tehty pääsääntöisesti näin.
> Niissä on kuitenkin pieniä eroja sellutaloihin nähden,
> joiden takia en viitsisi lähteä kokeilemaan:
Nykyisillä eristepaksuuksilla varustettujan rakenteiden
toiminnan vertaaminen vanhan purueristeisen talon toimintaan
on H...tin SUURI VIRHE.
Luettelemasi erot eivät ole lainkaan oleellisia.
Purutalojen kunnossapysymiseen (vielä ne seuraavatkin 100 vuotta)
vaikuttavat ainoastaan seinän vaatimaton (100 mm) eristyspaksuus
ja sahanpurun huono k-arvo (verrattuna kaikkiin nykyisiin eristeisiin).
Kannattaisi lukea se hyvä ja helppotajuinen Björkholtz:in kirja ... ja
mieluiten vielä ajatuksen kanssa
> Jos nyt rakentaisin uudestaan, en edelleenkään käyttäisi ekovilloja. Tai
> jos jostain syystä pitäisi, niin laittaisin niiden kanssa höyrysulun,
> ainakin yläkerran kattoon, missä höyrynpaine on valtava.
Itse käyttäisin Pellava-eristettä (pian voimaan tulevien
määräysten mukaan, seinissä jopa 200...250 mm),
(jota on muuten aina saanut messutarjouksina
samaan hintaan kuin Partek:in vuorivillaa)
ja asentaisin höyrynsulun joka paikkaan, ihan normaalisti.
Paksun, luonnonkuitueristeisen seinärakenteen kyky sitoa kosteutta
on erinomainen ominaisuus silloin, kun sisäilman kosteutta
diffuntoituu ulkoseinän höyrynsulun läpi vain VÄHÄN.
Toinen luonnonkuitu-eristevaihtoehto-suosikkini on VITAL.
tähän väliin pikku Mainos:
"" VITAL® -eristeet valmistetaan puupohjaisista happivalkaistuista
ja bakteerivapaista sellu- ja viskoosikuidusta, selluloosapohjaisesta
liimasta sekä palonkestävyyden ja biologisen suojaominaisuuden
tuottavasta pH-neutraalista suoja-aineesta.""
Kolmantena vaihtoehtona olisi sitten PAKKO tyytyä
siihen kosteutta sitomattomaan mineraarieristeeseen,
vihreänruskeaan vuorivillaan.
Veteen lietettyä Kierrätyspaperimössöä en antaisi
uuden rakennukseni ulkoseinien sisään ruiskuttaa,
niin helppoa ja HALPAA lystiä kuin se ehkä olisikin.
Jokin taso se sentään työläisasuntojenkin rakentamisessa olla pitää ...
Pellava on PARAS .... anneli
Pekka
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:3ACAD730...@pop.hut.fi...
> 1) Selluvilla ei ole purua, vaan selluvillaa. Siinä saattaa tulla eteen
> jotain odottamatonta. (Vrt. kivijalkojen korvaus betonijaloilla.
> Kivijaloissa ei tarvitse kosteuskatkoa kivijalan ja puurungon väliin,
> kun taas betonilla se on ehdoton).
No ei se kyllä kovin kaukana kutterinkiharasta ole rakenteellisesti pl.
boori. Selluvillaa on käytetty 1920-luvulta lähtien, joten ainakaan
80-vuoteen ei ole tullut mitään "yllättävää esille". Minulle se ainakin
riittää tiedoksi, tuskin edes elän pitempään.
(Kutterinkiharaa on käytetty mm. hirsiseinien ja ikkunanpuitteiden
tilkkeinä, jos ei satu olemaan tuttua)
Mikko Arohonka
ilmanvaihto. Lattiamateriaaleina ovat parketti ja korkki. Kosteissa tiloissa
on lattialämmitys. Talossa on myös varaava takka, jota talvisaikaan
käytetään päivittäin.
Ei ole ollut mitään valittamista, mutta koneellinen ilmanvaihto ja kunnon
eristykset lienevät tässä tärkein tekijä.
-ma
"samppu" <sam...@surfeu.fi> wrote in message news:3ac4...@news.vip.fi...
Simo Fagerström
yläpohja yleensä eristetään jolloin kattolämmitys toimii hienosti.
Minkäänlaista pöydän alla kylmää -ilmiötä en ole havainnut. Meillä on
eristettä 500 mm + 50 mm lämmityskelmun päällä.
SF
"Teppo Narrien Mestaaja" <te...@nokia.com> wrote in message
news:3AC8B5FD...@nokia.com...