Minkälaisia kokemuksia ihmisillä on lämmittää moista taloa
sähkövastuksilla
jotka ovat Jämä kattilassa, 2 x 4,5 kW ? Nuo vastukset eivät ole olleet
kytkettyinä aikaiemmin, mutta nyt laitoin niille oman termostaatin ja
kytkin kiinni sähköihin (en halua viime talven stressiä siitä meneekö
poltin vikaan sen kahdenviikon loman aikana vai ei...)
Eli:
- miten 9 kW riittää isohkolle talolle kovilla pakkasilla?
- miten mahtaa olla käyttöveden määrä perheen sanoessa?
- entä hyötysuhde verattuna suoraan sähköpatterilämmitykseen?
Periaatteessa voisin öljystä luopua kokonaan jos vastuksilla tulee
toimeen - vai onko tuo sähkön hinta nousemassa niiin paljon että
kannattaa säilyttää öljysäiliö käyttökunnossa...
Odotan mielenkiinnolla mielipiteitänne vastusasiaani. Kiitos!
Poltin kuntoon ja kattila puhtaaksi niin fiilis paranee!
mr
Eiköhän nämä vastukset ole lähinnä sitä varten että poltinhäiriön/öljyn
loppumisen sattuessa ei pääse torppa jäätymään. Meilläkin on Jäspin
kattilassa 6kW sähkövastukset ja niille oma termostaatti, joten sähköllä
voi lämmittää jos kukkaro kestää.
Itse asiassa lämmitin ensimmäisen kuukauden näillä sähkövastuksilla,
ennenkuin öljypuoli piippuineen saatiin asennettua. Nytkin sähköpuoli
tulee mukaan, jos kattilaveden lämpö laskee alle 45 asteen. Öljypuolen
termostaatissa on 65 astetta.
> Eli:
>
> - miten 9 kW riittää isohkolle talolle kovilla pakkasilla?
> - miten mahtaa olla käyttöveden määrä perheen sanoessa?
Pientalon öljypolttimen teho on yleensä 17kW. Kyllä 9kW pitäisi riittää
talon lämmittämiseen, paitsi ehkä kaikkein kovimmilla pakkasilla. Mutta
kattilan vesitilavuus ei ole kovin suuri, luokkaa parisataa litraa. En
lupaisi kovin hyvää käyttöveden tuottoa tuolla 9kW teholla isolle
perheelle, jo yksi suihku vaatii yli 20kW lämpötehoa jos päästää vettä
oikein kunnolla. Eli kattilavesi jäähtyy ja uudelleen lämpiäminen
kestää.
> - entä hyötysuhde verattuna suoraan sähköpatterilämmitykseen?
Kyllähän siitä tietysti häviöitä tulee. Mutta onhan näitä parin kuution
vesivaraajiakin jotka lämpiävät sähköllä.
> Periaatteessa voisin öljystä luopua kokonaan jos vastuksilla tulee
> toimeen - vai onko tuo sähkön hinta nousemassa niiin paljon että
> kannattaa säilyttää öljysäiliö käyttökunnossa...
>
> Odotan mielenkiinnolla mielipiteitänne vastusasiaani. Kiitos!
Suurin ongelma on varaajan puute, joten et saa hyödynnettyä yösähköä.
Tai kausitariffilla maksat sähköstä eniten juuri kylmimpinä
talvipäivinä.
Nykyisillä öljyn hinnoilla ei kannata, jos laitteet ovat muuten
kunnossa.
--
Toni
Voisiko muuten noille vastuksille saada automaattisen ohjauksen vaikka
polttimen vikavalosta?
Tai sitten sijoitta/säätää sähköpuolen termostaatti niin, ettei se
öljypuolen toimiessa laita vastuksia koskaan päälle?
Ilkka
> Voisiko muuten noille vastuksille saada automaattisen ohjauksen vaikka
> polttimen vikavalosta?
>
> Tai sitten sijoitta/säätää sähköpuolen termostaatti niin, ettei se
> öljypuolen toimiessa laita vastuksia koskaan päälle?
JÄlkimmäinen kuulostaa paremmalta varajärjestelmältä. Siis termareita myöten
kaikki on toisistaan riippumattomia. Polttimen vikavalohan ei syty, jos
vaikka termari luulee kattilan olevan aina lämmin.
Jos luit vähän pidemmälle, niin kirjoitin että molemmissa on omat
termostaatit. Eli öljy/sähköpuolet ovat toisistaan erilliset.
Termostaattien asetuksilla säädetään se kumpi puoli on primäärinen.
Eli meillä:
* öljypoltin käynnistyy, kun kattilaveden lämpö laskee noin 60 asteen
paikkeille
* sähkövastus menee päälle, kun kattilaveden lämpö laskee noin 40 asteen
paikkeille
=> Jos 17kW poltinteho ei riitä pitämään vettä yli 40 asteessa, niin
tulee 6kW sähkötehoa lisäksi. Samoin jos öljypolttimeen tulee häiriö tai
jos öljy loppuu.
Jos nämä laittaa toisinpäin, niin silloin lämmitetään sähköllä niin
pitkään kuin 6kW pystyy pitämään yli 40 asteen lämmöt kattilavedessä.
--
Toni
Eli juuri tuollainen systeemi olisi ratkaisu alkuperäisen kysyjän, herra
"nn":n lomastressiin.
Ilkka
Kyllä, näin on tarkoitus tehdäkin. Minusta vain olisi "lohdullista"
tietää,
että tulisinko toimeen tarvittaessa ilman öljyä konsanaan. Kenelläkään
ei
tainnut olla kuin "musta tuntuu" tietoa tuosta 9 kW:n riittämisestä
keski-
kokoisessa talossa.
Joku kysyikin miksi nyt tästä vauhkoan. Homma lähti liikkeelle siitä,
että
viime kevättelvella meni poltin vikaan. Vaihdettiin suutin ja pumppu. Ja
sitten luultiin että tuli kuntoon. Mutta viikonpäästä hyytyi taas.
Sitten
laittettiin "Tiger Loop", you know, imanpoistaja. Tämä auttoi.
Mutta edelleen tuohon ilmanpoistajaan tulee hivenen ilmaa polttimen
käydessä.
Meillä on säiliö maan alla, säiliössä luultavasti ei ole
takaiskuventtiiliä,
mutta heti säiliön ulkopuolella on. Tästä lähtee putki sisään, nousua
joku metri
ja matkaa jotain 6 metriä. Sitten on sulkuhana, FAG sakanerottaja ja
"TigerLoop".
Mutta millä pirulla keksin mistä tuota ilmaa pääsee nousuputkeen?
Oilonin
sinänsä hyvä asiakaspalvelu sanoi, että "jos olisi kaasuputki niin
selviäis
helpolla, mutta tämä alipaineputki on paha...". No sen minä insinöörinä
itsekin
tiedän :)
Idea sähköstä on sittemmin herännyt, koska haluan _helppohoitoisen_
lämmitys-
järjestelmän. Ja tässä tuntuu puuhaa =stressiä olevan välillä liikaa.
Tosin
en haluaisi vesikiertoisesta lämmityksestäkään luopua kun on putket ja
patterit
uudehkossa talossa. Mutta mitkä olisivat vaihtoehdot? Yövesivaraaja
sähköllä?
Mutta jos sähkön yö-päivä -hintaero kaventuu on voi varaajan
poistoajaksi tulla
turhan paljon. Eli suorasähkö voisi olla ok. Toisaalta ei minula sitä
vastaan
ole mitään että on tämä Duo kattila vieläpä sähkölläkin. Onpahan
vaihtoehtoja :)
Sanotakoon vielä, että en tässä pienintä kustannusta etsi, ainoastaa
lämmintä
taloa vaivattomasti. Edelleen fiksuja mielipiteitä otetaan vastaan.
Terveisin se "nn"
Ei riitä! Tuonkokoinen talo tarvitsee ehkä noin 25000 kWh vuoden aikana.
Tästä karkeasti 15000 kWh kolmen kylmimmän kuukauden aikana. Joten joulu -
helmikuun aikana keskikulutus on jo noin 7 kW. Kulutuspiikit voivat pelkän
lämmityksen osalta varmasti nousta paljonkin yli 10 kW, ja silloin ei parane
mennä suihkuun samanaikaisesti.
Yksi ihminen käyttää ehkä 50 l lämmintä (n. 40C) vettä suihkussa. Jos
lasketaan että sisääntulevan veden lämpötila on talvella n. 5C, niin
tarvittava energiamäärä sen lämmittämiseen 35 astetta olisi n. 2 kWh. Ja jos
nelihenkinen perhe käyttää 200 litraa vettä, niin siihen kuluu 8 kWh, eli 8
kW vastus riittäisi jos vesimäärä otetaan ulos tunnissa (jos haluaa 200
litraa puolessa tunnissa niin tarvitaan 16 kW jne.). Käytännössä tarvittava
vastusteho on pienempi koska melkein kaikissa kattiloissa on jonkinkokoinen
sisäänrakennettu lämminvesivaraaja, joka tasoittaa piikit (niin kauan kuin
kattilan koko teho ei mene talon jatkuvaan lämmittämiseen).
Toisaalta 9 kW riittää varmaan mainiosti pitämään talo 10-asteisena
kylmimpinäkin aikoina. Joten varalämmönlähteeksi se sopii hyvin.
Qrt