Sileä betonipinta
M. Saren
Olin tuossa ulkomailla käymässä ja ihailin paikallista betoninvalutaitoa:
Kaikki esillä olevat betonipinnat olivat lasin sileitä - siis
käsittelemättömänä. Siis todellakin lasiin verrattava pinnan sileys.
Tämä kotoinen betoni on aina pinnaltaan karheaa vaikka mitä olisi käytetty
muottina.
Miten saadaan tuollainen betonipinta? Onko käytettävä hiekka hienompaa?
Voiko tuollaista tilata betonitehtailta?´
tv mika
Harri V
"M. Saren" <mika....@hut.nononospam.fi> wrote in message
news:8FD671CDBmi...@193.229.0.31...
Kyllä Suomessakin saadaan haluttaessa sileetä betonipintaa aikaiseksi.
Käyppä esim Lahden kaupunginteatterissa. Sieltä löytyy monenlaista pintaa.
Mulla ei ole tarkkaa tietoa miten saadaan tasaisin pinta aikaiseksi, mutta
veikaisin, että tarvitaan hieno kiviaines, muovi- tai teräsmuotti,
huolellinen tärytys ja mahdollisesti nesteytintä.
Ehkä joku ammattimainen kurantekijä osaa valistaa meitä.
Sileässä betoni pinnassa on varmaankin ongelmana pintakäsittely. Jos betoni
on taas niin sileätä, että siinä ei ole edes huokosia, tulee ongelmaksi
pakkasen kesto.
Harri
Ville Keränen
betoni
> on taas niin sileätä, että siinä ei ole edes huokosia, tulee ongelmaksi
> pakkasen kesto.
erottaa. Tarvitset tähän mikroskoopin.
Ja jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, niin et tarvitse edes
suojahuokosia, kun teet betonista riittävän lujaa, K40-lujuusluokan betonin
katsotaan olevan pakkasenkestävää ilman suojahuokosiakin.
--
Ville
ZeiZei
"M. Saren" wrote:
> Moro,
>
> Olin tuossa ulkomailla käymässä ja ihailin paikallista betoninvalutaitoa:
>
> Kaikki esillä olevat betonipinnat olivat lasin sileitä - siis
> käsittelemättömänä. Siis todellakin lasiin verrattava pinnan sileys.
>
> Tämä kotoinen betoni on aina pinnaltaan karheaa vaikka mitä olisi käytetty
> muottina.
>
> Miten saadaan tuollainen betonipinta? Onko käytettävä hiekka hienompaa?
> Voiko tuollaista tilata betonitehtailta?´
Tällaista vastaili ammattikaveri:
" Kunhan ei olisi kaveri katsellut pinnoitettua betonipintaa.
muuten on vaikea sanoa.
Tokihan muotilla on merkitystä, kuin myös massan notkeudella. Mutta
kiviaineksen raekoolla eikä notkistimilla ole asian kanssa mitään tekemistä.
(Notkistin = nesteytin). Vaihtoehtona on vesi.
Jos tehdään muotti lasista, niin varmasti saadaan sileää pintaa. Myös hiotulla
lasikuitumuotilla saadaan sileää pintaa. filmivanerillakin voi tehdä ihmeitä,
mutta siinä jää aina saumakohtiin rosoja.
Yleensä tuo kaikki on kustannuskysymys.
Ellei kaverin näkemässä betonivalussa ole ensimmäistäkään muotista jäänyttä
levyn tai laudan saumajälkeä, niin tasan tarkkaan pinta on käsitelty jollakin
kipsipohjaisella tasoitelaastilla. Niitä on markkinoilla pilvin pimein.
Värin saa valita mieltymystensä mukaisesti.
Jos rakenne on elementti, niin silloin monikin asia mahdollistuu, koska
elementtitehtaalla on varsin helppo valmistaa vaikka minkälaisia muotteja.
Käyppä joskus katsomassa Vanhalla ylioppilastalolla sen ison salin pilareita.
Ne on betonista valettu, minkä jälkeen ne on tasoitettu, ja sen jälkeen
lakattu ennen marmorointia varmasti viiteentoista kertaan.
En osaa vastata kaverin kysymykseen paremmin. Pitäisi ainakin tietää, mistä
rakenteesta on kysymys.
Jos tehdään silta tielaitokselle, niin muotti on mitallistettu höylätty lauta.
Eli pinta on se mikä siitä tulee. Vähän rakkuloita ja liitoskohdissa rosoja.
Mutta voidaan myös tehdä niin sanottuja tarkkuusvaluja. Vaikka nyt johonkin
julkiseen tilaan, ja jos tilaaja arkkitehti vaatii, että jäljen on oltava kuin
lasia, niin toki se on mahdollista, mutta betonin laadun kanssa ei tässäkään
tapauksessa ole merkitystä.
Vaan muotin rakenne ja materiaali on ratkaisevin.
Tuollaiset muotit vain maksavat mielettömästi, että harvemminpa niitä
mihinkään rakennetaan tai vaaditaan.
Kyllä kun tuolla tehtailla joskus päästään vibraamaan oikein kunnolla jotakin
vanerimuottia, niin pinnasta tulee vaikka miten sileä, mutta yleensä tuo
sileys loppuu siihen, kun tulee vanerin sauma eteen.
Eli 120 cm X 120 cm on normaali muottivaneri.
Pakkasen kanssa tuolla rakkulapintaisuudella ei ole mitään tekemistä.
Pakkasen kestävyys tehdään betoniin siten, että asemalla sotketaan massaan
kemikaalia, joka nesteeseen jouduttuaan sitoo tietyn määrän ilmaa massaan,
mutta ilma on muodossa, ettei sitä voi betonista muuta kuin kokeellisesti
havaita.
Eli silloin puhutaan ( huokoistetusta ) massasta."
--
Z.
Sampsa
<CLIP CLAP>
> Tokihan muotilla on merkitystä, kuin myös massan notkeudella. Mutta
> kiviaineksen raekoolla eikä notkistimilla ole asian kanssa mitään tekemistä.
> (Notkistin = nesteytin). Vaihtoehtona on vesi.
>
Kyllä massan ominaisuuksilla on paljonkin merkitystä puhdasvalupintoja
tehtäessä. Ensinnäkin vesi, sitä ei saisi olla yhtään enemmän kuin
hydratoituminen vaatii. Tuohon ei tietenkään päästä, mutta turhaa
vesipitoisuutta pyritään vähentämään notkistimilla. Liika vesi betonissa
voi valettaessa aiheuttaa erottumista ja vaikutta haitallisesti
loppulujuutta, joka taas edistää rapautumista.
Runkoaineen raekoollakin on merkitystä, on syytä valita
rakeisuuskäyrältään sopiva kiviaines. Erityisen tärkeää on, että
runkoaineen maksimiraekoko on pienempi, kuin raudoituksen minimireikäkoko.
> Jos tehdään muotti lasista, niin varmasti saadaan sileää pintaa. Myös hiotulla
> lasikuitumuotilla saadaan sileää pintaa. filmivanerillakin voi tehdä ihmeitä,
> mutta siinä jää aina saumakohtiin rosoja.
>
En ole ikinä lasista muottia nähnyt, millätavalla se puretaan? Vanerissa
ja muissa sileissä materiaaleissa on puhdasvalujen kannalta sellainen
ongelma, etteivät ne absorpoi lainkaa ilmakuplia. Näin pintaan jää
helposti ilmakuplia, vaikka pinta olisikin muuten tasainen. Lastulevyllä
(pinnoittamaton)on päästy hyviin tuloksiin, on vaan tarkkaan varottava
kastelemasta levyjä ennen valua (ei nääs kestä märkänä valupainetta).
<CLIPETI CLAPS>
> Jos tehdään silta tielaitokselle, niin muotti on mitallistettu höylätty lauta.
> Eli pinta on se mikä siitä tulee. Vähän rakkuloita ja liitoskohdissa rosoja.
> Mutta voidaan myös tehdä niin sanottuja tarkkuusvaluja. Vaikka nyt johonkin
> julkiseen tilaan, ja jos tilaaja arkkitehti vaatii, että jäljen on oltava kuin
> lasia, niin toki se on mahdollista, mutta betonin laadun kanssa ei tässäkään
> tapauksessa ole merkitystä.
> Vaan muotin rakenne ja materiaali on ratkaisevin.
>
Muotin rakenne ja materiaali ovat toki tärkeitä, yhtä tärkeitä ovat myös
oikea massa ja etenkin oikea työsuoritus.
<CLIP>
> Kyllä kun tuolla tehtailla joskus päästään vibraamaan oikein kunnolla jotakin
> vanerimuottia, niin pinnasta tulee vaikka miten sileä, mutta yleensä tuo
> sileys loppuu siihen, kun tulee vanerin sauma eteen.
> Eli 120 cm X 120 cm on normaali muottivaneri.
>
Vibrauksen paljous ei ole suoraan verrannollinen pinnan jälkeen. Enemmän
vaikuttaa vibraustyyli ja riittävä vibraus. Koko valun voi pilta
vibraamalla väärään aikaan, liian paljon tai vähän, väärällä välineellä,
tai väärästä paikasta. Aika monella tavalla siis ;-).
Ja vaneriakin saa monessa eri koossa, tosin tuo 120x120 on aika yleinen.
<CLIP>
> Pakkasen kestävyys tehdään betoniin siten, että asemalla sotketaan massaan
> kemikaalia, joka nesteeseen jouduttuaan sitoo tietyn määrän ilmaa massaan,
> mutta ilma on muodossa, ettei sitä voi betonista muuta kuin kokeellisesti
> havaita.
> Eli silloin puhutaan ( huokoistetusta ) massasta."
>
Joo huokostetusta massasta puhutaan ja kemikaaleilla se tehdään.
Huokostamisen vosi tehdä Fairyllä, mikäli Faryn kuplat olisivat
tasakokoisia ja hyvin pieniä ja omaisivat vielä pari muuta ominaisuutta.
Pakkasen kestävyyttä voi parantaa myös pienillä kumipalloilla. menetelmää
ei vaan paljon käytetä, koska pallosia valmistaa 3M --> eli sika kallista.
Ja vielä, jokin aika sitten luin tässä ryhmässä, että > K 40 betoni olisi
pakkasenkestävää sellaisenaan. Tuo tieto on huhu, eikä pidä paikaansa.
Sampsa Pesonen Viisaammat korjatkoon.
sampsa....@hit.fi
http://www.hit.fi/~sipesone
Harri V
"Sampsa" <sipe...@hit.fi> wrote in message
news:Pine.SGI.4.10.100110...@maanantai.hit.fi...
> Sampsa Pesonen Viisaammat korjatkoon.
> sampsa....@hit.fi
> http://www.hit.fi/~sipesone
>
Näin minäkin tämän asian muistin, vaikka rakennusalan kanssa touhuamisesta
on jo vuosia. Välillä mua alkoi jo epäilyttää, että muistiko pettää vai
olenko ymmärtänyt jotain väärin.
ex. rakennusarkkitehti
Harri
M. Saren
<3A002118...@iki.fi.this.space.for.rent>:
>"M. Saren" wrote:
>
>> Moro,
>> Olin tuossa ulkomailla käymässä ja ihailin paikallista
>> betoninvalutaitoa:
>>
>> Kaikki esillä olevat betonipinnat olivat lasin sileitä - siis
>> käsittelemättömänä. Siis todellakin lasiin verrattava pinnan sileys.
>>
>> Tämä kotoinen betoni on aina pinnaltaan karheaa vaikka mitä olisi
>> käytetty muottina.
>>
>> Miten saadaan tuollainen betonipinta? Onko käytettävä hiekka
>> hienompaa? Voiko tuollaista tilata betonitehtailta?´
>
>Tällaista vastaili ammattikaveri:
>
>" Kunhan ei olisi kaveri katsellut pinnoitettua betonipintaa.
>muuten on vaikea sanoa.
Asia on saletti, ettei ollut pinnoitettua pintaa. Muottikorokkeet olivat viekä
näkyvillä ja pintaa oli kellarissa miljoona neliötä.
Joissakin kohdissa näki että oli tehty paikkauksia - ja ne erottui KARKEAMPINA
kuin alkuperäinen.
Muottielementtejä oli käytetty. Noin neliön kokoisia.
Mutta sileän sileätä oli jälki...
>Tokihan muotilla on merkitystä, kuin myös massan notkeudella. Mutta
>kiviaineksen raekoolla eikä notkistimilla ole asian kanssa mitään
>tekemistä. (Notkistin = nesteytin). Vaihtoehtona on vesi.
>
>Jos tehdään muotti lasista, niin varmasti saadaan sileää pintaa. Myös
>hiotulla lasikuitumuotilla saadaan sileää pintaa. filmivanerillakin voi
>tehdä ihmeitä, mutta siinä jää aina saumakohtiin rosoja.
Itse tei juuri valun, jossa käytin sisäpintana kovalevyä (sileämpää puolta) ja
ammattilainen oli vibraamassa, niin silti pinta ei ole lähelläkään kuvaamaani
sileyttä.
>Ellei kaverin näkemässä betonivalussa ole ensimmäistäkään muotista
>jäänyttä levyn tai laudan saumajälkeä, niin tasan tarkkaan pinta on
>käsitelty jollakin kipsipohjaisella tasoitelaastilla. Niitä on
>markkinoilla pilvin pimein. Värin saa valita mieltymystensä mukaisesti.
Ei ollut.
>Jos rakenne on elementti, niin silloin monikin asia mahdollistuu, koska
>elementtitehtaalla on varsin helppo valmistaa vaikka minkälaisia
>muotteja.
Paikalla tehtyä. Sen verta isoja paloja.
>En osaa vastata kaverin kysymykseen paremmin. Pitäisi ainakin tietää,
>mistä rakenteesta on kysymys.
Isosta tehdashallista, pylväitä, seiniä satoja metrejä jne.
tv mika
anneli
Ei sileän betonivalupinnan aikaansaamiseksi tarvita mielestäni
muuta kuin sileäpintainen muotti(vaneri), ja hieman tärysauvaa.
"M. Saren" <mika....@hut.nononospam.fi> kirjoitti viestissä
news:8FD671CDBmi...@193.229.0.31...
> Moro,
>
> Olin tuossa ulkomailla käymässä ja ihailin paikallista betoninvalutaitoa:
>
> Kaikki esillä olevat betonipinnat olivat lasin sileitä - siis
> käsittelemättömänä. Siis todellakin lasiin verrattava pinnan sileys.
>
> Tämä kotoinen betoni on aina pinnaltaan karheaa vaikka mitä olisi käytetty
> muottina.
>
> Miten saadaan tuollainen betonipinta? Onko käytettävä hiekka hienompaa?
> Voiko tuollaista tilata betonitehtailta?´
>
> tv mika
Ville Keränen
> pakkasenkestävää sellaisenaan. Tuo tieto on huhu, eikä pidä paikaansa.
Menee siis inttämiseksi, mutta tieto ei todellakaan ole huhu vaan perustuu
nykyisiin määräyksiin. Raja taitaa olla kylläkin K50, mutta ei ole nyt
kirjallisuus tässä käsillä.
Noihin lasimuottijuttuihin vielä sen verran, että pinnasta ei tule sen
tasaisempi vaikka valaisi peilin päällä. Yksi, kenties tärkein, seikka
tasaista pintaa haettaessa on muottiöljy. Sen valinta on vain kovin vaikeaa,
eikä minulla ole tarkempaa tietoa, aiheesta. Sen tiedän, että öljyillä on
hirmuisia eroja. Löytyisikö täällä todellista ammattilaista joka osaisi
kertoa jotain noista aineista?
--
Ville
M. Saren
<8ts5b0$5gf$1...@news.kolumbus.fi>:
>Missä päin ulkomailla kävit betonivalutaitoa ihailemassa?'
Japanissa.
>Ei sileän betonivalupinnan aikaansaamiseksi tarvita mielestäni
>muuta kuin sileäpintainen muotti(vaneri), ja hieman tärysauvaa.
Nuo konstit tietää suomessa jokainen, mutta vaikka näin saatu pinta on sileää,
niin se ei ole LASIN sileää. Siis sellaista että siinä ei varmaan maalikaan
pysyisi hyvin...
Tai jos sellaista sait aikaiseksi, niin kiinnostaa millä kombinaatiolla se on
mahdollista.
Sileintä sain aikaiseksi itse laittamalla betonilaastia s100 ja muottina
melamiinilevyn pinta. Laatu vain ei ollut kauhean tasainen...ja pinta oli
myöshauras. Ehkä tuo mainittu muottiöljy tekisi sitten temput?
tv mika
Kari Kälviäinen
> Nuo konstit tietää suomessa jokainen, mutta vaikka näin saatu pinta on sileää,
> niin se ei ole LASIN sileää. Siis sellaista että siinä ei varmaan maalikaan
> pysyisi hyvin...
>
Moi,
Itse sain kauniin lasisen pinnan valuun - ihan vahingossa. Valoin tiilitakkaan
luukun ylittäviä palkkeja ja savunohjaukseen käytettävän laatan. Muotin tein
styroksista ja vuorasin sen muovilla (laiskuuttani) - aineena oli tulenkestävä
valumassa (optiroc). Kaikki muovia vasten oleva pinnat olivat lasimaisia, tiiviitä
ja liukkaita - on savun hyvä mennä :-)
Kyseessä siis kuorellinen varaava tiilitakka. Ja valut takkamuurarin ohjeiden
mukaan tehtyjä - muoteista tai muovista hänkään ei sanonut mitään, paitsi tuloksen
nähtyään sanoi pistävänsä idean muovin käytöstä korvansa taakse.
-Kari
Harri V
Japanilainen arkkitehti Tadao Ando (muistaakseni näin) on kuuluisa puhtaan
betonipinnan käytöstä. Hänen töistä kertovia kirjoja on kirjastot
pullollaan. Niissä olevien kuvien perusteella Japanilainen sileävalulaatu ei
ole sen kummenpaa kuin kotimainenkaan silloin, kun se on hyvin tehty.
Hienoja rakennuksia Tadao on joka tapauksessa suunnitellut.
Harri
Sampsa
> > Ja vielä, jokin aika sitten luin tässä ryhmässä, että > K 40 betoni olisi
> > pakkasenkestävää sellaisenaan. Tuo tieto on huhu, eikä pidä paikaansa.
> Aika rohkeaa kommentoida jyrkästi asiaa jota ei tiedä.
>
Joo. Tolla menttaliteetilla sinä olisit varmaan ainoa, kun kirjoittaa
tähän ryhmään. Ja miten niin en tiedä?
> Menee siis inttämiseksi, mutta tieto ei todellakaan ole huhu vaan perustuu
> nykyisiin määräyksiin. Raja taitaa olla kylläkin K50, mutta ei ole nyt
> kirjallisuus tässä käsillä.
>
Perustuu määräyksiin, mutta et nyt sattunut tarkistamaan? Joo, määräyksiin
kaikki perustuu, mutta itse kysyin tuota pakkasen kestoa Lohjan
edustajalta. Kaveri kertoi, että pakkasen kesto ilman huokostimia
saavutetaan vasta jossain K 60 hujakoilla. Jos viitsisin, tarkistaisin.
Jutun juju oli kuitenkin se, ettei kukaan omakotirakentaja menisi täällä
esitetyn perusteella käyttämään K 40:stä ilman huokostinta
pakkasrasitetuissa kohteissa.
> Noihin lasimuottijuttuihin vielä sen verran, että pinnasta ei tule sen
> tasaisempi vaikka valaisi peilin päällä. Yksi, kenties tärkein, seikka
> tasaista pintaa haettaessa on muottiöljy. Sen valinta on vain kovin vaikeaa,
> eikä minulla ole tarkempaa tietoa, aiheesta. Sen tiedän, että öljyillä on
> hirmuisia eroja. Löytyisikö täällä todellista ammattilaista joka osaisi
> kertoa jotain noista aineista?
>
En tidä muottiöljyistä, mutta muottikankailla saa kyllä melko sileätä
pintaa.
Sampsa Pesonen
sampsa....@hit.fi
http://www.hit.fi/~sipesone
Sami
> >
> En tidä muottiöljyistä, mutta muottikankailla saa kyllä melko sileätä
> pintaa.
> Sampsa Pesonen
Kankaiden huonoin ominaisuus on tasaisen pinnan muodostaminen muottiin.
Tuppaa muodostumaan ikäviä ryppyjä asentamisen aikana näkyen selvästi
muuten hyvälläpinnalla. Lisäksi materiaali on kallista... PR-kohteet?
Terweisin:
Sami Maavuori
Sampsa
>
> Kankaiden huonoin ominaisuus on tasaisen pinnan muodostaminen muottiin.
> Tuppaa muodostumaan ikäviä ryppyjä asentamisen aikana näkyen selvästi
> muuten hyvälläpinnalla. Lisäksi materiaali on kallista... PR-kohteet?
>
Ei PR-kohteissa harrasteta puhdasvaluja.
anneli
valmistus käytännössä kovin helposti onnistua, vaan massa on
aina tilattava tehtaalta.
Silloin sitä ei kyllä kannata jättää huokostuttamatta - säästösyistä.
"Ville Keränen" <ville....@pp.htv.fi> kirjoitti viestissä
news:8t4nuq$1g4$1...@tron.sci.fi...