Sininen ja ruskea eli sähkökymysys
Antti
aikanaan tuon ruskean johdon sinisellä teipillä. Pitäisikö luottaa siihen,
että tuo sinisellä teipattu ruskea johto on juuri se joka menee N:ään vai
miten tuon voisi itse varmistaa?
ask@kolumbus.fi ove-la
Rane on tehnyt nyt jäynää ... äläkä koskaan luota mihinkään
(... ainakaan sillo' kun kyse on sähköjohdoista)
ota käyttöön yleismittari (... jos osaat ... )
tai sellane' pieni ruuvari jossa on sisällä se pieni lamppu
Rauno Kangas
viestissä:dk9utg$dad$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Rane on tehnyt nyt jäynää ... äläkä koskaan luota mihinkään
> (... ainakaan sillo' kun kyse on sähköjohdoista)
Kerrankin ove-la puhuu asiaa....
> ota käyttöön yleismittari (... jos osaat ... )
> tai sellane' pieni ruuvari jossa on sisällä se pieni lamppu
...mutta unohtaa kaiken samon tein, sillä amatöörin on parempi olla
luottamatta edes siihen lamppuruuvariin. Sillä koetuskynällä meinaan saa
yleensä nollajohdostakin sen verran jännitettä, että lamppu kiiluu -
erityisesti jos nollajohto kulkee vaihejohdon kanssa pidemmän matkaa
rinnatusten (siellä putkessa tapahtuu induktiota).
Kyllä se kuitenkin kohtuudella kannattaa aina selvittää - joko sillä
kopukynällä tai yleismittarilla.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
P. Kärhä
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:dka20p$ino$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Kyllä se kuitenkin kohtuudella kannattaa aina selvittää - joko sillä
> kopukynällä tai yleismittarilla.
Joo täähän on helppoa. Yleismittarin punainen johto siihen, jonka arvelee
olevan vaihe, ja musta siihen jonka arvelee olevan nolla. Mittaustuloksen
etumerkistä sitten näkee, menikö oikein päin ;-)
Ei vaines. Kandee varmaan jostain ettiä nasta, joka on varmasti maa, ja
käyttää sitä referenssinä. Esim. lähellä olevasta suko-pistorasiasta se
nipukka.
Peté
Matti Kyllonen
"P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> wrote in message
news:dka8se$hf1$1...@epityr.hut.fi...
> Ei vaines. Kandee varmaan jostain ettiä nasta, joka on varmasti maa, ja
> käyttää sitä referenssinä. Esim. lähellä olevasta suko-pistorasiasta se
> nipukka.
>
Mistäs tiedät ettei Rane ole sössinyt sitä suku-nastaakin? Suosittelisin
etsimään maata esim. lähimmästä vesijohdosta (jos kuparijohdot) tai vaikkapa
lämpöpattereista (jos vesikierto). Nykytaloissa sen vaihtoehtoisen maan
löytäminen voikin olla hankalaa kun on lattialämmöt ja muovijohdot.
nos...@supertel.fi
systeemiin oli laitettu suko lisää. Ei ollut jännitteitä ja rasia
kuulemma poltti sulakkeita vähän väliä. Kun mittasi "nollan ja
vaiheen" välistä, ei jänniteitä. Suojamaan ja nollan välissä
olikin sitten 230V. Samoin suojamaan ja vieressä olevan
sähköpatterin välillä... Piti hakea referenssiä sulaketaulusta
saakka. Jännitettä oli vain suojamaan ja suojamaan välissä..
Kun kyseinen suko oli todettu vaaralliseksi, katsoin läheisestä
rasiasta, oli katkaistu musta johto, ja kytketty kevi+sininen
randomilla, tarkemmin katsottuna oli sitten yritetty nollata sitä
sinistä ja keviä itse pistorasiassa, ilmeisen huonolla tuloksella.
Lopulta jätetty koko paska sellaisenaan ilman koteloa seinään. Eli
kevi oli kytketty suojamaanastaan, siinä oli vaihe, sininen oli nolla,
musta kytkemättä. PAikan ex.ex.ex. omistajat oli vähän
eteläisempää kulttuuria.
Jos on pieninkin mahdollisuuus, että rane on ollut vauhdissa,
kannattaa kaikkeen suhtautua suurella varovaisuudella ja
skeptisyydellä. HEnki voi lähteä, jos aliarvoi ranen kyvyt
mokailla..
ask@kolumbus.fi ove-la
> ...mutta unohtaa kaiken samon tein, sillä amatöörin on parempi olla
> luottamatta edes siihen lamppuruuvariin. Sillä koetuskynällä meinaan saa
> yleensä nollajohdostakin sen verran jännitettä, että lamppu kiiluu -
> erityisesti jos nollajohto kulkee vaihejohdon kanssa pidemmän matkaa
> rinnatusten (siellä putkessa tapahtuu induktiota).
heh ... heh ... indusoituu - JOS indusoituu
ja ainaski' mun yhden (1) euron ruuvarissani se pieni valo kiiluu
aivan eri kirkkaudella, jos sähkökarvassa todella on 230 V:n jännite
ko' sillo', jos siihen on vain indusoitunu "jotain"
kyllä ruuvarin merkkilampun hehkua noin 50 V:n tarkkuudella pystyy
ihan helposti tulkitsemaan ... tällane' kaiken? (monet sähköiskutkin)
kokenut sähkäri
se "pieni ruuvari"
P. Kärhä
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> wrote in message
news:Ec2af.160$1i5...@read3.inet.fi...
> Mistäs tiedät ettei Rane ole sössinyt sitä suku-nastaakin? Suosittelisin
> etsimään maata esim. lähimmästä vesijohdosta (jos kuparijohdot) tai
> vaikkapa
> lämpöpattereista (jos vesikierto). Nykytaloissa sen vaihtoehtoisen maan
> löytäminen voikin olla hankalaa kun on lattialämmöt ja muovijohdot.
Ilmanvaihtoputket on myös maadoitettu, joten katon lautasventtiilistä saa
maan. Olettaen tietenkin ettei ilmanvaihtoakin ole vedetty muoviputkilla.
Jännitteenkoetuskynä ei muuten toimi yläkerrassa (jos puulattia) ilman sitä
nollajohtoa. Eikä toimi suko-testerikään. Tai toimii muuten, muttei näytä
polariteettiä. Toiseen käteen pitää ottaa maa, mikä vähän hirvittää, kun se
sotii sähköasennusten ensimmäistä pääsääntöä vastaan, eli pidä jännitteisiä
osia roveltaessasi aina vasen käsi taskussa.
Peté
nos...@supertel.fi
>kyllä ruuvarin merkkilampun hehkua noin 50 V:n tarkkuudella pystyy
>ihan helposti tulkitsemaan ... tällane' kaiken? (monet sähköiskutkin)
>kokenut sähkäri
Itse asiassa Fluken tai Tektroniksin kanssa tulee vielä helpommin
virhetulkintoja, yleismittari kun antaa 230V vakaata jännitettä jo
aika pienenkin konkan tai kelan kautta kytkettynä, tai vaikka 10 MOhm
vastuksen läpi.
Maat ja nollat varmistaa helpoiten yleismittarin ohmipuolella. Jos
ohmeja on sähköpatterin ja suojamaan välillä alta yhden, voi olla
aika varma, ettei niiden välille ihan pienien pääsulakkeiden kanssa
saa aikaan vaarallista jännitettä. Mutta esim 11.5 ohm voi tarkoittaa
vain 4600 W kuormaa ko. sulakkeen takana, ja kyseessä on vaihe ja
palanut 10A sulake:-). Jos nollan/suojamaan/maadoitetun putken
välillä on vastusta useampi ohmi, on jossain vikaa. HElppo tapa
löytää vaarallisia raneiluja avaamatta mitään.
Matti Kyllonen
<nos...@supertel.fi> wrote in message
news:1130942387.3...@g43g2000cwa.googlegroups.com...
>Maat ja nollat varmistaa helpoiten yleismittarin ohmipuolella. Jos
>ohmeja on sähköpatterin ja suojamaan välillä alta yhden, voi olla
>aika varma, ettei niiden välille ihan pienien pääsulakkeiden kanssa
Miten noi tuommoiset kaupoissa myytävät pistorasiaan tökättävät testerit,
jotka ledeillä ilmaisevat tilanteen. Kuinka luotettavia ovat ja
havaitsevatko kaikki mahdolliset ongelmat?
nos...@supertel.fi
>jotka ledeillä ilmaisevat tilanteen. Kuinka luotettavia ovat ja
>havaitsevatko kaikki mahdolliset ongelmat?
En tunne moisia, mutta varmuudella voin sanoa, että ei löydä kaikkia
ongelmia:-). Persiilleen nollaillun suojamaan löytäminen vaatii
kait lähinnä kaapelitutkaa, siis sellaista vemplelettä, mitä
käytetään
yleensä lähiverkkojen ja puhelinkaapeleiden mittauksiin.. Lisäksi
tarvitaan kaiken maailman loggeria ja pihtivirtamittaria. Ja
luovaa ongelmanhakua.. Perusomakotitalossa on vaikea saada
aikaan todella hankalaa kytkentää, mutta vanha iso kiinteistö
ja esim video- tai audiosysteemit on jo kova pala..
KErran kummallisesti buuttailevan tietokonesysteemin syyksi
olen kerran löytänyt suojamaan, jota oli kierrätetty vähän miten
sattuu ja sitten joku vehje tekee virtapulssia nollaan, ja kun
suojamaa oli sopivasti kahdesta pisteestä nollattu, tulikin
virtapiikin takia iso jännitepiikki (noin kV)suojamaahan.
TOinen mielenkiintoinen
case oli kun tietokoneluokan eri päät oli eri pääkeskusten ja
muuntajien alla. Koneesta toiseen kytketyssä videopiuhassa
kulki virtaa useampia amppeereja pihtimittarilla mitaten. Yleismittarin
mukaan ei koneiden sukojen välillä ollut kuin parin voltin luokkaa
jännite-eroa, silti kunnon kipunat lensi, kun laittoi pihan kiinni.
Lisää pengottaessa
selvisi, että luokka oli tehty alunperin kahden eri koulun väliin
yhdistämällä kaksi luokkaa. Luokan toisen pään sähköt oli sitten
otettu toisesta koulusta, toisen pään toisesta, molemmilla kouluilla
oli omat muuntajat ja veistoluokat metallityöverstaineen.
Se mun videopiuhaparka sitten tasasi nollajännitteet samoiksi.
Peter Rinne
Riittävän varma tapa mitata on kuormittaa johtoja
esimerkiksi hehkulampulla. Helposti teet lamppukuorman
jolla mittaat jännitteet, ei haittaa indusoinnit eikä haamujännitteet.
Jos talossa on vikavirtasuojaus, niin laukeaa maata vastaan
mitattaessa.
Keijo Länsikunnas
> ...mutta unohtaa kaiken samon tein, sillä amatöörin on parempi olla
> luottamatta edes siihen lamppuruuvariin. Sillä koetuskynällä meinaan saa
> yleensä nollajohdostakin sen verran jännitettä, että lamppu kiiluu -
> erityisesti jos nollajohto kulkee vaihejohdon kanssa pidemmän matkaa
> rinnatusten (siellä putkessa tapahtuu induktiota).
Ei kai sillä perinteisellä passiviivehkeellä saa lamppua kiilumaan
nollajohdosta ellei siellä oikeasti ole jännitettä. Ne aktiiviset
kynät on sitten luku erikseen, nehän vilkuttaa sitä lamppua kun
naapurin kissa kulkee kadulla ohi...
--
** Keijo Länsikunnas
Jude
news:l0ap3bmd...@kuori.saunalahti.fi...
>
> Ei kai sillä perinteisellä passiviivehkeellä saa lamppua kiilumaan
> nollajohdosta ellei siellä oikeasti ole jännitettä.
Jude
nos...@supertel.fi
>> nollajohdosta ellei siellä oikeasti ole jännitettä.
>
>
>Kyllä saa.
Totta.
JÄnnitteisen johdon vieressä pidemmän matkaa kulkevaan johtoon
indusoituu sen verran tehoakin, että glim-lamppu voi hohtaa.
Jos mittaajan kapasitanssi on kytkeytynyt maihin, ja nollajohto
on nollassa kiinni, ei hehku.
Itse en ole koskaan käyttänyt vaihekynää, enkä oikein osaa
luottaa moiseen vempeleeseen. Ainakaan, jos tarkoitus
on mitata mitattaajan kehon kautta kapasitiivisen kytkennän
avulla eikä laittamalla haenleuka esim sähköpatteriin.
En ole sähkäri, mutta olen sili purkanut muiden tekemisiä
ja asennellut esim videostudion laitteita ja yhteisantenneja.
Minä haluan mitata nollajohdosta myös resistanssin
suojamaahan ja lämpöpatteriin. Siihen
tarvitaan kunnon mittajohdot ja kunnon yleismittari.
Sen jälkeen kun suojamaan tilanne on varman oloinen, voi mitata
jännitteitä tunnettuun potentiaaliin nähden.
ask@kolumbus.fi ove-la
> > nollajohdosta ellei siellä oikeasti ole jännitettä.
> Kyllä saa.
mä oon ripustellut lamppuja kattoihin jo vuosikausia, ja AINA on se
kuuma karva löytynyt "sokeripalasta" - ja vieläpä ihan HELPOSTI -
tuolla 14 cm:n mittaisella ruuvarilla, kunhan vain OSAA homman
kylmä karva ei hehkuta lainkaan ja "indusoitunut" muka-jännite
kykenee hehkuttamaan merkkilamppua merkittävästi heikommin ...
no problem ... piis-ov-keik
Antti
ilmaisemiseen riittää kun laittaa kynän johdon lähelle. Tosin eipä siitä
tähän nimenomaiseen käyttöön ole mitään hyötyä, koska punainen valo loistaa
laittoipa kynän kumman tahansa johdon lähelle eikä virran tarvinnut olla
edes päällä.
ask@kolumbus.fi ove-la
ei semmottella kynällä mittään tee, ko' ... sen pittää olla ruuvimeisseli
Keijo Länsikunnas
> ei semmottella kynällä mittään tee, ko' ... sen pittää olla ruuvimeisseli
Kyllä sillä tekee. Nimittäin tarkistaa tosi näppärästi hämärässäkin
onko posliinisulake palanut. Ei tarvitse tihrustella ja koputella,
että onko se nappi irti vai ei.
--
** Keijo Länsikunnas
J.P
"Keijo "Länsikunnas"" <poist...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:l0apoe4p...@kuori.saunalahti.fi...
Niin ja siinäkin pitää osata pitää just oikeassa asennossa muuten näyttää
palaneenkin sulakkeen ehjäksi ...
WsQ
referenssietäisyys ja sitten kokeile muista samalla etäisyydellä.
Jos se palanut nalli näyttää täyttä, niin kannatta miettiä ko.
halpahallilaiteen toimivuutta tai sitä, että onko taulussa nolla kiinni
lainkaan...
Sama juttu kuin akkuporakoneissa: Hyvää ei saa halvalla - ehkä jotenkin
toimivan.
Vesku
J.P
"WsQ" <wsq.d...@gmail.com> kirjoitti
viestissä:dl5m5n$7s7$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Kyllä muuten toimii. Vertaa ensin jostain ehjästä nallista
> referenssietäisyys ja sitten kokeile muista samalla etäisyydellä.
>
> Jos se palanut nalli näyttää täyttä, niin kannatta miettiä ko.
> halpahallilaiteen toimivuutta tai sitä, että onko taulussa nolla kiinni
> lainkaan...
Nio tätähän juuri tarkoitin että pitää verrata ehjään sulakkeeseen että
osaa pitää sopivalla etäisyydellä ... ja laite mistä minulla tälläisiä
kokemuksia on Fluken tekosia - eli ei mikään halpahallimalli mutta silti
aivan liian herkkä...
S Y-H
"J.P" <jp...@kanetti.net> kirjoitti viestissä
news:PDBdf.7868$up....@reader1.news.jippii.net...
No koettakaas nyt kynäongelmaiset seuraavaa temppua, siellä
hämärässä posliinisulakekaapissa.
Viekää peukaloa koettimenvartta kärkeenpäin liu'uttamalla,
samalla kun koettimen pää on sulakkeen lasissa kiinni.
Huomaatte varmaan kikan, jolla tätä koetinta voi säätää näin
yksinkertaisesti.Vähemmän herkäksi.
Kertokaa jos hokasitte
Ei viulussakaan otelaudassa ole nauhoja, silti sillä
mestaripelimannit osaavat soittaa.
Varoitus.Ove-la, älä sinä kokeile kotona sillä ruuvarillasi
samaa, jännitteisiin osiin.: ))
--
sauli
<Kun väittelet idiootin kanssa,
pidä huoli, ettei hän tee samoin?>
Leo
Vanhana remonttimiehenä päättelen että johdot on tarkoitettu
kattovalaisinta varten. Lamppu tarvitsee nollan ja katkaisijan kautta
tulevan virtajohdon. Toiminna kannalta on sama, tuleeko virta lampun
kantaan vai kierreosaan. - Siis - Antti hyvä, älä mieti liikoja vaan
kytke lampun kaksi johto katosta tuleviin johtoihin ja napsauta valot
päälle!
Terveisin Leo
ask@kolumbus.fi ove-la
> samaa, jännitteisiin osiin.: ))
varotus on turhaa, sillä tällane' "oikea" sähkömies kyllä tietää
- ja varsin hyvin ! - ettäs' ellei jännitettä ole kytketty kokonaan pois
sillon ko' aletaan käpälöidä posliinisulake- tahi muutakaan kaappia ...
niin kyse on huisin VAARALLISESTA JÄNNITEtyöstä, johon
on aina varustauduttava asiallisin varustein: iso eristävä kumimatto
lattialle sen kaapin eteen, paksupohjaset lohenkalastajan pitkävartiset
kumisaappaat jalkoihin ja ne kirkkaankeltaset neopreenikumiset
kainaloihin ulottuvat paksut kumirukkaset molempiin käsiin
ja vain centin paksulla punaisella muovieristeellä päällystetty
ruuvari saa olla siinä toisessa kädessä ...
... ko' siinä toisessa kädessä pidetään kännykkää, jossa on valmiiksi
valittu MediHelin puhelinnumero, niin ettei tartte kuin kerran yhtä
ainoaa näppylää painaa ja niin alkaa pian kuulua roottorin siipien
tuttu vapatus tuon jännitetyöpaikan vesikaton yläpuolelta
ja jokaisen tollaseen jännitetyöhön mielivän on osallistuttava
erilliseen, vähintänski' kahden viikon mittaiseen LISÄkoulutukseen
ja onnistuttava vastaamaan kaikkiin kirjallisessa tentissä esitettyihin
tosi-VAIKEISIIN kysymyksiin ... oikein
niinku' mä oon jo tehny