Purut pois lattiasta
tuomo.k...@helsinki.fi
kellään tiedossa muuta keinoa purun poistoon kuin ahkera lapion
heilutus? Olisiko esim. olemassa urakoitsijaa, joka kävisi imaisemassa
purut pois? Pitäisi olla aikamoinen imuri tietysti, mutta puhalletaanhan
villojakin eristeeksi...
TK
Koti/uutiset
<tuomo.k...@helsinki.fi> kirjoitti viestissä news:396FFF...@kolumbus.fi...
karkkaine...@kolumbus.fi
TK
Sari
tuomo.k...@helsinki.fi kirjoitti viestissä
<396FFF...@kolumbus.fi>...
>Olen parhaillaan vaihtamassa lattian
purueristeitä villoiksi. Onko
>kellään tiedossa muuta keinoa purun poistoon kuin
ahkera lapion
>heilutus? Olisiko esim. olemassa urakoitsijaa,
joka kävisi imaisemassa
>purut pois? Pitäisi olla aikamoinen imuri
tietysti, mutta puhalletaanhan
>villojakin eristeeksi...
>
>TK
Älä ainakaan lasivillaan vaihda!
karkkaine...@kolumbus.fi
TK
Sari
karkkaine...@kolumbus.fi kirjoitti
viestissä <3973D9...@kolumbus.fi>...
Haluan puolestani kysyä, miksi olet vaihtamassa
puruja villoihin. Onko ne märät tai onko niissä
jotain myrkyllistä puunsuoja-ainetta?
Aiheesta on kyllä paljon keskusteltu, mutta:
Puupuru on hengittävä materiaali ja pystyy
sitomaan itseensä vesihöyryä ja luovuttamaan sitä
kuivempaan. Sen vuoksi vesihöyry ei pääse herkästi
tiivistymään vahingolliseksi kosteudeksi.
Lasivilla ei sen sijaan pysty sitomaan vesihöyryä
vaan se tiivistyy villassa kosteudeksi. Tällöin
villa kastuu ja menettää eristyskykynsä.
Otettaessa lasivilla käyttöön, kuvioihin tulevat
mukaan muovit. Ne estää vesihöyryn pääsyn villaan,
mutta jos muovi menee rikki...
SO
Xpert
>Puupuru on hengittävä materiaali ja pystyy
>sitomaan itseensä vesihöyryä ja luovuttamaan sitä
>kuivempaan. Sen vuoksi vesihöyry ei pääse herkästi
>tiivistymään vahingolliseksi kosteudeksi.
>Lasivilla ei sen sijaan pysty sitomaan vesihöyryä
>vaan se tiivistyy villassa kosteudeksi. Tällöin
>villa kastuu ja menettää eristyskykynsä.
>Otettaessa lasivilla käyttöön, kuvioihin tulevat
>mukaan muovit. Ne estää vesihöyryn pääsyn villaan,
>mutta jos muovi menee rikki...
Aivan samalla tavoin kuin lasivilla, kosteus-käyttäytyvät myös
vuorivilla (kivivilla) ja selluvilla,
vaikka mm. selluvillan markkinoinnissa usein esitetään
toisenlaisia väitteitä.
Puru (kutterinlastu) on ylivoimaisesti paras materiaali
.... ( paitsi k-arvoltaan, joka on ERISTEEN tärkein ominaisuus ).
Xpert
..... we have Xperties
Markku Seppänen
Xpert <yellow...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:8kvrgj$a9j$1...@news.kolumbus.fi...
"Aivan samalla tavalla" - tarkoitatko, ettei selluvilla ole hygroskooppinen
materiaali?
markku
Xpert
>"Aivan samalla tavalla" - tarkoitatko,
>ettei selluvilla ole hygroskooppinen materiaali?
Jottei tätä keskustelua tarvitse jatkaa "tuomiopäivään" saakka,
niin kerropa minulle KUINKA PALJON selluvilla kykenee
sitomaan kosteutta itseensä (painoprosentteina).
Äläkä yritäkään huijata, sillä minä TIEDÄN vastauksen.
Ja tiedän vielä muitakin selluvillan HUONOJA ominaisuuksia.
Xpert
Sari
"tuomiopäivään" saakka,
>niin kerropa minulle KUINKA PALJON selluvilla
kykenee
>sitomaan kosteutta itseensä (painoprosentteina).
>
Voisitko kertoa sen sekä muiden eristeiden
kosteuden sitomiskyvyn. Olisi mielenkiintoista
tietää, mutta ei jaksaisi lähteä penkomaan
opuksia. Luvut ovat tulleet vastaan jossakin, kun
nyt muistais missä.
SO
samuli
wrote:
> puhallus-selluvillaan,
>joka on erittäin herkästi homehtuvaa ainetta, mutta on
>saatu muka "homeenkestäväksi" lisäämällä siihen VESILIUKOISTA
>Booria. Jos selluvillaan pääsee vettä "lorahtamaan" esim
>tiilikaton rakosista syysmyrskyllä kun tuulee ja sataa vaakasuoraan,
>niin Boorilisäykselle voi tällä kohtaa sanoa : "Good Bye !"
>ja homepeikko iskee hampaansa tuohon onnettomaan
>eristeeseen sitten takuuvarmasti.
>
>Xpert
otappa nyt järki käteen ja mieti logiikkasi pitävyys.
Jotta vesiliukoinen booraksi/boorihappo liukenisi selluvillasta
pois täytyisi eristeet kirjaimellisesti uittaa vedessä,
veden täytyy siis tulla valumalla alas eristeistä.
Taitaa teilläpäin katot vuotaa huolestuttavan runsaasti.
samuli
Sampsa
>
> Aivan samalla tavoin kuin lasivilla, kosteus-käyttäytyvät myös
> vuorivilla (kivivilla) ja selluvilla,
Selluvilla on orgaaninen kuitueriste, joka EI käyttäydy samalla tavalla,
kuin mineraalivillat kosteusrasituksessa. Mineraalivillat ovat
EPÄorgaanisia kuitueristeitä.
Orgaaniset kuitueristeet (selluvilla, ekovilla ja muut tuotenimet)
mukautuvat ympäristön kosteuteen sitomalla kosteutta itseensä. Kosteus
sitoutuu kuituihin ja lahon- ja homeenestoaineena käytettyyn boorihappoon
ja booraksiin. Mikäli ympäristöolosuhteet kuivuvat alkaa myös orgaaninen
kuitueriste nopeasti kuivua.
Boori toimii kuitueristeessä kosteutta sitovana aineena. Se myös parantaa
eristeen palonkestävyyttä luovuttamalla itseensä sitoutunutta kidevettä
lämpötilan noustessa.
Epäorgaaniset kuitueristeet eivät sisällä kosteutta sitovia ainesosia,
kuten orgaanisia kuituja tai booria. Kosteus tiivistyy tällöin kuitujen
muodostamiin ilmatiloihin.
Kuulopuheiden mukaan eristeen kastumisella ei olisi suurta vaikutusta
eristävyyteen, tiedä häntä... Mutta eristessä oleva vapaa vesi aiheuttaa
kuitenkin helposti kosteus- ja homeongelmia.
> vaikka mm. selluvillan markkinoinnissa usein esitetään
> toisenlaisia väitteitä.
Ei markkinointia pidä sokeasti uskoa, mutta Selluvilla sentään perustelee
näkemyksiään.
>
> Puru (kutterinlastu) on ylivoimaisesti paras materiaali
> .... ( paitsi k-arvoltaan, joka on ERISTEEN tärkein ominaisuus ).
>
Paras materiaali mihin? Eikä eristeen lämmöneristävyyttä voi mitata vain
k-arvolla vaan on otettava huomioon myös ilmanläpäisevyys, eli se kuinka
helposti ilma pääsee liikkumaan eristeessä. Jos eristeen ilmanläpäisevyys
on hyvä, merkitsee se lisääntynyttä konvektiota ja näin ollen heikentää
eristeen lämmöneristävyyttä.
IMHO Niin mineraali- kuin orgaanisia eristeitä voidaan käyttää
rakennusfysikaalisesti oikeaoppisen ja määräykset täyttävän rakenteen
tekemiseen. Täytyy kuitenkin huolehtia kunnollisesta suunnittelusta ja
toteutuksesta. Vanhat rakennukset ja rakenteet olisi kuitenkin korjattav
vanhaa kunnioittaen ja mahdollisimman samankaltaisia materiaaleja
käyttäen.
Sampsa Pesonen
sampsa....@hit.fi
http://www.hit.fi/~sipesone
Xpert
>>KUINKA PALJON selluvilla kykenee
>>sitomaan kosteutta itseensä (painoprosentteina).
max. = 1.5 %
Minä peittelisin yläpohjani vaikka vanhoilla sanomalehdillä
ja päälle kutterinlastulla, ennenkuin retkahtaisin puhallus-selluvillaan,
joka on erittäin herkästi homehtuvaa ainetta, mutta on
saatu muka "homeenkestäväksi" lisäämällä siihen VESILIUKOISTA
Booria. Jos selluvillaan pääsee vettä "lorahtamaan" esim
tiilikaton rakosista syysmyrskyllä kun tuulee ja sataa vaakasuoraan,
niin Boorilisäykselle voi tällä kohtaa sanoa : "Good Bye !"
ja homepeikko iskee hampaansa tuohon onnettomaan
eristeeseen sitten takuuvarmasti.
Xpert
Xpert
>Selluvilla on orgaaninen kuitueriste, joka EI käyttäydy samalla
>tavalla, kuin mineraalivillat kosteusrasituksessa.
>Mineraalivillat ovat EPÄorgaanisia kuitueristeitä.
>Orgaaniset kuitueristeet (selluvilla, ekovilla ja muut tuotenimet)
>mukautuvat ympäristön kosteuteen sitomalla kosteutta itseensä. Kosteus
>sitoutuu kuituihin ja lahon- ja homeenestoaineena käytettyyn boorihappoon
>ja booraksiin. Mikäli ympäristöolosuhteet kuivuvat alkaa myös orgaaninen
>kuitueriste nopeasti kuivua.
>Boori toimii kuitueristeessä kosteutta sitovana aineena. Se myös parantaa
>eristeen palonkestävyyttä luovuttamalla itseensä sitoutunutta kidevettä
>lämpötilan noustessa.
Jees !
On kuitenkin AIVAN PELKKÄÄ mainontaa yrittää ratsastaa ominaisuudella
(kosteudensitomiskyvyllä) joka - vaikka se tosi onkin - on täysin
marginaalinen (ei siis tässä tapauksessa mikään merkitsevä ominaisuus)
>Epäorgaaniset kuitueristeet eivät sisällä kosteutta sitovia ainesosia,
>kuten orgaanisia kuituja tai booria. Kosteus tiivistyy tällöin kuitujen
>muodostamiin ilmatiloihin.
Jees ! ...jälleen. Kivivillojen kosteudensitomiskyky = 0 (käytännössä).
>Kuulopuheiden mukaan eristeen kastumisella ei olisi suurta vaikutusta
>eristävyyteen, tiedä häntä... Mutta eristessä oleva vapaa vesi aiheuttaa
>kuitenkin helposti kosteus- ja homeongelmia.
Kuka tuon "totuuden" kertoi ?
Kosteus lienee ainoa "ulkopuolinen" tekijä joka todella vaikuttaa k-arvoon.
Myöskään "vapaa" vesi EI homehdu ! Homeen kasvu rakenteissa on
paljon monimutkaisempi prosessi kuin että: "kostea paikka homehtuu".
>Paras materiaali mihin? Eikä eristeen lämmöneristävyyttä voi mitata vain
>k-arvolla vaan on otettava huomioon myös ilmanläpäisevyys, eli se kuinka
>helposti ilma pääsee liikkumaan eristeessä. Jos eristeen ilmanläpäisevyys
>on hyvä, merkitsee se lisääntynyttä konvektiota ja näin ollen heikentää
>eristeen lämmöneristävyyttä.
Rakennuseristeet asennetaan aina ns. "suljettuun" tilaan. (Ulkopuolelle
ainakin "tuulensuojalevy" jos ei muuta). Itse eristeen Ilmanläpäisevyys
on tällöin myös täysin toisarvoinen ominaisuus. Eristeen ilmatiiviydestä
saattaa useinkin olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä - eipä siis juuri
kannattaisi mainostaa tälläkään ominaisuudella.
>IMHO Niin mineraali- kuin orgaanisia eristeitä voidaan käyttää
>rakennusfysikaalisesti oikeaoppisen ja määräykset täyttävän rakenteen
>tekemiseen. Täytyy kuitenkin huolehtia kunnollisesta suunnittelusta ja
>toteutuksesta. Vanhat rakennukset ja rakenteet olisi kuitenkin korjattav
>vanhaa kunnioittaen ja mahdollisimman samankaltaisia materiaaleja
>käyttäen.
Jees. Aivan asiaa. Selluvilla ei kuitenkaan ole tähän tarkoitukseen
yhtään mineraalivilloja parempi eristemateriaali. Ne jotka "uskovat"
muuta, ovat vain tehokkaan selluvilla-mainonnan uhreja. Mainonnan.
joka käyttää "uskomuksia" hyväkseen vahvistamalla niitä "arvoiksi".
PS. Itse käyttäisin aivan huoletta mineraalivillaa (Partek) purutalonkin
jälkieristyksessä. Selluvillaan sen sijaan en mielelläni koske metrin
kepilläkään - vaikka se on "niin edullista" - joka lienee ainoa
TODELLINEN valintaperuste.
Kosteusteknisesti ylivoimainen ja tässä mielessä "paras" eriste on
kuitenkin kutterinlastu, joka todella käyttäytyy siten kuin
selluvillamainokset väittävät selluvillan tekevän. Materilaalit kannattaa
aina itse testata, ennenkuin uskoo niistä rautakaupoissa kerrottavia,
kaiken maailman hölynpölyjä.
... ... ...
Ja mainitsin NIMENOMAAN, että jos vettä pääsee LORAHTAMAAN
selluvillaeristeeseen, niin : " Bye..bye.. homeenkesto ! ".
Näitä tapauksia on valitettavan paljon uusien talojen yläpohjissa.
Tosin itse en voi ymmärtää - miksi ?
Seiniä ja alapohjia ei sen sijaan uusissa taloissa yleensä revitä
auki ennenkuin asukkaat alkavat "oirehtia".
Xpert
.... eristemateriaalien riskit puntarissa ... ?
Sampsa
>
> Jees !
> On kuitenkin AIVAN PELKKÄÄ mainontaa yrittää ratsastaa ominaisuudella
> (kosteudensitomiskyvyllä) joka - vaikka se tosi onkin - on täysin
> marginaalinen (ei siis tässä tapauksessa mikään merkitsevä ominaisuus)
>
Ei kosteuden sitomiskyky ole mikään marginaalinen juttu, kyllä sillä on
ihan oikeastikin vaikutusta eristeen toimintaan. Eritoten toimintaan
seinärakenteen osana.
<CLIP>
> >Kuulopuheiden mukaan eristeen kastumisella ei olisi suurta vaikutusta
> >eristävyyteen, tiedä häntä... Mutta eristessä oleva vapaa vesi aiheuttaa
> >kuitenkin helposti kosteus- ja homeongelmia.
>
> Kuka tuon "totuuden" kertoi ?
Rehellisesti sanoen en muista, olisinko kuullut Finnbuildissa, voi siis
olla ihan puppuakin.
> Kosteus lienee ainoa "ulkopuolinen" tekijä joka todella vaikuttaa k-arvoon.
> Myöskään "vapaa" vesi EI homehdu ! Homeen kasvu rakenteissa on
> paljon monimutkaisempi prosessi kuin että: "kostea paikka homehtuu".
>
Joo. Mutta eristeessä oleva kosteus antaa homeille, sienille ja muille
mikrobeille hyvän kasvualustan. Kai kaikki eristeet voivat homehtua,
mikäli kosteutta, lämpöä, happpea, itiöitä yms. on tarpeeksi. Tärkeintä
siis on estää kosteuden pääsy rakenteisiin.
>
> Rakennuseristeet asennetaan aina ns. "suljettuun" tilaan. (Ulkopuolelle
> ainakin "tuulensuojalevy" jos ei muuta). Itse eristeen Ilmanläpäisevyys
> on tällöin myös täysin toisarvoinen ominaisuus. Eristeen ilmatiiviydestä
> saattaa useinkin olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä - eipä siis juuri
> kannattaisi mainostaa tälläkään ominaisuudella.
>
Riippumatta siitä mihin eriste asennetaan, on sen ilmanläpäisevyydellä
merkitystä. Mitä enemmän ilmaa siirtyy eristeen ilmatilasta toiseen, sitä
enemmän syntyy konvektion aiheuttamaa lämmönhukkaa. Kosteustekninen
toiminta ei ole kiinni ilmanläpäisevyyden arvoista.
>
> Jees. Aivan asiaa. Selluvilla ei kuitenkaan ole tähän tarkoitukseen
> yhtään mineraalivilloja parempi eristemateriaali.
Kyllä on.
> Ne jotka "uskovat"
> muuta, ovat vain tehokkaan selluvilla-mainonnan uhreja. Mainonnan.
> joka käyttää "uskomuksia" hyväkseen vahvistamalla niitä "arvoiksi".
Onko sinua kiusattu selluvillan asiakaspalvelussa, vai miksi käyt
ristiretkeä yhtä materiaalivalmistajaa vastaan?
>
> PS. Itse käyttäisin aivan huoletta mineraalivillaa (Partek) purutalonkin
> jälkieristyksessä. Selluvillaan sen sijaan en mielelläni koske metrin
> kepilläkään - vaikka se on "niin edullista" - joka lienee ainoa
> TODELLINEN valintaperuste.
Minä en aivan huoletta lisäeristäisi millään ertisteellä. En myöskään
eristäisi mineraalivillalla. Eikä selluvilla ole edullista, taitaa olla
vähän kalliimpaakin, kuin mineraalivillat. Jos halpaa joku haluaa, niin
käyttäköön Styroksia, ei maksa paljon mitään.
>
> Kosteusteknisesti ylivoimainen ja tässä mielessä "paras" eriste on
> kuitenkin kutterinlastu, joka todella käyttäytyy siten kuin
> selluvillamainokset väittävät selluvillan tekevän. Materilaalit kannattaa
> aina itse testata, ennenkuin uskoo niistä rautakaupoissa kerrottavia,
> kaiken maailman hölynpölyjä.
>
Selluvilla tehdään sanomalehtipaperista ja booriyhdisteistä. Seinään
märkänä ruiskutettuna se kiinnittyy paikoilleen lingiinillä, joka on samaa
ainetta millä esim. vanereita liimataan. Aikoinaan, kun talojen alapohjia
eristettiin heinillä tai sahanpuruilla tai muilla orgaanisilla eristeillä,
heitettiin eristeeseen kerroksien väleihin ns. heinäsuolaa. Tuo heinäsuola
taisi olla booraksia.
> ... ... ...
>
> Ja mainitsin NIMENOMAAN, että jos vettä pääsee LORAHTAMAAN
> selluvillaeristeeseen, niin : " Bye..bye.. homeenkesto ! ".
Se on kyllä terkut homeenkestolle millä tahansa eristeellä, jos vettä
tosiaan lorahtaa eristeisiin.
Sampsa
> Minä peittelisin yläpohjani vaikka vanhoilla sanomalehdillä
> ja päälle kutterinlastulla,
Ei ollenkaan huono idea, tosin selluvilla ON vanhaa sanomalehtipaperia.
> ennenkuin retkahtaisin puhallus-selluvillaan,
> joka on erittäin herkästi homehtuvaa ainetta,
Olisi mukava tietää, jos jossain tutkimuksessa noin on sanottu. Miksi se
olisi herkästi homehtuvaa?
> mutta on
> saatu muka "homeenkestäväksi" lisäämällä siihen VESILIUKOISTA
> Booria.
> Jos selluvillaan pääsee vettä "lorahtamaan" esim
> tiilikaton rakosista syysmyrskyllä kun tuulee ja sataa vaakasuoraan,
> niin Boorilisäykselle voi tällä kohtaa sanoa : "Good Bye !"
> ja homepeikko iskee hampaansa tuohon onnettomaan
> eristeeseen sitten takuuvarmasti.
Ylläkuvatun katastrofin jälkeen rakennuksen omistajan pienin huolenaihe on
boorilisäyksen oleminen tai olemattomuus. Rakenteisiin lorottanut vesi on
turmiollista muillekin, kuin eristeille.
Xpert
>>Ei kosteuden sitomiskyky ole mikään marginaalinen juttu,
>>kyllä sillä on ihan oikeastikin vaikutusta eristeen toimintaan.
Joopa joo ... 1.5 % kosteudenimukyky on maailman HURJIN juttu ....
Sen vuoksi kannattaa myydä vaikka isoäitinsä ... ja ostaa kaikilla
saaduilla rahoilla selluvillaa...
>> .....Tärkeintä siis on estää kosteuden pääsy rakenteisiin. ....
Ja jos joku sellu-eriste oikein "imee" kosteutta,
niin se ei sitten kai lainkaan homehdu - vai kuinka ?
>>Onko sinua kiusattu selluvillan asiakaspalvelussa, vai miksi käyt
>>ristiretkeä yhtä materiaalivalmistajaa vastaan?
Ja jos joku uskaltaa sanoa iki-oman mielipiteensä, ja olla eri mieltä
selluvilla-agenttien kanssa, niin se on sitten "ristiretkeä" - vai kuinka
?
>>Se on kyllä terkut homeenkestolle millä tahansa eristeellä,
>>jos vettä tosiaan lorahtaa eristeisiin.
Vain selluvillaa mainostetaan "homeenkestävänä" - eikä suotta,
koska muutoin sitä ei kukaan uskaltaisi ostaakaan.
( ... se on nääs varsin homehtuvaa tavaraa ... )
Mineraalivilloja ei ole koskaan mainitulla ominaisuudella
markkinoitukaan. Totuus on kuitenkin se, että VAIN selluvilla
homehtuu kastuttuaan (kunnolla) ... muut eristeet vain kuivuvat.
Käsität varmaan MIKSI selluvilla on täytynyt homeenestokäsitellä ?...
... ja miksi ominaisuutta TÄYTYY markkinoida ?
Muissa "villoissa" ei ole hometta estäviä myrkkyjä.
Ne eivät tarvitse sellaisia.
Ei kivet ulkonakaan homehdu, vaikka ne kastuvat.
Kaikki "märkä" materiaali ei siis homehdu ...!
Xpert
EM
Sampsa <sipe...@hit.fi> kirjoitti
viestissä:Pine.SGI.4.10.100071...@maanantai.hit.fi...
> Onko sinua kiusattu selluvillan asiakaspalvelussa, vai miksi käyt
> ristiretkeä yhtä materiaalivalmistajaa vastaan?
Ei "Experttiä" kannata ottaa kovin vakavasti. Itse luokittelen hänet ns.
"pummiksi"
EM
Sampsa
> Sen vuoksi kannattaa myydä vaikka isoäitinsä ... ja ostaa kaikilla
> saaduilla rahoilla selluvillaa...
>
1,5 % on kuitenkin enemmän kuin mineraalieristeillä.
> >> .....Tärkeintä siis on estää kosteuden pääsy rakenteisiin. ....
>
>
> Ja jos joku sellu-eriste oikein "imee" kosteutta,
> niin se ei sitten kai lainkaan homehdu - vai kuinka ?
Kyse oli yleisesti järkevästä tavasta rakentaa. Rakennuksen ulkovaippa
kannatta suunnitella ja rakentaa siten, ettei rakenteisiin käytetyt
materiaalit pääse kastumaan.
Tottakai selluvillankin saa homehtumaan. Ei selluvilla tai muu orgaaninen
eriste ime enempää kosteutta kuin mineraalieristeetkään, kuidut ja
selluvillassa booriyhdisteet sitovat kosteutta. Kyse on siis
mineraalieristeitä paremmasta kosteusteknisestä toiminnasta
kokonaisuudessaan.
>
> Ja jos joku uskaltaa sanoa iki-oman mielipiteensä, ja olla eri mieltä
> selluvilla-agenttien kanssa, niin se on sitten "ristiretkeä" - vai kuinka
> ?
>
Eri mieltä saa olla, kunhan perustelet kantasi. Mikä tekee selluvillasta
huonompaa ja helpommin homehtuvaa, kuin esim. Ekovillan eristeet tai
pellavaeristeet.
>
> Vain selluvillaa mainostetaan "homeenkestävänä" - eikä suotta,
> koska muutoin sitä ei kukaan uskaltaisi ostaakaan.
> ( ... se on nääs varsin homehtuvaa tavaraa ... )
Onko sinulla ehkä tutkittua tietoa asiasta? Tai oletko saanut joltain
asiantuntijalta tällaisen lausunnon? Vai keksitkö ihan itse?
>
> Mineraalivilloja ei ole koskaan mainitulla ominaisuudella
> markkinoitukaan. Totuus on kuitenkin se, että VAIN selluvilla
> homehtuu kastuttuaan (kunnolla) ... muut eristeet vain kuivuvat.
:D Ihanko totta! Olen tainnut sitten nähdä näkyjä katsellessani homeen
peittämää lasi tai kivivillaa.
>
> Käsität varmaan MIKSI selluvilla on täytynyt homeenestokäsitellä ?...
> ... ja miksi ominaisuutta TÄYTYY markkinoida ?
Selluvillan valmistukseen käytetyt booriyhdisteet parantavat eristeen
palonkestävyyttä ja kosteusteknistä toimivuutta. Ihan noin
liiketaloudelölisista lähtökohdista: Jos tiedät tuoteesi
helposti homehtuvaksi, eikö koko ominaisuutta kannattaisi vähätellä, eikä
korostaa?
>
> Muissa "villoissa" ei ole hometta estäviä myrkkyjä.
Lopetappa syöminen, sillä useissa elintarvikkeissa on booriyhdisteitä.
> Ne eivät tarvitse sellaisia.
Kylläpä muut eristeet ovat hyviä. ;)
>
> Ei kivet ulkonakaan homehdu, vaikka ne kastuvat.
> Kaikki "märkä" materiaali ei siis homehdu ...!
>
Jep. Tarvitaan vähän lämpöä, kosteutta ja itiöitä ja kas home on valmis.
Kaikki home ei näy paljain silmin ja voin vakuuttaa, että kyllä sieltä
ulkona olevista kivistä löytyy hometta.
Sopiville olosuhteille alttiina olevat materiaalit homehtuvat tai muuten
mikrobivaurioituvat. Tärkeämpää, kuin eristeen valinta, on rakenteen oikea
suunnittelu ja huolellinen rakentaminen. Suunnittelijan on ymmärrettävä
rakenteen kosteustekninen toiminta. Yleisesti pidetään huonona
vaihtoehtona kahden kosteukäyttäytymiseltään täysin erilaisen materiaalin
yhdistämistä esim. sahanpurueristeisen talon lisäeristäminen
mineraalivillalla tai esim. URETAANILLA.
Xpert
.... ( snip ) .....
>Yleisesti pidetään huonona vaihtoehtona kahden kosteus-
>käyttäytymiseltään täysin erilaisen materiaalin yhdistämistä ...
En minä ihan jokaiseen esitettyyn "hölmöyteen" viitsi puuttua,
mutta yritän mahdollisuuksieni mukaan "tuulettaa" ja kitkeä pois
tuollaista harrastaja-rakentajien usein korkealle arvostamaa
"katoavaa kansanperinnettä" .... ja tarjota tilalle OIKEAA tietoa .....
... perustelematta ....
"Yleisesti" viimeisten 20 vuoden aikana on rakennettu hometaloja,
ja tilanne työmailla on pahentunut kaiken aikaa ... ei noita
osaamattomia rakentajia silti kaikessa tarvitse matkia.
Xpert
.... we have Xperties .....
karkkaine...@kolumbus.fi
on kylmä. Joku tässä syntyneessä keskustelussa jo totesikin, että
purueristeen lämmöneristyskyky on villaa huonompi ja ilmanläpäisy
suurempi. Elikkä rossilattiassa on 25 cm purua ja se ei tunnu riittävän.
Tilalle laitan 27.5 cm villaa. Joku insinööri voinee tästä laskea
paljonko lämmöneristys paranee.
En oikein ymmärrä näitä puheita eri eristeiden vesihöyryn
sitomiskyvystä. Näin maallikkona vaikuttaa, että ns. homehysteria on
tässä taustalla. Käsittääkseni homeongelmia syntyy silloin, kun tehdään
jokin selvä rakennusvirhe, jonka ansiosta vesi pääsee rakenteisiin.
Esim. lyhyträystäiset talot, vuotavat tasakatot, vuotavat
elementtisaumat kerrostaloissa, puuttuvat kosteuseristeet pesutiloissa.
Näissä tapauksissa kai on sama, mitä eristettä seinässä, lattiassa tai
katossa on. Selvää jälkeä tulee joka tapauksessa.
Keskuslämmitteisen talon asuinhuoneissa (ei pesutiloissa) ilman kosteus
lienee jotain 40 - 50 % (korjatkaa jos ja kun olen väärässä). Siis ilma
on varsin kuivaa. Miten tälläisessa tilanteessa villaan tai muuhunkaan
eristeeseen pääsee kertymään sellaisia määriä kosteutta, että
homeongelma syntyy? Onko joku kuullut homeongelmasta, joka on syntynyt
huoneilman kosteuden tiivistymisestä eristeisiin (eli ongelma ei ole
syntynyt em. "karkeista" rakennusvirheistä)?
TK
Sari wrote:
> karkkaine...@kolumbus.fi kirjoitti
> viestissä <3973D9...@kolumbus.fi>...
> >Miksei????
> >
> >TK
> >
> >Sari wrote:
> > Olisiko esim. olemassa urakoitsijaa,
> >> joka kävisi imaisemassa
> >> >purut pois? Pitäisi olla aikamoinen imuri
> >> tietysti, mutta puhalletaanhan
> >> >villojakin eristeeksi...
> >> >
> >> >TK
> >>
> >> Älä ainakaan lasivillaan vaihda!
>
> Haluan puolestani kysyä, miksi olet vaihtamassa
> puruja villoihin. Onko ne märät tai onko niissä
> jotain myrkyllistä puunsuoja-ainetta?
>
> Aiheesta on kyllä paljon keskusteltu, mutta:
>
> Puupuru on hengittävä materiaali ja pystyy
> sitomaan itseensä vesihöyryä ja luovuttamaan sitä
> kuivempaan. Sen vuoksi vesihöyry ei pääse herkästi
> tiivistymään vahingolliseksi kosteudeksi.
> Lasivilla ei sen sijaan pysty sitomaan vesihöyryä
> vaan se tiivistyy villassa kosteudeksi. Tällöin
> villa kastuu ja menettää eristyskykynsä.
> Otettaessa lasivilla käyttöön, kuvioihin tulevat
> mukaan muovit. Ne estää vesihöyryn pääsyn villaan,
> mutta jos muovi menee rikki...
>
> SO
Timo Hyvonen
> Olen vaihtamassa puruja villoihin sen takia, että purueristetty lattia
> on kylmä. Joku tässä syntyneessä keskustelussa jo totesikin, että
Ehkä tämä on aivan tyhmä ja rangaistavakin ehdotus, mutta lattian pinnasta
riippuen voisi jopa saneerauslattialämmitysmatto tulla halvemmaksi töineen
kuin uuden eristeen rakentaminen. Sittenhän olisi lattia ainakin lämmin,
pinnanhan joutunee joka tapauksessa uusimaan.
Ehkä ratkaisu olisi turhan "öky" mutta helppo. Eristyksen ja lämmityksen
hintaerollahan on helppo laskea sitten takaisinmaksuaikojen ja tuottojen
kautta ratkaisujen kannattavuus.
t. Timo
Sampsa
>
> En minä ihan jokaiseen esitettyyn "hölmöyteen" viitsi puuttua,
> mutta yritän mahdollisuuksieni mukaan "tuulettaa" ja kitkeä pois
> tuollaista harrastaja-rakentajien usein korkealle arvostamaa
> "katoavaa kansanperinnettä" .... ja tarjota tilalle OIKEAA tietoa .....
> ... perustelematta ....
Saahan sitä mitä tahansa ja kuka tahansa kirjoittaa. Tiedon oikeellisuus
on muutenkin suhteellinen juttu, varsinkin kun EI perustele...
>
> "Yleisesti" viimeisten 20 vuoden aikana on rakennettu hometaloja,
> ja tilanne työmailla on pahentunut kaiken aikaa ... ei noita
> osaamattomia rakentajia silti kaikessa tarvitse matkia.
Yleisesti väittämäsi ei pidä paikaansa.
>
> Xpert
> .... we have Xperties .....
Sure..
Sampsa
Koska näistä eristeistä on jonkun verran keskusteltu, postaan tähän pari
URLia, jotta jokainen voi itse todeta, mitä kukin valmistaja kertoo
tuotteestaan.
Selluvillaa http://www.selluvilla.fi/suomi.html
Lasivillaa http://www.isover.fi/
Kivivillaa http://www.paroc.fi/insulation/rewww/paroctes.nsf/
Muovia http://wwwthermisol.fi/suomi/rakennus_eristeet/
rakennus_eristeet.html
Lisää muovia http://www.finnfoam.fi/
Puukuitueriste http://www.termex.fi/txerinom.htm
Puukuitueriste http://www.aislo.fi/suomi/pohja.htm
Muovia http://www.spu.fi/spu_main.html
Ja lisää eristetietoa löytyy RT-kortistosta mm. korteista:
RT 36-10661
RT 36-10689
RT 36-10690
RT 36-10691
Sari
rakennettu hometaloja,
>ja tilanne työmailla on pahentunut kaiken aikaa
... ei noita
>osaamattomia rakentajia silti kaikessa tarvitse
matkia.
>
mineraalivillaa?
S:-O
karkkaine...@kolumbus.fi
Helpompaa varmasti olisi ollut, eristeiden vaihto on ollut melko työlästä.
Onpahan samalla tullut tarkistettua rossilattian kunto, tarkistusluukkua kun
ei ole aikanaan tehty sokkeliin. Neljässäkymmenessä vuodessa osa
rossilaudoista on pehmennyt, mikä kai viittaa ryömintätilan vajavaiseen
tuuletukseen. Tarttis tehdä lisää reikiä sokkeliin. Tuuletusaukkojen pinta-ala
on varmasti alle nykyisten normien.
TK
Timo Hyvonen
> Eipä itse asiassa juolahtanut mieleen. Enkä tiennyt ko. maton olemassaolosta.
Joo semmoista tosi ohutta mattoa, parin millin kaapeli on se korotuksen
minimi, käytännössä ehkä 5 mm plus laatat. On kai niitä ohuempiakin kuin
toi Devimat, toi nyt vaan oli siinä hyllyssä jonka ohi kävelin.
Kokemus oli hyvä, nyt voi jopa suunnitella kellarikerroksen
lattialämmitystä - ehkä.
> Onpahan samalla tullut tarkistettua rossilattian kunto, tarkistusluukkua kun
> ei ole aikanaan tehty sokkeliin. Neljässäkymmenessä vuodessa osa
> rossilaudoista on pehmennyt, mikä kai viittaa ryömintätilan vajavaiseen
> tuuletukseen. Tarttis tehdä lisää reikiä sokkeliin. Tuuletusaukkojen pinta-ala
> on varmasti alle nykyisten normien.
>
Joo ihan hyvähän tuo on tarkistaa. Aika pitkään noi palkit kyllä
pehmenneenäkin kestävät. Silleen mukavia nämä vanhojen talojen kanssa
puuhailut, että työasioissa kun puhutaan viikoista, talon kanssa voi puhua
kymmenistä vuosista..."pitäis noi putket rempata...no ehkä kymmenen vuoden
päästä" :)
Tähän asti olen ollut erittäin tyytyväinen hankintaamme, 50-luvun
puuomakotitaloon. Tämän pohja on tosin betonikellari, joka on hiekkamaalle
rakennettu. Kaikkine puutteineenkin olo on siinä mielessä turvallinen,
ettei enää oikein voi tulla yllättäviä lastentauteja ja homeetkin on jo
väistetty. Tässä mielessä yhdyn kyllä P. Kailan ajatukseen vanhan talon
hyvyydestä - se on jo testattu toimivaksi.
t. Timo
Xpert
Valtavaksi paisunut hometalo-syndrooma ei johdu lainkaan
käytetyistä eristemateriaaleista, vaan väärin tehdyista rakenteista....
...jotka taas johtu(ne)vat siitä ettei kosteuden siirtymisen ja
tiivistymisen perusteita rakenteissa ole ymmärretty lainkaan.
Eikä suurin osa rakentamisen harrastajista tai
ammattilaisistakaan näytä ymmärtävän sitä vieläkään, vaan
samoja virheitä tehdään edelleen vaikka kaiken julkisen "haloo"n
jälkeen luulisi että asia on nyt hoidettu kuntoon.
Aiheesta on kirjoitettu hyviä kirjojakin jo ainakin 1970-luvun alussa,
mutta jos ITSE-luetun ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia, niin
kannattaisi osallistua jollekin kurssille, jossa nuo asiat selitetään.
Joka tapauksessa nyt korjataan vuosi sitten tehtyjä kouluja ja
päiväkoteja. Vuosi sitten korjattiin 2-3 vuotta vanhoja kouluja ja
päiväkoteja. Pari vuotta sitten korjattiin 5-10 vuotta vanhoja kouluja
ja päiväkoteja. Rakentamis-kehityksen suunta ei siis ole ollut hyvä,
vaan: aivan onneton.
Ei lämpöeristeen tarvitse pystyä sitomaan lainkaan kosteutta, eikä
sen ilmanläpäisevyys ole lainkaan huono ominaisuus - päin vastoin.
Ominaisuudet on vain otettava huomiion rakenteita suunniteltaessa.
Mineraalivilla on hyvä eriste ja sen asentaminen kiinni kutterinlastuun
ei aiheuta hometta tai mitään muitakaan ongelmia. Vanhojen
rakenteiden lisälämmöneristäminen (lämmöneristyksen parantaminen)
sen sijaan on lähes aina riski niiden toimivuudelle. Ilman asiantuntijaa
ei pitäisi ryhtyä lisäilemään eristepaksuuksia - kosteutta ja hometta
ilmestyy varsin helposti.
Ongelmat tulevat kuitenkin esiin yleensä vasta noin 10 vuoden
kuluttua - jolloin rakenteiden korjaaminen voi olla jo liian myöhäistä.
Selluvillasta sen sijaan ei ole vielä kokemuksia niin pitkältä ajalta,
että sen erinomaisuus (tai edes toimivuus) olisi todettu tai todistettu.
Hömppö-ominaisuuksia hehkuttava markkinointi ohjaa valitettavasti
kuluttajakäyttäytymistä potentiaalisen riskimateriaalin valintaan.
Xpert
Kare Pietilä
> Valtavaksi paisunut hometalo-syndrooma ei johdu lainkaan
> käytetyistä eristemateriaaleista, vaan väärin tehdyista rakenteista....
Voi olla, ettei merkittävässä määrin, muuta on myös tapauksia, joissa
ongelmien alku ja juuri on nimenomaan (esim. ominaislämpökapasiteetiltaan)
väärässä eristemateriaalissa.
> Eikä suurin osa rakentamisen harrastajista tai
> ammattilaisistakaan näytä ymmärtävän sitä vieläkään, vaan
> samoja virheitä tehdään edelleen vaikka kaiken julkisen "haloo"n
> jälkeen luulisi että asia on nyt hoidettu kuntoon.
Julkinen haloo on keskittynyt lähinnä homeen havaitsemiseen rakenteissa.
Tuo ei ole itse rakentamista suoranaisesti parantanut juuri mitenkään.
> Joka tapauksessa nyt korjataan vuosi sitten tehtyjä kouluja ja
> päiväkoteja. Vuosi sitten korjattiin 2-3 vuotta vanhoja kouluja ja
> päiväkoteja. Pari vuotta sitten korjattiin 5-10 vuotta vanhoja kouluja
> ja päiväkoteja. Rakentamis-kehityksen suunta ei siis ole ollut hyvä,
> vaan: aivan onneton.
Rakentamiskehityksen suunta on aivan tyydyttävä. Suuressa osassa rakenta-
mista on tehty karkeita virheitä kaikkina aikoina. Materiaalien muuttu-
essa on tietysti syntynyt uudentyyppisiä ongelmia, mutta esim. puuta on
käytetty ihan miten sattuu jo ainakin viimeiset 100 vuotta. Tänä päivänä
sentään keskustellaan rakentamisen laatuun liittyvistä kysymyksistä, mikä
tyhjänpäiväistä jeesustelua lukuunottamatta on aivan uutta.
> Ei lämpöeristeen tarvitse pystyä sitomaan lainkaan kosteutta, eikä
> sen ilmanläpäisevyys ole lainkaan huono ominaisuus - päin vastoin.
> Ominaisuudet on vain otettava huomiion rakenteita suunniteltaessa.
Lämpöeristeen ilmanläpäisevyys saattaa johtaa varsin erikoisiin tilanteisiin
mm. mikäli painovoimainen ilmanvaihto ei saa korvausilmaa ja alipaine vetää
korvausilman eristeiden läpi.
> Selluvillasta sen sijaan ei ole vielä kokemuksia niin pitkältä ajalta,
> että sen erinomaisuus (tai edes toimivuus) olisi todettu tai todistettu.
> Hömppö-ominaisuuksia hehkuttava markkinointi ohjaa valitettavasti
> kuluttajakäyttäytymistä potentiaalisen riskimateriaalin valintaan.
Selluvilla on huomattavan lähellä monia perinteisiä eristeitä, eikä sen
käyttöön sen kummempia riskejä liity jos eristämisen perusteet muuten on
hallinnassa.
--
No sig today.
T.Uusilehto
karkkaine...@kolumbus.fi kirjoitti viestissä
<3977550E...@kolumbus.fi>...
>Olen vaihtamassa puruja villoihin sen takia, että purueristetty lattia
>on kylmä. Joku tässä syntyneessä keskustelussa jo totesikin, että
>suurempi. Elikkä rossilattiassa on 25 cm purua ja se ei tunnu riittävän.
>Tilalle laitan 27.5 cm villaa. Joku insinööri voinee tästä laskea
>paljonko lämmöneristys paranee.
>
Mita todennnakoisimmin on tuossa lattiassasi oikea VIKA !
Elikka, siella on reilu ilmavuoto/virtaus jostain pain. Noin hyva kerros
kuivaa purua
ei suinkaan ole kylma . Jos kaytat ihan jarkea, saastat selvaa rahaa . Alaka
usko kaikkea taalla,
ryhma vilisee kaikenmaailman nippelinikkaria ja teoreetikkoa jotka eivat
itse koskaan ole tehneet
juuri mitaan muuta kuin kirjoitelleet vaan tietokoneella newsseihin ......
Timo
Jm Matikainen
voi puuttua seinän ja lattian rajapinnasta, josta kylmä ilma imeytyy
lattiapinnan ja eristeen yläpinnan väliin, jossa ilma voi virrata niin
nopeasti että koko lattia on kylmä lämmitystehosta huolimatta. vaakasuora
purukerros on yleensä niin tiivis, että ilmavirta sen läpi ei ole
oleellinen, vaan vuodot keskittyvät purun ja puu- tms. rakenteiden
rajapintoihin.
jos ilma pääsee esim. hirsien raoista suoraan purukerroksen päälle, on
vuotokohta tukittavissa lattian reuna-alue tiivistämällä
tuttavani talossa lattiassa olevasta kolmen millimetrin reiästä puhalsi niin
paljon ilmaa, ettei paperi ko. kohdassa pysynyt
karkkaine...@kolumbus.fi
löytynyt. Eikä alapohjan palkit olleet pehmenneet, osa rossilautojen
kannatinlaudoista ja muutamat rossilaudat. Nyt oli hyvä tilaisuus niitä uusia -
täytyy yrittää ajatella pitkällä tähtäimellä. Jospa ne nyt taasen 40 vuotta
kestäisivät.
TK
Timo Hyvonen wrote:
Sari
lainkaan
>käytetyistä eristemateriaaleista, vaan väärin
tehdyista rakenteista....
siirtymisen ja
>tiivistymisen perusteita rakenteissa ole
ymmärretty lainkaan.
>
>ammattilaisistakaan näytä ymmärtävän sitä
vieläkään, vaan
>samoja virheitä tehdään edelleen vaikka kaiken
julkisen "haloo"n
>jälkeen luulisi että asia on nyt hoidettu
kuntoon.
Aivan. Onhan niitä mineraalivillalla eristettyjä
taloja, joissa ei ole hometta. Vesihöyryn ja
kosteuden pääsy eristeisiin on estetty hyvin ja
kosteussuojaus on kestänyt. Mutta niissä taloissa,
joissa suojaus ei ole kestänyt tai se on alun
alkaenkin virheellisesti tehty, homeongelma on
lähes varma. Lisäksi mineraalivillan eristyskyky
häviää märkänä. Koska mineraalivillaeriste vaatii
muovisen höyrynsulun, kastuneen eristeen
kuivuminenkin on tehty mahdottomaksi, sen lisäksi
että itse eristeen ominaisuus on huono kuivuminen.
Puukuitupohjaisissa eristeissä on pieni tai suuri
kosteuden sitomiskyky. Sen ansiosta vesihöyry
sitoutuu eristemateriaaliin. Koska
puukuitupohjaiset eristeet eivät vaadi muoveja,
eristeeseen sitoutunut kosteus pääsee kuivumaan
eristeen kuivemmalle puolelle. Vaikka
kosteudensitomiskyky olisikin pieni, se tekee
puukuitupohjaisista eristeistä vähemmän
riskialttiita kosteudelle. Samoin tekee muoviton
rakenne.
>Ei lämpöeristeen tarvitse pystyä sitomaan
lainkaan kosteutta, eikä
>sen ilmanläpäisevyys ole lainkaan huono
ominaisuus - päin vastoin.
>Ominaisuudet on vain otettava huomiion rakenteita
suunniteltaessa.
>
Mutta kuten olemme nähneet, kestävän ja toivan
rakenteen suunnittelu ja tekeminen epäonnistuu
usein näin riskialttiilla materiaalilla.
>Mineraalivilla on hyvä eriste ja sen asentaminen
kiinni kutterinlastuun
>ei aiheuta hometta tai mitään muitakaan ongelmia.
Tähän haluaisin kuulla perustelun. Itse näen
rakenteen riskinä.
SO
Xpert
>Aivan. Onhan niitä mineraalivillalla eristettyjä taloja,
>joissa ei ole hometta.
Suurin osa taloistamme on eristetty mineraalivillalla.
Oikein tehdyissä taloissa ole hometta.
>Vesihöyryn ja kosteuden pääsy eristeisiin on estetty hyvin ja
>kosteussuojaus on kestänyt. Mutta niissä taloissa,
>joissa suojaus ei ole kestänyt tai se on alun
>alkaenkin virheellisesti tehty, homeongelma on lähes varma.
Totta, .... ja on täysin eristemateriaalista riippumaton tapahtuma.
>Lisäksi mineraalivillan eristyskyky häviää märkänä.
Kaikkien eristeiden eristekyky huononee märkänä -
eli vesipitoisuuden kasvaessa - IHAN samalla tavalla.
Kuitenkin : .....
Mineraalivillan kosteudensitomiskyky on = 0.
Niinpä mineraalivilla EI VOI edes OLLA MÄRKÄÄ !
Miten se voisi, kun kosteus ei kerran sitoudu siihen?
Villan eristekyky märkänä on siis täysin hypoteettinen ominaisuus ! ?
>Koska mineraalivillaeriste vaatii muovisen höyrynsulun,
>kastuneen eristeen kuivuminenkin on tehty mahdottomaksi,
>sen lisäksi että itse eristeen ominaisuus on huono kuivuminen.
Kosteuden osalta viittaan vain edellä esitettyyn - villan
kuivuminen ei siis ole tarpeen, koska villa EI IME KOSTEUTTA.
Mineraalivilla ei vaadi muovista (tai muutakaan) höyrysulkua
yhtään sen kummemmin kuin mikään muukaan eriste.
Muovisella höyrynsululla varustettu eriste EI KUIVU sisäänpäin,
eli höyrynsulun suuntaan ... vaikka höyrynsulkua ei olisikaan ...
ja silloin ei ainakaan.
>Puukuitupohjaisissa eristeissä on pieni tai suuri kosteuden
>sitomiskyky. Sen ansiosta vesihöyry sitoutuu eristemateriaaliin.
Ja mitä HYÖTYÄ tästä ominaisuudesta luulet olevan ?
Periaatteessa se aiheuttaa rakenteissa vain HAITTAA !
>Koska puukuitupohjaiset eristeet eivät vaadi muoveja, .....
Tämä on juuri se yleinen HARHALUULO josta kaikki
nykyiset rakennevirheet ja homeongelmat aiheutuvat !
( edustaa siis tuota ns. .... "katoavaa kansanperinnettä" )
>.....eristeeseen sitoutunut kosteus pääsee kuivumaan eristeen
>kuivemmalle puolelle. Vaikka kosteudensitomiskyky olisikin
>pieni, se tekee puukuitupohjaisista eristeistä vähemmän
>riskialttiita kosteudelle. Samoin tekee muoviton rakenne.
Tuohon "utopiaan" sopii parhaiten kommentti : HÖPSIS !
>Mutta kuten olemme nähneet, kestävän ja toivan rakenteen
>suunnittelu ja tekeminen epäonnistuu usein näin riskialttiilla
>materiaalilla.
Tarkoitatko nyt mineraalivillaa vai selluvillaa ?
Toimivan rakenteen suunnittelu on TÄSMÄLLEEN yhtä vaativa
tehtävä eristeellä kuin eristeellä. Harrastajien MUTU-rakentaminen
(MUTU = minusta tuntuu, että ...) johtaa sen sijaan aina ongelmiin,
kun rakenteen jotain (mitä tahansa) ominaisuutta tai dimensiota
muutetaan, selvittämättä muutoksen vaikutusta rakenteen toimivuuteen.
Kannattaa siis koipioda toimiva rakenne sellaisenaan, eikä mennä
omapäisesti lisäilemään siihen yhtään mitään - kuten esim. villaa.
>>>Mineraalivilla on hyvä eriste ja sen asentaminen kiinni
>>>kutterinlastuun ei aiheuta hometta tai mitään muitakaan ongelmia.
>Tähän haluaisin kuulla perustelun. Itse näen rakenteen riskinä.
Mineraalivilla ei reagoi kutterinlastun kanssa - eikä päinvastoin.
Molemmat ovat toisiinsa nähden tässä mielessä täysin "inerttejä"
materiaaleja.
Home- ja kosteusongelmat tällaisissa rakenteissa johtuvat
IHAN kokonaan OSAAMATTOMUUDESTA - joka tarkoittaa
käytännössä sitä, että rakennetta ei ole LAINKAAN suunniteltu
... vaan lisäeristetty vain tuolla kuuluisalla MUTU -menetelmällä.
Se on ERISTYSTASON PARANEMINEN,
( ja VÄLTTÄMÄTTÖMÄN höyrynsulun jättäminen pois ), jotka tuovat
ongelmat mukanaan, eikä suinkaan mineraalivilla eristemateriaalina.
Ja kaikki samat ongelmat tulevat kyllä esille kaikilla muillakin
eriste-materiaaleilla - myös selluvillalla - samalla tavalla.
Xpert
Sari
>Kaikkien eristeiden eristekyky huononee
ärkänä -
>eli vesipitoisuuden kasvaessa - IHAN samalla
tavalla.
Ei pidä paikkansa. Tyyppihyväksynnänkin mukaan
puukuituvillan kosteus saa olla 25-kertainen
mineraalivillaan verrattuna (Kaila P.)
>Kuitenkin : .....
>Mineraalivillan kosteudensitomiskyky on = 0.
>Niinpä mineraalivilla EI VOI edes OLLA MÄRKÄÄ !
>Miten se voisi, kun kosteus ei kerran sitoudu
siihen?
>Villan eristekyky märkänä on siis täysin
hypoteettinen ominaisuus ! ?
...
>Kosteuden osalta viittaan vain edellä
esitettyyn - villan
>kuivuminen ei siis ole tarpeen, koska villa EI
IME KOSTEUTTA.
>
...
>Ja mitä HYÖTYÄ tästä ominaisuudesta luulet olevan
?
>Periaatteessa se aiheuttaa rakenteissa vain
HAITTAA !
>
AIemmissa kirjoituksissasi kerroit, että sinulla
on todellista tietoa asiasta. Olen ollut
vilpittömästi kiinnostunut lukemaan perustelujasi
väitteillesi mahdollisesti oppiakseni jotain
uutta. Ajattelin, että jos vaikka olet sattunut
asiaa tutkimaan. Edellä kirjoittamasi perustelut
sotivat kuitenkin rankasti luonnon lakeja vastaan
Ne osoittavat, että et ole perehtynyt eri
kuitujen kosteuskäyttäytymiseen. Korostan
kuitujen, ei eristemateriaalien. Hyvä lähde, jos
aihe kiinnostaa, jälleen kerran Panu Kailan:
Talotohtori.
>Se on ERISTYSTASON PARANEMINEN,
>( ja VÄLTTÄMÄTTÖMÄN höyrynsulun jättäminen
pois ), jotka tuovat
>ongelmat mukanaan, eikä suinkaan mineraalivilla
eristemateriaalina.
>Ja kaikki samat ongelmat tulevat kyllä esille
kaikilla muillakin
>eriste-materiaaleilla - myös selluvillalla -
samalla tavalla.
Miten on muovien laita vanhoissa homeettomina
säilyneissä hirsitaloissa?
Sari
Petri Kärhä
> Lämpöeristeen ilmanläpäisevyys saattaa johtaa varsin erikoisiin tilanteisiin
> mm. mikäli painovoimainen ilmanvaihto ei saa korvausilmaa ja alipaine vetää
> korvausilman eristeiden läpi.
Hmm. Meidän talossa eristeiden sisäpuolet peitettiin maalatuilla kipsilevyillä,
joiden läpi on aika vaikea saada ilmaa kulkemaan (on siellä se muovikin). Mahtaa
kuvaamasi kaltaisen talon sisustus olla aika eksoottisen näköinen :-)
Pete
Petri Kärhä
> Mutta niissä taloissa,
> joissa suojaus ei ole kestänyt tai se on alun
> alkaenkin virheellisesti tehty, homeongelma on
> lähes varma.
Onko joku joskus kuullut talosta, jossa on 1)
mineraali/lasi/kivi-villaeristeet 2) niiden sisäpuolella muovinen
höyrysulku ja 3) näistä tekijöistä aiheutunut kosteusvaurio? Kyseinen
rakenne on nykyään kokolailla yleisesti käytetyin seinärakenne, enkä
minä usko, että siitä koskaan tulee mitään ongelmia. MUTU-pohjalta
voisin väittää että seinien kosteusongelmat tulevat pääsääntöisesti
seuraavista tekijöistä:
1) Vanha talo on lisäeristetty, ja muotivirtausten mukana on laitettu
väärään väliin muovia (yleistä 70-luvulla remontoiduissa
rintamamiestaloissa)
2) Sokkelin kosteudet nousevat seinärakenteisiin
3) Vesivahinko, sadevedet valuvat seinärakenteisiin
4) Ulkoseinästä puuttuu tuuletusrako, ja pinta on maalattu lateksilla
5) Julkisivutiilien takana ei ole tuuletusta
Muitakin varmaan on, mutta yksikään näistä tekijöistä ei muutu
miksikään, vaikka villat vaihdettaisiin selluvillaan. Selluvilla ja
höyrynsulkupaperi -yhdistelmä tai vuorivilla ja höyrynsulkumuovi ovat
ihan yhtä hyviä systeemejä. Se kumman haluaa laittaa on puhtaasti
makuasia.
Selluvilloista ei tosin ole juurikaan käyttökokemuksia. Markkinointi
perustuu pitkälti mummonmökkien purueristeiden kestävyyteen, mutta ei se
minusta ole ihan sama asia. Kivijalatkin korvattiin aikoinaan
betonijaloilla. Minusta betoni on paljon lähempänä kiveä kuin selluvilla
purua. Ensimmäisten betonijalkojen kanssa opittiin kuitenkin kantapään
kautta, että betoni ei toimi kosteusteknisesti samoin kuin kivi.
> Lisäksi mineraalivillan eristyskyky
> häviää märkänä. Koska mineraalivillaeriste vaatii
> muovisen höyrynsulun, kastuneen eristeen
> kuivuminenkin on tehty mahdottomaksi, sen lisäksi
> että itse eristeen ominaisuus on huono kuivuminen.
Nykyään vallalla olevassa rakennustavassa eristeen ulkopuolella on
tuulensuojalevy, joka hengittää. Kosteus siirtyy tuulensuojalevyyn,
josta se kuivuu paneloinnin tai julkisivutiilien takana olevaan
tuuletusrakoon. Sisäänpäin kuivattamisessa ei olisi mitään järkeä, koska
suurimman osan vuodesta, sisällä on kosteampi ilma kuin ulkona. Rakenne
ei kuivuisi vaan kastuisi.
> Puukuitupohjaisissa eristeissä on pieni tai suuri
> kosteuden sitomiskyky. Sen ansiosta vesihöyry
> sitoutuu eristemateriaaliin. Koska
> puukuitupohjaiset eristeet eivät vaadi muoveja,
> eristeeseen sitoutunut kosteus pääsee kuivumaan
> eristeen kuivemmalle puolelle.
"Kuivempi puoli" on Suomessa pääsääntöisesti ulospäin. Sisäilma saattaa
pienissä erikoistapauksiaa (Kesä :-) olla kuivempaa kuin ulkoilma, mutta
tällöin avataan yleensä ikkunat, mikä balansoi tilanteen.
> Vaikka
> kosteudensitomiskyky olisikin pieni, se tekee
> puukuitupohjaisista eristeistä vähemmän
> riskialttiita kosteudelle. Samoin tekee muoviton
> rakenne.
Puukuituvillojen kanssakin on oltava höyrysulku - yleensä käytetään
rakennuspaperia. Höyrysulkua ei pitäisi jättää pois, oli eriste mitä
tahansa. Ainoa huono puoli muovin käytössä on se, että se tuppaa
hajoamaan, ja saumaukseen käytetyt teipit irtoaa ajan kuluessa. Paperi
saattaa tässä mielessä olla stabiilimpaa. Tähän auttaa onneksi seinien
maalaus. Pari kerrosta Bindoplastia tai Remonttiässää sisäseiniin, niin
on yhdentekevää, onko seinässä mitään muuta höyrynsulkua.
Mites sen maankuulun taloprofessorin kirjassa muuten kehotetaan
pinnottamaan selluvillatalojen sisäseinät? 90% rautakauppatavaroista
(mukaanlukien lateksimaalit, muovitapetit) ovat sellaisia että ne
tekevät ylimääräisen höyrysulun ja tärvelevät koko rakenteen. Äkiseltään
tulee sopivina pinnoitusmateriaaleina mieleen lähinnä kevyesti
käsitellyt puupanelit (ei paksua lakkakerrosta) paperitapetit ja
punamulta. Kyllä mahtaa olla hankalaa.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Sampsa
>
> >Lisäksi mineraalivillan eristyskyky häviää märkänä.
>
> eli vesipitoisuuden kasvaessa - IHAN samalla tavalla.
Ei pidä paikkaansa.
>
> Kuitenkin : .....
> Mineraalivillan kosteudensitomiskyky on = 0.
> Niinpä mineraalivilla EI VOI edes OLLA MÄRKÄÄ !
> Miten se voisi, kun kosteus ei kerran sitoudu siihen?
> Villan eristekyky märkänä on siis täysin hypoteettinen ominaisuus ! ?
>
Siis kosteus ei sitoudu eristeen kuituihin, vaan kosteus tiivistyy
kuitujen pinnoille ja eristeen sisältämä ilma on kosteampaa.
>
> Kosteuden osalta viittaan vain edellä esitettyyn - villan
> kuivuminen ei siis ole tarpeen, koska villa EI IME KOSTEUTTA.
Ja taas! Tuohon ei voi sanoa, kuin HÖPSIS!
>
> Mineraalivilla ei vaadi muovista (tai muutakaan) höyrysulkua
> yhtään sen kummemmin kuin mikään muukaan eriste.
>
Betonisisissa sandwich-elementeissä ei ole höyrynsulkua, eipä tosin ole
puista runkoakaan.
<CLIP>
>
> >Puukuitupohjaisissa eristeissä on pieni tai suuri kosteuden
> >sitomiskyky. Sen ansiosta vesihöyry sitoutuu eristemateriaaliin.
>
> Ja mitä HYÖTYÄ tästä ominaisuudesta luulet olevan ?
> Periaatteessa se aiheuttaa rakenteissa vain HAITTAA !
>
Mitä haittaa siitä on? Minusta siitä on vain hyötyä.
>
> >Koska puukuitupohjaiset eristeet eivät vaadi muoveja, .....
>
> Tämä on juuri se yleinen HARHALUULO josta kaikki
> nykyiset rakennevirheet ja homeongelmat aiheutuvat !
> ( edustaa siis tuota ns. .... "katoavaa kansanperinnettä" )
>
Hohhoijjaaa!
>
> >.....eristeeseen sitoutunut kosteus pääsee kuivumaan eristeen
> >kuivemmalle puolelle. Vaikka kosteudensitomiskyky olisikin
> >pieni, se tekee puukuitupohjaisista eristeistä vähemmän
> >riskialttiita kosteudelle. Samoin tekee muoviton rakenne.
>
>
> Tuohon "utopiaan" sopii parhaiten kommentti : HÖPSIS !
>
Ei tuo mikään utopia ole, tosin olisi suotavaa, että eristeet kuivusivat
ulospäin.
> Toimivan rakenteen suunnittelu on TÄSMÄLLEEN yhtä vaativa
> tehtävä eristeellä kuin eristeellä. Harrastajien MUTU-rakentaminen
> (MUTU = minusta tuntuu, että ...) johtaa sen sijaan aina ongelmiin,
> kun rakenteen jotain (mitä tahansa) ominaisuutta tai dimensiota
> muutetaan, selvittämättä muutoksen vaikutusta rakenteen toimivuuteen.
Totta, MUTU-tiedolla ei kannata rakentaa.
>
> Kannattaa siis koipioda toimiva rakenne sellaisenaan, eikä mennä
> omapäisesti lisäilemään siihen yhtään mitään - kuten esim. villaa.
>
Joo. Omapäisesti ei kannata tehdä yhtään mitään. Kannattaa uskoa itse
palkkaamiinsa ammattilaisiin.
>
<CLIPETI CLAP>
> Se on ERISTYSTASON PARANEMINEN,
> ( ja VÄLTTÄMÄTTÖMÄN höyrynsulun jättäminen pois ), jotka tuovat
> ongelmat mukanaan, eikä suinkaan mineraalivilla eristemateriaalina.
> Ja kaikki samat ongelmat tulevat kyllä esille kaikilla muillakin
> eriste-materiaaleilla - myös selluvillalla - samalla tavalla.
>
Juuri näin! Lisäeristäminen pitää suunnitella hyvin. Tosin höyrynsulun ei
tarvitse olla muovia ja eristeeksi kannattaa valita mahdollisimman
lähellä vanhaa eristettä oleva materiaali.
Kare Pietilä
> Hmm. Meidän talossa eristeiden sisäpuolet peitettiin maalatuilla kipsile-
> vyillä, joiden läpi on aika vaikea saada ilmaa kulkemaan (on siellä se
> muovikin). Mahtaa kuvaamasi kaltaisen talon sisustus olla aika eksoottisen
> näköinen :-)
Äh. Yleensä tuo ilmiö tapahtuu kerrostaloissa, joissa sitä hormia on metri-
tolkulla ja painovoimaisen ilmanvaihdon synnyttämä alipaine melkoinen. Kun
viisas asukas ensin muuraa kiinni kaikki korvausilmaventtiilit (hyi, niistä
vetää!), asentaa ulko-oveen huulitiivisteen (suhisee!) ja teippaa päälle
päätteeksi postiluukun kiinni (viheltää!), alkaa ulkoilmaa virrata tilalle
hitaasti jostain muualta. Usein tuo reitti kulkee jotakin kautta ulkoa
eristekerrokseen ja toisaalta eristekerroksesta taas sisätiloihin. Sen sitten
arvaa miltä se eristekerros näyttää kun siitä on vuosien saatossa kulkenut
läpi biljoona kuutiota kylmää ja kosteaa ilmaa...
--
No sig today.
Xpert
>>>>Koska puukuitupohjaiset eristeet eivät vaadi muoveja, .....
>>Tämä on juuri se yleinen HARHALUULO josta kaikki
>>nykyiset rakennevirheet ja homeongelmat aiheutuvat !
>> ( edustaa siis tuota ns. .... "katoavaa kansanperinnettä" )
>Hohhoijjaaa!
TOISTAN VIELÄ:
Tämä on juuri se yleinen HARHALUULO josta kaikki
nykyiset rakennevirheet ja homeongelmat aiheutuvat !
( edustaa siis tuota ns. .... "katoavaa kansanperinnettä" )
>>>>.....eristeeseen sitoutunut kosteus pääsee kuivumaan eristeen
>>>>kuivemmalle puolelle. Vaikka kosteudensitomiskyky olisikin
>>>>pieni, se tekee puukuitupohjaisista eristeistä vähemmän
>>>>riskialttiita kosteudelle. Samoin tekee muoviton rakenne.
>>Tuohon "utopiaan" sopii parhaiten kommentti : HÖPSIS !
>Ei tuo mikään utopia ole, tosin olisi suotavaa, että eristeet kuivuisivat
ulospäin.
Lisää utopistisia TOIVEITA ? !
>>Se on ERISTYSTASON PARANEMINEN,
>>( ja VÄLTTÄMÄTTÖMÄN höyrynsulun jättäminen pois ), jotka tuovat
>>ongelmat mukanaan, eikä suinkaan mineraalivilla eristemateriaalina.
>>Ja kaikki samat ongelmat tulevat kyllä esille kaikilla muillakin
>>eriste-materiaaleilla - myös selluvillalla - samalla tavalla.
>Juuri näin! Lisäeristäminen pitää suunnitella hyvin. Tosin höyrynsulun ei
>tarvitse olla muovia ja eristeeksi kannattaa valita mahdollisimman
>lähellä vanhaa eristettä oleva materiaali.
Jälleen osa katoavaa kansanperinnettä ......
Eristemateriaaliksi voi aivan hyvin valita IHAN MINKÄ TAHANSA eristeen,
sillä ei ole home- ja kosteusvaurioiden kanssa MITÄÄN tekemistä,
kunhan rakenteen suunnittelee, ja TEKEE OIKEIN....oikein....oikein....oikein
..... JOS OSAA .... jos osaa.... jos osaa....jos osaa.....
Vain TIETO voi antaa ylivoimaisen itseluottamuksen .....
Xpert
.... joka OSAA nämä-KIN asiat kuin jäljellä olevat, 10 sormeaan
.....
EM
Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti
viestissä:397C2DA8...@pop.hut.fi...
>Ainoa huono puoli muovin käytössä on se, että se tuppaa
>hajoamaan, ja saumaukseen käytetyt teipit irtoaa ajan kuluessa. Paperi
>saattaa tässä mielessä olla stabiilimpaa.
Vannomatta paras, mutta jos käyttää nykyistä normin täyttävää muovia väh.
0,15 mm; käytännössä 0,2 mm joka on LDPE:tä, niin "ehkä" välttyy tuolta
hajoamiselta. Jos epäilee saumaukseen käytetyn teipin pitävyyttä, niin
limittää sauman yli seuraavaan koolausväliin keskikohtaan niin sisälevy
pitää ja "puristaa" saumakohdan kiinni.
>Tähän auttaa onneksi seinien maalaus. Pari kerrosta Bindoplastia
>tai Remonttiässää sisäseiniin, niin on yhdentekevää, onko seinässä
>mitään muuta höyrynsulkua.
Ei kai sinulla vaan ole kahta höyrynsulkua rakenteissa ;-)
>Nykyään vallalla olevassa rakennustavassa eristeen ulkopuolella on
>tuulensuojalevy, joka hengittää. Kosteus siirtyy tuulensuojalevyyn,
>josta se kuivuu paneloinnin tai julkisivutiilien takana olevaan
>tuuletusrakoon.
Tuo on teoria joka ei aina käytännössä (johtuen erilaisista
kosteusrasituksista) toimi kuvaamallasi tavalla - jos toimisi, niin ei
täällä olisi kosteus ja homeongelmia.
> 90% rautakauppatavaroista (mukaanlukien lateksimaalit, muovitapetit) ovat
>sellaisia että ne tekevät ylimääräisen höyrysulun ja tärvelevät koko
>rakenteen.
Onhan niitä muitakin paikkoja mistä maaleja saa.
> Äkiseltään tulee sopivina pinnoitusmateriaaleina mieleen lähinnä kevyesti
> käsitellyt puupanelit (ei paksua lakkakerrosta) paperitapetit ja
> punamulta. Kyllä mahtaa olla hankalaa.
Ei se ole hankalaa - onhan noita muitakin vaihtoehtoja esim. pellavaöljy,
luonnonöljy-kuultomaali, (sävytettävissä)
luonnonhartsi-seinämaali,(sävytettävissä) kaseiinimaali,
luonnonliitu-liimamaali, kasvimaalit (ainakin 10 sävyä) tai vaikkapa
sisätilojen luonnonkuiturappaus, ettei tarvitse sisäseiniin punamultaa
roiskia ;)
EM
EM
Xpert <yellow...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:8leme0$qrm$1...@news.kolumbus.fi...
> Kaikkien eristeiden eristekyky huononee märkänä -
> eli vesipitoisuuden kasvaessa - IHAN samalla tavalla.
Tähän on ihan pakko heittää, että ei pidä paikkaansa. Kosteudesta johtuva
käyttäytyminen purulla ja selluvillalla on erilainen , kuin esim.
mineraalivillalla.
> Kuitenkin : .....
> Mineraalivillan kosteudensitomiskyky on = 0.
> Niinpä mineraalivilla EI VOI edes OLLA MÄRKÄÄ !
Minkäs takia seinät sitten kastuvat eristetilasta ja villassa on hometta,
sieniä yms. jos mineraalivilla EI VOI edes OLLA MÄRKÄÄ !
> Miten se voisi, kun kosteus ei kerran sitoudu siihen?
> Villan eristekyky märkänä on siis täysin hypoteettinen ominaisuus ! ?
Joopa joo, mutta se kosteus on kuitujen pinnalla ja se on ongelma!. Ja koska
vesihöyry ei ole sitoutunut kuituihin, niin mineraalivillan sisältämän ilman
kosteus
nousee korkeaksi ja tästä taas seuraa lämmöneristyskyvynmenetystä
(suhteessa)
enemmän kuin esim. purulla tai selluvillalla.
> Kosteuden osalta viittaan vain edellä esitettyyn - villan
> kuivuminen ei siis ole tarpeen, koska villa EI IME KOSTEUTTA.
Mutta pidättää kosteutta kuitujen pinnalla!
> Mineraalivilla ei vaadi muovista (tai muutakaan) höyrysulkua
> yhtään sen kummemmin kuin mikään muukaan eriste.
Kyllä se vaatii, koskapa mineraalivillan kosteus saisi olla enintään 0,5%
(mineraalivilla toimii kaikkein parhaiten höyrynsulun kanssa) ja jos kosteus
nousee 1%:n niin lämmön eristys kyky laskee jopa14%. Sahanpurulla eristävyys
laskee vain 1,5%:a.
> Ja mitä HYÖTYÄ tästä ominaisuudesta luulet olevan ?
Meillä ainakin ilma on talvella "raikkaampaa" kuin "pullotalossa"
> Periaatteessa se aiheuttaa rakenteissa vain HAITTAA !
Ei mitään haittaa ole ollut tähän mennessä ja tämä(kin) talo on ollut
pystyssä
vuodesta 55, kun ei kaiken maailman "rakennusexpertit" ole viritelleet
rakenteita pilalle.
> Tämä on juuri se yleinen HARHALUULO josta kaikki
> nykyiset rakennevirheet ja homeongelmat aiheutuvat !
Ei meillä ainakaan ole mitään homeongelmaa :-).
Täytyy tähän loppuun todeta, että yhtä paljon on tietoa "Xpertillä"
rakennusaineista, kuin autojen "kotelorakenteista" vaan eihän sitä
maallikolta voi odottaakaan, kun on tietoa vähän ja MUTUA sitäkin enemmän
;-)
EM
Petri
> > Mineraalivillan kosteudensitomiskyky on = 0.
> > Niinpä mineraalivilla EI VOI edes OLLA MÄRKÄÄ !
>
> Minkäs takia seinät sitten kastuvat eristetilasta ja villassa on hometta,
> sieniä yms. jos mineraalivilla EI VOI edes OLLA MÄRKÄÄ !
>
> > Miten se voisi, kun kosteus ei kerran sitoudu siihen?
> > Villan eristekyky märkänä on siis täysin hypoteettinen ominaisuus ! ?
>
>
> > Mineraalivilla ei vaadi muovista (tai muutakaan) höyrysulkua
> > yhtään sen kummemmin kuin mikään muukaan eriste.
>
> Kyllä se vaatii, koskapa mineraalivillan kosteus saisi olla enintään 0,5%
> (mineraalivilla toimii kaikkein parhaiten höyrynsulun kanssa) ja jos
kosteus
> nousee 1%:n niin lämmön eristys kyky laskee jopa14%. Sahanpurulla
eristävyys
> laskee vain 1,5%:a.
>
>
> > Ja mitä HYÖTYÄ tästä ominaisuudesta luulet olevan ?
>
> Meillä ainakin ilma on talvella "raikkaampaa" kuin "pullotalossa"
>
> > Periaatteessa se aiheuttaa rakenteissa vain HAITTAA !
>
> Ei mitään haittaa ole ollut tähän mennessä ja tämä(kin) talo on ollut
> pystyssä
> vuodesta 55, kun ei kaiken maailman "rakennusexpertit" ole viritelleet
> rakenteita pilalle.
>
> > Tämä on juuri se yleinen HARHALUULO josta kaikki
> > nykyiset rakennevirheet ja homeongelmat aiheutuvat !
>
> Ei meillä ainakaan ole mitään homeongelmaa :-).
>
> Täytyy tähän loppuun todeta, että yhtä paljon on tietoa "Xpertillä"
> rakennusaineista, kuin autojen "kotelorakenteista" vaan eihän sitä
> maallikolta voi odottaakaan, kun on tietoa vähän ja MUTUA sitäkin enemmän
> ;-)
> EM
>
Nämä "Xpertin" jutut ovat kyllä niin nurinkurisia, ettei kyseessä olisi
puhdas baitti. Kaveri lyö välillä "löylyä kiukaalle" ja hekottelee
partaansa.
I say, ignore him.
Sampsa
> Sampsa wrote
>
> >>>>Koska puukuitupohjaiset eristeet eivät vaadi muoveja, .....
> >>Tämä on juuri se yleinen HARHALUULO josta kaikki
> >>nykyiset rakennevirheet ja homeongelmat aiheutuvat !
> >> ( edustaa siis tuota ns. .... "katoavaa kansanperinnettä" )
>
> >Hohhoijjaaa!
>
>
> TOISTAN VIELÄ:
> Tämä on juuri se yleinen HARHALUULO josta kaikki
> nykyiset rakennevirheet ja homeongelmat aiheutuvat !
> ( edustaa siis tuota ns. .... "katoavaa kansanperinnettä" )
>
Sori, että lainaan näin paljon, mutta väitätkö tosissasi, että ilman
muovista höyrynsulkua olevat rakenteet homehtuvat lähtökohtaisesti ja tuo
rakentamistapa olisi "katoavaa kansanperinnettä"?
>
> >Ei tuo mikään utopia ole, tosin olisi suotavaa, että eristeet kuivuisivat
> ulospäin.
>
>
> Lisää utopistisia TOIVEITA ? !
>
Mietitäänpä hetki julkisivussa olevan tuuletusraon merkitystä. Sen
sijaintipaikkahan on tuulensuojalevyn ja julkisivuverhouksen välissä. Tuo
sijainti antaisi viitteitä siitä, että seinärakenteen kuivuminen tapahtuu
ulospäin;-)
> >Juuri näin! Lisäeristäminen pitää suunnitella hyvin. Tosin höyrynsulun ei
> >tarvitse olla muovia ja eristeeksi kannattaa valita mahdollisimman
> >lähellä vanhaa eristettä oleva materiaali.
>
> Jälleen osa katoavaa kansanperinnettä ......
Niin mikä?
> Eristemateriaaliksi voi aivan hyvin valita IHAN MINKÄ TAHANSA eristeen,
> sillä ei ole home- ja kosteusvaurioiden kanssa MITÄÄN tekemistä,
> kunhan rakenteen suunnittelee, ja TEKEE OIKEIN....oikein....oikein....oikein
> ..... JOS OSAA .... jos osaa.... jos osaa....jos osaa.....
Miksi sitten alunperin väitit, että selluvillaa ei voi käyttää, kun se
homehtuu ja on huonompaa, kuin mineraqalivillat?
>
> Vain TIETO voi antaa ylivoimaisen itseluottamuksen .....
>
Taitaa olla tietojesi kanssa vähän niin ja näin.
>
> Xpert
> .... joka OSAA nämä-KIN asiat kuin jäljellä olevat, 10 sormeaan
> .....
Onko sinulla sitten ollut enemmänkin sormia?
Merja Sippola
Liekö kukaan tutkinut, mitä aiheuttaa selluvillaan palosuojaksi lisätty
boori ihmiselle noin pitkäaikaisessa altistuksessa? Ei kuulosta oikein
ekovihreältä.
Merja
Petri Kärhä
> hajoamiselta. Jos epäilee saumaukseen käytetyn teipin pitävyyttä, niin
> limittää sauman yli seuraavaan koolausväliin keskikohtaan niin sisälevy
> pitää ja "puristaa" saumakohdan kiinni.
Ei tarvitse epäillä, kun olen asiaa tutkinut. Asensin viime talvena yläkerran
höyrysulut Tesan tähän tarkoitukseen käytetyllä teipillä. Levyt asennetaan
myöhemmin. Jo nyt, puolen vuoden päästä, teipit irtoilevat sieltä täältä.
Esittämäsi tarpeeksi leveä limitys ja puristus kiinni levyillä on siten aika
tärkeää.
> Tähän auttaa onneksi seinien maalaus. Pari kerrosta Bindoplastia
> >tai Remonttiässää sisäseiniin, niin on yhdentekevää, onko seinässä
> >mitään muuta höyrynsulkua.
> Ei kai sinulla vaan ole kahta höyrynsulkua rakenteissa ;-)
Jo vain. Huolestuin hommasta aluksi aika perusteellisesti, ennen kuin vastaava
mestarimme selitti, että noin 90% rakennuskannasta on tässä kohtaa
tuplahöyrysulku. 250 vuoden päästä meillä kaikilla on ongelmana noiden
höyrysulkujen väliin jäävien kipsilevyjen paperien silminhavaittava tummuminen
ja mikroskooppisen pienet homepilkut. Pelottaa, tämä on liian isoaaa ... :-)
> >Nykyään vallalla olevassa rakennustavassa eristeen ulkopuolella on
> ... >tuuletusrakoon.
> Tuo on teoria joka ei aina käytännössä (johtuen erilaisista
> kosteusrasituksista) toimi kuvaamallasi tavalla - jos toimisi, niin ei
> täällä olisi kosteus ja homeongelmia.
Jos rakenteet on oikein tehty, niin minun mielestäni ulkoseinän tuulettumisessa
ei voi olla mitään ongelmia. Oikein tehdyllä tarkoitan, että 1) sokkelikosteus
ei nouse alajuoksuihin 2) tuuletusrako on riittävä ja kunnolla auki 3)
sadevesien poisjohtaminen on hoidettu niin, ettei ne aiheuta kosteusrasituksia
4) seinä harvenee kosteusteknisesti ulospäin. Johtuvatko nuo mainitsemasi
"erilaiset kosteusrasitukset" tämän kaltaisista rakennusvierheistä, vai onko
jotain mitä en ole ottanut huomioon?
> > Äkiseltään tulee sopivina pinnoitusmateriaaleina mieleen lähinnä kevyesti
> > käsitellyt puupanelit (ei paksua lakkakerrosta) paperitapetit ja
> > punamulta. Kyllä mahtaa olla hankalaa.
>
> Ei se ole hankalaa - onhan noita muitakin vaihtoehtoja esim. pellavaöljy,
On vaihtoehtoja joo, mutta käsi sydämelle: Kuinkahan moni täällä kirjoittelevä
selluvillatalon rakentanut on epähuomiossa vetäissyt seinien sisäpuolet
lateksilla? Tämä operaatio tekee seinän hengittävyydelle ihan saman kuin
muovinen höyrysulku. Ja sitten se selluvilla hengittelee ihan omia aikojaan
höyrysulun väärällä puolella, mutta ah kun ilma silti tuntuu talvella paljon
raikkaammalta kuin pullotalossa.
Xpert
>Jos rakenteet on oikein tehty, niin minun mielestäni ulkoseinän
tuulettumisessa
>ei voi olla mitään ongelmia. Oikein tehdyllä tarkoitan, että 1)
sokkelikosteus
>ei nouse alajuoksuihin 2) tuuletusrako on riittävä ja kunnolla auki 3)
>sadevesien poisjohtaminen on hoidettu niin, ettei ne aiheuta
kosteusrasituksia
>4) seinä harvenee kosteusteknisesti ulospäin. Johtuvatko nuo mainitsemasi
>jotain mitä en ole ottanut huomioon?
Muutoin ihan OK , mutta ....
.... asentamatta taas jätit (ehkä kiusallasi ja tarkoituksella):
5) Sisäpuolinen höyrynsulku
En siis ostaisi rakentamaasi taloa,
vaikka olisitkin käyttänyt sellu- tai EKOvillaa eristeenä.
Homeessa on ... takuulla.
Xpert
EM
Petri <x...@spammersdie.com> kirjoitti
viestissä:cabf5.48$T25....@read2.inet.fi...
> Nämä "Xpertin" jutut ovat kyllä niin nurinkurisia, ettei kyseessä olisi
> puhdas baitti. Kaveri lyö välillä "löylyä kiukaalle" ja hekottelee
> partaansa.
Näin minäkin olen nuo ns. jutut tulkinnut ja luokittelen "Xpertin" =
"pummit"
ryhmään kuuluvaksi - henkilö joka postittaa ärsyttäviä viestejä uutisryhmiin
vain saadakseen kimpaantuneita vastineita.
EM
Xpert
luokittelen "Xpertin" = 2pummit" ryhmään kuuluvaksi - henkilö joka postittaa
ärsyttäviä viestejä uutisryhmiin vain saadakseen kimpaantuneita vastineita.
Saat luokitella vaikka Saddam Husseiniksi ... en ole moksiskaan...
...mutta ... mikä juuri minun MIELIPITEISSÄNI muka ärsyttää ...?
.... sekö, että olet kanssani eri mieltä ...
.... vaiko se ... että en välitä todistella selviä asioita
kirjallisuusviittein ....
.... vai se että tietomääräsi on noissa asioissa pienempi ...
.... itse en paljoa vastaile nyysseihin asioissa, joista en tiedä mitään
....
se ei ole hauskaa ....
Voit kyllä ihan rauhassa ryhtyä pitämään KAIKKIA juttujani tosina .....
... ja "neekeri"-mielipiteeni erottuvat kyllä selvästi muista .... edukseen
Xpert
Petri Kärhä
> Muutoin ihan OK , mutta ....
> .... asentamatta taas jätit (ehkä kiusallasi ja tarkoituksella):
> 5) Sisäpuolinen höyrynsulku
No kun nyt kerran hiuksia lähdetään halkomaan niin täältä pesee:
I Wrote:
>4) seinä harvenee kosteusteknisesti ulospäin.
Keksitkös jonkun toisen tavan, kuin sisäpuolelle asetettu höyrysulku, jolla
tämän kohdan saa aikaiseksi koko seinän paksuudelle? En kiusallanikaan jättänyt
höyrysulkua asentamatta vaan päin vastoin, tein vielä lateksilla toisen
sisäpintaan.
> En siis ostaisi rakentamaasi taloa,
Ei se ole kaupankaan, siitä tuli liian hyvä.
> vaikka olisitkin käyttänyt sellu- tai EKOvillaa eristeenä.
Aitoa vuorivillaa on.
> Homeessa on ... takuulla.
No takuulla niin, talon homeisin kohta on pukuhuoneen lattialla lojuvat
saunahalot, ellei jääkaapin sisältöä lasketa.
Xpert
>>4) seinä harvenee kosteusteknisesti ulospäin.
>Keksitkös jonkun toisen tavan, kuin sisäpuolelle asetettu höyrysulku,
>jolla tämän kohdan saa aikaiseksi koko seinän paksuudelle?
>En kiusallanikaan jättänyt höyrysulkua asentamatta vaan päin vastoin,
>tein vielä lateksilla toisen sisäpintaan.
Hyvä että kuitenkin asensit sen höyrynsulun !
Pelkästään seinän HARVENEMINEN kosteusteknisesti
ulos päin ei käsittääkseni tarkoita yksiselitteisesti sitä,
että seinän sisäpintaan on asennettu se höyrynsulku.
Kyllä ulospäin harvenevan rakenteen voi tehdä ilman
höyrynsulkuakin.
Olemme siis ilmeisesti kuitenkin yksimielisiä siitä,
että toimivaan seinärakenteeseen, jonka eristystaso
vastaa nykyisiä lämmöneristysvaatimuksia KANNATTAA
(ei, kun on ihan PAKKO) asentaa se höyrynsulku ,
TÄYSIN riippumatta LUOMU-eristeen materiaalista - eikö niin ?
m.o.t. Xpert
EM
Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti
viestissä:397D72E3...@pop.hut.fi...
> > Jos rakenteet on oikein tehty, niin minun mielestäni ulkoseinän
tuulettumisessa
> ei voi olla mitään ongelmia. Oikein tehdyllä tarkoitan, että 1)
sokkelikosteus
> ei nouse alajuoksuihin 2) tuuletusrako on riittävä ja kunnolla auki 3)
> sadevesien poisjohtaminen on hoidettu niin, ettei ne aiheuta
kosteusrasituksia
> 4) seinä harvenee kosteusteknisesti ulospäin. Johtuvatko nuo mainitsemasi
> "erilaiset kosteusrasitukset" tämän kaltaisista rakennusvierheistä, vai
onko
> jotain mitä en ole ottanut huomioon?
Tähän voisi lisätä vielä:
Ilmavuotorakennusosan läpi (kosteutta siirtyy mukana ja se tiivistyy
rakenteeseen).Höyrysulkujen lämpövuodot läpivientien kohdilla. Joskus
rakennusaikainen kosteus on aiheuttanut ongelmia (Ei viitsitä peittää
puutavaraa, villoja yms.
Räystäät ovat liian lyhyet (viistosade julkisivuun, joka imee kosteutta
(tiili) ja kastuu. Sade pääsee rakenteisiin tiilien saumoista.Sade pääsee
rakenteeseen ja lämmöneristeisiin elementtien saumoista.Pellitykset on tehty
huonosti etc.
> On vaihtoehtoja joo, mutta käsi sydämelle: Kuinkahan moni täällä
kirjoittelevä
> selluvillatalon rakentanut on epähuomiossa vetäissyt seinien sisäpuolet
> lateksilla? Tämä operaatio tekee seinän hengittävyydelle ihan saman kuin
> muovinen höyrysulku. Ja sitten se selluvilla hengittelee ihan omia
aikojaan
> höyrysulun väärällä puolella, mutta ah kun ilma silti tuntuu talvella
paljon
> raikkaammalta kuin pullotalossa.
Näinhän se valitettavasti on!
EM
EM
Xpert <yellow...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:8lk0cv$q96$1...@news.kolumbus.fi...
> Saat luokitella vaikka Saddam Husseiniksi ... en ole moksiskaan...
> ...mutta ... mikä juuri minun MIELIPITEISSÄNI muka ärsyttää ...?
Ei ärsytä, vaan huvittaa!
> .... sekö, että olet kanssani eri mieltä ..
Ei asioista tarvitse olla samaa mieltä! - voit olla ihan mitä mielipuolta
tahansa.
.
> .... vaiko se ... että en välitä todistella selviä asioita
> kirjallisuusviittein ....
> .... vai se että tietomääräsi on noissa asioissa pienempi ...
Sinulla taitaa olla jonkin sortin kompleksi.
> .... itse en paljoa vastaile nyysseihin asioissa, joista en tiedä mitään
> ....
> se ei ole hauskaa ....
On se - vastaile vaan!
>
> Voit kyllä ihan rauhassa ryhtyä pitämään KAIKKIA juttujani tosina
.....
> ... ja "neekeri"-mielipiteeni erottuvat kyllä selvästi muista ....
edukseen
Voi voi, että sellanen.....
EM
Xpert
>Sinulla taitaa olla jonkin sortin kompleksi.
Voipi hyvinkin olla ... Spykiatrini (shrink) on kesälomalla
enkä ole itse kykenevä tiedostamaan akuuttia tilaani ....
Olen kuitenkin oppinut tulemaan hyvin toimeen
kompleksini kanssa .... toisin kuin jotkut toiset ....
Xpert
.... I love my attitude problem ... !
Xpert
>>>Xpert
>>>... mikä juuri minun MIELIPITEISSÄNI muka ärsyttää ...?
>Ei ärsytä, vaan huvittaa!
Eipä kai ! Suora lainaus omista kirjoituksistasi:
>Näin minäkin olen nuo ns. jutut tulkinnut ja luokittelen "Xpertin" =
>"pummit" ryhmään kuuluvaksi - henkilö joka postittaa ärsyttäviä
>viestejä uutisryhmiin vain saadakseen kimpaantuneita vastineita.
>Sinulla taitaa olla jonkin sortin kompleksi.
Tälläkin foorumilla näyttää toistuvan se ikuinen fakta
tietopohjiltaan liian epätasaisten keskusteluun osallistujien kesken,
että kun TODELLINEN TIETO ja ASIALLISET ARGUMENTIT
loppuvat jonkun keskustelija-reppanan repertuaarista,
niin kohta sen jälkeen turvaudutaan keskustelukumppanin
ominaisuuksien arvosteluun ja muuhun henkilökohtaiseen
sättimiseen.
Siitä vain, jos se helpottaa .....
... ylivoimaista OSAAMISTA .....
Xpert
motto: .... I love my attitude problem .... !
Petri Kärhä
> Pelkästään seinän HARVENEMINEN kosteusteknisesti
> ulos päin ei käsittääkseni tarkoita yksiselitteisesti sitä,
> että seinän sisäpintaan on asennettu se höyrynsulku.
> Kyllä ulospäin harvenevan rakenteen voi tehdä ilman
> höyrynsulkuakin.
Jos voi, niin se saattaa ihan hyvin toimiakin. Höyrysulun kannalta
toimivassa seinässä riittää, jos sisäpuolen vastus höyrynpaineelle on
viisinkertainen ulkopuoleen verrattuna. [Erkki Kokko & al, Puurakenteiden
kosteustekninen toiminta, VTT Tiedotteita, 1991]. Tällä saadaan diffuusion
aiheuttama rakenteiden kostuminen hallintaan.
Rakenteisiin tarvitaan tämän lisäksi johonkin kohtaan ilmasulku, joka
estää ilman suoran virtaamisen rakenteiden läpi paine-erojen seurauksena.
Käytännössä höyrysulku ja ilmasulku toteutetaan useimmiten samalla
komponentilla, eli sillä sisäpintaan asennettavalla muovikalvolla.
Ilmasulku tarvitaan, koska rakenteen läpi ulos virtaavan ilman kosteus
tiivistyy muuten villoihin ja saattaa aiheuttaa lahovaurioita. Mikäli
paine-ero on toisinpäin, niin sisäänpäin virtaava kylmä ilma viilentää
esim. seinien sisäpintoja ja aiheuttaa tätä kautta kostumista.
Suosittelen lämpimästi kaikille mainitun E. Kokon tutkimuksen lukemista.
(Löytyy netistä: http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/1999/T1991.pdf).
> Olemme siis ilmeisesti kuitenkin yksimielisiä siitä,
> että toimivaan seinärakenteeseen, jonka eristystaso
> vastaa nykyisiä lämmöneristysvaatimuksia KANNATTAA
> (ei, kun on ihan PAKKO) asentaa se höyrynsulku ,
> TÄYSIN riippumatta LUOMU-eristeen materiaalista - eikö niin ?
Tuossa E. Kokon raportissa käsitellään erikseen käsitteet Höyrysulku
(estää diffuusion) ja ilmasulku (estää suoran konvektion).
Höyrysulun kannalta on lähes yhdentekevää, onko rakenteessa kalvoja tai
ei. Viisinkertaisen eron sisäpinnan ja ulkopinnan höyrynvastuksiin saa
aikaan muutenkin. Esim. jos sisäpuolella on maalattu kipsilevy ja
ulkopuolella kuitulevy, niin konstruktio toimii diffuusion kannalta ihan
hyvin, riippumatta ollenkaan käytetystä eristemateriaalista. Pienet
reiätkään eivät tutkimuksen mukaan haittaa mitään.
Eri asia sitten on, että estääkö rakenne konvektion, eli ilman suoran
virtauksen rakenteen läpi paine-eron vaikutuksesta. Tähän tarvittavan
ilmasulun voi tehdä muutenkin kuin sisäpuolelle asennettavalla kalvolla,
kunhan pitää huolta että, höyrynvastuksien ero pysyy riittävänä. Teoriassa
voisi ajatella esim rakennetta, jossa olisi jossain kohtaa, vaikkapa
ulkopinnassa, tiivis puukerros, joka katkaisee ilmanvirtauksen, mutta ei
nosta ulkopinnan höyrynvastusta liikaa sisäpintaan nähden. Veikkaisinpa
että jotkut vanhat rintamamiestalot toimii suunnilleen näin.
Jos nyt sitten mielipiteisiin mennään, niin kyllä minäkin olen sitä
mieltä, että rakenteisiin kannattaa villan tyypistä riippumatta asentaa
"Höyrysulku" sisäpuolelle. Diffuusiota ajatellen on myös pidettävä huolta,
että seinä harvenee ulospäin, eli ulommaiseksi kerrokseksi ei saa lyödä
esim. tiivistä puukerrosta ilman tuuletusvälia, ja maalata lateksilla.
Tällä remontilla on tärvelty monta vanhaa rakennusta diffuusion avulla.
Kivi/lasivilla ei kykene kovin hyvin siirtämään kosteuksia. Villaan
ilmasta tiivistyvä kosteus pääsee kulkemaan lähinnä alaspäin, ja
alajuoksut ovat vaarassa. Tästä syystä höyrysulku on erityisen tärkeä
näiden villojen kanssa, ja höyrysulkuna kannattaa käyttää muovia.
Selluvillat pystyvät paremmin siirtämään kosteutta myös sivusuunnassa.
Villakerrokseen tiivistyvä vesi pääsee alas-suunnan lisäksi kulkemaan myös
sivuttain, jolloin kuivuminen on tehokkaampaa. Tästä syystä höyrysulun voi
tehdä vähän leväperäisemmin, esim paperista. Paperi tekee sisä- ja
ulkopuolen höyrynvastuksille tuon >viisinkertaisen eron, jolla diffuusio
saadaan hanskaan. Seinään konvektiolla siirtyvä vesi kuivuu hivenen
paremmin kuin kivivilloilla. Ei niistä seinistä kuitenkaan kannata
ilmasulkua pois jättää. Siinä kerjää turhaan ongelmia.
On olemassa lukemattomia tapoja tehdä toimiva ulkoseinä. Tässä kaksi,
joista luulisin tässä keskustelussa useimmiten olevan kyse (järjestyksessä
sisältä ulospäin):
1) Lateksi, kipsilevy, muovikalvo, kivi/lasivilla, tuulensuojalevy,
tuuletusrako, ulkoverhous
2) Hengittävä maali/lakka/vaha, puupaneli, rakennuspaperi, selluvilla,
tuulensuojalevy, tuuletusrako, ulkoverhous.
Kummastakaan konstruktiosta ei kannata jättää pois höyry/ilmasulkuna
toimivaa paperia tai muovia. 1)-vaihtoehdossa sen voisi teoriassa jättää
pois, mikäli lateksikerros on tarpeeksi tiivis. Tästä ei ole kuitenkaan
mitään hyötyä. 2)-vaihtoehdossa paperin voi myös jättää teoriassa pois jos
sisäverhouslevyt esim. maalataan. Tässä ei ole kuitenkaan mitään järkeä,
koska silloin menetetään konstruktion ainoa tavoiteltu hyöty, eli kyky
tasata kosteusvaihteluja.
Turvallisimman konstruktion saisi ehkä aikaan yhdistelemällä molemmista
konstruktioista:
3) Lateksi, kipsilevy, muovikalvo, selluvilla, tuulensuojalevy,
tuuletusrako, ulkoverhous
Seinän eristeisiin kohdistuva kosteus on minimoitu muovikalvolla.
Muovikalvon reijistä seiniin joutuva kosteus kuivuu selluvilloja pitkin
pois. Minä en käyttänyt tätä konstruktiota, koska nuo puupohjaiset villat
on niin pirun kalliita. Enkä minä niihin loppujen lopuksi paljon edes
luota - humpuukia, vilunkia ja huijausta koko homma. 10 vuoden päästä
vaaditaan taas päitä vadille.
Xpert
....snip ....
Koko juttu on .... ihan TÄYTTÄ .....
.... ASIAA !
Mitäpä minä tuohon enää lisäämään.
Nyt viimeistään tuli rakennuksen kosteuskäyttäytyminen
kaikille selväksi ?
>Minä en käyttänyt tätä konstruktiota, koska nuo puupohjaiset villat
>on niin pirun kalliita. Enkä minä niihin loppujen lopuksi paljon edes
>luota - humpuukia, vilunkia ja huijausta koko homma. 10 vuoden päästä
>vaaditaan taas päitä vadille.
Olen täysin samaa mieltä MYÖS loppukaneettisi kanssa.
Xpert
Sampsa
Todennäköisesti syöt booria joka päivä. Boori on useiden elintarvikkeiden
ainesosa.
Lisäksi boori on eristeessä rakenteen sisällä eikä normaalioloissa poistu
sieltä mihinkään. Tulipalossa boori tosin muistaakseni muodostaa joitakin
myrkyllisiä yhdisteitä, mutta niin tekevät muutkin eristeet.
Sampsa
<CLIPETI CLAP>
>
> Seinän eristeisiin kohdistuva kosteus on minimoitu muovikalvolla.
> Muovikalvon reijistä seiniin joutuva kosteus kuivuu selluvilloja pitkin
> pois. Minä en käyttänyt tätä konstruktiota, koska nuo puupohjaiset villat
> on niin pirun kalliita. Enkä minä niihin loppujen lopuksi paljon edes
> luota - humpuukia, vilunkia ja huijausta koko homma. 10 vuoden päästä
> vaaditaan taas päitä vadille.
>
Erinomaisen hyvin selvitetty! Kiitos Petri.
Vänkään kuitenkin sen verran, että tuolla kaamealla puupohjaisella
villalla on eristetty Suomessa yläpohjia 1970-luvulta ja Amerikoissa jo
1920-luvulta. Kalliita nuo puupohjaiset tietty on.
Xpert
>>Erinomaisen hyvin selvitetty! Kiitos Petri.
>>Vänkään kuitenkin sen verran, että tuolla kaamealla puupohjaisella
>>villalla on eristetty Suomessa yläpohjia 1970-luvulta ja Amerikoissa
>>jo 1920-luvulta. Kalliita nuo puupohjaiset tietty on.
Älä vänkää ... turhaan !
Ei se puupohjainen villa mitään KAAMEATA ole .
Vanhojen rakenteiden olennainen ero nykyisiin
on, että eristyspaksuudet ovat olleet niin pieniä,
ettei kosteutta todennäköisesti sen vuoksi ole
kondensoitunut koskaan eikä mihinkään. Vain
rakennusten nykyiset, paremmat lämpöeristys-
vaatimukset ovat tuoneet mukanaan tuon ongelman.
Niinpä vanhojen, eli huonosti eristettyjen rakenteiden
virheettömyys ei takaa yhtään mitään uusien rakenteiden
toimivuudesta. Jos mainittu aihe on tuttu, niin
tiedät varmaan että rakennuksen sisältä tuleva kosteus
Suomen ankarissa talviolosuhteissa todellakin lähes
joka talvi kondensoituu, kertyy ja jäätyy eristetyn rakenteen
ulkopintaan eli käytännössä ns. tuulensuojalevyyn.
(Talviaikana rakenteeseen kertyvän kosteuden määrä
riippuu tietenkin höyrynsulun läpäisevyydestä ja vallitsevista
ulkoilman lämpötiloista, etelä-Suomessa moinen
ongelma on PIENI, leutona talvena sitä on tuskin lainkaan).
Tuon viimeisen eristekerroksen kosteuden- ja
homeenkesto ratkaisee sitten sen, ilmestyykö siihen
hometta. Keväällä kun ulkoilman lämpötila nousee,
sulaa jäätynyt kerros ja muodostaa (ehkä) myös
ihan juoksevaa vettä (pisaroita), joihin - jos kyseessä
on selluvilla - myös sen booriyhdisteet liukenevat.
No, selluvillaa ei käytetä viimeisenä tuulensuojana - onneksi.
Boorin poistuttua kondenssiveden (tippojen) mukana
selluvillasta, mikään ei enää estä sen paikallista homehtumista.
Itse en sen vuoksi luottaisi selluvillaan (pitkässä juoksussa),
enkä missään tapauksessa uskaltaisi jättää höyrynsulkua
seinän sisäpinnasta pois selluvillaeristeisestä rakenteesta.
Joten edellä esitetyssä mielessä moiset EKO-eristeet
ovat mainosmiesten humpuukia - eivät tietenkään muissa
hyvissä ominaisuuksissaan. Kuitenkaan vuorivilla ei
käytännössä jää turvallisena eristeenä mitenkään
selluvillaa huonommalle sijalle, ja itse käyttäisin edelleen
vuorivillaa "halpana" ja hyvänä eristemateriaalina.
Sen sijaan uusi pellava-villa EI homehdu ilman tuota
Boori-lisäystäkään ja vastaa siten mielestäni vanhaa kunnon
kutterinlastua, joka myös imee, ja kestää toistuvaa
kostumista ja kuivumista pelkästään hieman tummuen.
Nämä molemmat ovat kosteuskäyttäytymiseltään
mielestäni aivan ylivoimaisia eristeitä , mutta
kutterinlastun eristyskyky on varsin vaatimaton ja
pellava - se vasta pirun kallista on - ainakin toistaiseksi.
Olen kuitenkin harkinnut pellavan käyttöä seuraavaksi,
sillä mielestäni "edullinen" messutarjous oli "vain"
1,5 kertaa vastaavan vuorivillaeristeen hinta - viime
maaliskuussa "etukäteen" kesä-työmaalle tilattuna.
Kyllä EKO-ideologiasta aina tuon verran kannattaa
ylimääräistä hynää maksaa. .... Vai kannattaako ?
Xpert
Kare Pietilä
> Saat luokitella vaikka Saddam Husseiniksi ... en ole moksiskaan...
Meillä kaikilla on mielipiteitä aivan kuten meillä kaikilla on yleensä
myös persereikä. Säälittävää on vain se jos joku kuvittelee persereikänsä
kiinnostavan kaikkia, kaikkialla ja kaiken aikaa.
> .... vaiko se ... että en välitä todistella selviä asioita
> kirjallisuusviittein ....
> .... vai se että tietomääräsi on noissa asioissa pienempi ...
On täällä varmaan sellaisiakin nähty, joiden tietomäärä on vielä sinuakin
pienempi. Viimeisen kymmenen vuoden ajalta ei tosin tule mieleen montakaan.
> Voit kyllä ihan rauhassa ryhtyä pitämään KAIKKIA juttujani tosina .....
Minua hämmästyttää vain se, ettet keskimääräisessä kirjoituksessasi
tahdo vahingossakaan osua oikeaan. Se, jos mikä, haisee tuottamukselliselta
kiusanteolta.
--
No sig today.
T.Uusilehto
.Onpas se turhauttavan tuntuista vankaysta olemattomasta.
Eri materiaalien sijainti ja jarjestys seinassa aiheuttaa kovan
kirjoittelun, mutta
kovin on vaikea asia ymmartaa niiden merkityksen vahaisyyden. Ennenkin
samasta
asiasta kirjoitin, mutta tahan se sopii taas, etta kun tulee kesa ja lammin
keli ulos/tai
talossa on ilmastointilaite, muuttaa kylma ja lammin eri puolille. Koko
hienoa teoria menee
ihan poskelleen miten vesi muka kulkee missakin kohtaa , heh, ja te jaksatte
.......
On ihan turha taalla niin painokkaasti kopioida koulukirjojen teksteja, ja
esiintya muille
tuollaisista asioista , joissa on yhta holmoja lahes saman verran kuin
kansaa suomessa .
terv.
Timo
ps.
Xpertin kaikkitietavissa kirjoituksissa paistaa siltikin selvasti
KOKEMUKSEN tietotaito, joten
ei kannata ihan kaikkien irvistella . Se on meinaan kovaa kamaa koulussa
opitun rinnalla .
Merja Sippola
>Todennäköisesti syöt booria joka päivä. Boori on useiden
>elintarvikkeiden ainesosa.
Aha. En ole kemisti, joten jos sanot että se on vaaratonta niin OK.
Mutta eikös se ole vähän siitäkin kiinni millaisessa muodossa
(millaisena yhdisteenä) ja millaisina pitoisuuksina se on?
>Lisäksi boori on eristeessä rakenteen sisällä eikä normaalioloissa
>poistusieltä mihinkään.
Siis ei kaasuunnu, kuten formaldehydit lastulevyssä?
>Tulipalossa boori tosin muistaakseni muodostaa joitakin myrkyllisiä
>yhdisteitä, mutta niin tekevät muutkin eristeet.
Mineraalivillatkin?
Merja
Sampsa
> Aha. En ole kemisti, joten jos sanot että se on vaaratonta niin OK.
> Mutta eikös se ole vähän siitäkin kiinni millaisessa muodossa
> (millaisena yhdisteenä) ja millaisina pitoisuuksina se on?
>
joita syöt joka päivä. Eristeiden palonsuoja-aineena käytettyjen
booriyhdisteuiden ei PITÄISI olla ihmiselle varallisia AFAIK.
> Siis ei kaasuunnu, kuten formaldehydit lastulevyssä?
>
Boori on kidemuodossa eristeessä. En usko, enkä näe syytä miksi
kaasuuntuisi.
> >Tulipalossa boori tosin muistaakseni muodostaa joitakin myrkyllisiä
> >yhdisteitä, mutta niin tekevät muutkin eristeet.
>
> Mineraalivillatkin?
>
Mineraalivillojen sideaineena käytetään jotain öljypohjaista ainetta
joka sulaa muistaakseni ~1000 asteessa. Oli ehkä liioittelua sanoa
kaikkien muiden eristeiden muodostavan myrkyllisä kaasuja. Tarkoitukseni
oli sanoa, ettei sillä ole mitään väliä, koska siinä vaiheessa kun eriste
palaa, on ilmassa jo vaikka mitä yhdisteitä maaleista, lakoista, puusta
yms.
Sampsa
<CLIPETI CLAP>
>, etta kun tulee kesa ja lammin
> keli ulos/tai
> talossa on ilmastointilaite, muuttaa kylma ja lammin eri puolille. Koko
> hienoa teoria menee
> ihan poskelleen miten vesi muka kulkee missakin kohtaa , heh, ja te jaksatte
> .......
Monessako asuintalossa Suomessa on ilmastointilaite? Ja vaikka talossa
olisi ilmastointilaite, ei lämpötilaero ulkoilman ja sisäilman
lämpötilaero ole kuin muutama aste ja sekin vain muutamana päivänä koko
vuonna, ellei sitten halua asua jääkaapissa.
> ps.
> Xpertin kaikkitietavissa kirjoituksissa paistaa siltikin selvasti
> KOKEMUKSEN tietotaito, joten
> ei kannata ihan kaikkien irvistella . Se on meinaan kovaa kamaa koulussa
> opitun rinnalla .
>
Joo.. ei koulussa mitään opi, eikä kirjoista. Itse kun tekee kaikki
virheet, jotka kaikki muut ovat tehneet jo aikaisemmin, niin siten sitä
vasta viisas on. ;)
Pakko kyllä myöntää, että kyllä Xpertillä tuntuu kokemusta olevan. Ainakin
LVI-alalta.
Petri Kärhä
> Boorin poistuttua kondenssiveden (tippojen) mukana
> selluvillasta, mikään ei enää estä sen paikallista homehtumista.
> Itse en sen vuoksi luottaisi selluvillaan (pitkässä juoksussa),
> enkä missään tapauksessa uskaltaisi jättää höyrynsulkua
> seinän sisäpinnasta pois selluvillaeristeisestä rakenteesta.
Minä en kyllä olisi niinkään huolissani tästä. Mikäli seinän sisäpuolen
höyrynvastus on riittävän suuri ulkopuoleen verrattuna (minkä siis saa
aikaan esim. höyrynsuluksi asennettavalla rakennuspaperilla), niin
seinärakenne toimii oletettavasti aika turvallisesti. Seinä kuivuu
ulospäin huomattavan tehokkaasti verrattuna siihen vähäiseen kosteuteen,
mikä seinään sisäpuolelta siirtyy. Mikäli tuo vähäinen vesi kondensoituu
ja jäätyy, niin keväällä sulaessaan se vesi imeytyy taas villoihin ja
siirtyy hallitusti diffuusion vaikutuksesta villaa pitkin kuivimpaan
mahdolliseen suuntaan, yleensä ulospäin. En usko, että se vesi missään
vaiheessa kondensoituu ja lässähtää alajuoksun päälle niinkuin
kivipohjaisissa villoissa saattaa käydä. Puupohjainen villa saa
maalaisjärjellä ajatellen olla todella märkää, ennen kuin vesi alkaa valua
tippoina. (Taidanpas muuten testata tätä illalla, naapurin työmaalla on
jämäpaloja).
Minä olisin huolissani aivan eri asiasta ...
> Joten edellä esitetyssä mielessä moiset EKO-eristeet
> ovat mainosmiesten humpuukia - eivät tietenkään muissa
Tästä päästäänkin asian ytimeen. Mainosmiehet ovat näköjään iskostaneet
useiden ihmisten päähän, että selluvillat, ekovillat sun muut jollain
tavalla ratkaisevat homeongelmat. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa.
Puupohjaiset villat ratkaisevat tämän edellisessä kappaleessa kuvatun
"ongelman." Diffuusion mukana seinään siirtyvä kosteus kuivuu tehokkaammin
ja hallitummin kuin kivipohjaisia eristeitä käytettäessä. Valitettavasti
tämä vaan ei ole se suurin syy, minkä takia homevaurioita esiintyy.
Mainosmiehet ovat repäisseet pöydälle täysin teennäisen ongelman, joka
sitten ratkaistaan uudella ihmevillalla. (Mainittakoon tässä että minä en
pidä puupohjaisia villoja hömpötyksenä. Itse asiassa ajatus, että ne
tasaavat rakennuksen kosteutta on varsin kaunis - tosin prosessin
aikavakio on luultavasti niin lyhyt, ettei tällä ole juurikaan käytännön
merkitystä).
Olen jo aiemmin luetellut täällä homevaurioiden todelliset syyt:
sadevesien tai maakosteuden siirtyminen rakenteisiin, vesivahingot jne.).
Puupohjaiset villat eivät mielestäni mitenkään ratkaise näitä
huolimattomasta työstä johtuvia kosteus- ja homevaurioita. Tulevaisuus
näyttää millainen noiden ekovillojen homekäyttäytyminen on, kun ne
lillivät oikein kunnolla vedessä. En jaksa uskoa, että selluvillan käyttö
millään tavalla nostaisi työmiesten moraalia ja ammattitaitoa. Taloihin
tehdään samat virheet aina vaan riippumatta eristemateriaalista.
Puupohjaisia villoja käytettäessä pitäisi olla vähintään yhtä huolellinen,
ellei huolellisempikin, työn laadun suhteen kuin kivivilloja käytettäessä.
Enkä nyt tarkoita että villat pitäisi asentaa huolellisesti, vaan että
niiden vettyminen pitää estää: salaojituksen on oltava moitteettomassa
kunnossa, sokkelin pitää olla riittävän korkea, kosteuden siirtyminen
sokkelista puurunkoon on estettävä, räystäiden on oltava leveät, katon on
oltava kunnossa, sadevesijärjestelmän pitää johtaa sadevedet hallitusti
kauas talosta ...
> Kyllä EKO-ideologiasta aina tuon verran kannattaa
> ylimääräistä hynää maksaa. .... Vai kannattaako ?
Selittäisikö joku minulle, että mikä näistä uusista villoista tekee EKOa?
Minä en oikein ymmärrä, että miksi ne olisivat ekologisempia kuin
kivilouhoksesta revittävä vuorivilla tai kierrätyslasista tehtävä
lasivilla. Työllisyyttä ne parantaa hieman paremmin ja siirtää
maanviljelijöille kauan kaivattua rahaa, mutta onkos tämä nyt ekoa?
Ajatus, että villa tulee elävästä luonnosta on ihan nätti, mutta ovatko
valmistukseen käytettävät koneet ekologisempia kuin muiden villojen
valmistuskoneet? Vai saadaanko kuljetukset jotenkin minimoitua vai mistä
on kyse? Vilunkia ja huijaustako taas?
Minun mielestäni luonnonkuitupohjaisten villojen ainoa kiistaton hyöty on
niiden kyky tasata rakennuksen sisäilman kosteusvaihteluja. Sisäilman
ollessa kosteaa, kosteus imeytyy sisäverhouspanelin ja höyrynsulkupaperin
läpi villaan. Kuivalla ilmalla taas kosteus siirtyy takaisin huoneilmaan.
Jotta osaan arvioida, haluanko maksaa tästä ominaisuudesta ekstraa, minua
kiinnostaisi tietää tuon prosessin aikavakio? Onko se päivä, päiviä,
viikko vai viikkoja? Tuskinpa se kuitenkaan pystyy siirtämään kesän
kosteutta kuivaan talvi-ilmaan, vai miten on? Kosteusmittarit kehiin
kahteen vierekkäin rakennettuun taloon, joista toisessa sellu- ja toisessa
kivivillat. Totuus julki ja mittarinlukemat kansalle, joka niitä kaipaa!
Markku Seppänen
Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti
viestissä:397ECC5B...@pop.hut.fi...
[klipetiklips]
> Selittäisikö joku minulle, että mikä näistä uusista villoista tekee EKOa?
> Minä en oikein ymmärrä, että miksi ne olisivat ekologisempia kuin
> kivilouhoksesta revittävä vuorivilla tai kierrätyslasista tehtävä
> lasivilla. Työllisyyttä ne parantaa hieman paremmin ja siirtää
> maanviljelijöille kauan kaivattua rahaa, mutta onkos tämä nyt ekoa?
> Ajatus, että villa tulee elävästä luonnosta on ihan nätti, mutta ovatko
> valmistukseen käytettävät koneet ekologisempia kuin muiden villojen
> valmistuskoneet? Vai saadaanko kuljetukset jotenkin minimoitua vai mistä
> on kyse? Vilunkia ja huijaustako taas?
Kuka mieltää ekologisuudella mitäkin, varsinaista raamatunsanaa asiasta ei
taida olla. Useimmiten ekologisuus mielletään mahdollisimman pieneksi
ympäristön kokonaisrasitukseksi. Huomioon pitäisi ottaa koko elinkaari.
Kysymästäsi vertailusta löytyy tietoa esim.
RT-lämmöneritemateriaalikorteista esim. RT 36-10689/tammikuu 1999. Näiden
mukaan (...tasavälistä fonttia...):
LASIVILLA VUORIVILLA PUUKUITUERISTE
Energiasisältö:
/uusiutumaton 31 17 3,7...4,7 MJ/kg
/uusiutuva 4,2 2,8 18
Uusiomateriaalisisältö 60 0 80 %
Päästöpotentiaalit:
ilmaston lämpenemis- 1500 1600 260...310 CO2/kg
happamoitumis- 9,2 8,2 3,0...3,3 SO2/kg
oksidanttien muodostumis- 0,61 0,37 0,05...0,1 g
eteeni/kg
Puukuitueristeellä tässä tarkoitettaneen jätepaperista tehtyä
puhallusselluvillaa, puhdaspuukuituselluvillalla ainakin
uusiomateriaalisisältö on aivan eri.
Noita arvoja arvottaa sitten kukin mieltymyksensä mukaan.
Rakennusmateriaalivalinta on kuitenkin vain osa rakentamisen
kokonaisuudesta. Rakentamisen ekologisuus on monisyinen ja vaikeasti
hahmotettava asia. Viime kädessä ekologisin ratkaisu on olla
rakentamatta...mutta kukapa sitä haluaisi.
Vakavasti puhuen; pintapuolisellakin rakennuksen elinkaaritarkastelulla
selviää, että olennaisinta ympäristörasituksen suhteen on
1/ lämpötalous, sen tuotantotekniikka ja mahd. pieni lämmönhukka
2/ rakenteiden, rakenneosien ja järjestelmien mahdollisimman pitkä
käyttöikä.
Rakennemateriaalien päästöt ovat finessejä, jotka kukin huomioi haluamallaan
tavalla.
markku
Xpert
>Minä en kyllä olisi niinkään huolissani tästä. Mikäli seinän sisäpuolen
>höyrynvastus on riittävän suuri ulkopuoleen verrattuna (minkä siis saa
>aikaan esim. höyrynsuluksi asennettavalla rakennuspaperilla), niin
>seinärakenne toimii oletettavasti aika turvallisesti. Seinä kuivuu
>ulospäin huomattavan tehokkaasti verrattuna siihen vähäiseen
>kosteuteen, mikä seinään sisäpuolelta siirtyy.
Minä olen esittänyt huoleni juuri tästä, sen yleisen HUU-HAA-opin vuoksi,
jonka mukaan selluvillaeristeinen talo ei MUKA tarvitse höyrynsulkua.
Jos höyrynsulku puuttuu, niin TAKUULLA pinta talvella kostuu ja JÄÄTYY.
Näin ovat ainakin oppineet Doktorit tutkineet, laskeneet ja esittäneet.
Ja noihin laskelmiin minun on ihan PAKKO uskoa, vaikka en usko
autojen valopakkoon päivällä enkä polkupyöräkypäräpakkoon, sillä
olen päätynyt samoihin tuloksiin laskemalla itse.
Ja samojen professoreiden ajatuksenjuoksun mukaan jää sulaessaan
muuttuu vedeksi, ja sitä on eristetyssä seinässä keväällä tosi paljon
- kaikki se mikä on höyrynsulkurakenteen läpi koko talven kestävän,
jatkuvan PAKKASKAUDEN aikana diffuntoitunut.
Itse en tosin ole lähtenyt julkisivutiiliä tai -verhouslautoja
irroittelemaan
ja tutkimaan, onko eristeen pintaan asennetussa tuulensuojalevyssä
isojakin jääklönttejä, vesilätäköitä tai homekasvustoja....
....Mutta minähän käytänkin höyrynsulkua.
Voihan tietysti olla, että koko kosteusteoria on HÖLYNPÖLYÄ, eikä vesi
jäädykään 0 oC:ssa vaan vasta - 42 oC:ssa, tiedä häntäää koskaan...
Noista "puupohjaisista" "villoista" olen sitä mieltä, että mikään
muu materiaali ei kosteana homehdu niin helposti ja tehokkaasti
kuin sanomalehtipaperi .... jota selluvilla itse asiassa lähestulkoon on.
Kannattaa vaikka kokeeksi heittää sanomalehti pariksi päiväksi kellarin
betonilattialle, ja katsoa sitten sen alapuolelle, että kuinkas kävikään.
Homeenestoaine on AINOA joka estää selluvillaa homehtumasta.
Rakennuksen oikeaoppiseen Ilmanvaihtoon ei nykyään kuulu seinän
rakennekosteuden käyttö SISÄILMAN kostutukseen tai tasaukseen,
enkä osaa edes kuvitella tilannetta missä tämä olisi mahdollista,
silloin JOS höyrynsulku on paikoillaan - niinkuin sen kuuluu nykyisillä
eristepaksuuksilla ja seinille määrätyillä k-arvoilla aina olla.
Korvausilmalle pyritään tekemään ihan ikiomat reittinsä, eikä kosteus
suinkaan aaltoile seinärakenteessa edestakaisin, sisäilmaa kostuttaen.
Joten - sorry nyt taas - en ole tästä asiasta lainkaan samaa mieltä.
Sisäilman peruskosteus (g/m3) on tasan sama, joka on vuodenajasta
ja säästä riippuen ulkoilman kosteus. Koska Suomessa huoneilmaa
lämmitetään, ja sisäilma on siis tavallisesti lämpimämpää kuin ulkoilma,
laskee rakennukseen sisään tuotavan ulko-ilman suhteellinen kosteus (%)
välittömästi alemmas, mutta sisäilman sekä absoluuttinen, että suhteellinen
kosteus huoneessa lisääntyy sitten erilaisten toimintojen vuoksi kuten
uloshengityksen - jos talossa ketään on hengittelemässä tai kostuttamassa.
Asutussa talossa on sisäilman kosteus siis Suomessa aina
PÄÄSÄÄNTÖISESTI suurempi kuin samanaikaisesti ulkoilman kosteus.
Seinäeristeet eivät mitenkään tasaa sisäilman kosteuden vaihteluita,
vaikka ne kykenisivätkin sitomaan rakenteen läpi ulospäin menevää
kosteutta itseensä. Ulkoilman kosteuden vaihtelu vuodenajan mukaan
muuttaa luonnollisesti myös sen hetkistä sisäilman kosteutta, mutta
ei suinkaan kostuneiden puukuituisten eristevillojen myötävaikutuksella.
Tällaista väittämää pidän myös mainosten esittämänä HUMPUUKINA.
Painesuhteet rakennuksessa verrattuna ulkoilmaan ovat sellaiset, että
seinän yläosasta vuotoilma pyrkii tunkeutumaan ulos ja sen alaosasta
ilmavuodot pyrkivät puhaltelemaan sisälle. Kosteuden siirtyminen
sellueristeessä seinässä pysty- tai sivusuunnassa (ennenkuin kosteus
muuttuu kokonaan vesipisaroiksi) on mielestäni pelkkää utopiaa.
Vuorivillaeristeessä kosteuden ehkä voisi "maalaisjärjellä" kuvitella
valuvan alaspäin ja kostuttavan seinän alaosasta sisään tunkevaa
vuotoilmaa, koska vesi ei todellakaan imeydy kivikuituun, mutta
samanlaista utopiaa on mielestäni tämäkin mielikuva.
Xpert
T.Uusilehto
Sampsa kirjoitti viestissä ...
Monessako asuintalossa Suomessa on ilmastointilaite? Ja vaikka talossa
olisi ilmastointilaite, ei lämpötilaero ulkoilman ja sisäilman
lämpötilaero ole kuin muutama aste ja sekin vain muutamana päivänä koko
vuonna, ellei sitten halua asua jääkaapissa.
"Kuin muutama aste" ero kuin ero, siina kondensoituminen tapahtuu silloin
jo eri puolelle, kuin alussa on ajateltu ? Siltikin kansa elaa ja asuu
hyvin, ja
ilman noita kaikkia nykymyyntitykkien ajamia ihmejuttuja ??
Eika sekaan vaikuta tahan asiaan ettako "kuinka monessa talossa suomessa"
...jne
kysymys oli siita toimintaperiaatteesta .
Joo.. ei koulussa mitään opi, eikä kirjoista. Itse kun tekee kaikki
virheet, jotka kaikki muut ovat tehneet jo aikaisemmin, niin siten sitä
vasta viisas on. ;)
Kaikki eivat tee hommia noin !
Pakko kyllä myöntää, että kyllä Xpertillä tuntuu kokemusta olevan. Ainakin
LVI-alalta.
Mika pakko? Jos kaveri on tehokas, niin mikapas siina. Itse olen ainakin
ihan
tyytyvainen lajitoverina,suomalaisena ja kanssaelajana sellaiseen.
Itse tassa ollaan myos tehty kaikenlaista hommaa,opittu ja mokailtukin
joskus ,
ja sen takia tiedankin hyvin missa "Xpert" menee .
terv.
Timo
Sampsa
>
> "Kuin muutama aste" ero kuin ero, siina kondensoituminen tapahtuu silloin
> jo eri puolelle, kuin alussa on ajateltu ? Siltikin kansa elaa ja asuu
> hyvin, ja
> ilman noita kaikkia nykymyyntitykkien ajamia ihmejuttuja ??
> Eika sekaan vaikuta tahan asiaan ettako "kuinka monessa talossa suomessa"
> ...jne
> kysymys oli siita toimintaperiaatteesta .
>
nopeammin ja enemmän kondensoitumista tapahtuu. Jos kysymys on
toimintaperiaatteesta ja haluat esim eristää kylmähuoneen, niin rakenteen
periaate on ihan sama, Rakenne vain on huonetilaan nähden käänteinen.
>> Joo.. ei koulussa mitään opi, eikä kirjoista. Itse kun tekee kaikki
>> virheet, jotka kaikki muut ovat tehneet jo aikaisemmin, niin siten sitä
>> vasta viisas on. ;)
>
> Kaikki eivat tee hommia noin !
>
Niin, jotkut opiskeleekin asioita, jotta voisi oppia muiden kokemuksista
ja välttää muiden tekemiä virheitä.
> Mika pakko? Jos kaveri on tehokas, niin mikapas siina. Itse olen ainakin
> ihan
> tyytyvainen lajitoverina,suomalaisena ja kanssaelajana sellaiseen.
> Itse tassa ollaan myos tehty kaikenlaista hommaa,opittu ja mokailtukin
> joskus ,
> ja sen takia tiedankin hyvin missa "Xpert" menee .
>
Tunnetko Xpertin hyvinkin? Millä mittarilla Xpert on tehokas?
No kuitenkin, on kokemuksesta hyötyä, mutta kyllä esim. rakennusfysiikkaa
pitää ihan opiskella, ei se tieto tule pelkän kokemuksen myötä. Ja on
jonkun pitänyt sitä asiaa tutkiakkn.
Markku Seppänen
rakkaaseen ja joka päivä päivänpolttavaan aiheeseen muistutan, että
kokemusten, mielipiteiden, epämääräisten heittojen ja hihastavetojen
lisäksi meillä on jonkin verran asiasta myös tutkimustietoa.
Itse olen tarkemmin tutustunut VTT:n tekemään vertailevaan tutkimukseen
höyrynsulullisen mineraalivillaseinärakenteen ja ilmansulullisen
selluvillarakenteen välillä. Lopputuloksena oli, että kummatkin
_voidaan_määrätyillä_edellytyksillä_ toteuttaa turvallisesti. Viite on alla
ensimmäisenä. Ohessa on muutama muukin artikkeli VTT:n julkaisupalvelusta,
joitakin mielestäni tämän keskustelun kannalta kiinnostavia lainauksia
tiivistelmistä ja linkit esittelyihin (toivottavasti tietokantalinkit
toimivat).
VIELÄ:
Noin ammatillisen kiinnostuksen kannalta olisi hyvin mielenkiintoista ja
tärkeää saada kuulla tarkemmin home- ja muista rakennusvirheistä, joihin
tässä ketjussa on viitattu. Ihan reaalisia
kohteita/sijainti/urakoitsija/rakennusvuosi/mitä meni mokaan jne., ja
kiinnostavimpia olisivat tietysti mahdollisimman tuoreet hankkeet.
Kun niitä kerta on niin otetaan selvää ja opitaan. Jos ko. viittaukset
muutaman vuoden vanhoista hometaloista jäävät vain tyhjänpäiväisiksi
heitoiksi, niin taas joku toteaa ettei näitä virheitä ole olemassakaan.
markku ;-)
************************
Puurakenteiden kosteustekninen toiminta /Kokko, Erkki; Ojanen, Tuomo;
Salonvaara, Mikael; Hukka, Antti; Viitanen, Hannu
1999. VTT, Espoo. 160 s. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes :
1991
"Suomen ulkoilmastolle on tyypillistä, että ulkoilmaan kosketuksessa
olevissa puupinnoissa voi käynnistyä homeen kasvu syksyisin, kun lämpötila
ja suhteellinen kosteus ovat riittävän korkeat. On ilmeistä, että useimmista
rakennuksista materiaalista riippumatta löytyy vähäistä kasvua rakenteiden
kylmistä osista. Tähän ei tarvita kosteusteknistä virhettä eikä huoneilman
kosteutta. Tutkimustuloksena esitetään homeen kasvun kriteeristö, joka
realistisesti hyväksyy edellämainitun, mutta ei kosteusvaurioita.
Avohuokoisen lämmöneristyksen lämpimällä puolella olevan ainekerroksen
höyrynvastuksen tulee olla viisinkertainen verrattuna kylmällä puolella
olevaan ainekerrokseen. Rakenteisiin tulee tehdä toimiva ilmansulku
rakennuksen painesuhteiden hallitsemiseksi ja huoneilman vesihöyryn
konvektion haitallisuuden välttämiseksi. Lattian maanvastaisen laatan
yläpuolinen lämmöneristys heikentää rakenteen kuivumiskykyä.
Huoneilman kanssa vuorovaikutteinen hygroskooppinen puumateriaali vaimentaa
huoneilman kosteuden vaihtelua muuttuvissa kuormitusoloissa. Ilmiöllä on
merkitystä hellekausina, kun huoneilman kosteus on luonnostaan korkea.
Termisesti massiivinen puu vaimentaa myös vuorokautista lämpötilavaihtelua,
kun auringon säteilykuormitus vaihtelee. "
http://otatrip.hut.fi/cgi-bin/thw?${BASE}=vttjure&${THWIDS}=52.23/15100&${MA
XHITS}=500&${html}=docu&${THWURLSAVE}=5/26679&${TRIPSHOW}=format=fh2
************************
Sellukuiturakenteiden lämmön- ja aineensiirtotekninen toiminta /Salonvaara,
Mikael; Kokko, Erkki 1999. VTT, Espoo. 51 s.
"Höyrynsuluttoman rakenteen tyydyttävä toiminta edellyttää rakenteen hyvää
kuivumiskykyä ulospäin sekä huoneilman kosteustason pysymistä
lämmityskaudella kohtuullisena. Höyrynsuluttomuus kuivattaa sisäilmaa
lämmityskaudella verrattuna höyrynsululliseen vaippaan ilmanvaihdon ollessa
sama. Toisaalta höyrynsuluton hygroskooppisia materiaaleja sisältävä rakenne
tasaa huoneilman kosteuden vaihtelua muuttuvissa kuormitustilanteissa. Ilmiö
on hyödyllinen hellekausina, jolloin ilman kosteus on luonnostaan korkealla
tasolla. Höyrynsuluton rakenne läpäisee vesihöyryn ohella diffuusiolla myös
muita kaasuja. Muuttuvissa kuormitustilanteissa makuuhuoneen ilman
hiilidioksidipitoisuuden huippuarvo voi jäädä 25 % pienemmäksi kuin
höyrynsulullisessa vaihtoehdossa ilmanvaihtomäärän ollessa 0,5 1/h. "
http://otatrip.hut.fi/cgi-bin/thw?${BASE}=vttjure&${THWIDS}=3.23/15100&${MAX
HITS}=500&${html}=docu&${THWURLSAVE}=51/9564&${TRIPSHOW}=format=fh2
************************
Rakenteiden ja sisäilman välisen aineensiirron vaikutus sisäilmastoon
/Salonvaara, Mikael; Simonson, Carey; Kokko, Erkki
SIY Raportti 14. Sisäilmastoseminaari 2000. Espoo, 22. - 23.3.2000.
Sisäilmayhdistys SIY. Espoo (2000) , 353 - 358
"Kaasumaisten aineiden diffuusio huokoisten seinärakenteiden läpi kasvattaa
selvästi näennäistä ilmanvaihtuvuutta huonon ilmanvaihdon huoneissa ja
lievästi hyvin tuuletetuissa huoneissa. Huokoiset kosteuden sitomiskyvyn
omaavat seinärakenteet vastaanottavat ja luovuttavat kosteutta muuttuvissa
olosuhteissa siten, että sisäilman kosteuden vaihtelu tasoittuu
merkittävästi sekä hyvin että huonosti tuuletetuissa huoneissa. "
http://otatrip.hut.fi/cgi-bin/thw?${BASE}=vttjure&${THWIDS}=13.23/15100&${MA
XHITS}=500&${html}=docu&${THWURLSAVE}=11/20329&${TRIPSHOW}=format=fh2
************************
Kokemuksia kosteusteknisesti toimivista rakenteista ja rakennuksista
Tulla, Kauko; Rantamäki, Jouko; Kääriäinen, Hannu
SIY Raportti 13. Sisäilmastoseminaari 1999. Säteri, Jorma & Hahkala, Harri
(toim). Sisäilmayhdistys SIY. Helsinki (1999), 25 - 28
************************
Puurakennusten kosteustekninen toimivuus. Kokemustiedot
Kääriäinen, Hannu; Rantamäki, Jouko; Tulla, Kauko
1998. VTT, Espoo. 62 s. + liitt. 14 s.
VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes : 1923
*************************
Puurakenteiden homehtumisriskien mallintaminen
Viitanen, Hannu; Hukka, Antti; Ojanen, Tuomo; Salonvaara, Mikael; Kokko,
Erkki
SIY raportti 8. Sisäilmastoseminaari '97. Espoo, 19.3.1997. Sisäilmayhdistys
SIY. Espoo (1997), 135 - 138
**************************
Rakennusmateriaalien ja -tuotteiden ympäristövaikutukset ja niiden
arviointiperusteet
Häkkinen, Tarja; Vares, Sirje; Vesikari, Erkki; Saarela, Kristina; Tattari,
Kai
1997. VTT, Espoo. 138 s. + liitt. 10 s.
VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes : 1836
***************************
T.Uusilehto
Sampsa kirjoitti viestissä ...
Öhöm.. Toki ero on ero, mutta mitä suuremmat lämpötilaerot --->sitä
nopeammin ja enemmän kondensoitumista tapahtuu.
Tottahan se nyt noin on.
Jos kysymys on
toimintaperiaatteesta ja haluat esim eristää kylmähuoneen, niin rakenteen
periaate on ihan sama, Rakenne vain on huonetilaan nähden käänteinen.
Nain on, mutta jos kone vaikka hajoaa, tulee talvi, ymparisto viilenee,
kaikki on silloin nurinpain ?
Samoin kay talojen kellaritiloissa joka yo ja paiva kun lampotilat
muuttuvat.
Ja siellakin on eristeet ym. hoyrysulut ...jne
Siinapa on pilkuviilajalla unettomia oita edessa, heh .
>Tunnetko Xpertin hyvinkin? Millä mittarilla Xpert on tehokas?
En tunne, mutta jotenkin jutuista paistaa lapi, etta kaveri EI kuulu siihen
rasittavaan teoreetikkojoukkioon jolle on tarkeinta mainita aina ensin oma
tittelinsa, ja sitten kopiot koulukirjan sivusta miten homma menee, mutta
kaytannosta ei ole kunnollista tietoa .
Teho on sita, etta homma tehdaan hyvalla lopputuloksella ja hyvassa AJASSA .
Huom. ajassa. Eli siina ei kaytetta tolkuttomasti aikaa laskimien tai PC:n
kanssa
vaan homma tosiaan tehdaan kuntoon .
Minulla riittaisi esimerkkeja vaikka kuinka, mutta tassa niita en nyt viitsi
kirjoittamalla
julkaista .
No kuitenkin, on kokemuksesta hyötyä, mutta kyllä esim. rakennusfysiikkaa
pitää ihan opiskella, ei se tieto tule pelkän kokemuksen myötä. Ja on
jonkun pitänyt sitä asiaa tutkiakkn.
Tuo tosi . Mutta se opiskelu pitaisi riittaa sitten siihen yhteen kertaan,
ettei
niita opiskeluja tehda koko ikaansa, eli sita tehokasta aikaa jolloin
pitaisi
tuottaakin jotain .
terv.
Timo
Sampsa
<CLIP>
> Nain on, mutta jos kone vaikka hajoaa, tulee talvi, ymparisto viilenee,
> kaikki on silloin nurinpain ?
> Samoin kay talojen kellaritiloissa joka yo ja paiva kun lampotilat
> muuttuvat.
> Ja siellakin on eristeet ym. hoyrysulut ...jne
> Siinapa on pilkuviilajalla unettomia oita edessa, heh .
>
Niin, tai jos maahan törmää komeetta, niin olosuhteet muuttuu. Miksi
kellaritilat poikkeavat jotenkin normaalista huonetilasta? Jos kellarissa
ei ole lämmitystä, ei sitä tarvitse eristää. Ja jos taas on lämmitetty,
kannattaa eristää ulkopuolelta esim. styroxilla.
Lisäksi, tottakai lämpötilat vaihtelevat sisätiloissa ulkoilman mukaan.
Asuin ja oleskelutilojen lämpötiloja pyritään sitten säätelemään eri
tavoin.
> En tunne, mutta jotenkin jutuista paistaa lapi, etta kaveri EI kuulu siihen
> rasittavaan teoreetikkojoukkioon jolle on tarkeinta mainita aina ensin oma
> tittelinsa, ja sitten kopiot koulukirjan sivusta miten homma menee, mutta
> kaytannosta ei ole kunnollista tietoa .
Xpertti kuuluu siihen rasittavaan joukkoon, joka ei uskalla paljastaa edes
omaa nimeään. Oikeassa olet kyllä siinä, että liiallinen teoretisointi
johtaa joskus kovin kauas todellisuudesta.
>
> Teho on sita, etta homma tehdaan hyvalla lopputuloksella ja hyvassa AJASSA .
> Huom. ajassa. Eli siina ei kaytetta tolkuttomasti aikaa laskimien tai PC:n
> kanssa
> vaan homma tosiaan tehdaan kuntoon .
> Minulla riittaisi esimerkkeja vaikka kuinka, mutta tassa niita en nyt viitsi
> kirjoittamalla
> julkaista .
>
Miten tämä liittyyi Xpertin väitettyyn tehokkuuteen?
> Tuo tosi . Mutta se opiskelu pitaisi riittaa sitten siihen yhteen kertaan,
> ettei
> niita opiskeluja tehda koko ikaansa, eli sita tehokasta aikaa jolloin
> pitaisi
> tuottaakin jotain .
Joo kyllä tuottaa pitää. Mutta oletko huomannut, että maailma muuttuu ja
että pysyäkseen tuottavana on opiskeltava _jatkuvasti_. Ei kaiken
opiskelun tarvitse olla teorian pänttäämistä.
Taitaa olla väärä ryhmä...
T.Uusilehto
Sampsa kirjoitti viestissä ...
................................
Niin, tai jos maahan törmää komeetta, niin olosuhteet muuttuu. Miksi
kellaritilat poikkeavat jotenkin normaalista huonetilasta? Jos kellarissa
ei ole lämmitystä, ei sitä tarvitse eristää. Ja jos taas on lämmitetty,
kannattaa eristää ulkopuolelta esim. styroxilla.
Kellaritiloissa tuo lampotila-ero ulkoilmaan on yleensa suurempi kuin
"normaalissa" huonetilassa johtuen siita, etta maa on aina jonkun seinan
takana
minka massa hidastaa lampotilan muuttumista .
Lammin ja kylma vaihtavat tassa siten puolta aina joka yo, esim. kesalla .
Normaali- ihmiselle/talolle tasta ei ole havaittu olevan mitaan
haittaa(vuosisatojen kokemus)
mutta nykyajan teoreetikolle/pilkunviilajalle tama tekee sen etta kerran
vuorokaudessa
on vaihdettava hoyrysulku seinissa aina toiselle puolelle. Kovaa hommaa,
mutta "kannattaa"
koska kirja sanoo niin .......heh .
Xpertti kuuluu siihen rasittavaan joukkoon, joka ei uskalla paljastaa edes
omaa nimeään. Oikeassa olet kyllä siinä, että liiallinen teoretisointi
johtaa joskus kovin kauas todellisuudesta.
OK !
>
> Teho on sita, etta homma tehdaan hyvalla lopputuloksella ja hyvassa AJASSA
.
> Huom. ajassa. Eli siina ei kaytetta tolkuttomasti aikaa laskimien tai PC:n
..............
Miten tämä liittyyi Xpertin väitettyyn tehokkuuteen?
Se oli vain arvaus. Kokemusperainen tieto on yleensa todistus siita, etta on
myos joskus jotain tehnyt, ITSE . eika vain lukenut kaikkea kirjasta .
Tosiaan , se oli vain arvaukseni,sorry .
.
Joo kyllä tuottaa pitää. Mutta oletko huomannut, että maailma muuttuu ja
että pysyäkseen tuottavana on opiskeltava _jatkuvasti_. Ei kaiken
opiskelun tarvitse olla teorian pänttäämistä.
Niinhan se on.
Taitaa olla väärä ryhmä...
Joo. Pian alkaa tulla huomautuksia, jollei pian lopeteta .....
terv.
Timo
Sampsa
>
> Kellaritiloissa tuo lampotila-ero ulkoilmaan on yleensa suurempi kuin
> "normaalissa" huonetilassa johtuen siita, etta maa on aina jonkun seinan
> takana
> minka massa hidastaa lampotilan muuttumista .
Nyt kyllä tipuin kärryiltä. Massa hidastaa lämpötilan muuttumista OK.
Miten sitten kellaritiloissa l-tilojen ero voisi olla suurempi? Eikö sen
pitäiusi olla pienempi?
> Lammin ja kylma vaihtavat tassa siten puolta aina joka yo, esim. kesalla .
> Normaali- ihmiselle/talolle tasta ei ole havaittu olevan mitaan
> haittaa(vuosisatojen kokemus)
> mutta nykyajan teoreetikolle/pilkunviilajalle tama tekee sen etta kerran
> vuorokaudessa
> on vaihdettava hoyrysulku seinissa aina toiselle puolelle. Kovaa hommaa,
> mutta "kannattaa"
> koska kirja sanoo niin .......heh .
En kyllä ole samaa mieltä kanssasi. Selvennetäänpä vähän, tarkoitatko
kellaritiloilla:
a) lämmitettyjä kellaritiloja; sauna, autotalli, harrastustila
vai
b) lämmittämättömiä kellaritiloja, kuten maakellarit ja muut
varastokellarit.
<Leikattu pois ryhmään kuulumatonta materiaalia(omaa ja muiden).>
Markku Seppänen
tietää, niihin kun täällä kovasti vedotaan. Voin aloittaa itse (täman ketjun
aikaisemmilta kirjoittajilta ilmeisesti jatkoa löytyy nimen omaan vähän
tuoreemmista kohteista):
- Oulun yliopiston vanhan päärakennuksen rungon keskellä sijaitseva
luentosali (tunnusta en muista, taisi olla C-jotain). Rakennus on rakennettu
60/70-lukujen vaihteessa. 70-luvun lopussa rahaa säästääkseen
käyttöhenkilökunta aloitti systeemin, jossa ilmastointi lyötiin alas
illalla, ja aloitettiin jälleen aamuyöstä. Seurauksena oli kondensoitumista
ilmastointikanavistossa, josta kosteus valui minne valui. Ko. luentosalin
yläpohjana on TT-tyyppinen vajaan metrin korkuinen betonipalkisto, jonka
alapinnassa on yhtenäinen tiiviihkö akustointiverhous. Kanavisto tuotti
kosteutta ja homekasvusto levisi akustointiverhouksen takana palkistotilassa
rauhassa. Huonosta ilmasta valitettiin vuosikausia, ja 90-luvun alussa asiaa
ryhdyttiin tutkimaan sen jälkeen kun eräs luennoitsija jouduttiin viemään
ambulanssilla hoitoon allergiaoireiden vuoksi. Home oli kasvattanut katon
alle tippukivien tyyppisiä kasvustoja, välitila oli käytännössä täynnä
homekasvustoa. Korjauksena kattopalkisto ja kattolaatta jouduttiin
_hiekkapuhaltamaan_ puhtaaksi. Ilmastointitapaa on vaihdettu.
- Oulun Sivakka, kaupungin vuokrataloyhtiö, otti joskus 90-91
remonttifirmoilta tarjoukset erään kerrostaloasunnon pintaremontista.
Kilpailun tehnyt firma teki remontin, ja onnelliset uudet asukkaat muuttivat
sisään. Muutaman vuoden sisällä koko perhe sai pahoja allergiaoireita.
Mittauksissa ( ilma ja pintamateriaalit ) asunnosta löytyi hometta paljon ja
terveystarkastaja asetti käyttökiellon. Perhe nosti oikeusjutun, jonka
aikana paljastui, että remontin aikan esim. tapetit oli poistettu
painepesurilla. Oikeus tuomitsi Sivakan maksamaan perheelle runsaan
sadantonnin korvaukset, remontti taisi olla vajaa satatuhatta.
- Itse etsin jouluaattona 98 vaatekomeron alahyllyltä muuhun vaatekertaan
sopivaa joulupukinpartaa, ja huomasin kipsilevyseinän alaosan olevan
homeessa. Muutama viski rauhoitti kummasti, ja joulun jälkeen selvisi, että
seinän takana olevan astianpesukoneen poistoletkussa oli tuollainen terävän
nuppineulanpään kokoinen reikä. josta oli ruiskunnut vetta seinälle hyvin
vähän kerrallaan, mutta pitkän ajanjsakson kuluessa (talo on rakennettu 92).
Valumavesiä ei
syntynyt, koska vuoto aina kerrallaan oli vähäistä. Alakerta remonttiin,
lattiamatskut ja väliseinien alaosat uusiksi, laatan kuivaus ja muutto 2,5
kk ajaksi. Astianpesukoneiden poistuletkujen iäksi sanoi vakuutustarkastaja
5 vuotta. Parempilaatuinen poistoletku maksaa kaksisataa markkaa,
suosittelen.
Noissa nimen omaisissa esimerkeissä ei itse rakenteilla ollut oikeastaan
mitään tekemistä
homehtumisen kanssa.
markku
/ Sestominen ja käsien heiluttelu ei ole erityisen vakuuttavaa muualla kuin
tukkilaiskisoissa.
Petri Kärhä
> Kyselin, mitä reaalisia homehtuneita kohteita kukin
> tietää, niihin kun täällä kovasti vedotaan. Voin aloittaa itse (täman ketjun
> aikaisemmilta kirjoittajilta ilmeisesti jatkoa löytyy nimen omaan vähän
> tuoreemmista kohteista):
Meillä tehtiin vuosi sitten kylppäriremontti. Vuonna -91 valmistuneeseen
rivitaloyhtiöön oli ajalle tyypillisesti lätkäisty kylppärin seinälaatat kiinni
kipsilevyihin ilman kosteussulkuja. Vesihanojen läpiviennit oli jätetty
tiivistämättä, josta syystä muutamassa kämpässä oli valunut vettä seinien
sisään. Pari seinien alajuoksua oli hivenen tummunut, minkä todettiin
mahdollisesti kymmenessä vuodessa johtavan homevaurioihin. Rakenteet kuivattiin,
laattojen päälle vedettiin kosteussulut, ja laatoitettiin uudestaan.
Mainittakoon, että seinät ja lattiat olivat yllättävän hyvässä kunnossa
kosteussulun puuttumisesta huolimatta, koska asunnoissa on hyvä ilmanvaihto.
Remontti tehtiin lähinnä varmuuden vuoksi.
Naapurissa on 60-luvulla rakennettu omakotitalo. Tein siihen viime vuonna
paalutuskatselmuksen. Lattia on tasan ulkopuolisen maanpinnan tasalla
(valesokkeli). Lattiarakenteisiin oli noussut paikoitellen pieniä määriä
kosteutta, ja muutamassa paikassa oli seinien alaosissa alkavia homevaurioita.
Nämäkään tapaukset eivät johtuneet seinärakenteista. Selluvillan käyttö olisi
todennäköisesti pahentanut vaurioita, koska vesi olisi jäänyt lillimään
villoihin ja levinnyt niitä pitkin laajoille alueille. Nyt vesi pääsi molemmissa
tapauksissa liikkumaan diffuusion vaikutuksesta ainoastaan puurunkoa pitkin,
eikä näin ollen levinnyt kauhean kauas. Vauriot jäivät paikallisiksi.