yläpohjan tuulensuojalevy ?
Marko
En nyt löydä linkkiä, mutta rakennusmääräyksissä on maininta, että jos ilman
virtaus yläpohjassa ylittää 0,5 m/s, niin määräykset suosittelee
tuulensuojalevyn käyttöä. Luin tästä joskus kesällä. Eikös tuo 0,5m/s ylity
jokaisessa talossa, sehän heikompi kuin lehmän henkäys.
Nyt kun villoitin yläpohjaa (tässä tapauksessa yläkertavaraustalon
välipohja) ja laitointuulesuojalevyt yläkertavarauksen vinoille osille
putkia varten, niin tein hyvän huomion.
Kattotuolien päällä on tällä hetkellä vasta 20 cm villaa (lisään myöhemmin
syksyllä), niin tuulensuoja (puukuitulevy-Runkoleijona) levyjä oli helppo
työstää kattotuolien päällä. Muistin lukeneeni tuosta Rakennusmääräyksistä
tuulensuojalevystä ja laitoin käden tuon levyn alle ja huomasin, että ompas
todella lämmin.
Lainasin seuravaana päivänä laserläpömittarin töistä. Ulkona lämpötila 10
astetta ja sisällä 16 (hyvä rakennus lämpötila). Kokeilin villan ja
kattotuolien lämpöä avonaisessa tilassa ja sehän oli just tuo 10 astetta,
MUTTA MUTTA, kun laitoin sen laserin tuulensuojalevyn alle, niin siellähän
oli +17 astetta, niin villa kuin myös kattotuolit. Siis asteen enemmän kuin
laser näytti sisällä katossa.
Oman kokemuksen/mittauksen perusteella voisin aika varmuudella sanoa, että
energiaa säästyisi huomattavan paljon Suomessa, jos tuo tuulensuojalevy
olisi pakollinen siellä yläpohjassa. Avonaisessa tilassa kun noita villoja
tonki ja laserilla mittasin myös villaa, niin huomasin tuon lämmön
karkaamisen olevan aika hurjaa, ilman tuulensuojalevyä. Siis täytyi mennä
aivan muoviin saakka, ennenkuin saavutin +15-16 astetta.
Mitäs olette mieltä ja oletteko tehneet vastaavia mittauksia lämpökameralla
tms., mutu tuntumalla tämä asia ei oikein muutu miksikään.
t. marko
Tuukka L.
"Marko" <ei.p...@hotmail.com> wrote in message
news:a_mVg.27026$pZ1....@reader1.news.jippii.net...
> Rauno ja arvoisan raadin jäsenet....
>
> lämpökameralla
> tms., mutu tuntumalla tämä asia ei oikein muutu miksikään.
>
>
> t. marko
>
Vastaan nyt mutu tuntumalla Raunon puolesta: "Grynderi piireissä ei ole
tapana laittaa sitä tuulen suoja levyä, koska se huonontaa asunnoista
saatavaa katetta"
Lisäksi: "Tuntemani asiantuntija, joka on Suomen johtava tuulen suoja
levytys spesialisti, ei suosittele moista ratkaisua, koska ajatus on kovin
uusi"
Marko
> levytys spesialisti, ei suosittele moista ratkaisua, koska ajatus on kovin
> uusi"
Kukahan tämä spesialisti on ja miksiköhän myös seinissä käytetään
hengittäviä puukuitulevyjä, runko- ja tuulileijona, kipsilevyä en ymmärrä,
mutta ei tarvitsekkaan.
t. Marko
Lu-lu
> Vastaan nyt mutu tuntumalla Raunon puolesta: "Grynderi piireissä ei ole
> tapana laittaa sitä tuulen suoja levyä, koska se huonontaa asunnoista
> saatavaa katetta"
>
> Lisäksi: "Tuntemani asiantuntija, joka on Suomen johtava tuulen suoja
> levytys spesialisti, ei suosittele moista ratkaisua, koska ajatus on kovin
> uusi"
joo, Hyvä! ... ja vielä se TV-haastatteluissakin aina yleisesti käytetty:
"... henkilökohtaisesti en tunne tuota yksittäistapausta ...
joten siihen en nyt tässä osaa ottaa mitään kantaa"
uusi "fraasit hallussa - pallo hukassa" -kuluttajanvali(s)tusohjelma
eli
"kevyttä ja hauskaa urputusviihdettä uteliaille ja muille vahingoniloisille"
Petteri Soikkonen
> En nyt löydä linkkiä, mutta rakennusmääräyksissä on maininta, että jos ilman
> virtaus yläpohjassa ylittää 0,5 m/s, niin määräykset suosittelee
> tuulensuojalevyn käyttöä. Luin tästä joskus kesällä. Eikös tuo 0,5m/s ylity
> jokaisessa talossa, sehän heikompi kuin lehmän henkäys.
Tarkoitako yläpohjalla yläkolmion vaakasuuntaista alaosaa, eli tasaista
kohtaa 1 1/2 krs talossa? Vinoon yläpohjaan tuulensuojalevyt tietysti
laitetaan, kuten olet tehnytkin/tekemässä.
Mihin kohtaan _yläkolmiossa_ tuulensuojalevyt laittaisit, vinoon vai
vaakaan? Jos ne laittaa vinoon (siis jatkettaisiin vinon osuuden
tuulensuojalevy ylös harjaan asti), niiden hyöty menee siinä, että
yläkolmio on tuuletettava. Jos ne laittaa vaakaan, yläkolmio on edelleen
tuuletettava, mutta ehkäpä niistä jotain iloa olisi, mutta ainakin
meillä niille on rakennettava telineet, koska villaa tulee reilusti
kattoristikoiden puiden päälle (yläkolmiossa siis). Itselläni on tosin
tarkoitus sinne jonkinlainen kulkureitti rakentaa, joten se jäisi
tarpeettomaksi, jos levyt laittaisi. Vähäistä tilaa tuulensuojalevyt
vähentäisi entisestään. Mutta harkitsemisen arvoinen idea. Hankaloittaa
läpivientien tekoa. Odotan mielenkiinnolla Raunon vastausta;)
Petteri
Petteri Soikkonen
> Tarkoitako yläpohjalla yläkolmion vaakasuuntaista alaosaa, eli tasaista
> kohtaa 1 1/2 krs talossa? Vinoon yläpohjaan tuulensuojalevyt tietysti
> laitetaan, kuten olet tehnytkin/tekemässä.
Kuva auttaa näissä usein, tarkoitan tuolla "alaosalla" tämän kuvan
http://ghost.iki.fi/~ghost/CIVIL%20FORMULAS.jpg
vektorin E alapäässä olevaa, yllättäen kaarevaa (mutta siis viestiketjun
yhteydessä vaakasuoraa) osaa.
Petteri
Marko
> kohtaa 1 1/2 krs talossa? Vinoon yläpohjaan tuulensuojalevyt tietysti
> laitetaan, kuten olet tehnytkin/tekemässä.
>
Se oli sanottuna tässä:
> Nyt kun villoitin yläpohjaa (tässä tapauksessa yläkertavaraustalon
> välipohja) ja laitoin tuulesuojalevyt yläkertavarauksen vinoille osille
> putkia varten, niin tein hyvän huomion.
Suomeksi, talo tulee yläkertavarauksella, joten vinotosat ja yläkolmio jää
toistaiseski avonaiseksi. Laitoin vain muutaman neliön tuulensuojaa vinoille
osille, koska iv ja viemärin tuuletusputket pitää viedä katolle jo tässä
vaiheessa. Nyt puhutaan samasta asiasta kuin normaali 1-kerros talo, koska
yläkertaa ei rakenneta, eli tuulensuojalevyt tulisi n. 137m2 alalle ja olisi
25mm Runkoleijonaa.
t. marko
Kai
Onhan noita ollut maailman sivu. Omassa vm 1986 tönössäni on asia
ratkaistu silleen että päällimmäiseksi villalevyksi on sijoitettu
erikoisempi vuota: toisella puolella on kiinniliimattu paperi. Tämä
paperi jää päällimmäiseksi kerrokseksi ja toimii tuulensuojana. Lisäksi
kaikenlaiset töhnät saa tarvittaessa siivottua helposti kun tavara ei
uppoa villan sekaan.
En kyllä ole viimeaikoina nähnyt tuollaista villalevyä, liekö enää
tuotannossa. Löysin merkinnän jossa luki "Lämpökarhu" mutta muuta tietoa
ei ollut.
Kai
--
Marko
> mutta ei tarvitsekkaan.
>
> t. Marko
Niin tai toimiskohan se kipsilevy kuitenkin, olisi kestävämpää ja
käytetäänhän sitä seinissäkin. Puukuitulevyt kun imee kaiken ilmankosteuden
itseensä ja sen huomaa kyllä ihan käsipelillä.
t. marko
Kai
> Nyt puhutaan samasta asiasta kuin normaali 1-kerros talo, koska
> yläkertaa ei rakenneta, eli tuulensuojalevyt tulisi n. 137m2 alalle ja olisi
> 25mm Runkoleijonaa.
No ei sinne nyt mitään tollasia raskaita levyjä kannata paiskoa. Ota
vaikka tavallista ilmansulkupaperia ja levitä se villojen päälle.
Kai
--
Marko
> vaikka tavallista ilmansulkupaperia ja levitä se villojen päälle.
>
> Kai
Noo, kun just pitäs paiskoa, koska pinta-ala tulee toistaiseksi
kylmäsäilytystilaksi ja sen materiaalin pitäs olla sellasta, että sen voi
käytää sitten kun tekee yläkertaa.
Eli, Runkoleijona menisi myöhemmin pysty- ja vino-osille ja mikäli kipsilevy
kelpaa, niin siitä voisi tehdä kaksikerros menetelmää käyttäen myöhemmin
yläkerran lattian ja miksei vaikka nyt heti. ;)
Rak. tarkastaja ei suositellut nyt Lattiawilhelmin asennusta, vaikka monet
muut sitä suositteli.
Tästä ei taida olla mitään pykälää, kuinka yläpohjan saa turvallisesti
tuulenpitäväksi ja myös samalla tavaransäilytystilaksi.
t. marko
Tuukka L.
"Marko" <ei.p...@hotmail.com> wrote in message news:bqnVg.27033
> Kukahan tämä spesialisti on ja miksiköhän myös seinissä käytetään
> hengittäviä puukuitulevyjä, runko- ja tuulileijona, kipsilevyä en ymmärrä,
> mutta ei tarvitsekkaan.
>
> t. Marko
>
Hän on kuulemma Anonyymi Asiantuntija (AA), jonka vain Rane tuntee.
Paljon on mitä me tumpelot emme ymmärrä, mutta onneksi on nämä monisählääjät
auttamassa.
Rauno Kangas
> En nyt löydä linkkiä, mutta rakennusmääräyksissä on maininta, että jos
> ilman
> virtaus yläpohjassa ylittää 0,5 m/s, niin määräykset suosittelee
> tuulensuojalevyn käyttöä. Luin tästä joskus kesällä. Eikös tuo 0,5m/s
> ylity
> jokaisessa talossa, sehän heikompi kuin lehmän henkäys.
Ei ylity lähellekään kaikissa taloissa. Erityisesti ne talot, joissa on
laaja/korkea tuulettuva ullakkotila, ilman nopeudet ullakkotilassa ovat
hyvin pieniä.
> Kattotuolien päällä on tällä hetkellä vasta 20 cm villaa (lisään myöhemmin
> syksyllä), niin tuulensuoja (puukuitulevy-Runkoleijona) levyjä oli helppo
> työstää kattotuolien päällä. Muistin lukeneeni tuosta Rakennusmääräyksistä
> tuulensuojalevystä ja laitoin käden tuon levyn alle ja huomasin, että
> ompas
> todella lämmin.
Hyvässä eristeessä on sellainen ominaisuus, että sen pintalämpötila nousee
silmänräpäyksessä kätesi lämpötilaan. Tästä syystä esim ulkovessojen
istuinosiin asennetaan usen sopumuovieristeet - saa pakkasen kovuudesta
huolimata istua takapuolenlämpöisillä "lauteilla". Samaa ilmiötä hyödyntäen
saunan lauteetkin tehdään useammin puusta kuin paljon kestävämmästä
rst-putkesta.
> Lainasin seuravaana päivänä laserläpömittarin töistä. Ulkona lämpötila 10
> astetta ja sisällä 16 (hyvä rakennus lämpötila). Kokeilin villan ja
> kattotuolien lämpöä avonaisessa tilassa ja sehän oli just tuo 10 astetta,
> MUTTA MUTTA, kun laitoin sen laserin tuulensuojalevyn alle, niin siellähän
> oli +17 astetta, niin villa kuin myös kattotuolit. Siis asteen enemmän
> kuin
> laser näytti sisällä katossa.
Sen lämmön täytyi olla jostain muualta kotoisin kuin sisähuonetilasta,
uutoin tuo ei ole selitettävissä - mahdollisesti koetit kädellä,
"löytääksesi lämpimän pinnan" ja samalla tulit lämmittäneeksi sen
eristeen/tuulensuojan pinnan.
> Oman kokemuksen/mittauksen perusteella voisin aika varmuudella sanoa, että
> energiaa säästyisi huomattavan paljon Suomessa, jos tuo tuulensuojalevy
> olisi pakollinen siellä yläpohjassa. Avonaisessa tilassa kun noita villoja
> tonki ja laserilla mittasin myös villaa, niin huomasin tuon lämmön
> karkaamisen olevan aika hurjaa, ilman tuulensuojalevyä. Siis täytyi mennä
> aivan muoviin saakka, ennenkuin saavutin +15-16 astetta.
Kaikille eristeille löytyy erilaiset lambda (=lämmönjohtavuusarvot)
erilaisiin suojausvaihtoehtoihin, niistä vi ihan yksinkertaisesti laskea,
kuinka paljon u-arvo parakee, jos yläpohjavillan lambda-arvo katsotaan
sarakkeesta "kahden tiiviin pinnan väliin asennettuna" sarakkeen
"tuulettuvaan ullakkotilaan rajoittuvana" sijasta.
Sääästö ei kuitenkaan ole niin merkittävä, että ristikkoyläpohjiin olisi
"kannattavaa" laittaa runkoleijonaa - jonka sovittaminen ristikkosauvojen
sokkeloon on pikkusta vaille v****maista puhaa. Nykytietämyksen valossa en
suosittele tuota energiansäästöinvestointia vaikka se ihan kiistatta
parantaa yläpohjan u-arvoa.
> Mitäs olette mieltä ja oletteko tehneet vastaavia mittauksia
> lämpökameralla
> tms., mutu tuntumalla tämä asia ei oikein muutu miksikään.
Vain laskennallisia pohdintoja on minun kantani takana.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
http://www.taloapu.fi/
Uljas Vauhti
No EI missään tapauksessa !
Ilmansulkupaperi on vesitiivistä, eli ei hengitä. Tuloksena on varmasti
kosteusvaurio.
--
Uljas
Lu-lu
> No EI missään tapauksessa !
> Ilmansulkupaperi on vesitiivistä, eli ei hengitä. Tuloksena on varmasti
> kosteusvaurio.
no kukapa se nyt vettä henkittäisikään.
eihän ilmansulkupaperikaan sentään mikään kala ole
mutta kaksistakaan
vesiHÖYRYntiiveyttä sillä paprulla sen sijaan ei ole
joten kyllä se sen (höyry)henkityskin ihan hyvin luonaa
ja ainahan villojen taakke jokin tuulensuoja pannaan
- vaikkei ehkä joskus tarttiskaan
ja se
kosteusvaurio syntyy epätiiviin tai kokonaan puuttuvan
MUOVI(höyry)kalvon johdosta, eli jos sä oot pannu'
sen pelkän ilmansulkupaperinkin aivan väärään paikkaan
John Smith
"Uljas Vauhti" <Ul...@privacy.net.invalid> wrote in message
news:AtmWg.33$Xo...@read3.inet.fi...
Ilmansulkupaperi ei ole vesitiivistä. Sekoitat sen höyrynsulkuun, tai
trollaat.
Uljas Vauhti
>
> Ilmansulkupaperi ei ole vesitiivistä. Sekoitat sen höyrynsulkuun, tai
> trollaat.
>
No on se.
--
Uljas
John Smith
"Uljas Vauhti" <Ul...@privacy.net.invalid> wrote in message
Onko sulla vapaata, radikaalia vetta yläpohjassa ? Oisko kuitenkin
veshöyrystä kyse ?
Jos on vettä yläpohjassa, terve vaan !
Pasi K
Marko
news:De5Wg.28543$cV4....@reader1.news.jippii.net...
> Sen lämmön täytyi olla jostain muualta kotoisin kuin sisähuonetilasta,
> muutoin tuo ei ole selitettävissä - mahdollisesti koetit kädellä,
> "löytääksesi lämpimän pinnan" ja samalla tulit lämmittäneeksi sen
> eristeen/tuulensuojan pinnan.
Kyllä se sisätilasta tulee, koska muuta lämmönlähdettä ei ole ja kun hieman
raotin 1,2 x 3 metristä Runkoleijonaa levyä, niin se +17 näytti olevan
jokaisessa kattotuolin välissä, HUOM ! siis myös kattotuolit olivat
lämmenneet tuohon 17 asteen lämpötilaan. Käsi ei edes ylettynyt kovin kauas,
mutta Laser pistehän ylettyy vaikka minne ja myös Runkoleijonan alapuolinen
lämpötila oli +17 astetta ja pinnasta +10. Heti kun levy loppui, oli
kattotuolit ja villa vain +10. Pakko on säästää lämmityskuluissa, jos tuo
noin toimii.
Ei tähän nyt kyllä muuta selitystä ole, kuin tuo Runkoleijona.
> Sääästö ei kuitenkaan ole niin merkittävä, että ristikkoyläpohjiin olisi
> "kannattavaa" laittaa runkoleijonaa - jonka sovittaminen ristikkosauvojen
> sokkeloon on pikkusta vaille v****maista puhaa. Nykytietämyksen valossa en
> suosittele tuota energiansäästöinvestointia vaikka se ihan kiistatta
> parantaa yläpohjan u-arvoa.
No mulla on helppo tehdä, kun on tasaista pintaa 100m2, ei mene ristikkoja
ristaan rastiin, koska se on yläkertavaraus. Sen kun vain latois vierekkeäin
ilman sahaamisia.
PS. Jotenkin tuon Laserlämpömittarin kanssa temppuillessa jäi sellainen
kuva, että vähemmän villaa + tuulensuojalevy toimii paljon paremmin, kuin
paksulti pelkkää villaa avonaisessa tilassa.
t. marko
Rauno Kangas
>> Sen lämmön täytyi olla jostain muualta kotoisin kuin sisähuonetilasta,
>> muutoin tuo ei ole selitettävissä - mahdollisesti koetit kädellä,
>> "löytääksesi lämpimän pinnan" ja samalla tulit lämmittäneeksi sen
>> eristeen/tuulensuojan pinnan.
>
> Kyllä se sisätilasta tulee, koska muuta lämmönlähdettä ei ole ja kun
> hieman
> raotin 1,2 x 3 metristä Runkoleijonaa levyä, niin se +17 näytti olevan...
Stationäärisissä oloissa olisi teoreettinen mahdottomuus, että eristeiden
sisällä olisi lämpimämpää kuin kummassakaan avoimessa tilassa eristeiden
ulkopuolella.
> Ei tähän nyt kyllä muuta selitystä ole, kuin tuo Runkoleijona.
Täytyy olla jokin muu selitys.
> PS. Jotenkin tuon Laserlämpömittarin kanssa temppuillessa jäi sellainen
> kuva, että vähemmän villaa + tuulensuojalevy toimii paljon paremmin, kuin
> paksulti pelkkää villaa avonaisessa tilassa.
Niinkuin kerroin, eriste kahden tiiviin pinnan välissä on selkeästi parempi,
kuin eriste ilman tiivistä pintaa toisella puolella, muttei se niin paljon
parempi ole, että se riittäisi kumoamaan luonnonlait. Esimerkiksi isolevyn
lämmönjohtavuus tiiviiden pintojen välissä on 0,041 W/mK kun vastaava tuote
toiselta puoleltaan tiiviissä pinnassa kiinni olevana 0,045 W/mK.
John Smith
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:W3pWg.29069$2U5....@reader1.news.jippii.net...
> "Marko" <ei.p...@hotmail.com> kirjoitti
>
>> Kyllä se sisätilasta tulee, koska muuta lämmönlähdettä ei ole ja kun
>> hieman
>> raotin 1,2 x 3 metristä Runkoleijonaa levyä, niin se +17 näytti olevan...
>
> Stationäärisissä oloissa olisi teoreettinen mahdottomuus, että eristeiden
> sisällä olisi lämpimämpää kuin kummassakaan avoimessa tilassa eristeiden
> ulkopuolella.
>
>> Ei tähän nyt kyllä muuta selitystä ole, kuin tuo Runkoleijona.
>
> Täytyy olla jokin muu selitys.
>
>> PS. Jotenkin tuon Laserlämpömittarin kanssa temppuillessa jäi sellainen
>> kuva, että vähemmän villaa + tuulensuojalevy toimii paljon paremmin, kuin
>> paksulti pelkkää villaa avonaisessa tilassa.
>
> Niinkuin kerroin, eriste kahden tiiviin pinnan välissä on selkeästi
> parempi, kuin eriste ilman tiivistä pintaa toisella puolella, muttei se
> niin paljon parempi ole, että se riittäisi kumoamaan luonnonlait.
> Esimerkiksi isolevyn lämmönjohtavuus tiiviiden pintojen välissä on 0,041
> W/mK kun vastaava tuote toiselta puoleltaan tiiviissä pinnassa kiinni
> olevana 0,045 W/mK.
> --
> RAKENTAVIN TERVEISIN
> RI Rauno Kangas
> pientalotuotannon moniosaaja
> http://www.taloapu.fi/
>
Siinä laser-kohdistimella varustetussa (infrapunalämpö-) mittarissa pitää
olla valittuna oikeanlaisen pinnan emissio-kerroin, tai käy kuten tässä
threadissa on käynyt; luonnonlaitkin ohitetaan .... Tuollainen höperö
puhallusvilla ainakin antaa VARMASTI väärän tuloksen.
Uljas Vauhti
>
> Ilmansulkupaperi ei ole vesitiivistä. Sekoitat sen höyrynsulkuun, tai
> trollaat.
Sorry joo, ei se ole vesitiivistä, mutta ei se ole mitää tuulensuojaakaan.
http://www.ekovilla.com/
"Ilmansulkupaperi Eko X5.
Ekovilla X5 Ilmansulkupaperi on laminoitu nelikerrosrakenteella
toteutettu diffuusioavoin (ns. hengittävä) verkkovahvikkeinen paperi,
joka soveltuu erityisesti luonnonkuituisten, hygroskooppisten eristeiden
ilmansuluksi, kun rakenteesta halutaan hengittävä.
...
Vesihöyryn vastus Zp x 109m2 sPa/kg 3,2 SCAN-P 22:68
Ilmanläpäisy, Gurley s/100 ml 57 SCAN-P 19:78
Ilmanläpäisykerroin x 10-6 m/sPa 2,2 laskettu edellisestä"
Mutta tuo ei ole sama kuin että se sopisi tuulensuojaksi, vaan että se
käy höyrynsulun paikalle eristeiden sisäpuolelle hengittäviin rakenteisiin.
Ilmansulkupaperiin on laminoitu sisään muovi, eli sen höyrynläpäisy ei
ole riittävä tuulensuojakäyttöön. Tuulesuojissa höyrynläpäisy pitää olla
mahdollisimman pieni.
--
Uljas
John Smith
"Uljas Vauhti" <Ul...@privacy.net.invalid> wrote in message
Hyvä uljas. Tuulensuojissa höyrynläpäisy on kuule tärkeä asia. Muuten
eko/selluvilla -tai puru-talo homehtuu.
Ilmanläpäisy on eri asia.
Lu-lu
> Mutta tuo ei ole sama kuin että se sopisi tuulensuojaksi, vaan että se käy
> höyrynsulun paikalle eristeiden sisäpuolelle hengittäviin
> muovi, eli sen höyrynläpäisy ei ole riittävä tuulensuojakäyttöön.
> Tuulesuojissa höyrynläpäisy pitää olla mahdollisimman pieni.
no nyt sä olet - kuule - ihan hakoteillä:
paperi kuin paperi käy kyllä ilmansuluksi tai tuulensuojaksi
mutta höyrynsuluksi yleensä vain kohtalaisen köhnösti
Marko
> olla valittuna oikeanlaisen pinnan emissio-kerroin, tai käy kuten tässä
> threadissa on käynyt; luonnonlaitkin ohitetaan .... Tuollainen höperö
> puhallusvilla ainakin antaa VARMASTI väärän tuloksen.
ok, laitan sinne metallilevyn muutamaksi vuorokaudeksi ja palaan asiaan. Tai
öööööööö..... senkin kyllä jo mittasin, nääs kattotuolien jatkoskohdat ovat
tunnetusti metallista. Tehdään nyt kuitenkin uusia mittauksia asian
varmistamiseksi ja palaan asiaan.
t. marko
John Smith
Se metalli ei saisi olla kiiltävä. Tsekkaa laitteen manuska.
Uljas Vauhti
> paperi kuin paperi käy kyllä ilmansuluksi tai tuulensuojaksi
> mutta höyrynsuluksi yleensä vain kohtalaisen köhnösti
>
Joo mulla on tuota kymmniä metrejä raksalla. Se toimii mm lautakasojen
suojana läpi vuoden ilman että alapuoli tulee edeskosteaksi. Kaikilla
testeillä se on silmämääräisesti täysin vesitiivistä. Siitä kun tekee
suppilon, niin siinä pysyy vesi vaikka viikkoja eikä näy tulevan läpi.
Kyseessä on siis laminaattituote.
--
Uljas
Kai
??? Aluskate on mulla tehty kovalevystä mutta miten se tähän liittyy?
Kyseessä on siis 1-kerroksinen talo.
Kai
--
Ilkka P.
Uljas Vauhti wrote:
> Ilmansulkupaperiin on laminoitu sisään muovi
Siedätyshoitoa muovikammoisille? Saako pahimmatkin "minoon
päättäny, et meirän talohon ei muovia tule" -änkyrät totutettua
muoviin ujuttamalla sitä vaivihkaa ilmansulkupaperiinkin?
- I
Lauri Uusitalo
> Ilmansulkupaperiin on laminoitu sisään muovi, eli sen höyrynläpäisy ei
> ole riittävä tuulensuojakäyttöön. Tuulesuojissa höyrynläpäisy pitää olla
> mahdollisimman pieni.
Pitikö olla että "Höyrynsulkupaperiin on laminoitu sisään muovi, eli sen
höyrynläpäisy ei ole riittävä tuulensuojakäyttöön. Tuulesuojissa
höyrynläpäisy pitää olla mahdollisimman pieni." ? Tämän jälkeen
lauseessa on jotain tolkkua.
Lauri
Kai
Tarkoitit varmaan että "Tuulensuojissa höyrynläpäisy pitää olla
mahdollisimman suuri"?
Kai
--
Lu-lu
> Joo mulla on tuota kymmniä metrejä raksalla. Se toimii mm lautakasojen
> suojana läpi vuoden ilman että alapuoli tulee edeskosteaksi. Kaikilla
> testeillä se on silmämääräisesti täysin vesitiivistä. Siitä kun tekee
> suppilon, niin siinä pysyy vesi vaikka viikkoja eikä näy tulevan läpi.
> Kyseessä on siis laminaattituote.
tuo tuotteesi voi olla vaikka kuinkakin hyvä, mutta sä rassukka
sekotat yhä keskenään veden ja vesiHÖYRYn läpäisevyyden
vesihöyryä
- sellasena kuin se normaalilämpöses' huoneilmas esiintyy -
sä kun et vielä millään silmämääräsellä tarkastelullas' erota
Lauri Uusitalo
Heh, niinpä. Sitä siis tarkoitin. Mä oon väsynyt...
Lauri
nos...@supertel.fi
Ilkka P. kirjoitti:
>
> Siedätyshoitoa muovikammoisille? Saako pahimmatkin "minoon
> päättäny, et meirän talohon ei muovia tule" -änkyrät totutettua
> muoviin ujuttamalla sitä vaivihkaa ilmansulkupaperiinkin?
>
Kait se on myös niille, jotka arvelee muovin hapertuvan esim patterien
lähellä olemattomiin.. Komposiittimateriaalissa on toivoa että
se toinen materiaali pitää systeemin edes jokseenkin kasassa.
Tai sitten on vaan halvempaa läntätä uusiopaperikartonkiin
20 mikronia muovia kuin tehdä 100 mikronin muovikelmu:-).
Uljas Vauhti
Siihen on laminoitu mukaan muovikalvo.
--
Uljas
Uljas Vauhti
Kyllä juuri näin. Sorry. Lääkkeet ottamatta.
--
Uljas
Petteri Soikkonen
> Siis tuotteen nimi on Ekotuote Ilmansulkupaperi Eko X5
> Siihen on laminoitu mukaan muovikalvo.
En jaksa nyt käydä kaikkia viestejä läpi, joten saatan nyt kysyä jotain,
johon on jo vastattu...
Jos yllämainittu muovikalvo on ihan oikeasti muovia niin tuohan
tarkoittaa, että jos joku on sitä selluvillataloonsa sitä laittanut, ei
asukaan "hengittävässä" talossa kuten kuvittelee.
Perinteisestihän selluvillataloihin on laitettu ilmansulkupaperia joka
käsittääkseni ihan oikeasti "hengittää", talo ei ole "pullotalo" ja
siinä on "hyvä hengittää" ja "hyvä asua".
Petteri
Antti Häikiö
Sen höyrynvastus on samaa suuruusluokkaa noiden tuulensuojalevyjen
kanssa, joten yo väite ei ihan suoranaisesti pidä paikkaansa.
Ekovillan tuote on 3,2*10^9 m2 sPa/kg
ja esim tuulileijona 3 x 10^-9 kg/m² s Pa
(yksiköt eripäin, siksi potenssin etumerkki eri)
--
AH
http://www.viipotin.net/aih
http://www.akaanpiha-apu.net
Uljas Vauhti
> Petteri Soikkonen wrote:
>
> Sen höyrynvastus on samaa suuruusluokkaa noiden tuulensuojalevyjen
> kanssa, joten yo väite ei ihan suoranaisesti pidä paikkaansa.
>
> Ekovillan tuote on 3,2*10^9 m2 sPa/kg
> ja esim tuulileijona 3 x 10^-9 kg/m² s Pa
>
> (yksiköt eripäin, siksi potenssin etumerkki eri)
>
Tuon lähteen
http://arkkitehtuuri.tkk.fi/oppituolit/rtekn/fysiikka/Fysiikan_luentokalvot.pdf#search=%221127%20Rakenteiden%20fysiikka%22
(tai googlesta "Rakenteiden fysiikka")
mukaan huokoisen kuitulevynvesihöyryn läpäisevyys on
noin 25*10^-12 kg m/m2sPa. Levyn paksuus pitää jakaa tuolla, niin
saadaan vesihöyryn vastus, mikä siis Eko X5:llä on 3,2*10^9 m2 sPa/kg
Eli (13 millin levy)
0,013m/25*10^-12 kg m/m2sPa = 5,2*10^8 m2 sPa/kg
Eli ero taitaa olla kuusinkertainen.
Mutta myönnetään että ollaan selvästi lähempänä kuitulevyä kuin muovia.
Vesihöyryn vastuksia: (*10^9 m2Pa/kg)
Muovikalvo, s=0,2 450
Muovikalvo, s=0,09 200
Eko X5 3,2
Huokoinen kuitulevy, s=13 0,5
--
Uljas
Antti Häikiö
Onko tuo ero sitten niin suuri, että sillä on käytännön merkitystä.
Ekovillan tuulensuojapaperi ei ole kuitenkaan lähelläkään muovia
ominaisuuksiltaan.
Uljas Vauhti
--
Uljas