Höyrysulun paikka ja kosteus
Koskinen Janne
Terve,
Siskoni rakentaa Kastelli talopakettia, jossa höyrysulku tulee villojen
väliin.
Taloa ei pääse levyttämään ulkoseinien sisäpuolelta, koska talon nurkkiin
muodostuu jatkuvasti kostetutta siten, että villat ovat märät.
Olemme epäilleet syyksi runkotolpista johtuvia kylmäsiltoja. Talon
sisälämpötila on pysynyt tasaisesti 19-25 asteen välillä ja
kosteusprosentti 40-50 %:n välillä.
Mistä epäilette kosteusongelman johtuvan ja onko ideoita, miten pitäisi
menetellä ?
Talopaketin edustajat hokevat rakennekosteutta syyksi, mikä
meidän mielestämme on epätodennäköistä, koska mitään kosteutta
aiheuttavaa ei ole hetkeen rakennuksessa tehty ja lämpötila on normaali
asuinlämpötila.
He myös väittävät kosteuden aikanaan haihtuvan levyjen alta villoista,
mutta mitä sitten jos kosteutta tulee koko ajan lisää sinne?
--
Pitkällä tähtäimellä Markku Laukkasen (YLE) usko digitaalitelevisioon on
erittäin vahva. Digitelevisio rynnii tavallisen television ohi ja korvaa
melko nopeasti pc-tietokoneet kotitalouksissa. - Aamulehti 25.11.2001
KWr
Koskinen Janne <jt...@cs.tut.fi> kirjoitti
viestissä:slrna7msq...@pikkukorppi.cs.tut.fi...
>
> Terve,
>
> Siskoni rakentaa Kastelli talopakettia, jossa höyrysulku tulee villojen
> väliin.
> Taloa ei pääse levyttämään ulkoseinien sisäpuolelta, koska talon nurkkiin
> muodostuu jatkuvasti kostetutta siten, että villat ovat märät.
Asiasta paljoa ymmärtämättä kyselen vaan ihan mielenkiinnosta:
* niin se nurkkaus on eristetty nyt höyrynsulun molemmin puolin?
* kädellä kokeillen tuntuu (mineraali?)villa siinä pinnalta kostealta vai
jatkuvasti kerääntyy lisää kosteutta?
* mahtaako höyrynsulku olla ehjä ko. nurkkauksessa? Jos/kun talossa on
alipaine, vetää tällöin rikkinäisen höyrynsulun läpi kosteaa ulkoilmaa joka
tiivistyy villoihin?
Äkkipikaisesti voisi neuvoa nostamaan vaikka torpan lämpötilaa +30C:een
siinä huoneessa jossa "märkänurkka" on (jos väliseiniä on jo pystytetty) ja
ilmaa vaihtumaan jos ei tee mieli levyttämään vielä. Itse kyllä vaihtaisin
märät villat kuiviin ja selvittäisin ainakin höyrynsulun kunnon.
Karri
Juhani Risku
1. Rakennusalan todellisuus vastaa:
- ns. peittyvät rakenteet pitää tehdä nopeasti, ettei omistaja huomaa kaikkea
sitä sotkua, rakennevirheitä ja huonoa laatua. Näin on tehty 95 % Suomen
taloista, ja vasta takuuajan jälkeen ongelma leviää sisätiloihin.
- siskollasi kävi onnettomasti, kun talonrakennus jumittui liian tarkkojen
sukulaisten vuoksi.
Ylläoleva ei ole huono vitsi, vaan rakennusalan tapa.
2. Ensiapu:
- vesihöyry tiivistyy kylmille pinnoille, ja jos runko puuta, sen kosteus ei
kauaa riitä, eikä sen pitäisi juurikaan johtaa kylmää
- jos lattia on valettu ja siitä haihtuu edelleen kosteutta, on se yksi
kondenssiveden syy.
- viikoksi 3-5 kW:n puhallin lämmittämään sisätilaa, kostea ilma johdetaan
pois.
Normaali kuivatusaika voi olla 3-6 kk ennen pintamateriaalin asennusta, jota
millään työmaalla ei raaskita odottaa. Kiva arvata, mitä vesi tekee styroxin
ja lattiamuovin välissä seuraavat 10 vuotta.
Muutamia kysymyksiä:
- onko höyrysulku suunnilleen oletetun kastepisteen paikalla, esim. n.
1/5-1/4 sisäpinnasta?
- nurkat voivat olla viileämpiä. Onko muualla kuin nurkissa kosteutta?
- aiheuttaako ulkolämpötilan nousu kosteuden vähenemisen?
- rakennekosteutta ei mineraalivilla juurikaan varastoi. Onko teillä
mineraalivillaa vai selluvillaa? Paksuus?
- voiko olla vuotokohtaa katolla?
J. Risku
Koskinen Janne
> Asiasta paljoa ymmärtämättä kyselen vaan ihan mielenkiinnosta:
>
> * niin se nurkkaus on eristetty nyt höyrynsulun molemmin puolin?
Jep
> * kädellä kokeillen tuntuu (mineraali?)villa siinä pinnalta kostealta vai
> jatkuvasti kerääntyy lisää kosteutta?
Kertyy lisää jatkuvasti
> * mahtaako höyrynsulku olla ehjä ko. nurkkauksessa? Jos/kun talossa on
> alipaine, vetää tällöin rikkinäisen höyrynsulun läpi kosteaa ulkoilmaa joka
> tiivistyy villoihin?
>
On ehjä.
> Äkkipikaisesti voisi neuvoa nostamaan vaikka torpan lämpötilaa +30C:een
> siinä huoneessa jossa "märkänurkka" on (jos väliseiniä on jo pystytetty) ja
> ilmaa vaihtumaan jos ei tee mieli levyttämään vielä. Itse kyllä vaihtaisin
> märät villat kuiviin ja selvittäisin ainakin höyrynsulun kunnon.
Tuotakin on jo kokeiltu (lämpötilan nostamista siis)
Toni Arte
>
> Terve,
>
> Siskoni rakentaa Kastelli talopakettia, jossa höyrysulku tulee villojen
> väliin.
> Taloa ei pääse levyttämään ulkoseinien sisäpuolelta, koska talon nurkkiin
> muodostuu jatkuvasti kostetutta siten, että villat ovat märät.
> Olemme epäilleet syyksi runkotolpista johtuvia kylmäsiltoja. Talon
> sisälämpötila on pysynyt tasaisesti 19-25 asteen välillä ja
> kosteusprosentti 40-50 %:n välillä.
Ei tuohon oikein ole muuta selitystä kuin kylmäsilta. Nurkan lämpötila
jää niin alas että kylmän muovin pintaan tiivistyy kosteutta. Onko
nurkan eristys ja muu rakenne varmasti kunnossa ? En tiedä millainen
nurkkarakenne Kastellissa on, mutta yleensä nurkat ovat aika kinkkisiä
lämmöneristyksen suhteen.
--
Toni
Petri Kärhä
> sisälämpötila on pysynyt tasaisesti 19-25 asteen välillä ja
> kosteusprosentti 40-50 %:n välillä.
> Mistä epäilette kosteusongelman johtuvan ja onko ideoita, miten pitäisi
> menetellä ?
Johtunee nuukuudesta. Sisäkosteus on vuodenaikaan nähden tolkuttoman
korkea. Talossa selvästi on lämpö päällä, mutta veikkaan että
ilmanvaihtoa ei ole. Avatkaa alakerrasta ja yläkerrasta kummastakin yksi
ikkuna selkosen selälleen, jotta se kostea ilma pääsee ulos.
Se kirpaisee, kun talvella rakennettavan mökin lämmitys ja
kuivatuskustannukset huitelee 1000 euron kieppeillä, mutta ei sille
mitään voi.
Pelkkä mökin lämmitys ilman ilmanvaihtoa on rahan haaskuuta. Sillä
pääsee kyllä kokeilemaan sitä maailmankuulua diffuusioteoriaa, mutta
mitään järkeä siinä ei ole. Paitsi ehkä, jos tykkää tehdä töitä kuumassa.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Anne-ly
> Sisäkosteus on vuodenaikaan nähden tolkuttoman
melko kostealta tuo tosiaan vaikuttaa ...
täällä sisäilman suhteellinen kosteus on nyt alle 30 %
(suhteellisen kosteuden arvoa tulee tietysti skannata sisälämpötilaan)
> Pelkkä mökin lämmitys ilman ilmanvaihtoa on rahan haaskuuta.
totta taas ! ...
ei sisäilman kosteus pelkällä lämmöllä mihinkään katoa
(vaikka suht.kosteuden mittari näyttääkin vähemmän prosentteja)
eikö "uudessa" talossa muka ole iv-kojetta ja ... LTO:ta ?
pankaa vain kaikki propellit pyörimään täysillä
> Sillä pääsee kyllä kokeilemaan sitä maailmankuulua diffuusioteoriaa,
> mutta mitään järkeä siinä ei ole.
tähän voisi vielä lisätä (hieman satiirisesti) että tuo taitaa olla
ensimmäinen talo joka sittenkin "hengittää" ulos, ... siis ...
sisätiloihin päin (uloshengitys sisältää tunnetusti paljon vesihöyryä)
mutta lienee parree ettei yhdellä kerralla irvistele liikoja, etteivät
vakavamieliset (=synkkämieliset) rakentajat taas ota ja hermostu
ja tunge viher-hernettä n ...näänsä
mutta vielä vakavasti jatkaen ...
rakennekosteuden poistuminen (vesisateessa varastoidusta villasta)
ja betonivalusta kestää pinnoitetuissa rakenteissa ainakin puoli vuotta
pintalämpötilan mittaus (jos osaa) siitä kohden, mihin kosteus seinässä
tiivistyy kertoo jo melkoisesti ... rakennusvirheestä jos sellainen on
hyvin tehdyn ulkoseinän sisäpinnan pintalämpötilat pysyttelevät
normaalisti melko lähellä sisäilman lämpötilaa ...
mikäli ilmoitetut sisälämpötilat ja suhteellisen kosteuden lukemat
ovat edes suunnilleenkaan oikein, niin kosteutta on sisäilmassa
runsaat 8 - 9 g (mikä ei mielestäni ole liian paljon talvellakaan)
ja tuo määrä vesihöyryä tiivistyy vasta pintaan, jonka lämpötila
pääsee laskemaan 8 - 10 oC:seen tai alle
voisiko tämän perusteella jo vetää nopean johtopäätöksen
ja tehdä pikatuomion: ettei ainakaan ikinä ... Kastelli-taloa ... ?
millainenhan kosteuden kondensoitumistilanne mahtaa olla
seinän sisällä, kosteussulun pinnassa, jossa lämpötilataso
on vielä muutamaa astetta alempi ... ?
toivottavasti seinässä on sahanpurueriste ...
KWr
Anne-ly <kyoto_p...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:a5ghh2$pci$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > Johtunee nuukuudesta.
> > Sisäkosteus on vuodenaikaan nähden tolkuttoman
>
> melko kostealta tuo tosiaan vaikuttaa ...
> täällä sisäilman suhteellinen kosteus on nyt alle 30 %
> (suhteellisen kosteuden arvoa tulee tietysti skannata sisälämpötilaan)
>
>
Zih perskeles, et snää Anne-Ly kyllä mikään tyhymä oo vaikka kaikki sua
morkaakin! Paas laittaen vastaisuudessakin samallaista...
- K
Jarmo
Petri Kärhä wrote:
> Koskinen Janne wrote:
>
> > sisälämpötila on pysynyt tasaisesti 19-25 asteen välillä ja
> > kosteusprosentti 40-50 %:n välillä.
>
> Johtunee nuukuudesta. Sisäkosteus on vuodenaikaan nähden tolkuttoman
> korkea.
Ei 40-50% RH nyt ihan tolkuton ole, enemminkin tavoitearvo sisäilman
kosteudelle, alle 40% alkaa olla liian kuivaa. Uusissa taloissa kosteat
rakenteet pitävät lukemat vähintään tuolla jos ulkona ei ole kova pakkanen ja
ilmanvaihto täysillä, ja normaali asuminen vanhemmissakin. Varsinkin
lattialaatasta haihtuu todella paljon vettä vielä useita kuukausia valun
jälkeen, ja jos ilmanvaihto ei toimisi olisi kosteus varmaan vielä enemmän.
Nurkan kostuminen viittaisi kyllä kylmäsiltaan tms. Lämpökamerakuvaus
kertoisi paljon, mutta aika kallista. Ei olisi muuten yhtään haitaksi
lämpökuvata kaikki uudet talot ekana talvena ainakin jos ei ole itse kytännyt
joka vaihetta... Saattais pakettitehtaiden reklamaatiot kasvaa, veikkaan.
Jarmo
KWr
viestissä:3C7BEAF0...@kolumbus.fi...
> Nurkan kostuminen viittaisi kyllä kylmäsiltaan tms. Lämpökamerakuvaus
> kertoisi paljon, mutta aika kallista.
>
Sen enempää tuntematta Kastellitalojen nurkkarakennetta, niin kyllä tuntuisi
hassulta, että runkotolppa kylmäsiltana olisi syypää ko kosteuteen. Tottakai
nurkat ovat "tarkkoja paikkoja," mutta teen itse paraikaa
peruskorjausta -50-l taloon, jossa nurkkarakenne on toteutettu
nurkkapatsaalla, 4*4" piirulla, eikä meillä nurkkavilloista vesi valu vaikka
talossa on ihan vastaavat olosuhteet sisällä kuin mitä alkuperäisessä
ongelmassa on.
- K
Anne-ly
ohuista, höylätyistä tikuista kun rakennetaan, niin ...
katselin mm. Hyrylän asuntomessuilla eristämätöntä
ja sisäpuolelta levyttämätöntä ok-talon yläkertaa
jossa kaksi kolmesta ulkoverhouksen vaakapaneelin
naulasta oli "ammuttu" naulapyssyllä täysin ohi
44 mm leveistä seinän pystykoolauspuista
naulojen terävät päät vain törröttivät seinän sisäpuolella
uhkaavan näköisinä esillä
samanlainen - silloin vielä "järkyttävä" - kokemus
oli jo vuosia sitten valmistalotehtaalla excursiolla käydessäni
ja siellä puurunko-elementtien tuotantoa katsellessani
että sellaista ... valmistalo - "laatua" ... sano
kumpikaan ei ollut Kastelli, enkä usko että muidenkaan
talotehtaiden tuotteet ovat noita kahta esimerkkiä parempia
kävin äskettäin myös eräässä rivitalo-asunnossa, jossa
suoritettiin lämpökuvaus videolla (kun sisänurkat huurtuivat)
videonauhalta katsottuna lämpötila oli alimmillaan
pystynurkissa ja lattian- ja katonrajassa vain + 6 oC
ja 8 - 9 oC lämpötilat nurkissa olivat tuossa asunnossa
aivan "normaalia grynderi-rakentamista"
ei siis mikään ihme että eläkkeellä olevia asukkaita paleli ...
ja huurteinen lattianraja saunan laatoitetussa pesuhuoneessa
korvasi sekä jääkaapin että pakastimen ...
sisäseinien pintalämpötila oli sen sijaan keskimäärin
+ 18-20 oC joten eristevillat olivat ainakin seinien keskellä
pysyneet paikoillaan
lämpökuvauksen kirjallinen raportti on juuri edessäni,
eikä siinä sanoja (adjektiiveja) säästellä
Rauno Kangas
> 1/5-1/4 sisäpinnasta?
...ei taida olla tuossa - eikä etenkään rakenteessa, jossa sisäpuolisella
diffuusionvastuksella (juuri tuo muovi) pyritään siihen, ettei rakenteessa
olisi lainkaan kastepistettä.
Mars, mars takaisin rakennefysiikan kursseille, jos siellä koskaan
olette olleetkaan :-)
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
Rauno Kangas
> muodostuu jatkuvasti kostetutta siten, että villat ovat märät.
> Olemme epäilleet syyksi runkotolpista johtuvia kylmäsiltoja. Talon
> sisälämpötila on pysynyt tasaisesti 19-25 asteen välillä ja
> kosteusprosentti 40-50 %:n välillä.
Onko tuo kosteusprosentti mitattu ja vaihteluväli todellakin
noin alhainen (VTT:n suosittelema vaihteluväli 28...60%).
Aina kun kosteutta tiivistyy ilmasta pinnoille kosteusprosenkin t
Erkki Kiuru
pitäisi
> > menetellä ?
>
> Johtunee nuukuudesta. Sisäkosteus on vuodenaikaan nähden tolkuttoman
> korkea. Talossa selvästi on lämpö päällä, mutta veikkaan että
> ilmanvaihtoa ei ole. Avatkaa alakerrasta ja yläkerrasta kummastakin
yksi
> ikkuna selkosen selälleen, jotta se kostea ilma pääsee ulos.
Dr. Pete on todennäköisesti oikeassa, tuuletusta ja kuivausta lisää,
joko ikkunoita pakkasella auki tai sisällä rakennuskuivaimia joista vesi
suoraan viemäriin. Ja lämpöä myös kohtuullisesti 15-20, ei enempää.
> Pelkkä mökin lämmitys ilman ilmanvaihtoa on rahan haaskuuta. Sillä
> pääsee kyllä kokeilemaan sitä maailmankuulua diffuusioteoriaa, mutta
> mitään järkeä siinä ei ole. Paitsi ehkä, jos tykkää tehdä töitä
kuumassa.
Diffuusio on kyllä totta vaikka sitä ei pääsekään katselemaan ;-), ja
sen myötä seinärakenteeseen siirtyy ihan kunnioitettavia määriä
kosteutta ilman höyrynsulkua... mutta se on taas eri keskustelun
paikka.
>
> Pete
>
T: Erkki
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Rauno Kangas
Perhanan mämmikoura, kun painelee mitä nappeja sattuu...
Jatkan siis tuosta....
Aina kun kostetta tiivistyy ilmasta pinnoille ilman suhteellisen
kosteuden pitää saavuttaa arvo 100%. Tähän voi johtaa kaksi
syytä: Ilman lämpötilan paikallinen/selvä laskeminen (lämpövuoto)
tai sisäilman lisääntynyt kosteus.
Kastellin "lämpönurkka" ei liene markkinoitten huonoin nurkka
- ainakaan oikein tehtynä (tarkista villoitus), joten epäilisin
ensimmäisenä ylimääräistä kosteuskuormaa. Kastelli- ja
muissa samalla rakenteella tehdyissä taloissa hs-muovin hikoilu
on hyvin tyypillistä talvirakentamiskiusaa. Se johtuu useimmiten
hs-muovin kiinnittämisen jälkeen valetusta lattiasta irtoavasta
rakennekosteudesta. Tiedämpä eräänkin talotoimittajan (merkkiä
en viitsi sanoa, koska Erkki Merta tulkitsisi sen taas maksetuksi
mainokseksi :-), joka varaa jokaiseen talvikohteeseensa kosteu-
denpoistajan vähintään viikoksi tätä työvaihetta varten. Siis
koneellinen sisäilman kosteuden poisto on yksi vaihtoehto.
Riittävä tuuletus on toinen, mutta se on melkoista energian
hukkaa.
Tämän perusteellisempaa arviota ei voi antaa tuntematta
tilannetta tämän paremmin - ja jo tämänkin arvion pohjalta
joku tullenee esittämään asiantuntija tittelin kieltämistä
allekirjoittaeelta :-)
RAKENTAIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
Rauno Kangas
Kastellin runko on markkinoitten keskiarvoa "jytympää", joten
säästäisit iroaniasi tuonnemmaksi.
> katselin mm. Hyrylän asuntomessuilla eristämätöntä
> ja sisäpuolelta levyttämätöntä ok-talon yläkertaa
> jossa kaksi kolmesta ulkoverhouksen vaakapaneelin
> naulasta oli "ammuttu" naulapyssyllä täysin ohi
> 44 mm leveistä seinän pystykoolauspuista
Tuo 44 mm:iäkään ei varmaan liity Kastelliin, josta nyt
oli puhetta, sillä 44 mm viittaa höyläämättömään saha-
tavaraan, josta ei tietojen mukaan rakenna yksikään
iso talotoimittaja (suurelementtipaketeissa tosin useinkin
42 mm eli sama tavara mitallistushöylättynä).
Kertoisit joskus "LY" mistä palkkasi saat vai onko
se pelkästään luonnevika, että pitää kaikkia mollata
jokaisessa lauseessa? Ollaan me suomalaiset
rakentajat kummaa porukkaa kun me ei kukaan
mitään osata - paitsi korkeintaan muuan "nimimerkki".
> kumpikaan ei ollut Kastelli, enkä usko että muidenkaan
> talotehtaiden tuotteet ovat noita kahta esimerkkiä parempia
Just niin :-)
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
"paljon laaturakentajiakin tunteva - itsekin..."
Rauno Kangas
kun on omasta mielestään niin vitsikäs, niin vitsikäs...
guincho
>
> Zih perskeles, et snää Anne-Ly kyllä mikään tyhymä oo vaikka kaikki sua
> morkaakin! Paas laittaen vastaisuudessakin samallaista...
>
> - K
Kyllä se niiv vaa on ettei tätä "internettiä" tulisi seurattua ellei
täällä näitä Anne-ly :n teräviä(rautaisia) tietoannoksia olisi.
Puhun siis vain omasta puolestani.
T:gb
Anne-ly
> että pitää kaikkia mollata jokaisessa lauseessa?
Se on tuo asennevammanen älykääpiö, joka sinne kirjoittelee
heti kun koneet vapautuvat kaikesta järkevästä käytöstä, eli
klo 17 jälkeen.
Joko se taas on mennyt jotain valmistajaa mollaamaan?
Pahus, pian ei kukaan myönnä meille kunnon alennuksia.
Se väittää että kaikki esimerkit perustuvat tositapahtumiin ja
omiin kenttäkokemuksiin, mutta tyyppi ei pienenä saanut läpi
poliitikon ammattitutkinnon näyttökoetta ja nyt sen onneton
esitystapa jättää uskottavuudelle vielä paljon toivomisen varaa.
Muiden virheistä lienee kuitenkin mukavampaa ja ainakin
paljon halvempaa ottaa oppia, kuin omista töppäyksistä.
Jarmo
KWr wrote:
> Sen enempää tuntematta Kastellitalojen nurkkarakennetta, niin kyllä tuntuisi
> hassulta, että runkotolppa kylmäsiltana olisi syypää ko kosteuteen. Tottakai
> nurkat ovat "tarkkoja paikkoja," mutta teen itse paraikaa
> peruskorjausta -50-l taloon, jossa nurkkarakenne on toteutettu
> nurkkapatsaalla, 4*4" piirulla, eikä meillä nurkkavilloista vesi valu vaikka
> talossa on ihan vastaavat olosuhteet sisällä kuin mitä alkuperäisessä
> ongelmassa on.
>
Ei toki kylmäsilta ole syynä kosteuteen, mutta kosteuden tiivistymiseen, joka
vaatii ympäristöä kylmemmän pinnan, muutenhan vesi valuisi joka paikasta. Ehkä
50-luvun talossa rakenteet ovat jo ehtineet vähän kuivua, eikä niitä muovejakaan
varmaan ole :> (äläkä laita, tai tulee peruspilattu... sanoo eräs Panu K...).
Jarmo
Rauno Kangas
> heti kun koneet vapautuvat kaikesta järkevästä käytöstä, eli
> klo 17 jälkeen.
>
> Joko se taas on mennyt jotain valmistajaa mollaamaan?
> Pahus, pian ei kukaan myönnä meille kunnon alennuksia.
>
> Se väittää että kaikki esimerkit perustuvat tositapahtumiin ja
> omiin kenttäkokemuksiin, mutta tyyppi ei pienenä saanut läpi
> poliitikon ammattitutkinnon näyttökoetta ja nyt sen onneton
> esitystapa jättää uskottavuudelle vielä paljon toivomisen varaa.
>
> Muiden virheistä lienee kuitenkin mukavampaa ja ainakin
> paljon halvempaa ottaa oppia, kuin omista töppäyksistä.
Erttäin älykästä ja analyyttistä :-)
Petri Kärhä
> Kastellin "lämpönurkka" ei liene markkinoitten huonoin nurkka
> - ainakaan oikein tehtynä (tarkista villoitus), joten epäilisin
> ensimmäisenä ylimääräistä kosteuskuormaa. Kastelli- ja
> muissa samalla rakenteella tehdyissä taloissa hs-muovin hikoilu
> on hyvin tyypillistä talvirakentamiskiusaa. Se johtuu useimmiten
> hs-muovin kiinnittämisen jälkeen valetusta lattiasta irtoavasta
> rakennekosteudesta.
Tuli mieleen yksi uusi vikamekanismi, mitä ei kaiketi vielä ole
esitetty. Nimittäin lattiahan pitäisi valaa vasta sitten kun höyrysulut
on paikallaan. Näin ei aina välttämättä tehdä. Lattia on voitu valaa,
kun vasta villat oli seinillä. Villat luonnollisesti kastuvat, eivätkä
ne pidä lämpöä niinkuin kuivat. Näinollen nurkkien sisälämpötila saattaa
pudota kastepisteen alapuolelle.
Kannattaisi varmaan, niinkuin annely sanoi, mitata nurkkien pintalämpötilat.