Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Kattotiilien sammaloituminen

58 views
Skip to first unread message

Toni Arte

unread,
Jan 3, 2007, 4:29:03 AM1/3/07
to
Olen tässä jo pari vuotta ihmetellyt kun meidän 2000 valmistuneen
talomme katto on varsin likainen ja siinä kasvaa myös (varsinkin
pohjoisen puolella) runsaasti sammalta. Naapuritalojen katot näyttävät
paljon puhtaammilta ja varsinkin sammalta niissä ei näytä kasvavan.

Meillä on A-tiilikaton tiilenpunainen betonitiilikatto, ja ainakin
kummallakin naapurilla on Ormaxin tupapunainen. Toisaalta meillä on myös
takka kaikkein ahkerimmassa käytössä, jospa sammal saa siitä väkisinkin
tulevasta noesta lisää voimaa. Tosin erillisen autotallinkin katolla on
vähän sammalta pohjoisen puolella.

Talot ovat keskellä peltoa, eikä parinsadan metrin säteellä ole yhtään
isoa puuta. Eli lehdistä tai neulasista ei tule roskaa katolle.

Onko muilla vastaavia kokemuksia? Ja olisiko mitään ideaa koittaa pestä
tuota painepesurilla? Katto on tosin sen verran jyrkkä ja talo korkea
ettei oikein huvittaisi liukastella märällä katolla.
--
Toni

moon1

unread,
Jan 3, 2007, 4:53:34 AM1/3/07
to
Unohda painepesuri sillä ei tiilikattoa saa pestä koska paine on liian kova
tiilelle eli sillä lähtee tiilen pinnasta väriaine ja saattaapi olla
tiilikatto laikukas sen jälkeen.
moon1
"Toni Arte" <Toni...@nospam.nokia.com> wrote in message
news:zHKmh.45403$Nb2.8...@news1.nokia.com...

Tapio V.

unread,
Jan 3, 2007, 6:30:04 AM1/3/07
to

"moon1" <mo...@jippii.fi> wrote in message
news:X1Lmh.15046$HM3....@reader1.news.saunalahti.fi...

> Unohda painepesuri sillä ei tiilikattoa saa pestä koska paine on liian
> kova tiilelle eli sillä lähtee tiilen pinnasta väriaine ja saattaapi olla
> tiilikatto laikukas sen jälkeen.

Niin, painepesurikäsittelyn jälkeen ongelma palaa takaisin entistä
pahempana. Mitä huokoisempi pinta, sitä paremmin sammal siihen istuu.
Ilmeisesti ne Ormaxit ovat tiiviimpiä pinnaltaan. Toisaalta v. 2000
rakennettu katto ei mielestäni saisi vielä sammaloitua, olipa se tehty kenen
tiilistä tahansa. Kannattaisi harkita reklamaatiota. Korjausmenetelmänä
voisi harkita sammalen poistoa ja maalausta, jolla saisi pinnan huokoset
tukkoon. Ennen ainakin oli myytävänä maalia vanhojen tiilikattojen
käsittelyyn. Varmaan muukin betonipinnoille tarkoitettu maali käy. Poisto on
työläs homma, mekaanista rapsutusta ja pesua harjalla hinkaten.

Tapsa


Kare Pietilä

unread,
Jan 3, 2007, 6:26:33 AM1/3/07
to
moon1 wrote:
> Unohda painepesuri sillä ei tiilikattoa saa pestä koska paine on liian kova
> tiilelle eli sillä lähtee tiilen pinnasta väriaine ja saattaapi olla
> tiilikatto laikukas sen jälkeen.

Juu, ja toiset sanovat ettei teflonpannuja saa pestä tiskikoneessa
kun pesu kastelee ja kuivaus poltaa ne pilalle...
--
Abj gung lbh xabj, V unir gb xvyy lbh!

Jukka Marin

unread,
Jan 3, 2007, 7:28:00 AM1/3/07
to
On 2007-01-03, Tapio V. <tapiox....@poista.danisco.com.invalid> wrote:
> Toisaalta v. 2000
> rakennettu katto ei mielestäni saisi vielä sammaloitua, olipa se tehty kenen
> tiilistä tahansa. Kannattaisi harkita reklamaatiota.

Meillä on muutaman vuoden vanhempi tiilikatto ja sammalta siellä on ollut
vuosikaudet. Tiilet ovat Ormaxin.

-jm

SN

unread,
Jan 3, 2007, 3:29:47 PM1/3/07
to

http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.rakentaminen/browse_thread/th
read/3b50320f51aeeff6/5987f66d55bda8bf?lnk=st&q=sammalta+katolla&rnum=4#5987
f66d55bda8bf

Joskus kauan sitten poistin ison kasan sammalta vanhempieni rintamamiestalon
katolta ja silloin tuli mieleen toi linkissä oleva kuparilanka talon katon
harjalle. No kaatoivat puut pois talon ympäriltä, joten jäi kokeilematta,
mutta onko tuo urbaanilegendaa (siis kuparilanka talon katon harjalla->ei
sammalta)?


Jussi

unread,
Jan 3, 2007, 4:09:06 PM1/3/07
to

Moi!

Ei ihan taida olla legendaa. Miellä oli ennen vanhaan vanhalla katolla
kuparinen kattoikkunan kaulus ja joku vanhan paisunta-astiasysteemin
kuparinen rööri, vissiin ylivuotoputki. Niitten alapuolella ne vanhatkin
kattotiilet oli aikalailla hyvännäköisiä, ei sammalta eikä jäkälää.
Katolla näkyi ikäänkuin valumajäljet, joitten kohdalta puuttui
kasvillisuus.

Jotenkin tuntuis kyllä että jos kuparia aikoo sammalmyrkkynä käyttää,
niin yhdestä ohuesta langasta liukenee aikalailla vähän tavaraa... Mutta
mikään kai ei estä käynnistämästä koesarjaa? Katto metrin koepätkiin,
eri laatuista kuparia pätkille ja digikuva kuukauden välein. Muutaman
vuoden päästä sitten tietää jo jotakin... :)

Olavi Blomberg

unread,
Jan 4, 2007, 6:49:21 AM1/4/07
to

"Jussi" <ju...@abo.fi> wrote in message news:459c192a$1...@newsflash.abo.fi...

> Ei ihan taida olla legendaa. Miellä oli ennen vanhaan vanhalla katolla
> kuparinen kattoikkunan kaulus ja joku vanhan paisunta-astiasysteemin
> kuparinen rööri, vissiin ylivuotoputki. Niitten alapuolella ne vanhatkin
> kattotiilet oli aikalailla hyvännäköisiä, ei sammalta eikä jäkälää.
> Katolla näkyi ikäänkuin valumajäljet, joitten kohdalta puuttui
> kasvillisuus.
>
> Jotenkin tuntuis kyllä että jos kuparia aikoo sammalmyrkkynä käyttää, niin
> yhdestä ohuesta langasta liukenee aikalailla vähän tavaraa... Mutta mikään
> kai ei estä käynnistämästä koesarjaa? Katto metrin koepätkiin, eri
> laatuista kuparia pätkille ja digikuva kuukauden välein. Muutaman vuoden
> päästä sitten tietää jo jotakin... :)

Kokeiltu on. Maalla on joskus 1952 laitettu tilikatto. Kymmenkunta vuotta
sitten harjatiilien alle laitettiin kuparipelti siten, että se tulee
viitisen senttiä näkyviin molemmin puolin harjaa. Eka tiilirivi on ilman
sammalta, seuraavassa vähäsen jne. Eli aika pieni vaikutus. Lisäksi ylin
tiilirivi on hieman vihertävä.

Talon vieressä _iso_ koivu ja nyttemmin jo kaadetut _isot_ lehtikuuset.
Tiilien valmistaja ei ole tiedossa, muutoin reklamoisin :-)

Ens kesänä pitäisi kokeilla Sika:n tuotetta, joka on sammaleen poistoon
tarkoitettu. Pitäis ja pitäis... Sillä saa varmaan sammaleen tapettua, mutta
sen irroittaminen taitaa vaatia kuitenkin harjaa ja rapsutusta.

ob.


Kare Pietilä

unread,
Jan 4, 2007, 7:16:50 AM1/4/07
to
Olavi Blomberg wrote:
> Ens kesänä pitäisi kokeilla Sika:n tuotetta, joka on sammaleen poistoon
> tarkoitettu. Pitäis ja pitäis... Sillä saa varmaan sammaleen tapettua, mutta
> sen irroittaminen taitaa vaatia kuitenkin harjaa ja rapsutusta.

Tuotekehitysosasto on ts. sekoittanut veteen saippuaa, typpilannoitetta
ja säilöntäainetta, keksinyt vetävän nimen joka muistuttaa NASA:n 60-
luvun koesukkuloita (=kryptisiä numeroita ja kirjaimia), virittänyt
Ovh:n sellaiseksi, että katetuottoprosentti singahtaa 1500:een ja lan-
seerannut mullistavan uutuuden? Mahtaa itkettää matkalla pankkiin.

Jeppe

unread,
Jan 4, 2007, 7:37:05 AM1/4/07
to
Toni Arte kirjoitti:

Et ole tuolta kysynyt?

Asiakaspalvelu
Sinikalliontie 9
02630 Espoo
Puh: 09 2533 7200
Fax: 09 2533 7311
Sähköposti:roofingso...@lafarge-roofing.com

Lauri Niittynen

unread,
Jan 4, 2007, 9:11:57 AM1/4/07
to

"Jussi" <ju...@abo.fi> kirjoitti viestissä:459c192a$1...@newsflash.abo.fi...

> SN wrote:
>
> Moi!
>
> Ei ihan taida olla legendaa. Miellä oli ennen vanhaan vanhalla katolla
> kuparinen kattoikkunan kaulus ja joku vanhan paisunta-astiasysteemin
> kuparinen rööri, vissiin ylivuotoputki. Niitten alapuolella ne vanhatkin
> kattotiilet oli aikalailla hyvännäköisiä, ei sammalta eikä jäkälää.
> Katolla näkyi ikäänkuin valumajäljet, joitten kohdalta puuttui
> kasvillisuus.
>
> Jotenkin tuntuis kyllä että jos kuparia aikoo sammalmyrkkynä käyttää, niin
> yhdestä ohuesta langasta liukenee aikalailla vähän tavaraa... Mutta mikään
> kai ei estä käynnistämästä koesarjaa? Katto metrin koepätkiin, eri
> laatuista kuparia pätkille ja digikuva kuukauden välein. Muutaman vuoden
> päästä sitten tietää jo jotakin... :)

Taitavat käyttää veneiden pohjissa erilaisia metalleja sisältäviä maaleja
jottei kasva levää ja muuta. Pikku hiljaa maalit liukenevat veteen ja
metallit pilaavat ympäristöä. Voisihan sitä katollekin maalia sutia mutta
mekaaninen puhdistus voi olla ympäristöystävällisempää kuten veneissäkin.


Toni Arte

unread,
Jan 5, 2007, 1:11:53 AM1/5/07
to
Jeppe wrote:
> Toni Arte kirjoitti:
>> Olen tässä jo pari vuotta ihmetellyt kun meidän 2000 valmistuneen
>> talomme katto on varsin likainen ja siinä kasvaa myös (varsinkin
>> pohjoisen puolella) runsaasti sammalta. Naapuritalojen katot näyttävät
>> paljon puhtaammilta ja varsinkin sammalta niissä ei näytä kasvavan.
>
> Et ole tuolta kysynyt?
>
> Asiakaspalvelu
> Sinikalliontie 9
> 02630 Espoo
> Puh: 09 2533 7200
> Fax: 09 2533 7311
> Sähköposti:roofingso...@lafarge-roofing.com

Ja hyödyttää kysyä A-tiilikaton tiilistä kilpalijafirman
asiakaspalvelusta :-)

Kaipa sitä voisi A-tiilikaton asiakaspalveluun soitella ja kysyä. Heidän
weppisivuiltaan löytyi mm. tämä:


http://www.a-tiilikate.fi/?action=arkisto&RYHMA=41&ID=&valittu=4

Huolto-ohje

Aura-tiilikaton huolto-ohje

Tiilikatto tulee huoltaa säännöllisesti. Katto puhdistetaan tarvittaessa
vuosittain. Lehdet, oksat ja muut eloperäiset roskat harjataan tai
pestään painepesurilla katon harjalta alaspäin. Vuosittain tarkistetaan
tiilten kunto ja tarvittaessa vaihdetaan rikkoutuneet tiilet.
Erityishuomio tulee kiinnittää katon erikoiskohtiin, kuten jiireihin ja
läpivienteihin. Katolla liikuttaessa tulee aina noudattaa erityista
varovaisuutta!

Sammaloituminen
Tiilikatto, kuten kaikista materiaaleista rakennetut katot, suositellaan
pidettäväksi puhtaana. Emme suosittele katon käsittelemistä
kemikaaleilla, koska ne katolta luontoon huuhtoutuessaan vaikuttavat
haitallisesti ympäristöönsä. Katon ikä ja katteen kunto vaikuttavat
valittavaan puhdistustapaan: mekaaninen puhdistus joko harjaamalla tai
painepesurilla harjalta alaspäin.
Tiiviimmän betonimassan ja suuremman kappalekokonsa ansiosta
sammaloituminen ei vaikuta olennaisesti nykyajan tiilikaton käyttöikään.
Betonitiilikatto on pitkäikäisimpiä Suomessa valmistettavia
katemateriaaleja, ja tiilikatto ikääntyy tyylikkäästi ja luonnonläheisesti!

Huoltomaalaus
AURA-tiilikattoa ei tarvitse huoltomaalata, sillä betonimassa on
läpivärjätty erittäin säänkestävillä pigmenteillä, jotka säilyttävät
tiilen perusvärin koko tiilen käyttöiän.
Vanhan tiilikaton huoltomaalaus on kuitenkin mahdollista, kunhan katto
puhdistetaan ensin huolellisesti. Lisätietoa saat esim. Teknos Winterin
teknisestä neuvonnasta, puhelin 09-506091.

Tuukka L.

unread,
Jan 5, 2007, 3:14:28 AM1/5/07
to

"Toni Arte" <Toni...@nospam.nokia.com> wrote in message
news:J_lnh.45854$_k2.8...@news2.nokia.com...

> Ja hyödyttää kysyä A-tiilikaton tiilistä kilpalijafirman asiakaspalvelusta
> :-)

Hyödyttäähän se. Kehottavat vaihtamaan Ormaxin tiilet tilalle ;-)


Olavi Blomberg

unread,
Jan 5, 2007, 5:59:59 AM1/5/07
to

"Kare Pietilä" <kare.p...@welho.compura> wrote in message
news:459CF032...@welho.compura...

> Tuotekehitysosasto on ts. sekoittanut veteen saippuaa, typpilannoitetta
> ja säilöntäainetta, keksinyt vetävän nimen joka muistuttaa NASA:n 60-
> luvun koesukkuloita (=kryptisiä numeroita ja kirjaimia), virittänyt
> Ovh:n sellaiseksi, että katetuottoprosentti singahtaa 1500:een ja lan-
> seerannut mullistavan uutuuden? Mahtaa itkettää matkalla pankkiin.

No, ei me olla köyhiä vaikka meillä on huonot vaatteet :-))


0 new messages