Re: Lattailämmityksen ohjaus kysymys
JM
tiedossa. U/R=I. saat virrankulutuksen. Esim: 120 ohmia, 240V jännite niin
tulee 2 Ampeeria eli 480 wattia.
Lattialämmitys on puhdas resistiivinen vastus, eli ei huolta. 10A kestää.
JM
"Make" <make...@hotmail.com> wrote in message
news:tlJqd.1162$Tv6...@read3.inet.fi...
> Jeesatkaa tietämätöntä.
>
> Kyseessä on 70 luvun alkupuolen omakotitalo jossa saunan kylpuhuoneen
> lattialämmitys toimii sähköllä ja on mallia on/off.
> Näin talvisin tila on viileä ja varsinkin naisväen mielestä lattia on niin
> kylmä ettei siellä voi ottaa edes suihkua, kun tuo lattialämmitys ei ole
> päällä. Nykyisin tilan saunapäivien ulkopuolinen lämmitys on hoidettu
> pikkupatterilla ja sehän ei lattiaa lämmitä. Nyt tarkoitus olisi käyttää
> tuota lattialämmitystä talon perinteiden vastaisesti ko. tilan lisä
> lämmittämiseen. Mutta kun lattialämmitystä ei viitsi jättää päälle esim.
> yöksi, kun siinä ei ole mitään termostaattia vaan se lämpenee ja lämpenee
> kunes sen ottaa katkaisiasta pois päältä. Katkasimena toimii tavallinen
> valokatkaisia ko. kylpyhuoneen viereisessä kuivassa huoneessa.
> Termostaatin laittaminen olisi tietysti ihanteellista, mutta lienee suuri
> homma, koska sen johdotuksen joutuisi tuoman katkaisiasta naapurihuoneesta
> tiiliseinän ja kaakeleiden lävitse ja eikö ne anturit joudu laittamaan
sinne
> lattiaankin?. Ja näin ollen laatoitus pitäisi noilta osin purkaa. Ja sen
> suuruiseen remonttiin ei ole taitoja (eikä varaa teettää).
> Kysymys kuuluukin voiko tuollaista lattialämmitystä ohjata esim. "Clas
> Ohlsonilla" myytävällä "ajastin- /jaksokytimellä" 230V/10A res./2A ind.
> (32-2197). 45.50 euroa. Tuo laite olisi upotettavissa nykyisen katkaisian
> tilalle ja siihen voisi ajastaa tietyn mittaisia päällä olo aikoja,
> (teeskennellä termostaattia) tai vain ennakoida suihku aikoja
> (taloudellisempi).
> Se mikä arveluttaa kestääkö tuollainen katkaisia sen virran mikä 5m²
> pesuhuoneen lattian vastuksissa käytetään (rak. v. 1972)? Kun ei ole
mittää
> havaintoa paljonko ne ottaa tehoa? Eikö tuo ajastin katkaisian kesto 230V
*
> 10A ole 2300W? Eli ei luulisi vastusten olevan noin tehokkat, vai!? Mutta
> mitä esitteessä mainittu 2A induktiivistä virtaa tarkoittaa? (230V * 2A
> = vain 460W) Onko tämä este tuolle systeemille? Esitteessä puhutaan vain
> valojen
> käyttämisestä tuon katkaisian yhteydessä.
>
> Kiitti jos joku viitsii vaivautua.
>
>
>
>
Make
Tero Oikkonen
> Ohlsonilla" myytävällä "ajastin- /jaksokytimellä" 230V/10A res./2A ind.
> pesuhuoneen lattian vastuksissa käytetään (rak. v. 1972)? Kun ei ole
> mittää
> havaintoa paljonko ne ottaa tehoa? Eikö tuo ajastin katkaisian kesto 230V
> *
> 10A ole 2300W? Eli ei luulisi vastusten olevan noin tehokkat, vai!? Mutta
> mitä esitteessä mainittu 2A induktiivistä virtaa tarkoittaa? (230V * 2A
> = vain 460W) Onko tämä este tuolle systeemille? Esitteessä puhutaan vain
> valojen
> käyttämisestä tuon katkaisian yhteydessä.
Eiköhän tuon luulisi toimivan ihan hyvin. Termostaatti olisi tietysti
parempi.
Lattialämmityksen tehot liikkuvat yleensä n. 80-120W/m² eli 5m² lattiassa
olisi täten tehoa n. 500W. Jos haluat kuitenkin tarkistaa tehon niin sen voi
tehdä mittaamalla virran, tai sulakkeen koostakin voi tietysti päätellä
jotain. Lämmityksen kuorma on resistiivistä, eli tuota induktiivisen kuorman
kestoa ei tarvitse murehtia.
Tero
ask@kolumbus.fi ove
mutta tuossa tapauksessa (10A) tuskin mitään ...
Tero Oikkonen
"ove" <ove a...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:cofvuo$lmq$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>> tai sulakkeen koostakin voi tietysti päätellä
>> jotain...
>
> mutta tuossa tapauksessa (10A) tuskin mitään ...
>
Jos sulake on 10A niin siitä voinee päätellä että lämmityksen ottama virta
on todennäköisesti alle 10A...
-> Kyseessä ollut ajastin kestää.
Tero
Arto Mäkynen
> homma, koska sen johdotuksen joutuisi tuoman katkaisiasta naapurihuoneesta
> tiiliseinän ja kaakeleiden lävitse ja eikö ne anturit joudu laittamaan
sinne
> lattiaankin?. Ja näin ollen laatoitus pitäisi noilta osin purkaa. Ja sen
> suuruiseen remonttiin ei ole taitoja (eikä varaa teettää).
Ei tuokaan ihan mahdoton homma ole purkamatta isosti.
Tässä mennä talvena hoidettiin vastaava homma niin, että porattiin
viereisen huoneen jalkalistan alta vinosti seinän läpi pienehkö olisiko
ollut 8mm reikä kylpyhuoneen laattaan. Sitten ulkopuolella olleesta
rasiasta mistä lähti syöttö tuolle lämmityselementille pujoteltiin seinän
sisään tuollaisen termostaatin anturipiuha ja kikkailemalla jalkalistan
välistä sitten saatiin se edelleen uitettua tuohon laattaan porattuun
reikään. Anturi vielä tilkittiin kylppärin laattaan piivaseliinin kera ja
hokkuspokkus oli vaihdettu kylppärin termostaatti rikkomatta juuri
mitään.... Lukuun ottamatta pikku tapaturmia. Tuohon rasiaan sitten
sovitettiin ihan nykyaikainen termostaatti ihan normaali tyyliin.
Tässä hommassa oli toki oikeasti kysymys termostaatin vaihdosta kun
vanhan termostaatin anturielementti oli tullut tiensä päähän. Mutta samalla
idealla tuota voisi yrittää. Toki ISONA riskinä oli että poraus osuu
lämmitys
kaapeliin ja ongelmat tuplaantuu, mutta päätettiin uskotella että tuskin ne
lämpökaapelit seinän alla on. Eikä ainakaan mittarilla porakoneen istukkaan
ilmaantunut kontaktia lämmitys elementtiin tai sen suojavaippaan. ;-).
Termostaatti oli suurinpiirtein tuontyylinen eli hituvirta anturikaapelia
oli
kolmisen metriä (halkaisia n4mm) ja pääsä tuollainen vähän paksumpi
anturimötikkä.
http://www.ebeco.se/temp/F-termostat100.htm
Jos tuohon lähtee niin se vastus elementin ehjänä säilyminen porauksessa on
kyllä sitten syytä varmistaa kunnon mittauksella (mekraamalla kasteltu
reikä)
tai jotain vastaavaa.
-=A.McYnen=-
Tuomo Auer
hehkulamppukuormalle tarkoitetulla valonhimmentimellä. Siinä voi sitten
etsiä portaattomasti sopivaa asetusta kokeilemalla.
TA
Simoc
Tuossa pitää myös muistaa ettei saa tulla/jäädä mitään aukkoja
kosteus/vesieristyksiin.
Make
"Tuomo Auer" <tuomo...@poistatama.hut.fi> kirjoitti
viestissä:cogvr6$f0r$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Kestääkö himmennin tuossa tarkoituksessa?
Eli onko se turvallinen?
Ari Laitinen
"Make" <make...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:LZVqd.40$An...@read3.inet.fi...
Kestää ja on suurinpiirtein yhtä turvallinen kuin mekaaninen kytkin. Tehon
tietenkin pitää olla riittävä ja sulake mielellään oikeaa kokoa. Nuo kun
tuppaavat joskus jopa hajoamaan. Mutta himmennin on teknisesti silti huono
tähän tarkoitukseen. Virtapulsseja antava nollapistekytkin aiheuttaa
sähköverkoon vähemmän häiriötä. Sellaisia käytetään esim keraamisessa
liedessä.
Janne Kärki
termostaatti on pakollinen lattialämmityksessä (ellei kaapelivalmistaja
muuta ilmoita, esim. itsesäätyvät kaapelit). Kun kaakelilattiaan on hankala
tehdä jälkikäteen termostaatin anturin asennuksia, siitä voidaan luopua:
asennetaan termostaatin anturi pesuhuoneen puolelle, mutta ei lattiaan:
seinässä oleva termostaatti kyllä "haistaa" pesuhuoneen lämpötilan, vaikka
ei tunnistusta lattiasta teekään. Yksi reikä seinään siis riittää, ja ohjaus
voidaan toteuttaa asiallisesti ja sähköturvallisesti ilman mitään "
laittomia" ajastin- ja kytkinhässäköitä. Termostaatti on lisäksi varsin
halpa laite: jo 30 EUR saa ihan kohtuu termostaatin.
Tuomo Auer
En näe mitään syytä miksi ei kestäisi ja miksi ei olisi turvallinen. Toki
sinun tulee selvittää "lämmityselementin" teho ja hankkia himmennin sen
mukaan. Eli yleisin 300VA himmennin tuskin kestää, ellei lämmitettävä ala
ole pieni. 1200VA malli todennäköisestri kestää, mutta todennäköisesti
vaatimnee kaksoisrasian, mutta sellaisen nakertaminen vanhan yksipaikkaisen
tilalle ei liene kovin suuri homma.
TA
Tuomo Auer
"Ari Laitinen" <nospa...@arisoft.fi> wrote in message
news:9qWqd.208$Yo3...@reader1.news.jippii.net...
Häiriöitähän tuollaiset valonsäätimet aiheuttavat etenkin AM-radioille.
Sinänsä häiriöiden pitäisi kyllä jäädä sallittuihin raoihin, jos laite on
markkinoilla. Mutta jos tuollaisen nollapistesäätimen saa seinärasiaan
asennettavana, niin se on tosiaan parempi juuri tuon häiriöpuolen takia.
TA
Aki Mannonen
Laitoin omaan lattianlämmitykeen diodin väliin (puolittaa tehon) kun
termostaatti hajosi. Ratkaisun piti olla väliaikainen, mutta lattia
pysyy juuri sopivan lämpöisenä noinkin.
Tuomo Auer
"Aki Mannonen" <aki.manno...@kolumbus.fi> wrote in message
news:3132v6F...@uni-berlin.de...
Ei kovin terve ratkaisu sähköverkon ja jakelumuuntajien kannalta.
TA
Petri Soini
>>Laitoin omaan lattianlämmitykeen diodin väliin (puolittaa tehon) kun
>>termostaatti hajosi. Ratkaisun piti olla väliaikainen, mutta lattia
>>pysyy juuri sopivan lämpöisenä noinkin.
>
>
> Ei kovin terve ratkaisu sähköverkon ja jakelumuuntajien kannalta.
>
Joku paremmin sähkötekniikan hallitseva voinee oikaista, mutta oletan,
että tuon diodin vaikutus häviää voimaverkossa kuin p##ru Saharaan ;)
Pete
Aki Mannonen
> Ei kovin terve ratkaisu sähköverkon ja jakelumuuntajien kannalta.
Ei jos kaikki tekisi noin. Yksi 500W lattianlämmitys ei haittaa mitään
ja kyllä noin tehdään kaupallisissakin vehkeissä.
Aki Mannonen
> Joku paremmin sähkötekniikan hallitseva voinee oikaista, mutta oletan,
> että tuon diodin vaikutus häviää voimaverkossa kuin p##ru Saharaan ;)
Ei se mihinkään häviä, mutta sen prosentuaalinen osuus on niin pieni
ettei se haittaa mitään.
Petri Soini
off-topiikiksi meni, mutta:
Eipä se p##rukaan saharaan häviä, sen prosentuaalinen
osuus koko saharan ilmamäärästä vain on niin pieni ettei herkempikään nenä huomaa
mitään :)))
Pete
Tuomo Auer
Juu, tiedän kyllä. Esimerkiksi hiustenkuivaajien puoliteho. Eikä yhdestä
mitään haittaa, mutta jos kaikki...
TA
Keijo Länsikunnas
Esimerkiksi niissä täälläkin ehdotetuissa himmentimissä. Eihän siellä
diodia ole, mutta ihan yhtä raaka katkaisu.
--
** Keijo Länsikunnas
Tuomo Auer
"Keijo Länsikunnas" <k...@iki.fi.spam.wonderful.spam> wrote in message
news:962pt1v...@kuori.saunalahti.fi...
Himmentimessä ei kuintenkaan synny dc-komponenttia kuten diodissa.
TA
Jouni Saari
"Tuomo Auer" <tuomo...@poistatama.hut.fi> kirjoitti
viestissä:coi00j$eug$1...@epityr.hut.fi...
>
>
> Himmentimessä ei kuintenkaan synny dc-komponenttia kuten diodissa.
>
Eikä diodi katkaise kuin nollapisteen lähellä. Eli ihan erilaista kiusaa
tekevät. Voi muuten laittaa kaksi saman tehoista kuormaa diodeilla
vastakkaisiin suuntiin samaan vaiheeseen..
Toisaalta ihan sama efekti tulee, kun laittaa kellokytkimen jaksottamaan
päälläoloa, elektronissa malleissa on jopa kytkentöjä tyyliin päälle/pois
joka kymmenes minuutti. Esim biltema kauppaa sähköpääkeskuksen kiskoon
tulevaa laitetta aika halvalla.
Entäs, jos laittaisi sopivan kokoisen halogeenivalaisimen sarjaan, saisi
pienitehoisen säteilylämmittimen kattoon kaupanpäälle..
Kait termostaatin voisi pinta-asentaa jonnekin esim allaskaapin kulmaan tai
kaapin jalan taakse, silikonilla kiinni kaakeliin. Reagoi toki ilmankin
lämpötilaan, ellei päälle laita esim solukumieristettä. Siisti asennus voi
vaatia vähän pähkäilyä, samoin ehkä sähköturvallisuus, koska termostaatti
tuskin on tarkoitettu pintaan alttiiksi kolhuille..
Make
"Janne Kärki" <janne...@nokia.com> kirjoitti
viestissä:opWqd.31273$k4.6...@news1.nokia.com...
Tuo kuulostaa vielä ihan siedettävältä remontilta.
Mistä noita termareita kannattaisi katsella/kysellä.
Biltemassa näkyy olevan 79 euroa halvin malli.
http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?tuote=35979&sivu=35979.htm&ryhmaid=217&SID=249572753817564827883
Ari Laitinen
> Himmentimessä ei kuintenkaan synny dc-komponenttia kuten diodissa.
Muuntaja onneksi poistaa kaikki DC komponentit, joten ei hätää.
Vesa
> Ehkä paras, itse asiassa ainut vaihtoehto, on termostaatin käyttäminen:
> sähköturvallisesti ilman mitään " laittomia" ajastin- ja kytkinhässäköitä.
Mikä kellokytkimessä on huonoa, jos sillä saa riittävän tarkan säädön?
Katkoohan se termostaattikin lämmityskaapeleiden virtaa.
Minulla on autotallin lattialämmityksessä ongelma, termostaatti on lakannut
toimimasta. Nyt lämmitän laittamalla virran päälle ja pois säännöllisen
epäsäännöllisin välein. Olen ajatellut että kellokytkin hoitaisi saaman
helpommin, ellei sitten 70-luvun termostaatille löydy halpaa
uusiovastinetta. Termostaatin säädinaski on varaston puolella seinään
upotettuna, käyttökytkin olisi autotallissa joten siihen voisi suoraan
virittää kellon tai vaikkapa ilman lämpötilaa mittaavan termostaatin.
Lämmityskaapeleille on 3 x 16A sulakkeet.
Mikä sitten olisi halvin ratkaisu?
Tuomo Auer
Käytännössä pienellä dc-komponentilla ei ole väliä. Suurella sen sijaan on.
Tietysti lukuisissa yksittäistapauksissa tapauksissa toinen käyttäisi
käytettäisiin keskimäärin yhtä paljon molempia puolijaksoja, joten tilanne
periaatteessa tasapainottuisi. Mutta jos kuormassa on _hyvin_ paljon
dc-komponenttia, jakelumuuntajat kuormittuvat enemmän ja saattavat
kyllästyä.
Laitoin "finet.binaries"-ryhmään pari kuvaa otsikolla "Pari skooppikuvaa",
joissa 1500VA suojaerotusmuuntajan takana on 1200W hiustenkuivaaja
normaaliteholla ja puoliteholla. Puoliteho on toteutettu diodilla
leikkaamalla. Kuvissa on muuntajan ensiövirta, jossa huipun tasasuunnatussa
tapauksessa huomataan olevan noin nelinkertainen tavalliseen kuormaan
verrattuna. Puoliteholla muuntaja myös pitää perkuleenmoista meteliä.
TA
ask@kolumbus.fi ove
> "Pari skooppikuvaa", joissa 1500VA suojaerotusmuuntajan
> takana on 1200W hiustenkuivaaja normaaliteholla ja puoliteholla.
mää laiton finet.binaries -ryhmään viimeisen TUKES-tiedotteen
johon jokaisen tee-se-sähkö-itse-asentajankin kannattaa tutustua ...
ja varsinkin jos urakoi useinkin noita sähvöjä ... kuutamon valossa
ja paistaahan se aurinko risukasaankin ...
... miksei siis myös kuu sähköasennusputkiin
Pekka Miettinen
> mää laiton finet.binaries -ryhmään viimeisen TUKES-tiedotteen
Eikö olisi ollut helpompi laittaa linkki suoraan Tukesin sivuille?
http://www.tukes.fi/cgi-bin/ws_news/news.cfm?action=1&id=1599
T: Pekka
ask@kolumbus.fi ove
onks' noin ?
entä onko termostaattiset patteriventtiilit
pakollisia patterilämmityksessä ?
termari-pakko tai lämmitys-lakko
Juha Ruismaki
>
> > termostaatti on pakollinen lattialämmityksessä ...
>
> onks' noin ?
Sähkökaapelilla juu, vesikiertoisella ne on enemmän tai
vähemmän turhia.
Juha
ask@kolumbus.fi ove
> vähemmän turhia.
no mikäs' se on rangaistussanktio, jos ei ole viitsinyt asentaakaan
sitä "pakollista" termaria ?
kun mulla kiertää 20 m pitkä ja 200 W tehoinen sähkökaapeli edes-
takaisin - ja ihan täysin ilman mitään termaria - lämmittämässä ihan
jatkuvasti pesuhuoneen ja saunan lattioiden nurkkia (10W/m x 2)
jotteivat kosteus eikä home hyökkäisi ylös seinien alareunoihin
termari on tuossa aivan turha kapistus, kun lämmitysteho on niin
pieni, ettei lämmitystä klinkkereiden päältä edes havaitse, eikä ole
ollenkaan mielekästä, eikä mulla muutoinkaan mitään tarkoitusta
noiden kivilattioiden nurkkien kuivatuslämmitystehoa tuosta enää
pienentääkään, mutta
lämmityksen saan kyllä halutessani kytkettyä on/off-kytkimellä
päälle ja pois
olenko vaarallinen energia-rikollinen ? ... taas
Janne Kärki
"ove" <ove a...@kolumbus.fi> wrote in message
news:cp3iqu$ki8$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> no mikäs' se on rangaistussanktio, jos ei ole viitsinyt asentaakaan
> sitä "pakollista" termaria ?
Sähköasennuksissa, niin kuin kaikissa muissakin asennuksissa,
ei-asianmukaisen, laittomien asennuksin, sanktiot "realisoituvat"
käytännössä vain vika- tai onnettomuustilanteessa: mikäli talo sattuisi
palamaan, tulisi sähkötapaturma tai vst. vakuutustarkastaja tai joku muu
palosyiden selvittäjä lienee kiinnostunut kuka ja miten asennukset on tehty.
> termari on tuossa aivan turha kapistus, kun lämmitysteho on niin
> pieni, ettei lämmitystä klinkkereiden päältä edes havaitse, eikä ole
> ollenkaan mielekästä, eikä mulla muutoinkaan mitään tarkoitusta
> noiden kivilattioiden nurkkien kuivatuslämmitystehoa tuosta enää
> pienentääkään, mutta
> lämmityksen saan kyllä halutessani kytkettyä on/off-kytkimellä
> päälle ja pois
>
> olenko vaarallinen energia-rikollinen ? ... taas
>
Miksi laitoit on-off-kytkimen jos lattia ei kerran lämpene liikaa? Turha
kapistus sekin(kö)...ettet vaan sittenkin pikkuisen pelkää, että pitää saada
lämmitys (joskus?) pois päältä...?!? Esim. onko mielekästä ajaa yksin
hyvällä autolla 60 km/h suoralla kuivalla moottoritiellä vain siksi, että
rajoitukset niin kehottavat ajamaan? Määräykset on tehty sitä varten, että
varmistuttaisiin siitä, jotta käytettävä menetelmä toimisi yleispätevänä
ohjeena kaikissa tilanteissa. Tuskin voit suositella ohjetta/käytäntöäsi
kaikkiin asennuksiin: jos lattia ei lämpene liikaa, termostaatti on turha!?!
Asennuspaikkoja ja -tiloja on rajattomasti, ja jotta edes pieni tolkku
tulisi asennuksiin, vältyttäisiin kaiken maailman virittelijöiltä, ovat
määräykset ehdottomia. Nyt rangaistuksesi on moraalinen pahamieli määräysten
rikkomisesta: miksi edes vaivaudut kysymään jos asia ei sinua kiinnosta...
:-)
ask@kolumbus.fi ove
> lämmitys (joskus?) pois päältä...?!?
en minä mitään pelkää ... paitsi pollliisia
pois päältä sen lämmityksen voin kyllä haluta,
muttei se silti mitään säätöä eikä termaria tarvitse
ja jos se joskus sattuisi menemään oikariin, niin kyllä
1A ylikuormitussuoja-sulake silloin rapsahtaisi
niin ... ja siinä syöttöpiuhassahan on vielä se
märkätilalämmityksessä "ihan oikeesti pakollinen"
vikavirtasuojakin
Make
"Make" <make...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:tlJqd.1162$Tv6...@read3.inet.fi...
No nyt on "ajastin / jaksokytkin" asennettuna lattialämmityksen yhteyteen,
toimii hienosti ja tarkoituksen mukaisesti.
Lattia on lämmin ajastuksella, aamusuihkulle, iltasuihkulle ja sauna ajatkin
on kiva ajastaa tuohon .
Nyt ei tule sitten turhaan lämmiteltyä niinä aikoina kun sitä länpöä ei
siiihen lattiaan tarvitse.
Laitteessa oleva ohituskytkin mahdollistaa ajastuksen ohi päällekytkennän.
Esim. kun lapset tulevat lumisilla vaatteilla sisälle yms. napista päälle ja
pois kuten ennen vanhaan.
Kiitti neuvoista.
Make