Puurunko + kaakeliluja vs harkkoseinä
Tommi Tiilikainen
Kannattaako kosteiden tilojen (sauna + pesuhuone) väliseinät tehdä
muurattuna (esim harkolla) vai onko järkevää käyttää puurunkoa ja siihen
yhdistettynä kaakaliluja levyjä?
Onko tulevaisuudessa odotettavissa ongelmia mikäli jälkimmäiseen
vaihtoehtoon päätyy (tietty suuri vaikutus on huolella tehdyllä
vesieristyksellä)
Pesuhuoneen ulkoseinäelementeissä on valmiina paikallaan ek kipsilevyt,
joten jos tuohon puurunko+kaakeliluja vaihtoehtoon päätyy, niin tuon
elementtiseinän kipsilevyt pitänee vaihtaa niinikään kaakelilujalevy?
Käyttökokemuksiakin olisi kiva kuulla tuosta kaakelilujasta (miten kestänyt,
ongelmia etc)
Br,
-Tommi-
Rauno Kangas
viestissä news:8dT3d.25872$g4.4...@news2.nokia.com...
> Kannattaako kosteiden tilojen (sauna + pesuhuone) väliseinät tehdä
> muurattuna (esim harkolla) vai onko järkevää käyttää puurunkoa ja siihen
> yhdistettynä kaakaliluja levyjä?
Yleisin peruste levytettyjen kosteiden tilojen seinien käytölle on
kustannustaso ja työtekninen saatavuus. Levyseinät ovat puolta halvemmat
kuin NKH-muuraus ja kolmanneksen halvemmat kuin useimmat väliseinäharkoista
muuratut. Työtekninen saatavuus tarkoittaa sitä, että levyseinän tekee sama
timpuri kuin tekee muutkin väliseinät, mutta muurauksiin tarvitaan eri
muurari, ja jos kohteessa ei ole muuta muurattavaa samalla kertaa kuin
pesuhuone tai pahimmillaan suihkunurkkaus, niin keikka on varsin pieni.
> Onko tulevaisuudessa odotettavissa ongelmia mikäli jälkimmäiseen
> vaihtoehtoon päätyy (tietty suuri vaikutus on huolella tehdyllä
> vesieristyksellä)
Vesieristyksen pettäessä haittavaikutuksia on lähinnä kahdenlaisia:
homeitiöiden määrän lisääntyminen ilmassa ja rakenteiden lahoaminen. Home
kasvaa kiviseinässä lähestulkoon yhtä halukkaasti kuin kaakeliluja tai
kipsilevyseinässä, mutta kiviaineinen seinä ei lahoa. Siinäpä ne
pääasialliset erot.
> Pesuhuoneen ulkoseinäelementeissä on valmiina paikallaan ek kipsilevyt,
> joten jos tuohon puurunko+kaakeliluja vaihtoehtoon päätyy, niin tuon
> elementtiseinän kipsilevyt pitänee vaihtaa niinikään kaakelilujalevy?
Vara on viisautta eikä vahingon enne. Onhan laattaseiniä toki tehty myös
erikoiskovan kipsilevyn päälle - ilman itään fataalisia ongelmia.
> Käyttökokemuksiakin olisi kiva kuulla tuosta kaakelilujasta (miten
kestänyt,
> ongelmia etc)
Ystäväni, joka rakentaa näillä kulmilla varsin laadukkaiksi tunnustettuja
omakotitaloja pääasiassa avaimet käteen -periaatteella (merkiähän ei saa
mainita näin eikaupallisessa ympäristössä), on ryhtynyt rakentamaan
kosteiden tilojen seiniä Gyproc GRI:stä. Perusteluna hän kertoi sen olevan
"paljon helpompaa" työstettävää kuin Kaakeliluja (aiemmin hänkin muurasi
kaikki kosteiden tilojen seinät).
Jos sitävastoin kysely kohdistetaan perinteisille talopakettifirmoille, niin
vastaus saattaa olla muurattuja seiniä suosivampi, mutta sitä kantaa
arvioitaessa täytyy muistaa, että alunperin muuratut seinät
talopakettitoimituksissa yleistyivät salamannopeasti, kun niillä on
sellainen ominaisuus: niitä voidaan perustella kosteustekniikalla JA NIIDEN
AVULLA TALOPAKETIN HINTA SAADAAN NÄYTTÄMÄÄN taas hitusen edulisemmalta.
Olen siis jokseenkin varma, että levytettävät kosteiden tilojen seinät
(Kaakeliluja ja Gyproc GRI) "tulevat takaisin" tämän talven aikana
rakennusliikesektorilla ja moniin sellaisiin talopaketteihin, joissa
väliseinät asennetaan. Perustalopakettitoimittajien (väliseinät ei
asennettuna) keskuudessa jatkuu kosteusvaurioilla pelotteleminen ja
tiiliseinien käyttö kosteissa tiloissa niin kauan kuin he uskovat
asiakkaiden olevan asiassa "ymmärtämättömiä".
Muistakaa, että pappejakin on kahdenlaisia: leipäpappeja ja oikeita :-)
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Jouni K
news:8dT3d.25872$g4.4...@news2.nokia.com...
> Pesuhuoneen ulkoseinäelementeissä on valmiina paikallaan ek kipsilevyt,
> joten jos tuohon puurunko+kaakeliluja vaihtoehtoon päätyy, niin tuon
> elementtiseinän kipsilevyt pitänee vaihtaa niinikään kaakelilujalevy?
Jos ulkoseinäelementissä kipsilevyn takana on höyrynsulkumuovi niin se
ainakin kai pitäisi jotenkin saada pois, ettei kipsilevy jää muovin ja
vesieristeen väliin. Jos seinän joutuu avaamaan muovin poistamiseksi niin
kipsilevyn vaihtaminen kaakelilujaan voisi olla hyvä ratkaisu.
Jos höyrynsulkumuovia ei ole niin pelkkä vesieristyskin riitttänee, ainakin
jos seinäelementti on tarpeeksi tiheään koolattu.
ask@kolumbus.fi ove
> (miten kestänyt, ongelmia etc)
2-kertainen ek-kipsi on paljon parempi märkätilan laattojen alle
kuin kaakeliluja, joka on mielestäni aivan ylimainostettu
koska
kaakeliluja - vaikka muuten hyvä? onkin - venyy ja paukkuu
niin p:run paljon, ettei sitä kannata lainkaan käyttää
ja vesieriste repeää ja kaakelit halkeilee luja-levyyjen liitoksesta
ei enää ikinä kaakelilujaa ... ei mihinkään
Panu Peltonen
>
> Kannattaako kosteiden tilojen (sauna + pesuhuone) väliseinät tehdä
> muurattuna (esim harkolla) vai onko järkevää käyttää puurunkoa ja siihen
> yhdistettynä kaakaliluja levyjä?
Mielestäni on ihan yks lysti, mitä käyttää, kunhan laatat pysyvät
kiinni. Minä laittaisin puurungon ja kipsilevyn. Kaakelilujaa voi
käyttää silloin, kun haluaa päästä vesieristyksen teossa vähän
helpommalla ja lompakko on niin täynnä että se vaatii keventämistä.
Harkkoseinä on hidas tehdä tasoituksineen jne.
Vesieristeen takana oleva seinä ei saa kastua, oli se sitten harkko-
tai puurunkoinen. Toisaalta, minkälaisessa seinässä kosteusvaurio
näkyy nopeimmin? Muuratussa, kaakelilujalla levytetyssä vai
kipsilevyseinässä? Mielestäni paras seinä olisi sellainen, että laatat
putoaisivat seinältä mahdollisimman nopeasti, kun vesieriste pettää.
Ei tulisi niin suuria lisävahinkoja.
Antti Heinanen
: muurattuna (esim harkolla) vai onko järkevää käyttää puurunkoa ja siihen
: yhdistettynä kaakaliluja levyjä?
Itse tekisin harkoista, väliseinäpontilla tulee suht hyvää pintaa (kun
suoraan muuraa) ettei tartte paljoa tasoitella ennen vesieristettä. Tosin
eipä kipsilevyssäkään mitään vikaa ole. Kaakelilijaa en laittaisi,
ensinnäkin kun se on suht. uusi tuote, eikä kokemuksia ole kovin paljoa
ja toiseksi se näyttää olevan turkasen kallista. Kipsilevyn vesieristää
moneen kertaan kaakelilujan hinnalla ja jotenkin vesieristeesen luotan
enemmän kuin Kaakelilujaan, jota pitää kuitenkin paikkailla saumojen
ja ruuvien kohdalta nauhoilla jne.
Niin, harkoista tekisin siksi että se ei lahoa kuten puurunko, vaikka
kumpikaan tietty ei saa kastua. Mutta jos niin sattuu käymään niin
harkkoseinän kohdalla riittää kuivatus kun puurunko pitää tehdä yleensä
uusiksi.
-Antti
Kallu
> Yleisin peruste levytettyjen kosteiden tilojen seinien käytölle on
> kustannustaso ja työtekninen saatavuus. Levyseinät ovat puolta halvemmat
> kuin NKH-muuraus ja kolmanneksen halvemmat kuin useimmat väliseinäharkoista
> muuratut. Työtekninen saatavuus tarkoittaa sitä, että levyseinän tekee sama
> timpuri kuin tekee muutkin väliseinät, mutta muurauksiin tarvitaan eri
> muurari, ja jos kohteessa ei ole muuta muurattavaa samalla kertaa kuin
> pesuhuone tai pahimmillaan suihkunurkkaus, niin keikka on varsin pieni.
Eipä mätäne, ei Gyproc eikä Kaakeliluja. Mutta homeongelmaa voi silti
tulla. Ainakin jos levyt lätkäistään puurungon päälle. Vedellä kun
tunnetusti on notkeat niskat, se kyllä jostakin pääsee seinän
sisään. Kun on laatoitus seinän päällä, vesi ei pääse mistään
ulos. Jos välttämättä haluat levyseinät, laita edes peltirangalle.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
Petteri Soikkonen
news:cipnsi$9j7$1...@huuhaa.menet.fi...
> ulos. Jos välttämättä haluat levyseinät, laita edes peltirangalle.
Tai kannattaisiko laittaa yksi kerros (20cm) kiveä (esim kahi) alle. Sen
osannee timpurikin muurata. Pystyykö tuollaisen yhden kivikerroksen päälle
laittamaan levyseinän? Onko muita ongelmia odotettavissa?
Petteri
Petteri Soikkonen
news:8dT3d.25872$g4.4...@news2.nokia.com...
> Pesuhuoneen ulkoseinäelementeissä on valmiina paikallaan ek kipsilevyt,
> joten jos tuohon puurunko+kaakeliluja vaihtoehtoon päätyy, niin tuon
> elementtiseinän kipsilevyt pitänee vaihtaa niinikään kaakelilujalevy?
Ainakin kiviseinäisessä rakenteessa ulkoseinän ja pesuhuoneen kiviseinän
väliin pitää jättään noin 3cm:n rako, ja jos ulkoseinässä on kipsilevy, se
lienee parempi ottaa pois, jolloin siinä on vain muovi (villaa vasten)
toisella puolella sitä ilmarakoa. Näin siksi, että sinne kiviseinän taakse
pääse jostain (mahdollisesti) kosteutta, jolloin se pääsee tuulettumaan pois
eikä kastele mitään, esim. kipsilevyä. Kosteus tuulettuu pois siten, että
pesuhuoneen alaslaskun osalle tehdään poistoilmaputkiin reikiä, jotka imevät
ilman alaslaskun alueelta ja sieltä 3cm raosta. Lisäksi kiviseiniin (sinne
3cm väliin) pitää laittaa reikä lähelle lattiaa, jotta ilman poisto
onnistuu. En jaksa/ehdi panostaa nyt asian selittämiseen, asiaa on käsitelty
joskus tällä palstalla, yritä löytää googlella.
Sinuna laittaisin kiviseinät, huolimatta mitä Rauno tai hänen kaverinsa
kirjoittaa tai tekee. Kannattaako ottaa sitä riskiä, että pesuhuoneen seinät
lahoaa tai mätänee? Talot kait kuitenkin edelleen rakennetaan noin
viideksikymmeneksi vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi. Onhan se varmistuksen
varmistuksen varmistusta (vesieristyksen, lattialämmityksen ja tehokkaan
poiston lisäksi), mutta ei ne kiviseinät _niin_ kalliita ole (näinä aikoina,
kun vastaavalle työnjohtajallekin pitää maksaa kuukauden palkka kolmesta -
neljästä työmaakäynnistä ja puhelinneuvonnasta).
Ellet sitten myy taloa kahden vuoden päästä pois... (tai olet grynderi,
kuten Raunon kaveri). Siinä tapauksessa kannattaa rakentaa halvimmalla
hyväksyttävällä tavalla, mutta älä unohda panostaa näkyviin asioihin, kuten
pintoihin. Saatan kuulostaa kyyniseltä ja sitähän minä olen.
Itse laitoin kiviseinät ja laittaisin seuraavaan taloonkin, jos sellaisen
joskus rakentaisin.
Petteri
Toni Arte
Esim. Jukka-talon ohjeissa vuodelta 1999 oli tuollainen ohje. Eli esim.
saunan seinä alkaa puurunkoisena yhden harkon päältä. Niissä
detaljikuvissa pesuhuone oli kuitenkin ympäriinsä kokonaan harkoista
muurattu.
Itse tein varman päälle eli koko pesuhuone on ympäriinsä harkkoa,
ulkoseinän puolella jätin kipsit seinään ja tuuletusrakoa vajaa 5cm.
Sauna on myös ulkoseinällä, siihen en laittanut sitten enää harkkoa
ulkoseinää vasten, vaihdettiin vaan kipsilevyt master-levyksi (sama kuin
kaakeliluja mutta ilman vesieritettä) ja otettiin höyrynsulku siltä
kohtaa pois.
Vieläkin kismittää se kahi-harkkojen muuraus, kaveri vasta jälkikäteen
kehui miten helppoa HB-priiman muuraus on.
--
Toni
Petri Majava
news:OA84d.25933$g4.4...@news2.nokia.com...
>
> Vieläkin kismittää se kahi-harkkojen muuraus, kaveri vasta jälkikäteen
> kehui miten helppoa HB-priiman muuraus on.
Kertoiko kaverisi samalla miten vittumaista piimasta tehtyihin seiniin on
saada mitään kiinni? ;-)
t. Petu
Ps) juu, meillä kaikki kosteiden tilojen seinät kahista.
Petri Soini
> Itse laitoin kiviseinät ja laittaisin seuraavaan taloonkin, jos sellaisen
> joskus rakentaisin.
>
lecaharkoista (kantava seinä 100, muut 75),
ja oli ainakin materiaalikuluiltaan halpa ratkaisu, (teetettynä voi
olla pontattuja harkkoja kallimpikin).
Yksi pointti vielä harkkoseinän puolesta:
Jos joskus vaihdat laatoituksen, etkä halua vanhan päälle laatoittaa,
kiviseinästä laatoitus on helpohko piikata pois, sensijaan levyseinä pitää
levyttää uusiksi, koska ainakaan kipsilevy ei piikkausta kestä.
Pete
moon1
tulee hyvä ja nopeasti. Meillä rakennesuunnittelija oli piirtänyt saunan
sekä pesuhuoneen (jotka ovat ulkoseinällä) ilman kiveä eli olisi pitänyt
jättää levylle jota en tehnyt vaan muurasimme ympäriinsä tiilestä,
ratkaisuuni olen hyvin tyytyväinen sillä varmistin sen mahdollisen tulevan
kosteusongelman. Saunan ja PH:n kiviseinähän pienensi ulkoseinällä
ko.tilojen pinta-alaa sekä myöskin kuutiotilavuutta mutta tuo kahin paksuus
joka vie kyllä aika vähän sitä (oliko se paksuus 85 mm + ilmarako 3 cm).
Olen muutamassa paikassa nähnyt kun oli vedetty sieltä 3 cm ilmaraosta
tuuletusputki ulkoseinän läpi, itse en vielä ole sitä tehnyt mutta
harkinnassa on.
moon1
"Tommi Tiilikainen" <tommi.ti...@REMOVETHIS.vega.fi> wrote in message
news:8dT3d.25872$g4.4...@news2.nokia.com...
Petri Kärhä
"moon1" <mo...@jippii.fi> wrote in message
news:cirb0i$21a$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Olen muutamassa paikassa nähnyt kun oli vedetty sieltä 3 cm ilmaraosta
> tuuletusputki ulkoseinän läpi, itse en vielä ole sitä tehnyt mutta
> harkinnassa on.
Ei kuulosta kyllä kovin järkevältä. Jos sun ilmastointi toimii niin, että
sieltä putkesta todella tulee ilmaa, niin se kylppärin kiviseinä menee
talvella jääkylmäksi. Kylmä seinä kylppärissä on aika kelju. Ja sinne
takapuolelle se voi alkaa kondensoimaan. Jos sulla on koneellinen tulo ja
poisto, niin tuo reikä sotkee ilmastoinnin tasapainon. Tämän voi tietty
korjata, kun tiivistää sen raon niin ettei se ilmatila ole yhteydessä
huonetilaan, mutta eipä sen venttiilin kautta sitten kyllä ilmakaan vaihdu.
Pete
JanisPetke
> "Toni Arte" <Toni...@nospam.nokia.com> wrote in message
> news:OA84d.25933$g4.4...@news2.nokia.com...
>>
>> Vieläkin kismittää se kahi-harkkojen muuraus, kaveri vasta jälkikäteen
>> kehui miten helppoa HB-priiman muuraus on.
>
> Kertoiko kaverisi samalla miten vittumaista piimasta tehtyihin seiniin on
> saada mitään kiinni? ;-)
öö... Kui? Kyllä meillä kamat menee Primaseinään ihan kiltisti...
Jouni K
> tulee hyvä ja nopeasti. Meillä rakennesuunnittelija oli piirtänyt saunan
> sekä pesuhuoneen (jotka ovat ulkoseinällä) ilman kiveä eli olisi pitänyt
> jättää levylle jota en tehnyt vaan muurasimme ympäriinsä tiilestä,
> ratkaisuuni olen hyvin tyytyväinen sillä varmistin sen mahdollisen tulevan
> kosteusongelman. Saunan ja PH:n kiviseinähän pienensi ulkoseinällä
> ko.tilojen pinta-alaa sekä myöskin kuutiotilavuutta mutta tuo kahin
paksuus
> joka vie kyllä aika vähän sitä (oliko se paksuus 85 mm + ilmarako 3 cm).
> Olen muutamassa paikassa nähnyt kun oli vedetty sieltä 3 cm ilmaraosta
> tuuletusputki ulkoseinän läpi, itse en vielä ole sitä tehnyt mutta
> harkinnassa on.
>
> moon1
Mikäpä loppujen lopuksi on kipsilevy- ja muuratun seinän ero kosteuden
suhteen jos molemmat homehtuu yhtä hyvin tai huonosti kun kosteuseristeet
pettää? Tuuletuksen voi järjestää yhtä hyvin kumpaankin seinärakenteeseen.
Muurattu seinä on tietysti jämäkämmän tuntuinen eikä menetä lujuuttaan
märkänä. Mutta jos seinä on niin märkä että kipsilevy lupsahtaa niin sitten
voi olla parempikin että laatat putoaa.
Petri Hautaniemi
<taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote:
...
>
> Vesieristyksen pettäessä haittavaikutuksia on lähinnä kahdenlaisia:
> homeitiöiden määrän lisääntyminen ilmassa ja rakenteiden lahoaminen. Home
> kasvaa kiviseinässä lähestulkoon yhtä halukkaasti kuin kaakeliluja tai
> kipsilevyseinässä, mutta kiviaineinen seinä ei lahoa. Siinäpä ne
> pääasialliset erot.
Jos ja kun kosteus pääsee vesieristeen läpi ja seinä homehtuu, miten se
korjataan?
Homehtunut kipsilevyseinä puretaan ja viedään pois ja rakennetaan
uudelleen. Aika helpon ja selkeän kuulosta hommaa.
Entä kiviseinä? Jos se on homeessa, raaputetaanko home pois vai puretaanko
sekin? Vai peitetäänkö home uudella vesieristeellä? Purkaminen kova homma,
ei houkuta. Mutta ei kai sitä voi peittääkään, ainakaan jos omaa seinää
korjaa. Antä se homeen pois raaputtaminen? Ja sitten tasoitetta. Kuinka
syvälle home menee? Raaputetaan puolet kahista tms pois ja tasoitetaan?
Tuntuisi tuo korjattavuus puoltavan kipsilevyseinää. Vai menikö jokin
ajatuksessa pieleen?
T:Pete, samaa asiaa pohtiva
Petri Majava
news:pan.2004.09.22....@mail.it...
>
> öö... Kui? Kyllä meillä kamat menee Primaseinään ihan kiltisti...
Tottakai ne kiinni menee, niiden pysyminen seinällä on sitten eri juttu...
siinä ei pysy mikään kiinni jos ei vala niitä priiman onteloita tukkoon
betonilla halutusta kohdasta. Esimerkkinä nyt vaikka lavuaari, oven karmit,
seinälle tulevat kaapit...
t. Petu
Rauno Kangas
news:cirhns$8h7$1...@epityr.hut.fi...
> > Olen muutamassa paikassa nähnyt kun oli vedetty sieltä 3 cm ilmaraosta
> > tuuletusputki ulkoseinän läpi, itse en vielä ole sitä tehnyt mutta
> > harkinnassa on.
>
> Ei kuulosta kyllä kovin järkevältä. Jos sun ilmastointi toimii niin, että
> sieltä putkesta todella tulee ilmaa, niin se kylppärin kiviseinä menee
Pete puhuu taas asiaa. Yleensä tuo ratkaistaan siten, että sinne rakoon
synnytetään alipaine esimerkiksi pesuhuoneen poistoilmakanavaan yläphjan
alaslaskutilaan tehtävällä "aukolla" ja korvausilma sinne muurauksen ja
ulkoseinän väliin otetaan seinän alaosasta - ympärillä olevista kuivemmista
tiloista (takkahuone, ehkä kodinhoitohuone), jolloi korvausilma ei ole
kylmää talvellakaan mutta kuivempaa kuin pesuhuoneen ilma.
Jukka
kirjoitti seuraavaa:
>
> > Itse laitoin kiviseinät ja laittaisin seuraavaan taloonkin, jos sellaisen
> > joskus rakentaisin.
> >
> Minulta myös ääni kiviseinän puolesta. Itse tein 75mm ja 100mm
> lecaharkoista (kantava seinä 100, muut 75),
Puurunko, lastulevy ja siihen päälle vesieristys - ei tule
piilevää vesivahinkoa, jos (=kun) vesieristys jonakin
päivänä laattojen alta pettää.
No, tuosta vanhemman mestarin neuvomasta nerokkaan toden-
peräisestä opista huolimatta on meillä saunatilat ja kaikki
välineinät, jotka saunatilojen seinistä muualle päin lähtevät,
muurattu normaalikokoisella tiilellä, punaista puhtaaksi
ja kahia.
Kakkosvessa on puurungolla ja päällä EK-kipsi, jonka päällä
vesieristys.
--
Jukka
Petteri Soikkonen
news:opsep28e...@nntp.lut.fi...
> Entä kiviseinä? Jos se on homeessa, raaputetaanko home pois vai puretaanko
> sekin? Vai peitetäänkö home uudella vesieristeellä? Purkaminen kova homma,
> ei houkuta. Mutta ei kai sitä voi peittääkään, ainakaan jos omaa seinää
> korjaa. Antä se homeen pois raaputtaminen? Ja sitten tasoitetta. Kuinka
> syvälle home menee? Raaputetaan puolet kahista tms pois ja tasoitetaan?
Luulen, mutta en tiedä, että home ei elä siellä kahin, hb-priiman, harkon
tai tiilen sisällä, vaikka kosteutta/vettä olisi. Jotain siltä puuttuu,
happea tai syötävää. Kahihan imee hyvin vettä, pitäisiköhän se upottaa
johonkin homeenestoaineeseen ennen muurausta ;)
>
> Tuntuisi tuo korjattavuus puoltavan kipsilevyseinää. Vai menikö jokin
> ajatuksessa pieleen?
Meni, mutta en tiedä mikä ;) Mutta kyllähän logiikkaa tekstissäsi oli,
puurunkoinen kipsilevyseinä on helpompi purkaa kuin esim. kahi.
Voi voi, olisiko sittenkin niin, että ruotsalaiset ovat meitä tässä(kin)
asiassa fiksumpia, käyttäessään lastulevyseinää kosteiden tilojen seinissä
(eikös se sitä ole)? Perustukset he ainakin osaavat tehdä meitä suomalaisia
paljon halvemalla, mitä sinne suotta kallista styroksia laittamaan.
Petteri
Pekka Taipale
> Luulen, mutta en tiedä, että home ei elä siellä kahin, hb-priiman, harkon
> tai tiilen sisällä, vaikka kosteutta/vettä olisi. Jotain siltä puuttuu,
> happea tai syötävää.
No harkko ei hajoa homeesta; homeitiöitä on aina joka paikassa, ja
ongelma homeesta tulee vasta sitten kun se saa sekä ravintoa että
kosteutta. Harkosta (epäorgaaninen aine) puuttuu tuo ravintopuoli,
vaikka kosteutta olisikin.
--
Pekka Taipale
p...@iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Petri Kärhä
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:cirmj0$nkr$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Pete puhuu taas asiaa. Yleensä tuo ratkaistaan siten, että sinne rakoon
> synnytetään alipaine esimerkiksi pesuhuoneen poistoilmakanavaan yläphjan
> alaslaskutilaan tehtävällä "aukolla" ja korvausilma sinne muurauksen ja
Meillä on vastaavan seinän toisen raon puolella olkkari ja toisella
kodinhoitohuone. Tämän saa hienosti tuuletettua. Porasin olkkariin tulevaan
listaan alapäähän kolme reikää. Reiät jäivät kirjahyllyn taakse, joten ei
näy mihinkään. Kodinhoitohuoneen puolelle tuli nurkkaan allaskaappi ja
lavuaari. Asensin kaapin hieman irti ulkoseinästä, jotta väliin saa
käsisuihkun putken. Näin ollen kaapin taakse jäi oikein komea allaskaapin
korkuinen aukko siihen välitilaan. Kodinhoitohuoneessa on alipaine
verrattuna olohuoneeseen, joten väli tuulettuu hitaasti lämpimällä
huoneilmalla. (Ulkoseinässä on kipsilevy ja höyrysulku paikallaan, joten ei
pitäisi tulla kondenssiongelmia). Jälkikäteen huomasin, että rakoihin
asennetut listat kutistuivat kuivuessaan, jonka seurauksena niihin aukesi
parin millin raot, mistä sitten havaitsin että oikeastaan tuli ne reiät
porattua ihan turhaan. Kyllä tuo rako olisi tuulettunut muutenkin.
Pete
mika
> Tervehdys arvon rakentajaraati!
>
> Kannattaako kosteiden tilojen (sauna + pesuhuone) väliseinät tehdä
> muurattuna (esim harkolla) vai onko järkevää käyttää puurunkoa ja siihen
> yhdistettynä kaakaliluja levyjä?
>
> Onko tulevaisuudessa odotettavissa ongelmia mikäli jälkimmäiseen
> vaihtoehtoon päätyy (tietty suuri vaikutus on huolella tehdyllä
> vesieristyksellä)
Meillä oli -76 tehdyssä elintasosiivessä puurunko ja sen päällä vaneri.
Mitään vesieristeitä seinässä ei ollut, vaan laatat oli lätkitty suoraan
vanerin päälle. Miltei jokainen laatta oli irti, ne ropisivat seinä
kerrallaan alas kun muutaman irrotti.
Vaneri oli suihkunurkan ympärillä 10 senttiä lattianrajasta ylöspäin
mustunutta ja hieman pehminnyttä, mutta siitä ylöspäin aivan
moitteetonta. Muutama musta pilkku löytyi suihkusuuttimen telineen takaa.
Helkkarinmoinen homma on ollut vanerien irrottamisessa, ne kun on
mätkitty kampanauloilla paikoilleen.
Tällainen rakenne oli kestänyt kohtuullisesti arviolta viitisentoista
vuotta. Näillä opeilla suosittelen kaikkiin kosteisiin tiloihin tukevaa
faneeria ja kosteussulkua vain 20 senttiä lattianrajasta ylöspäin ;)
No, olihan se alajuoksu yhdeltä seinältä täysin laho, ja toisen puolen
seinäkin vähän pehmennyt alareunasta...
Tilalle tulee kaakelilujaa, se on tuskin huonompi ratkaisu kuin
entinenkään.
mika
Ari H
> Helkkarinmoinen homma on ollut vanerien irrottamisessa, ne kun on
> mätkitty kampanauloilla paikoilleen.
Juu, tulin itse tässä vakuuttuneeksi siitä että kampanaulat ovat
helvetillinen valinta missä tahansa missä puuta liitetään puuhun.
Purkaa se kuitenkin joskus pitää, ja siinä vaiheessa jos edes
alusta, saati sitten se kiinnitettävä kappale, pitäisi säilyttää
siistinä, niin ei ole enää kivaa.
(Tämä vuodatus johtuu siitä että hiljan irrottelin karmeihin
kampanaulattuja ovilistoja maalausta varten... Menevät muuten
takaisin paikalleen ruuveilla...)
--
-
Jouni Saari
"Pekka Taipale" <p...@iki.fi> kirjoitti viestissä:n8usm9a...@pcuf.fi...
>
> No harkko ei hajoa homeesta; homeitiöitä on aina joka paikassa, ja
> ongelma homeesta tulee vasta sitten kun se saa sekä ravintoa että
> kosteutta. Harkosta (epäorgaaninen aine) puuttuu tuo ravintopuoli,
> vaikka kosteutta olisikin.
Kaiken lisäksi lievästi kostean betonin tai kalkkikiven pH on niin korkea,
että homeella ei ole erityisen mukavat oltavat. Kipsi on taas vähän
maukkaampaa homeelle, kaikenlisäksi kipsi ei kestä vettä edes kemiallisesti,
vaan se liukenee mössöksi. Kipsikään ei ole homeen ravintoa, mutta se pahvi
siinä pinnassa kelpaa hyvin homeelle.
Kipsin etuna on se, että jos vesieriteet vuotaa kunnolla, vika tulee esille
pian. Kaakeliluja ei taida kärsiä, vaikka se kastuisi toisen vesieristeen
pettämisen takia., vasta kun vesi pääsee levyn toiselle puolelle, alkaa
ongelmat. (Siis kun se pääsee..)
Minä tekisin ainakin alaosat seinistä Kahista tai betonista muodossa tai
toisessa ja sen yli vesieriste. Jos vähän vuotaa tai kondensoi löylyjä, on
ainakin rajattu vaurioalue.. (Saunan ja kylppärin välinen seinä on se
hankalin paikka.)
ask@kolumbus.fi ove
> ei kestä vettä edes kemiallisesti, vaan se liukenee mössöksi.
> Kipsikään ei ole homeen ravintoa, mutta se pahvi siinä pinnassa
> kelpaa hyvin homeelle.
kipsi kestää vettä yhtä hyvin kuin henkilöauton pelti törmäyksen.
molemmissa tapauksissa kannattaa toimia niin ettei vahinkoa satu.
hyvin harva käyttää liikenteessäkään hyökkäysvaunua ... ellei nyt
isoja Volvoja lasketa ...
Jukkak
Tulipa sitten tämäkin juttu ajankohtaiseksi, kun rakennesuunnittelija
ehdotti tällaista kylppärin seinää.
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:cip2p7$cvp$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Yleisin peruste levytettyjen kosteiden tilojen seinien käytölle on
> kustannustaso ja työtekninen saatavuus.
Tai sitten tilansäästö kun esim. puurakenteinen ulkoseinä halutaan pitää
mahdollisimman ohuena. Meillä rakennesuunnittelija ehdotteli ensin muurattua
sisäseinää kylppärin ulkoseinälle. Valitin sitten että kun siitä seinästä
tulee niin paksu ja syö lattiapinta-alaa se muuraus, niin kaveri heitti
tämän lujalevyn peliin. Osui ja uppos kutakuinkin heti, kun kipsilevystä en
tykkää ja suunnitelija vähän karsasti esim. vaneria.
> muuratut. Työtekninen saatavuus tarkoittaa sitä, että levyseinän tekee
sama
> timpuri kuin tekee muutkin väliseinät, mutta muurauksiin tarvitaan eri
> muurari, ja jos kohteessa ei ole muuta muurattavaa samalla kertaa kuin
> pesuhuone tai pahimmillaan suihkunurkkaus, niin keikka on varsin pieni.
Sisätilojen puoleiset väliseinät ajateltiin muurattaviksi, mutta tämän
perusteella voi olla kallistutaan sielläkin Kaakelilujan puoleen.
Välttämättä en halua kiviseiniä muihin tiloihin joten nuo pitäis peittää
kuitenkin paneelilla tms. ja onhan se rankaseinä helpompi joskus
muuttaa/purkaa jos tarvetta tulee.
Toisaalla keskustelussa joku kehui Kaakelilujaa kalliiksi, mutta ei kai nyt
yhden kylppärin levyihin saa kovin hirveitä uppoamaan. Ove taas kehui, että
kaakeliluja venyy ja paukkuu ja laatat ei pysy seinässä. Onko väitteelle
tukea? Tosin voishan siihen pintaa laittaa jotain viriilimpää kuin kaakelit,
vaikka jotain paneelia tms.
> Olen siis jokseenkin varma, että levytettävät kosteiden tilojen seinät
> (Kaakeliluja ja Gyproc GRI) "tulevat takaisin" tämän talven aikana
> rakennusliikesektorilla ja moniin sellaisiin talopaketteihin, joissa
Itse asiassa tämä minunkin rakennesuunnittelija kovasti hämmästeli lujalevyn
kehnoa suosiota nykyrakentamisessa.
JukkaK
Higgins
> Toisaalla keskustelussa joku kehui Kaakelilujaa kalliiksi, mutta ei kai nyt
> yhden kylppärin levyihin saa kovin hirveitä uppoamaan.
1 levy 41.50 Eur normaalihinta( K- 75, Vantaa), ei siis kallis ???
> Ove taas kehui, että
> kaakeliluja venyy ja paukkuu ja laatat ei pysy seinässä. Onko väitteelle
> tukea? Tosin voishan siihen pintaa laittaa jotain viriilimpää kuin kaakelit,
> vaikka jotain paneelia tms.
>
Jämäkämpää kuin kipsilevy, vaikka onkin vain 8 mm- paksua.
>
>>Olen siis jokseenkin varma, että levytettävät kosteiden tilojen seinät
>>(Kaakeliluja ja Gyproc GRI) "tulevat takaisin" tämän talven aikana
>>rakennusliikesektorilla
Vesieristys tarttuu erittäin vähäisen kokemukseni mukaan paremmin kiinni
levypintaan kuin esim. tasoitettuun Kahipintaan ( Seinien kaakeloinnissa
tarvittavien alaohjauspuiden kiinnitysruuvit/ naulat irroittavat Kahista
vesieristyspinnoitetta laattoina) . Onko se sitten vesieristeen
(Kiilto) vai Kahin vika, en ota kantaa.
Terv. Higgins
T Soukko
> Vesieristys tarttuu erittäin vähäisen kokemukseni mukaan paremmin kiinni
> levypintaan kuin esim. tasoitettuun Kahipintaan ( Seinien kaakeloinnissa
> tarvittavien alaohjauspuiden kiinnitysruuvit/ naulat irroittavat Kahista
> vesieristyspinnoitetta laattoina) .
Ei kai valmiiseen vesieristeeseen enää reikiä pidä tehdä. Alaohjauspuun
saa kyllä muullakin tavalla pysymään paikoillaan (itse tuin sen lattiaan).
t.Tero
Higgins
> Ei kai valmiiseen vesieristeeseen enää reikiä pidä tehdä. Alaohjauspuun
> saa kyllä muullakin tavalla pysymään paikoillaan (itse tuin sen lattiaan).
Voihan ne tietysti tukea, mutta ne tukipuut ovat tiellä!! en kyllä näe
niitä reikiä suureksi ongelmaksi, koska se alimmainen rivihän
laatoitetaan ja vesieristetään lattian kanssa myöhemmin.
Tärkeämpäähän on se, että miten myöhemmin kaakelin läpi poratut reiät
pitävät vettä! Kahissa on erittäin kosteutta imevä tiili, ja erittäin
ohut herkästi irtoava kova vesieristyskalvo vierekkäin. Ei herätä
luottamusta!! Olisiko sittenkin pitänyt valita joku pehmeämpänä ja/ tai
pintaan kiinnittyvänä pysyvä vaihtoehto, esim bituminen?
Higgins
ask@kolumbus.fi ove
nyt
> yhden kylppärin levyihin saa kovin hirveitä uppoamaan. Ove taas kehui,
> että kaakeliluja venyy ja paukkuu ja laatat ei pysy seinässä. Onko
väitteelle
> tukea? Tosin voishan siihen pintaa laittaa jotain viriilimpää kuin
kaakelit,
> vaikka jotain paneelia tms.
kyllä ne kaakelit kaakelilujassa hyvin pysyvät ... se on vain
se levyjen sauma, josta kohdin ne irtoovat ... tahi halkeevat
ja korvikkeeksi jokin puupaneeliko muka suihkuhuoneen seinään ?
... oot'sä ihan pimee ? se puulla paneloitu huone on : SAUNA
> > Olen siis jokseenkin varma, että levytettävät kosteiden tilojen seinät
> > (Kaakeliluja ja Gyproc GRI) "tulevat takaisin" tämän talven aikana
> > rakennusliikesektorilla ja moniin sellaisiin talopaketteihin, joissa
>
> Itse asiassa tämä minunkin rakennesuunnittelija kovasti hämmästeli
> lujalevyn kehnoa suosiota nykyrakentamisessa.
kipsilevy lienee valtaamassa takaisin märkätilaseinämarkkinat; onhan se toki
voimalaitosten kierrätysjätettä; ja tutkitustikin myös kosteusturvallinen
tuote:
http://www.knauf.fi/tiedostot/kph%2Epdf
JukkaK
"ove" <ove a...@kolumbus.fi> wrote in message
news:cjv481$i0c$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> ja korvikkeeksi jokin puupaneeliko muka suihkuhuoneen seinään ?
puhuin kylpyhuoneen seinästä, enkä suihkuhuoneen seinästä :-) Suihku sattuu
olemaan kylpyhuoneen toisessa nurkassa, joten ei kait ole mitään estettä
pinnoitta esim. vastakkaisia seiniä paneelilla, sinne kun saa oikein
urakalla yrittää jos haluaa roiskevettä saada seinälle, ei taida edes
suihkun paine riittää sinne asti. Jos taas katsotaan "globaalisti", niin
saattaa jopa löytyä enemmän puupintaisia kylppäreitä kuin laattapintaisia.
Vanhat saunatkinhan on täysin puuseinäisiä ja vesirasite ämpäreiden ja
punkkien kanssa tolskatessa vähintään rajatun suihkunurkkauksen luokkaa.
> ... oot'sä ihan pimee ? se puulla paneloitu huone on : SAUNA
niin on...siellä pihan perällä ;-)
Englannin kielessä muuten on kylpyhuone aivan eri asia kuin meillä ja voi
olla jopa puu tai kokolattiamatolla pinnoitettu, ja täkäläisen mallin
kylpyhuone on itse asiassa wetroom eli märkähuone.
JukkaK
ask@kolumbus.fi ove
puupaneeli kylpyhuoneen seinässä on ... TÄYSIN P:RSEESTÄ
olen itse purkanut (jo mustuneen ja homehtuneen) sellaisen
ja laatoittanut kaikki seinät ... uuteen, asialliseen kuosiin
enkä voi kenellekään panelointia suositella, enkä enää IKINÄ
itse ostaisi sellaista taloa uudelleen ...
paitsi tietenkin jos vaadin myyjältä suuret korvaukset tuollaisen
(piilo)vikaantuneen kylppärin täydellisestä saneerauksesta
sarjastamme "sutta ja sekundaa": puupaneelit kylppärissä
JukkaK
"Higgins" <hig...@nic.fi> wrote in message
news:xHC8d.1016$yw6...@read3.inet.fi...
>
> 1 levy 41.50 Eur normaalihinta( K- 75, Vantaa), ei siis kallis ???
>
No onhan tuolla hintaa, noita omaan kylppäriin max. 10kpl -> 400EUR ja hilut
päälle. Harkkojen/tiilien neliöhintaa en nyt muista, pitää tarkistaa
illalla. Mineritin laskurin mukaan 10-16EUR/m2+verot -> 335-536, ja siihen
vielä eristyslitkut ja muut värkkäämiset päälle. Ei tuo nyt niin älyttömän
kalliilta kuitenkaan kokonaisuutena kuulosta, vaan jopa kenties halvalta.
JukkaK