Vesikiertoinen takkasydän - tee se itse?
lmfmis
http://www.svt.ee/svt/index.php?id=14&snd_id=399&product=602
-tehoa tuosta luvataan 2-3 kW
Tuollaisen voisi laittaa varaajaan kiinni omalla kiertovesipumpulla ja
jonkin ohjauksen ettei pumppu kierrä kuin lämmityksen aikana.
Veden otto alaostasta ja paluu keskiosaan - vai päinvastoin?
Ei ihan vastaa puulämmitystä mutta puiden polttelu olohúoneessa tuntuu
paljon hauskemmalta idealta kuin kellarissa kyykkiminen.
Miten sitten jos tuollaisen tekee itse?
- takkasydämen ympärille vesivaippa noin 5 cm jolloin pesän tilavuutta
tulee n 20-30 litraa
- materiaaliksi riittää varmaan 10mm levy varsinkin kun paine
vesivaipassa on varaajan paine
- kierovesipumpulle anturin paikka takkasydämeen
- yhteet niin että vesi kiertää sydämen jokseenkin symmetrisesti (ylös
ja alas)
- kiertoon riittää varmaan jokin 22mm putki
Jotain ideoita tai huomioita?
Itselle tuli mieleen:
- jos kiertovesipumppu hajoaa - rupeaa silloin vesi kiehumaan
takkasydämessä - 10bar varoventtiili vai riittääkö kattilan
varoventtilli (samaa vesitilaahan se on)
- tuolle pumpun hajoamiselle varmaan hyvä jokin varoitusvalo - onko
jotain virtausanturia tms tarkoitukseen?
Ari H
> Nyt on tulossa talouteen varaaja ja tällainen tuote osui silmään:
>
> http://www.svt.ee/svt/index.php?id=14&snd_id=399&product=602
>
> -tehoa tuosta luvataan 2-3 kW
>
> Tuollaisen voisi laittaa varaajaan kiinni omalla kiertovesipumpulla ja
> jonkin ohjauksen ettei pumppu kierrä kuin lämmityksen aikana.
>
> Veden otto alaostasta ja paluu keskiosaan - vai päinvastoin?
Tuolla lienee kytkentäohjettakin? Huomaa avopaisuntasäiliön tarve,
siitä lisää alla.
> Ei ihan vastaa puulämmitystä mutta puiden polttelu olohśoneessa tuntuu
> paljon hauskemmalta idealta kuin kellarissa kyykkiminen.
Joo, mutta homma ei ole helppo. Tai siis homma ei helposti
yhdisty nykyaikaiseen lämmitysjärjestelmään, ja jos tekee
"perinteisen", niin sitten voi olla vaikeampaa löytää sopiva
LVI-suunnittelija joka näiden "vanhanaikaisten" systeemien
päälle vielä jotain tajuaa.
> Miten sitten jos tuollaisen tekee itse?
>
> - takkasydämen ympärille vesivaippa noin 5 cm jolloin pesän tilavuutta
> tulee n 20-30 litraa
> - materiaaliksi riittää varmaan 10mm levy varsinkin kun paine
> vesivaipassa on varaajan paine
> - kierovesipumpulle anturin paikka takkasydämeen
> - yhteet niin että vesi kiertää sydämen jokseenkin symmetrisesti (ylös
> ja alas)
> - kiertoon riittää varmaan jokin 22mm putki
>
> Jotain ideoita tai huomioita?
>
> Itselle tuli mieleen:
> - jos kiertovesipumppu hajoaa - rupeaa silloin vesi kiehumaan
> takkasydämessä - 10bar varoventtiili vai riittääkö kattilan
> varoventtilli (samaa vesitilaahan se on)
Järjestelmän pitänee olla "normaalipaineessa" ja avopaisuntasäiliö
ullakolle. Muuten kerjäät "ongelmia", esimerkiksi höyrykattilan
malliin räjähtävää tulisijaa... Esim. kuuvamasi takan ympärille
tuleva vesisäiliö ei varmaan kestä 10 baria, saumat repee... Ja
jos vesi kiehuu kunnolla (ja jos ympärillä on yli 100-asteinen
kivi niin ei ihan äkkiä lakkaakaan kiehumasta) niin siinä ei joku
yksi varoventtiili välttämättä riitä.
> - tuolle pumpun hajoamiselle varmaan hyvä jokin varoitusvalo - onko
> jotain virtausanturia tms tarkoitukseen?
Ja sähkökatkolle on myös syytä olla varoitusvalo, että tietää
olla sytyttämättä jos on sähkökatko tulossa... ;-)
Eli oleellisempi on lämpömittarit ja järjestelmän tunteminen.
Puita ei saa polttaa jos varaajan lämpömittari on yli X astetta.
Muuten voi käydä kehnosti. Ja semmoinen systeemi, joka toimii
vapaalla kierrolla sen verran, että mitään ei räjähdä, vaikka
sähköt katkeaisi.
Nää on aina vähän semmoisia tämmöisiä systeemeitä, ei ole
ihan sattumaa että niitä ei enää juuri harrasteta... Takkaa
ei sitten tosiaan voi polttaa jos varaajassa on liian lämmintä
vettä. Ja sitä vettä ei kannata vaihtaa hanasta kylmempään,
koska silloin tulee taas happea ja putkien käyttöikä lyhenee.
Ja oma systeemi on aina prototyyppi. Sellaisen kanssa pitää
olla valmis purkamaan koko roska ja yrittämään uutta versiota,
jos meni pieleen, ei ehkä hyvä olohuoneessa...
Suosittelen kumminkin näitä valmiita systeemeitä, jollaiseen
linkitit. On myös keskuslämmitysliesiä, ja kiukaitakin joihin
saa vesiputket kylkeen kiinni.
Tai jos raha ei ole ongelma, niin tutustupa Hopealoimun
lämmönvaihdinsysteemiin. Siinä lämpö siirretään ilmalla
takasta, jolloin lämmön siirtyminen loppuu kun ilmapumppu
sammutetaan, eli takkaa voi käyttää normaalistikin, ja on
suunniteltu nimenomaan nykyaikaiseen LVI-järjestelmään
liitettäväksi.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
From-kentän email-osoite on validi, siitä ei tarvitse poistaa mitään.
Lu-lu
Miten sitten jos tuollaisen tekee itse?
hm ... eli siis kotikutoisen pommin teko-ohje ?
eikös nyt josta löytyisi hiukka yksinkertasempaa ohjetta
tollasen väkästelyhän voidaan tulkita jo harkituksi murhaksi
itse-(sekä perheensä)murhapommittaja
lmfmis
> On 2008-10-18, lmfmis <kt1...@kolumbus.fi> wrote:
>
> > Nyt on tulossa talouteen varaaja ja tällainen tuote osui silmään:
>
> >http://www.svt.ee/svt/index.php?id=14&snd_id=399&product=602
>
> > -tehoa tuosta luvataan 2-3 kW
>
> > Tuollaisen voisi laittaa varaajaan kiinni omalla kiertovesipumpulla ja
> > jonkin ohjauksen ettei pumppu kierrä kuin lämmityksen aikana.
>
> > Veden otto alaostasta ja paluu keskiosaan - vai päinvastoin?
>
> Tuolla lienee kytkentäohjettakin? Huomaa avopaisuntasäiliön tarve,
> siitä lisää alla.
No ei tietenkään..
> Järjestelmän pitänee olla "normaalipaineessa" ja avopaisuntasäiliö
> ullakolle. Muuten kerjäät "ongelmia", esimerkiksi höyrykattilan
> malliin räjähtävää tulisijaa... Esim. kuuvamasi takan ympärille
> tuleva vesisäiliö ei varmaan kestä 10 baria, saumat repee... Ja
> jos vesi kiehuu kunnolla (ja jos ympärillä on yli 100-asteinen
> kivi niin ei ihan äkkiä lakkaakaan kiehumasta) niin siinä ei joku
> yksi varoventtiili välttämättä riitä.
Tuokin kävi mielessä. Avosäiliö voi kiehuakkin siihen asti kunnnes
vesi loppuu. Sitten tuollaisessa pitäisi olla kierukka varsinaiseen
varaajaan lämmönvaihtoa varten.
Toisaalta jos vesitila rupeaa kiehumaan laittaa vain sulut kiinni ja
antaa varoventtiilin tyhjentää systeemi. Onhan tuossa aikaa
reagoida...laitta vaikka pillin varoventtiilin päähän :-)
> Eli oleellisempi on lämpömittarit ja järjestelmän tunteminen.
> Puita ei saa polttaa jos varaajan lämpömittari on yli X astetta.
> Muuten voi käydä kehnosti. Ja semmoinen systeemi, joka toimii
> vapaalla kierrolla sen verran, että mitään ei räjähdä, vaikka
> sähköt katkeaisi.
> Nää on aina vähän semmoisia tämmöisiä systeemeitä, ei ole
> ihan sattumaa että niitä ei enää juuri harrasteta... Takkaa
> ei sitten tosiaan voi polttaa jos varaajassa on liian lämmintä
> vettä. Ja sitä vettä ei kannata vaihtaa hanasta kylmempään,
> koska silloin tulee taas happea ja putkien käyttöikä lyhenee.
> Ja oma systeemi on aina prototyyppi. Sellaisen kanssa pitää
> olla valmis purkamaan koko roska ja yrittämään uutta versiota,
> jos meni pieleen, ei ehkä hyvä olohuoneessa...
Juu varmasti. Täytyy laittaa modulaariset osat ja voihan tuollaisen
sitten tyhjentää ja käyttää ihan normaalina takkasydämenä jos menee
pieleen.
Tässä olis kyseessä sellainen matalalämpövaraaja kyseessä noin 45
asteinen VILP:llä lämmitetty ja talvella vielä vähemmän joka
tarkoittaisi että jonkinverran lämmitysvaraa on aina.
Täytyy kehitellä ideaa..
Yhdellä kaverilla oli sellainen systeemi että leivinuunin yläuunissa
oli vesisäiliö joka latasi varaajaa. SIllein tietenkin helpompi että
tuossa ei huippulämpöjä saavuteta.
lmfmis
Piääkö teettää?
nospa...@supertel.fi
> Kuka muuten myy avopaisuntasäiliöitä?
>
> Piääkö teettää?
Eipä tuollaisen tekeminen itse ole vaikeaa. Sehän on vain avoin astia,
josta lähtee putki. Putki on sitten tuossa systeemissä paksu, jotta
myös paisuva höyry mahtuu poistumaan.
Avosysteemien ongelmana on korroosio. Ehkä tuollainen systeemi pitäisi
tehdä vaikka niin, että avoin kierto on erillinen ja siinä on vähän
vettä ja paksu putki pihalle kiehumisen varalta. Jos jotain menee
pieleen, ainakin vettä tulee olkkarin lattialle vähän..
Lisäksi systeemin fiksaus on helpompaa, mutta toisaalta kierukan läpi
ei painovoimaisesti lämpö oikein siirry..
Eli kierukka varaajaan, kiertovesipumppu, ja melko lailla suora putki
takkasydämestä pihalle, vaikka toinen pienempi putki sille avoimelle
paisuntasäiliölle talon sisälle. Eli kiehuva höyry ei minusta saisi
pulputa paisuntasäliön läpi, jolloin voi syntyä sama efekti kuin
höyrysykäyksiin perustuvassa leluhöyrylaivassa, eli vesi menee
vauhdilla edestaikaisin kovan paukkeen ja paineiskujen säestämänä.
(kiehuu-heittää kuution höyryä lujaa säiliöän läpi, höyry loppuu, ja
paisuntasäiliön viileä vesi imeytyy vauhdilla tilalle, ja uusi
höyryisku alkaa, kun vesi pääsee perille.)
Lu-lu
>> Kuka muuten myy avopaisuntasäiliöitä?
>> Pitääkö teettää?
ja h ö p s i s t ä !
nuot on pomminteko-ohjeet ... muttas sellaisiksikin huonot
Ari H
> On 20 loka, 10:54, lmfmis <kt1...@kolumbus.fi> wrote:
>> Kuka muuten myy avopaisuntasäiliöitä?
>>
>> Piääkö teettää?
>
> Eipä tuollaisen tekeminen itse ole vaikeaa. Sehän on vain avoin
> astia, josta lähtee putki. Putki on sitten tuossa systeemissä paksu,
> jotta myös paisuva höyry mahtuu poistumaan. Avosysteemien ongelmana
> on korroosio.
Ei kai ne nyt yleensä mitään avonaisia astioita ole, vaan ihan
säiliöitä. Niissä on vaan "hengitysreikä", josta ilma pääsee
vaihtumaan kun veden tilavuus muuttuu. Eikä tarvi olla iso
reikä, koska ison vesimäärän lämpötila ei kovin räjähdysmäisesti
voi kasvaa.
Korroosio-ongelma on tietysti siltikin, mutta ei ihan niin paha
kuin ihan avoimella astialla olisi. Ja toinen juttu on, että
vettä on jonkinlaisin väliajoin (pari kk?) lisättävä.
Käsittääkseni (en ole ihan livenä ikinä nähnyt, voin olla väärässä),
perinteisessä keskuslämmitysliesijärjestelmessä ei edes ole mitään
varaajaa, vaan avopaisuntasäiliö toimii samalla "varaajana", ja on
sijoitettu lieden yläpuolelelle niin että koko järjestelmä toimii
vapaalla kierrolla. Liesi nostaa kuumaa vettä kohti säiliötä,
pattereista virtaa jäähtynyttä vettä tilalle, ja säiliöstä menee
vettä tilalle pattereihin. Taikka en ole ihan varma onko näissä
paisuntasäiliö ollut osa kiertoa, mutta lämpötalouden kannalta
kuulostaisi siltä että kannattaisi olla, koska kuumin vesi menee
kuitenkin sinne... Paitsi jos on ollut varaaja alimpana, niin
että kun pattereiden vesi jäähtyy nopeammin tulen sammuttua, niin
painovoimainen kierto nosta uutta vettä varaajasta.
Ketään rakentamisen historiaa tuntevaa täällä, joka voisi antaa
pienen historia-oppitunnin? :-)
lmfmis
> On 2008-10-20, nospam.n...@supertel.fi <nospam.n...@supertel.fi> wrote:
>
> Ketään rakentamisen historiaa tuntevaa täällä, joka voisi antaa
> pienen historia-oppitunnin? :-)
Meillä oli mummulassa avosäiliö vintilä ja puukattila keittiössä.
Vesipumppu hoitii kierron ja säätö oli sitä että puita laitettiin kun
rupoesi olemaan kylmä. Pakkasilla tuota piti käydä yölläkin
laittamassa pökköä pesään.
Tuohan tietenkin jäähty nopeasti talvella....Kikka kolmonen oli kotiin
tultua laittaa kiertovesipumppu pois päältä aluksi ja nostaa kattilan
vesi kuumaksi ja sittren päästää se pumpulla patteriverkkoon. Tuli
nopeammin lämmin.
Kävihän tuossa silloin tällöin niin että pumppu unohtui ja säiliö
vintillä piti hurjaa meteliä kun lähti kiehumaan.
Eipä tullut koskaan käytyä vintillä katsomassa miltä tuo näytti.
Ja keittiössä oli emaliämpäri ettei tarttenut pakkasella mennä
ulkohuusiin. Lapsille se kai pääasiassa oli...
Lu-lu
<nospa...@supertel.fi> kirjoitti
>>> Eipä tuollaisen tekeminen itse ole vaikeaa. Sehän on vain avoin
>>> astia, josta lähtee putki. Putki on sitten tuossa systeemissä paksu,
>>> jotta myös paisuva höyry mahtuu poistumaan. Avosysteemien
>>> ongelmana on korroosio.
korroosio ei ole onkelma avosynsteemissä. avosynsteemin korroosio
on vain suljetun synsteemin kaupittelijoiden ilkeämielistä propakandaa
> Ei kai ne nyt yleensä mitään avonaisia astioita ole, vaan ihan
> säiliöitä. Niissä on vaan "hengitysreikä", josta ilma pääsee
> vaihtumaan kun veden tilavuus muuttuu. Eikä tarvi olla iso
> reikä, koska ison vesimäärän lämpötila ei kovin räjähdysmäisesti
> voi kasvaa.
vaadittua henkitysreikää voidaan nimittää höyrynpoistoputkeksi
ja sen halkaisijan on oltava vähintään sama kuin kiehuntaputken
> Korroosio-ongelma on tietysti siltikin, mutta ei ihan niin paha
> kuin ihan avoimella astialla olisi. Ja toinen juttu on, että
> vettä on jonkinlaisin väliajoin (pari kk?) lisättävä.
vettä joutuu toki joskus lisäämään ... mutta näyttääpä sitä joutuvan
lisäämään usein myös suljettuihinkin synteemeihin, joten ... ?
> Käsittääkseni (en ole ihan livenä ikinä nähnyt, voin olla väärässä),
> perinteisessä keskuslämmitysliesijärjestelmessä ei edes ole mitään
> varaajaa, vaan avopaisuntasäiliö toimii samalla "varaajana", ja on
> sijoitettu lieden yläpuolelelle niin että koko järjestelmä toimii
> vapaalla kierrolla.
lieden yläpuolelle sijoitettu pytty VOI toki olla paisunta-astiakin,
mutta
normaalisti siihen kohtaan on (keskuslämmityslieden yhteydessä)
sijoitettu lämpimän käyttöveden varaaja, jollonka paisunta-astia
voip' olla jossain muualla (ja ehkä vielä ylempänä ... esim. vintillä?)
( mainittu käyttöveden varaaja tarvitsee omat erilliset varolaitteet,
mikäli lieden muurauksiin sijoitettu lämmönvaraamisputkisto voi
lämmitettäessä aiheuttaa käyttöveden kiehuntaa ... ettei vaan
vahinkossakaan muodostu pommia. Joten kannattaa siis mitoittaa
ja valita käyttövedenlämmitysputkien sijainti esim. siten, ettei
käyttöveden lämpötilalla ole lämmitettäessä mitään mahdollisuutta
nousta ko. putkissa missään olosuhteissa yli (esim) +80 oC )
pattereihin menevää
keskuslämmitysvettä ei käytetä lämpimänä suihkuvetenä, koska
keskuslämmitysvettä ei ole kovin viksua jatkuvasti vaihtaa ... sillä
SE temppu nääs aiheuttaa kyllä sitä (- mutta oikein suunnitelluissa
avoimissa synsteemeissä aivan turhaan -) pelättyä korroosiota
> Ketään rakentamisen historiaa tuntevaa täällä, joka voisi antaa
> pienen historia-oppitunnin? :-)
no on toki ...
kuvaliite: keskuslämmityskattila + avoin paisunta-astia
lmfmis
Tähän on myös kiuas saatavana. (Harvialla boiler)
Voisi olla kätevämpi:
lmfmis
Vesisäiliöllinen kiuas jonka vettä kierrätetään energiavaraajan
kierukassa.
- Avosäiliö kiukaassa, veden täyttö käsin.
- Kiukaan pitää olla korkeammalla kuin kierukan yhteet
- Jos vesi kiehuu niin kiehuu sitten saunassa...
- laitta vielä paluuputken säiliöön ylös niin alentuvan vedenpinnan
kuulee iloisena lorinana...
Paljonkohan tuosta saa tehoa?
Varaajassa on ns aurinkokierukka mutta eiköhän se tuolla lämpene.
Lu-lu
lämpenee toki , - ihan toimiva idea ! muuttujia on useita, joten
synsteemin lämmönsiirtotehokin vaihtelee jo lämmityksen aikanakin:
kiukaan vesisäiliön (liian!?) pieni koko -> veden lämpötilan muutokset,
vesivirta kierrätyspumpulla, energiavaraajan veden lämpötilan nousu
jne...
mutta
kiukaan lämmitykseen tarvitaan tavallisesti vain pari pientä
pesällistä puita, joten ei niistä kai kovinkaan paljoa heru sitä
ylimääräistä lämpöä energiavaraajaankaan ...
sayh
lisälämmitettäisiin paineellista lämminkäyttövesivaraajaa.Pitäisiköhän siinä
hellassa olevassa lämmityskierukassa kulkea lämmin käyttövesi suoraan vai
pitäisikö välissä olla vielä erillinen lämmönvaihdin Kiertopumppu nyt
pitäisi ilman muuta varmaan olla, tuskin liikkuisi tarpeeksi ripeään
omapainovoimaisesti? Varaaja on kellarikerroksessa. korkeusero yli 3
metriä.Varaajassa tietenkin on oma varoventtiili ja jos erillinen
lämmityspiiri olisi suljettu tarvittaisiin siinä tietysti oma varo.
Iluas
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:9ChMk.83736$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
Lu-lu
> Minua kiinnostaisi samanlainen systeemi kuin kuvassasi oli, mutta siinä
> lisälämmitettäisiin paineellista lämminkäyttövesivaraajaa.Pitäisiköhän
> siinä hellassa olevassa lämmityskierukassa kulkea lämmin käyttövesi
> suoraan vai pitäisikö välissä olla vielä erillinen lämmönvaihdin
> Kiertopumppu nyt pitäisi ilman muuta varmaan olla, tuskin liikkuisi
> tarpeeksi ripeään omapainovoimaisesti? Varaaja on kellarikerroksessa.
> korkeusero yli 3 metriä.Varaajassa tietenkin on oma varoventtiili ja jos
> erillinen lämmityspiiri olisi suljettu tarvittaisiin siinä tietysti oma
> varo.
mun "-siantunteva"
ohjeeni ja neuvoni on: "unohda koko idea!" ja "älä edes yritä!"
ja siis miksiköhän noin?
no siksi, että tuohon
äkkiseltään melko yksinkertaiselta vaikuttavaan hankkeeseen liittyy
(väkästämis-)käytännössä monia sellaisia pikku ongelmia, joiden
huomioon-ottamisen jättäminen voi aiheuttaa pahan hässäkän - sano
nimimerkki: "kokemusta on" ... ja myös kantapäänkin kautta
historiallisissa (antiikki-)ohjeissa on painotettu erityisesti sitä, että
1) lämmitettävä käyttövesi-synsteemi on rakenteeltaan "avoin"
2) käyttövesivaraaja sijaitsee lämmittimen (=lieden) YLÄpuolella
3) lämmitettävän varaajan jatkuva vedensaanti on lisäksi varmistettu
ns. syöttösäiliöllä ja uimuriventtiilillä
ja
paineellisen käyttövesivaraajan lämmittäminen lämmitysteholtaan
sekä vaihtelevalla että säätämättömällä puuliedellä voi muodostaa
jopa "oikeinkin" väkästettynä sekä riskejä ettäs ns. laittomuuksia,
joista tässä mainittakoon erityisesti vaikkapa:
1) puulieteen asennettavan lämmityskierukan materiaalin valinta
ja kyseisen lämmönsiirtimen sijoitus:
kierukan sijainti kannattaa varmistaa ja valita niin, ettei vesi sen
sisällä lämpene liian korkeaksi (= ettei vesi missään olosuhteissa
voi päästä kiehumaan = kierukkaa välittömästi ympäröivien
massojen lämpötila on enintään + 80oC
lisäksi on
tunnettava sekä kvv- että paineastia-määräykset ja noudatettava
niitä tiukan tarkasti (mikäli se nyt ylipäätäänkään on mahdollista)
2) mikäli vesi pääsee kiehumaan on muodostuvan höyryn ominais-
tilavuus pienessäkin (= 1,5 bar) paineessa hulppeesti yli 400-
kertainen veden tilavuuteen verrattuna
-> varoventtiilin mitoitus-ongelma:
jos käyttövesivaraaja + sen rimpulat on mitoitettu vesijohto-
verkoston (max-)mitoituspaineelle (= 10 bar) niin kierukkaa
suojaavan varoventtiilin koon tulee vastata veden höyrystymis-
arvoja tuossa paineessa ... ja mikä on jo melkoinen ongelma
sillä esim.
vain 1,5 bar vesipaineistakin kierukkaa suojaavan varoventtiilin
koon tulisi olla vähintään NS25, ja niitäkin tulisi olla vielä jopa
kaksi kappaletta (yleisesti vesipuolella käytettävä NS15 -koko
ei kiehuntatilanteessa riitä höyryn poistamiseksi mihinkään)
ja
varoventtiilit tulisi asentaa välittömästi vettä höyrystävän
kohdan yläpuolelle ja varoventtiilien en puhallusputkia ei saa
matkallaan yhtään supistaa varoventtiilin puhallusaukon
nimelliskokoa pienemmiksi, ja putkien vapaat päät tulee
suunnata siten ettei kiehuntatilanteessa purkaantuva kuuma
(> 100 oC) höyry estä tarvittavia (hätä-)käyttötoimenpiteitä
(ongelma)synsteemin ympärillä
varoventtiilien "väärä" sijoitus voi johtaa siihen, että veden
kiehuessa varoventtiileistä voi poistuakin vain synsteemin
vettä höyryn sijasta -> mikä johtaa kuiviinkiehumiseen ja
paineen noustessa ehkä koko synsteemin räjähdykseen
3) lämmönsiirtimen veden kiertopumpun kavitaatio-ongelma:
lämmitettässä vettä ees' lähellekään sataa astetta (= +100 oC)
alkaa kiertopumpun potkurissa helposti kavitaatio (riippuu
veden paineesta), jollonkas pumppu lakkaa potkimasta vettä
eteenpäin ja veden virtaus pysähtyy ihan kokonaan, vaikka
kiertopumppu yhä "teknisesti" toimiikin "moitteetta"
ja tuo kavitaatioriski voi toteutua 1,5 bar vedenpaineella jo
noin +85 oC:ssa
niinpä
kiertopumppu kannattaa aina sijoittaa kiertoputken alimpaan
ja kylmimpään kohtaan, ja mitoittaa tilavuusvirraltaan reiluksi,
ja (nimellis)pyörimisnopeudeltaan VAIN 1500 r/min potkivaksi
sen tavanomaisen (ja edullisemman?) 3000 r/min pumpun sijasta
sillä
3000 r/min pumpun potkurissa kavitaatio-ongelma realisoituu
helpommin (= samalla vedenpaineella jo alemmassa lämpötilassa)
ja
kavitaatio-ongelman ilmetessä ko. ilmiö EI POISTU issekseen,
vaan vedenkierron pysähtyessä kokonaan, lämmityssynsteemi
alkaa "keittää" -> synsteemi tulisi 2:n varoventtiilin lisäksi
varustaa vielä "automaagisella" HÄTÄ-jäähdytys/sammutus-
järjestelmällä
4) lieteen sijoitettavan lämmityskierukan vedensaanti "kaikissa"
(= nimenomaan kiehunta-)tilanteessa tulisi voida "turvata", ja
lieden alapuolella sijaitseva varaaja ei tätä vaatimusta kykene
yksin täyttämään, mikäli veden kiehuntamahdollisuus on ees'
olemassa
kannattanee kai siis harkita erillistä (paineetonta = avointa?)
lämmityspiiriä (mikäli ees' yrittää noudattaa määräyksiä) ...
mutta
auttavastikaan "toimivan"
synsteemin kaaviokuvaa en uskalla ees' ryhtyä esittämään;
ko' joku pelle-peloton voip' yrittää vielä väkästää sellasen
(... tai jotain sinne-päin - ko' "ajattelee" että tota rimpulaa
ei takuulla tartteta ... eikä varmaan totakaan) ja sitten kun
se viritys joskus räjähtää, niin mut kyllä hirtetään ihan ekana
munista lähimpään lyhtypylvääseen
joten mä toivotan tässä vain kaikille tee-se-itse-innovaattoreille:
lycka till ! ... ja pitkää ikää
sayh
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:r%bPk.87566$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
Kiitos vaan oikein kovasti vaivannäöstä. Olet varmaan tosinopea kirjoittaja
tai sitten nähnyt paljon vaivaa vuokseni, ihan vilpitön kiitos!
Minun olisi ehkä kannattunut mainita, että teen tuttavuutta työssäni
paineastioiden kanssa. Siis paineastialainsäädäntö pitäisi olla hanskassa.
Lisäksi hallitsen hitsausmuodoista Tig, Mig(Mag), Kaasu
Puikko,Piste-Hitsauksen . Kavitaatio lähinnä "tyhjiöpuolella on tuttumpaa,
vaikka ei se höyrypuolellakaan mikään outo asia ole.
Parin vuoden päästä jäätyäni eläkkeelle, ajatteli tälläisiä ehkä väsäillä.
Sähkön hinta on pian pivissä, eikä oljyn halpeneminen pitkäaikaista ole.
puhumattakaan maakaasusta johon puuhataan jo tuottajakartelli kaasuopecia.Ja
yleensä tee se itse pellet kyllä oppivat eniten erehdyksen kautta.
Siis vetoapu on tervetullutta.
Iluas
nospa...@supertel.fi
> Kiitos vaan oikein kovasti vaivannäöstä. Olet varmaan tosinopea kirjoittaja
> tai sitten nähnyt paljon vaivaa vuokseni, ihan vilpitön kiitos!
>
> Minun olisi ehkä kannattunut mainita, että teen tuttavuutta työssäni
> paineastioiden kanssa.
Tuohon Lu-lun:n juttuun vielä lisäystä:
Vaikka mitoittaisi systeemit miten, tuo "tankki alhaalla, ja pannu
ylhäällä" - systeemi ei toimi ilman sähköä tai muuta pumpun
käyttöenergiaa mitenkään. Eli sähkökatkoa varten tarvittaisiin upsit
tms.
Yksi aika turvallisen kuuloinen tapa olisi avoin varaaja "kattilan"
yläpuolelle, ja siitä isompaan varaajaan lämmönvaihdinsysteemillä
lämmönsiirto. Voi pumpata avoimen varaajan vettä alakertaan tai
päinvastoin, ja lämmönvaihdin voi olla vaikka kierukka tai
levylämönvaihdin. Samaan kellarin varaajaan voi laittaa vaikka ilmasta-
veteen-lämpöpumpun tai aurinkokerääjän toisella lämmönvaihtimella.
Painovoimainen kierto pitää estää jotenkin, muutenhan ylätankki
pysyisi lämpimänä aina alemman tankin lämmittämänä.
Itsekin pähkäilin vesihellaa tai takkaa, itse varmaan päätyisin
siihen, että se iso tankki on avoin, ja sitä ladataan ilp:llä ja
puulla. Sitten viereen paineinen pieni tankki käyttövettä varten
sarjaan kytkettynä ja siihen sähkövastukset. Eli se pieni varaaja
lämmittää käyttöveden aina, iso varaaja voi olla suurimman osan aikaa
vaikka 45 asteinen, ellei lämmitetä puilla. Se avoin iso varaaja on ei-
paineastia ja halvempi kuin 10 bar kestävä pönttö olisi. Käyttövesi
siis esilämmitettäisiin vaikka 40-asteeseen ison varaajan kierukalla,
loppulämmitys sitten sähköllä. Systeemi on monimutkaisempi kuin yhden
varaajan viritys, toisaalta avoin varaaja ei ole paineastia, ja sen
voisi rakentaa halvemmalla.
Jos ei olisi yläkertaa, homma olisikin aika helppo, kun patterivesikin
voisi olla avoimen tankin vettä. Mulla ei taas ole minkäänlaista
turvallista mahdollisuutta käyttää avointa tankkia yläkerran patterien
kanssa, koska tankki on eri siivessä kuin yläkerta, eli paisuntaputki
pitäisi vetää todella mystistä reittiä. Jos taas kaikki lämmönvaihto
vesitakkaa lukuunottamatta on lämmönvaihtimilla, alkaa homma mennä
liian konstikkaaksi.
Kuinka tehokkaasti muuten lämpö siirtyisi avovaraajasta vieressä
olevaan suljettuun varaajaan pelkällä kierukalla painovoimaisesti?
Esim Ultimate ja Kaukora kauppaa varaajia, joissa on useita kierukoita
valmiina, laittamalla avoin varaaja viereen ja kierukka toiseen
tankiin alhaalta ylös, saisi varmaan lämpöä siirtymään tankkien
välillä ilman pumppuakin.
Lu-lu
> Vaikka mitoittaisi systeemit miten, tuo "tankki alhaalla, ja pannu
> ylhäällä" - systeemi ei toimi ilman sähköä tai muuta pumpun
> käyttöenergiaa mitenkään. Eli sähkökatkoa varten tarvittaisiin
> upsit tms.
jos
käytettävissä on kunnallinen vesijohto vesipaineineen (n. 4 bar) niin
voitanee kellarissakin sijaitsevaa käyttövesivaraajaa ladata melko
turvallisesti myös
vesijohto-paineisella, lieteen asennettavalla lämmönsiirrin-kierukalla,
jollonkas - synsteemin putket oikein kytkettynä - voidaan ko.
käyttövesipainetta (- siis kun/jos se paine on -) hyödyntää ns. hätä-
jäähdytysjärjestelmänä
mutta
kiertopumppukin toki tarvitaan käyttövesivaraajan täyttämiseksi
lieden "ylijäämä"lämmöllä, sillä kertavirtaus lämmönsiirtimen läpi ei
aina välttämättä tuota riittävästi lämpöä (- joskus ei ehkä laisinkaan)
ennen omien viritysten tekoa kannattaa kuitenkin tutustua tarkasti
paineastiamääräyksiin sekä selvittää hankkeen reunaehdot,
sillä periaatteessa mokomalle järjestelylle tuskin löytyy kovinkaan
suurta suopeutta ns. "viranomaisten" taholta
ei välttämättä UPS:seja
lmfmis
> <nospam.n...@supertel.fi> kirjoitti
>
> > Vaikka mitoittaisi systeemit miten, tuo "tankki alhaalla, ja pannu
> > ylhäällä" - systeemi ei toimi ilman sähköä tai muuta pumpun
> > käyttöenergiaa mitenkään. Eli sähkökatkoa varten tarvittaisiin
> > upsit tms.
Itse pähkäilin tuo niin että tilanteen pitää olla sellainen että
kiehuminen voidaan sallia tapahtui se miten vain.
Silloin mieleen tuli juuri tuo saunan kiukaan yhteydessä oleva
lämmitettävä avosäiliö jonka vettä kierrätetään pumpulla varaajan
kierukkaan hoitaisi homman. Nuohan olisivat suunnilleen samalla
korkeudella jolloin avosäiliötä voisi käyttää. Silloin jos vesisäiliö
kiehuu niin saunassa sitähän voi jäähdyttää vaikka lisäämällä kylmää
vettä letkulla.
Tuohonhan voisi sitten asentaa ihan kiinteän kylmävesitäyttöjohdon
jossa olisi sitten hana pesuhuoneessa viileällä puolella. Akustinen
varoitinhan tuossa on sillä kiehuva vesisäiliö kyllä korisee
tarpeeksi...Puitahan ei sitten enää lisäillä :-)
Sitä tuossa pohdin että kuinka paljon tehoa tuosta saa - ja tuohan on
riippuvainen siitä kuinka vesisäiliö asetetaan tulipesään nähden. Jos
säiliö on ympäröimässä tulipesää niin tehoa saadaan varmasti enemmän
kuin yhdellä sivulla nojaavasta systeemistä. Harvian kiukaissa on
sitten vipusysteemi jolla vesisäiliön saa irti tulipesästä jos
kiehuminen uhkaa.
Harrasteluahan tämä tietty on. Ehkä tästä saa oikeata lämmityshyötyä
edes jonkinverran.
Hauskaa olisi tietenkin olla mahdollisuus poltella puita ihan vain
varaajan lämmittämiseksi ilman että lämmittää saunaa, mutta kaikkea ei
kai voi saada...
Lu-lu
Itse pähkäilin tuo niin että tilanteen pitää olla sellainen että
kiehuminen voidaan sallia tapahtui se miten vain.
kiukaan kyljessä sijaitsevan, avoimen vesisäiliön kiehuminen
ei ole mikään ongelma
eihän esim. (perunankeitto)vesikattilan kiehuminen hellan
sähkölevylläkään ole ongelma (perunakattila menee kuitenki
sököks' jos vesi pääsee kiehuessaan loppumaan)
mutta
veden kiehuminen jossain, lämmönsiirtimenä käytettävässä
(esim. kupari?putki)kierukassa voi sen sijaan muodostua
varsin nopeestikin suureksi ongelmaksi, sillä putkesta äkkiä
pois pyrkivä höyry täyttää helposti koko putken ja voi siten
estää - jopa tehokkaastikin - uuden veden virtaamisen sen
poistuvan tilalle, jollonkas putken materiaali voi ylikuumentua
ja vioittua (- ja juuri niin usein tapahtuukin -, joten)
paine"astialle" tuollainen tilanne on yleensä katastrofaalinen
(= kaikk' rimpulat menee uusiks' - jottas "turvallisuus" säilyisi)
ja siis:
reipasta kiehumista ei lämmönsiirtimissä tulisi sallia ... missään
normaaleissa olosuhteissa
ja eri "varo-"
putkien (huonohkosta) sijoittelusta johtuen sama ongelma
saattaa esiintyä myös avointenkin järjestelmien putkissa:
uutta vettä ei virtaakaan odotetulla tavalla kiehuvaan pyttyyn
Mush
olevia systeemejä, joten kai niissä jotenkin on ongelmat ratkottu.
Katselin rautakaupassa esittelykokoonpanoa moisesta jokin aika sitten,
mutta en valitettavasti sen tarkemmin kiinnittänyt huomiota yksityiskohtiin.
Tuollaiset löytyi kuitenkin googlella:
http://www.komibud-kominki.pl/pliki/schemat_w550.jpg
http://www.tarnava.pl/pliki/porady/schematWodny.gif
lmfmis
Hyviä kuvia!
Tuossahan on nuo keskustellut komponentit:
- Avosäiliö - ilmeisesti toimii myös jonkinlaisena osana kiertoa
- kierovesipumppu kylmällä puolella
- kiehuntaputki ja kylmän veden lisäys säilöön
- jonkinlainen lämmönvaihdin patterikiertooon (voi varmaan olla
varaajakierukka)
Tuossa ekassa kuvassa oli näköjään lisäksi jonkinlainen
käyttövesikierukka. Se kuullostaa vaaralliselta...
Lu-lu
no onhan noita vastaavii ollu kaupallisina tuotteina taannoin
täällä Suomessakin ... ja jopa jo yli 30 vuotta sitten, kuten
esim. "Valmet-vesitakka" (Valmet Turun telakan valmistamana)
ja tuo kyseinen rimpula vieläpä toimikin erittäin hyvin, mutta
sen valmistus lopetettiin sitten kysynnän vähäisyyden vuoksi ...
... eikä taida nykyisinkään vielä kovinkaan montaa kiinnostaa ?
lmfmis
> ja tuo kyseinen rimpula vieläpä toimikin erittäin hyvin, mutta
> sen valmistus lopetettiin sitten kysynnän vähäisyyden vuoksi ...
>
> ... eikä taida nykyisinkään vielä kovinkaan montaa kiinnostaa ?
Niin, tässähän oli muutama kymmenen vuotta aika halpaa
lämmitysenergiaa...
Kyllähän tuo alkaa taas olla kiiinnostava. :-)
P. Kärhä
"lmfmis" <kt1...@kolumbus.fi> wrote in message
news:813c3a09-3bbd-4521...@u29g2000pro.googlegroups.com...
"Niin, tässähän oli muutama kymmenen vuotta aika halpaa
lämmitysenergiaa...
Kyllähän tuo alkaa taas olla kiiinnostava. :-)"
Eiköhän kohta ole taas halpaa energiaa. Raakaöljyn hinta on jo pudonnut
puoleen huippulukemistaan. Bensakin alkaa taas olla ihan törkeän halpaa. Kun
vielä lämmitysöljyn hinta putoaa, niin Fortuminkin on pakko pudottaa sähkön
hintaa. Että niin se maailma paiskoo.
Peté
Juha Ruismäki
> halpaa. Kun vielä lämmitysöljyn hinta putoaa, niin Fortuminkin
> on pakko pudottaa sähkön hintaa. Että niin se maailma paiskoo.
Fortumin? Ei Fortum sähkön hintaa määrää, se on nykyään
pörssikeinottelijoiden takana ihan niinkuin öljykin. Tämän
linkin takana on hyvää tarinaa nykyisistä sähkömarkkinoista,
lukekaa:
<http://www.vapoviesti.fi/index.php?id=1186&selPage=1&type=4&articleId=211>
Juha
nospa...@supertel.fi
>
> Eiköhän kohta ole taas halpaa energiaa. Raakaöljyn hinta on jo pudonnut
> puoleen huippulukemistaan. Bensakin alkaa taas olla ihan törkeän halpaa. Kun
> vielä lämmitysöljyn hinta putoaa, niin Fortuminkin on pakko pudottaa sähkön
> hintaa. Että niin se maailma paiskoo.
>
Joo-o, heti öljy halpenee ja sähkö kallistuu, kun meikkä osti kaksi
lämpöpumppua:-).
Seuraavaks kun ostaa vesitakan, niin puu kallistuu, ja sähkö
halpenee..