missä paras lämpöeristeen paikka ontelolaatta-alapohjassa ?
ask@kolumbus.fi ove-la
ontelolaatat valmissokkelin päälle (rossi)alapohjaksi, vaiko
yrittää vain itse väkästellä työmaalla eristämättömän ontelon
päälle sellanen vanhanaikainen sandwich-rakenne, vaikka se
onkin monin tavoin riskaabeli ja häijy rakenne
kylmäsilta sokkelin yläpäässä olis' tuolla sandwich-rakenteella
kait hiukan helpommin vältettävissä - semmottia tumpeloita
kun nuot ammattimiehet aina kuitenski' ovat
eikä valvova silmäpari ehdi omilta kiireiltään kuitenkaan ihan
jokaista yksityiskohtaa päsmäröimään ja kokeneita alan
ammattilaisia uudelleen rakentamaan opettamaan
JukkaP
ja vielä homehtuu...
JA sillanhan se laatta kuitenkin muodostaa , mitä mitä sen väliä onko se
lämmitetty.
Jarmo M
> vielä homehtuu...
Ai miten niin, eihän tuulettuva alapohja ole mitenkään kostea
oletusarvoisesti, vaan nimenomaan tuulettuva (no käytäntö on hiukan
vaikeampi). Ihan pienillä kosteuksilla ei polyuretaanilevyäkään saada
homehtumaan, kun olosuhteet eivät ole homehtumiselle otolliset kuin puolet
vuodesta.
Mikäs laatta se sellainen on, jossa on ontelot, tai ei kun niissä on
eristettä...
Lämpöeristeen asentamista ontelolaatan päällekään ei äkkiseltään suositella,
sillä silloin se jää pintalaatan ja ontelon väliin, jolloin kosteusongelmat
ovat todellisia. Tuon kelluvan laatan kuivumiskutistumista ja
käyristymistäkin voitaisiin tässä tarkastella...
> JA sillanhan se laatta kuitenkin muodostaa , mitä mitä sen väliä onko se
> lämmitetty.
Sokkelin yläpää toteutetaan lämpöhalkaisulla ja sokkelin sisäseinät
lämpöerisetään, joten ei tule kylmäsiltaa.
Jarmo M
Jarmo M
http://www.parma.fi/fi/l_perustus.html
Tuolta näyttäisi löytyvän erään valmistajan ratkaisu, jossa todella
käytetään erillistä pintalaattaa, tosin kosteidentilojen kohdalla käytetään
erillistä, ohennettua laattaa ja pintavalua. Ongelmana tuossa on juurikin
ontelolaattojen juotosvalujen rakenteeseen kerryttämä kosteus sekä
pintalaatasta alaspäin pääsevä kosteus, jotka jäävät muhimaan
lämmöneristeeseen.
http://www.parma.fi/fi/l_alapohja.html
Jälkimmäisessä kyllä on kuva siitä versiosta, jossa lämmöneriste on
alapinnassa...
Äkkiseltään pitäisin tarpeettomana tuota erillisen pintalaatan valua, kun
ontelolaatasto itsessään on melko suora ja helposti oikaistavissa ohuella
pintavalulla (ns. plaanolla). Vesi ja sähköjohdotukset voi toteuttaa
onteloissa...
Parman loistavasta ohjeistuksesta huolimatta itseä jäi mietityttämään
viemäröinnin toteutus.Ilkeä sitä olisi lähteä kaivertelemaan lämpöeriseen
sisäänkään ja lämmöneristeen alla tuulettuvassa alapohjassa on
jäätymisriskikin...
Jarmo M
ask@kolumbus.fi ove-la
onnistuu usein ja joskus jopa helpostikin
> Parman loistavasta ohjeistuksesta huolimatta itseä jäi mietityttämään
> viemäröinnin toteutus. Ilkeä sitä olisi lähteä kaivertelemaan lämpöeriseen
> sisäänkään ja lämmöneristeen alla tuulettuvassa alapohjassa on
> jäätymisriskikin ...
viemärit nimenomaan kaivetaan yläpuolisen lämpöeristeen sisään;
ontelon alapuolella ne eristetään sekä johdetaan piiloon maan sisään
kumpikaan ei ole varsinainen ongelma, vaan pahin ongelma ovat net
rakennusmies-tumpelot, jotka eivät osaa tulkita ja toteuttaa oikein
rakennepiirustusta sokkelin, ontelolaatan ja ulkoseinän risteyskohdassa
Kivimies
Juu, järkeväähän se on laittaa massiviset rakenteet lämmöneristyksen
sisäpuolelle!
Ja noissa jo esitetyissä PARMAPAREL leikkauksissa onkin jo modernisti
ryömintätilan pohjaan merkattu oikeaoppinen > 100 mm:n
kevytsoraeriste. Ei tarvitse varautua talon alla olevaan 30:n asteeen
pakkaseen, ynnä kosteudetkin pysyvät tolkussaan.
Mutta, mutta katselkaahan miten talotehtaat ovat ratkaisseet
esitekuvissaan ongelman, mikä syntyy kun valmislattia on ymäröivää
maanpintaa 0,8 m ylempänä!
Eivät mitenkään!
Kolmella (porras)nousulla? Ja muutenkin ulkoportaat ovat ainakin
muutamasssa tarkastamassani kohteessa vähän niin kuin "työmaatasoa".
Jetta -talon rakenneleikkauksessa perustusharkkoja on vain 4 kerrosta!
Kuusi (6) on näissä ohjepiirustuksissa ollut muotia jo useamman
vuoden. Märkää pelätään!
Mutta aika hurjalta ja vanhanaikaiselta näyttää viiden nousun porras
(pää) ja muissakin sisäänkäynneissä. Ja invaluiskan teko vaatii jo
sitten pituutta... (1:12,5) plus maanpinnan kallistus 3 m:n
etäisyydelle 15 cm. SMk C3?
Noin äkkiälaskien 8 - 10 m.
Meni opit hukkaan? (70-luvulta): "Taloa ympäröivä piha on olohuoneen
jatke" ...
miksei, mutta julma on tasoero!
Löytääkö kuka firmojen esitteissä ja ohjepiirustuksissa hyviä
ratkaisuja?