reunavahvisteinen laatta
Tarmo Paloniemi
rakennesuunnittelija suositteli siihen tehtäväksi reunavahvisteisen laatan.
Siitä olisi joku kysymys:
1. Millä menetelmällä kylmäsillan katkaisevat styroxit saadaan kysymään
sokkelin sisällä valun aikana?
2. Tarvitaanko eristeitä valun alle muualla kuin 1 metri reunoilta?
3. Valun päälle on suunniteltu 15 cm:n eristys ja lautalankkulattia, miten
kosteuden tiivistymisongelmat minimoidaan laatan päällä oleviin puuosiin?
Tarmo
Komu
Tarmo Paloniemi kirjoitti viestissä <7efggj$6ds$1...@tron.sci.fi>...
1.Ne laitetaan laatan raudoitusverkkojen alle ja muovi päälle. Siis
alhaalta: hiekka, styrox, muovi, raudoitukset.
2. Kyllä,kuten edellä, ja katso että ne sokkelin ulkopuolelle tulevat
eristeet ovat hieman kallellaan sokkelista ulospäin etteivät ne kaada vettä
sokkeliin päin.
3.Yleensä muovi laatan päälle, jotkut jättävät sen pois ja laittavat vain
kattohuopasuikaleet lattiavasojen alle.Perusteluna on kahden päällekkäisen
kosteuserityksen syntyminen.
Tätä kannattaa kysyä minua viisaammilta koska periaatteessa vielä
lattialautojen alle kuuluu muovi.
Komu
Tarmo Paloniemi
pystyyn n. 70 mm päähän sokkelin ulkoreunasta katkaisemaan kylmäsilta.
Niiden pitäminen suorassa valun aikana ei kuitenkaan käsipelillä onnistu.
Lieneekö niitä nähtykään muualla kuin kuvissa?
Markku Ryytty
Toi sun ideas tuntuu kyllä vähän kummalliselta. Ei kai tarkoitus ole
katkaista koko laattaa styroxilla ? Voisitko täsmentää ?
t:Make
Tarmo Paloniemi kirjoitti viestissä <7ehj2d$ecp$1...@tron.sci.fi>...
sane
sokkelilaudoitukseen anturin/hiekan päälle
ja yläpuolella saat laudanpätkillä kiinitettyä laudoituksen yläreunaan.
Alempi rima jää valuun, ylemmän saat valun jälkeen pois.Laita massa
tasaisesti styroxin molemmin puolin...
sane
Seppo Loisa
<tarmo.p...@lumon.fi> wrote:
>1. kysymys ei ollut ilmeisesti oikein selkeä.
Kas kun otsikossa mainitaan laatta...
>Tarkoitus on laittaa styrox pystyyn n. 70 mm päähän sokkelin ulkoreunasta
>katkaisemaan kylmäsilta.
>Niiden pitäminen suorassa valun aikana ei kuitenkaan käsipelillä onnistu.
>Lieneekö niitä nähtykään muualla kuin kuvissa?
Styrox on pakko kiinnittää, muuten se "kelluu" pinnalle.
Muistan ainakin 50mm kovalla villalla tehdyn halkaisun. Kiinnitys
hoideltiin villan molemmille puolille laitettuihin harjateräksiin.
(ylempi ja alempi) Teräkset "surrattiin" langalla toisiinsa jolloin
villa jäi tukevasti niiden väliin. Teräkset voi kiinnittää muottiin
sopivilla raudoituspukeilla, ristiin lyödyillä neljäntuuman nauloilla
jne.
Valu tehtiin sitten erittäin huolellisesti...
Toinen ratkaisu on tehdä homma kahdessa osassa: Ensin normaali
ulkopuolen valumuotti ja sisäpuolelle styroxi tuettuna
harvalaudoituksella. Valun jälkeen sisäpuolen muotti puretaan pois
niin että styrox jää paikalleen ja siihen tehdään uusi lopullinen
muotti sisäpuolen valua varten. Muottihomma ei ole yhtään niin
työlästä kuin luulisi, samat tarvikkeet joilla tuettiin styrox käyvät
sisämuottiin.
Näitähän on myös tehty niin että styrox tuleekin sisämuottiin eikä
keskelle, sisämuotin tekokin helpottuu.
Rauno Kangas
>
> 1. kysymys ei ollut ilmeisesti oikein selkeä. Tarkoitus on laittaa styrox
> pystyyn n. 70 mm päähän sokkelin ulkoreunasta katkaisemaan kylmäsilta.
> Niiden pitäminen suorassa valun aikana ei kuitenkaan käsipelillä onnistu.
> Lieneekö niitä nähtykään muualla kuin kuvissa?
Paras tapa lienee sitoa solumuovieristys
sen läpi meneviin harjateräksiin. Kiinni-
tykseen on olemassa pikalukituksia, joilla
eriste voidaan tukea toiselta puolelta valun
ajaksi ja poistaa lukot kun valu etenee toi-
sella puolella. Itse jos olisin betonointi-
tuotetehtailija kehittäisin käyttöön kerta-
käyttöiset lukituslaitteet (tämä siltä va-
ralta, että kymmenen vuoden takainen tie-
tämykseni on vanhentunut).
rauno.kangas
Hannu Pihlajaviita
> 2. Tarvitaanko eristeitä valun alle muualla kuin 1 metri reunoilta?
> 3. Valun päälle on suunniteltu 15 cm:n eristys ja lautalankkulattia, miten
> kosteuden tiivistymisongelmat minimoidaan laatan päällä oleviin puuosiin?
>
> Tarmo
Puulattia tehdään useimmiten siten, että betonilaatan päälle koolataan
puulattia ja betonilaatan alle ei panna ollenkaan lämmöneristettä. Tämä
johtaa siihen, että yläpuolisen lämmöneristeen lävistävien puuosien
alaosat joutuvat liian kylmiin oloihin, jolloin suhteellinenkosteus
saattaa nousta liian suureksi. Laatan alle tulisi aina panna noin puolet
tai 2/3-osaa lämmöneristeestä, koska silloin tämä lämmöneriste toimii
myös kapillaarisuutta katkaisevana kerroksena. Samalla puuosat joutuvat
lämpimämpiin ja samalla suhteellisesti kuivempiin oloihin. Koska
solumuovieriste on kohtaisen halpaa, kannattaa sitä levitellä laatan
alle reilusti. Jos vain laatan alle laittaa eristettä, niin 20 cm on
hyvä.
Betonilaatan kuivumiselle tulee varata riittävä aika, noin kaksi-kolme
kuukautta normaalissa huoneenlämmössä.
Muovikalvoja ei lattiarakenteeseen kannata laittaa, koska ne
vuotovaurioiden yhteydessä laajentavat vahinkoja ja vaikeuttavat
muutenkin rakennuskosteuden poistumista. Valun alla voi käyttää
suodatinkangasta, mutta huolellisella lämmöneristeiden asettelulla
sekään ei ole välttämätön kuin ehkä kevytsoran päällä. Vain betonilaatan
päälle asennetun parketin alle muovikalvo on paikallaan.
Puu ja betoni tulee aina eristää bitumihuovalla toisistaan, koska muuten
kosteus siirtyy betonista puuhun.
(Tiedot mm. VTT, Jouko Rantamäki)
--
- - - 8< - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hannu P
Walter Kotiaho
> 3.Yleensä muovi laatan päälle, jotkut jättävät sen pois ja laittavat vain
Kannattaako yleensäkkään laittaa valettua betonilaattaa kahden muovin
väliin niin että se ei pääse "hengittämään" mistään suunnasta?
--
VWK
Pihlajaviita HJ
Muovikalvoa ei tarvita lattiassa
Puulattia tehdään useimmiten siten, että betonilaatan päälle koolataan
puulattia ja betonilaatan alle ei panna ollenkaan lämmöneristettä. Tämä
johtaa siihen, että yläpuolisen lämmöneristeen lävistävien puuosien
alaosat joutuvat liian kylmiin oloihin, jolloin puun suhteellinen kosteus
nousee liian korkeaksi. Laatan alle tulisi aina panna noin
puolet tai 2/3-osaa lämmöneristeestä, koska silloin tämä lämmöneriste
toimii myös kapillaarisuutta katkaisevana kerroksena ja puuosat
joutuvat lämpimämpiin ja samalla kuivempiin oloihin.
Vähiten ongelmia tuottaa lattiarakenne, jossa riittävän karkean
täytehiekkakerroksen päällä on lämmöneriste ja betonilaatta. Laatan päälle
voidaan asentaa muovimatto tai parkettilattia. Laatta voidaan valaa
kerralla ja hiertää sileäksi kosteana. Tämä muodostaa hyvän suojan
hiekalle ja roskat voidaan helposti puhdistaa pois laatan päältä. Kevyet
väliseinät voivat alkaa laatan päältä.
Betonilaatan kuivumiselle tulee varata riittävä aika, noin kaksi-kolme
kuukautta normaalissa huoneenlämmössä.
Muovikalvoja ei lattiarakenteeseen kannata laittaa, koska ne
vuotovaurioiden yhteydessä laajentavat vahinkoja ja vaikeuttavat muutenkin
rakennuskosteuden poistumista. Valun alla voi käyttää suodatinkangasta,
joka päästää kosteuden kulkemaan, mutta estää ainesten sekoittumisen ja
päästää laatan liikkumaan. Huolellisella lämmöneristeiden asettelulla
sekään ei ole välttämätön kuin ehkä kevytsoran päällä. Vain betonilaatan
päälle asennetun parketin alle muovikalvo on paikallaan.
Puu ja betoni tulee aina eristää bitumihuovalla toisistaan kaikissa
rakenteissa, koska muuten kosteus siirtyy betonista puuhun.
Lähteet mm.: Rakennuslehti 9/1999
http://www.rakennuslehti.fi/999muov.htm
--
Ps. Joku ihmetteli, mitä järkeä on kopioida lehtiä nettiin?
============================================================================
Hannu Pihlajaviita
Tel: +358 8 3690 2004
Email: hannu.pih...@oulu.fi
http://www.student.oulu.fi/~macgyver
============================================================================
Komu
Walter Kotiaho kirjoitti viestissä ...
>"Komu" <eeva.m...@pp.inet.fi> writes:
>> alhaalta: hiekka, styrox, muovi, raudoitukset.
><snip>
>> 3.Yleensä muovi laatan päälle, jotkut jättävät sen pois ja
laittavat vain
>
>Kannattaako yleensäkkään laittaa valettua betonilaattaa kahden muovin
>väliin niin että se ei pääse "hengittämään" mistään suunnasta?
>--
>VWK
Oma mielipiteeni on ettei pitäisi yleesäkään tehdä laattaa, olen
rossipohjan auvoinen kannattaja.
Vastauksen kysymykseen, ei pitäisi.
Komu :))
Markku Seppänen
Pihlajaviita HJ kirjoitti viestissä <7fjspj$j1e$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
>Puulattia tehdään useimmiten siten, että betonilaatan päälle koolataan
>puulattia ja betonilaatan alle ei panna ollenkaan lämmöneristettä. Tämä
>johtaa siihen, että yläpuolisen lämmöneristeen lävistävien puuosien
>alaosat joutuvat liian kylmiin oloihin, jolloin puun suhteellinen kosteus
>nousee liian korkeaksi. Laatan alle tulisi aina panna noin
>puolet tai 2/3-osaa lämmöneristeestä, koska silloin tämä lämmöneriste
>toimii myös kapillaarisuutta katkaisevana kerroksena ja puuosat
>joutuvat lämpimämpiin ja samalla kuivempiin oloihin.
Jaa mutta...ei kai se pelkkä kylmyys oleellista ole, onhan ulkoseinissä sama
tilanne. Laatasta nouseva kosteus on katkaistava esim.
bitumihuopakaistoilla.
Tuo puolet laatan päälle, puolet ylle onkin minulle kyllä aivan uutta;
ainakin tulee tosi mielenkiintoinen sokkelidetsku...;-)
Itse hoitaisin koolattavan massiivipuulattian aivan normaalilla
maanvaraisella/kantavalla laatalla (eristeet luonnollisesti laatan
alapuolella) ja sen päälle tarvittaessa koolaus+lautalattia. Miksi harrastaa
puurossipohjan ja betonilaatan yhdistäviä sekarakenteita?
markku s
Pihlajaviita HJ
: Jaa mutta...ei kai se pelkkä kylmyys oleellista ole, onhan ulkoseinissä sama
: tilanne. Laatasta nouseva kosteus on katkaistava esim.
: bitumihuopakaistoilla.
: markku s
On kylmyys sikäli ongelma, että suhteellinen kosteus, joka ratkaisee,
homehtuuko/lahoaako puurakenne, on riippuvainen lämpötilasta. Puu
homehtuu/lahoaa jo n. 20 % suhteellisessa kosteudessa. Päin maata olevissa
rakenteissa lämpötila on alle 10 C-astetta, jolloin ei enää tarvita
kovinkaan paljon "vettä puussa", kun se jo homehtuu. Tämä pitäisi muistaa
myös seiniä rakennettaessa. Sisäilman kosteus (ei suhteellinen) on meelko
korkea. Kun ilman kosteus siirtyy seinärakenteeseen ja ulkoilma jähdyttää
rakennetta, tulisi suhteellisen kosteuden pysyä kokoajan riittävän
matalana. Oman ongelmansa asiaan tuo vielä kastepiste. Mutta se on jo
toinen juttu (seinään muovia...).
Kosteissa ja kylmissä oloissa, esim. sateisen kesän jälkeisenä syksynä,
homehtuvat ns. rossipohjatkin alapinnaltaan. Tosin asia on aivan
luonnollinen ja korjaantuun talven tai seuraavan kevään aikana, mikäli
alapohja on riittävän hyvin tuuletettu ja riittävän korkea: 80 cm.
Itse "tutkiskelin" asiaa ollessani sahalla töissä.
Laivauskuiva puutavara (n.18% suht.kost.), vaati varastossa alleen vapaata
tilaa vähintään 70 cm jottei pakettien alapinnat olisi homehtuneet
varastoinnin aikana.
--
M.A
wrote:
>In sfnet.keskustelu.rakentaminen Markku Seppänen <markku....@rakenna.net> wrote:
>
>
>On kylmyys sikäli ongelma, että suhteellinen kosteus, joka ratkaisee,
>homehtuuko/lahoaako puurakenne, on riippuvainen lämpötilasta. Puu
>homehtuu/lahoaa jo n. 20 % suhteellisessa kosteudessa.
>Itse "tutkiskelin" asiaa ollessani sahalla töissä.
>Laivauskuiva puutavara (n.18% suht.kost.), vaati varastossa alleen vapaata
>tilaa vähintään 70 cm jottei pakettien alapinnat olisi homehtuneet
>varastoinnin aikana.
>
Niin, nämä suhteelliset kosteudet ovat todellisuudessa paino%.
Tapio Leino
> Jaa mutta...ei kai se pelkkä kylmyys oleellista ole, onhan ulkoseinissä sama
> tilanne. Laatasta nouseva kosteus on katkaistava esim.
> bitumihuopakaistoilla.
> Tuo puolet laatan päälle, puolet ylle onkin minulle kyllä aivan uutta;
> ainakin tulee tosi mielenkiintoinen sokkelidetsku...;-)
> Itse hoitaisin koolattavan massiivipuulattian aivan normaalilla
> maanvaraisella/kantavalla laatalla (eristeet luonnollisesti laatan
> alapuolella) ja sen päälle tarvittaessa koolaus+lautalattia. Miksi harrastaa
> puurossipohjan ja betonilaatan yhdistäviä sekarakenteita?
Mahdollisesti. Olen kuullut, että suodatinkankailla tulisi hyviä tuloksia,
ne kun päästävät laatasta valuvan kosteuden alaspäin, mutta estävät
maassa olevan kosteuden nousun laattaan. Eristeet voisi ehkä olla
vapaammin halutussa paikassa (ehkä, kuka tuntee paremmin?).
Tapio Leino
Tarmo Paloniemi
löytyi tietoa osoitteesta www.muotolevy.fi . Onko em. ruotsalaismenetelmä
toimiva ratkaisu? Ainakin puuosat ja villat jää irti betonista, mutta
hintavalta se vaikuttaa.
t. Tarmo P
Hannu Pihlajaviita kirjoitti viestissä <37127D...@oulu.fi>...
Puulattia tehdään useimmiten siten, että betonilaatan päälle koolataan
puulattia ja betonilaatan alle ei panna ollenkaan
lämmöneristettä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hannu P