Tien melu ja metsän vaimennus
Rakentaja 2005
kosolti. Rinne laskee tieltä tontille päin muutaman metrin.
Nyt välissä oleva "metsä" on lähinnä jotain pajun sukuista ohutrunkoista
harvaa pusikkoa. Tekisi mieli istuttaa siihen tiheä kuusikko ...
Onko jossain olemassa lukuarvoja, minkä verran metsä vaimentaa liikenteen
melua ? Tiellä menee jonkun verran raskasta liikennettä, joka ainakin kuuluu
ikävästi.
Kokemuksia kehiin !
JukkaK
"Rakentaja 2005" <n...@invalid.com> wrote in message
news:H9bBd.186$iB....@read3.inet.fi...
> Tontilta on tiehen noin 70 metriä. Tiellä 60 kmh rajoitus. Liikennettä
> kosolti. Rinne laskee tieltä tontille päin muutaman metrin.
> Nyt välissä oleva "metsä" on lähinnä jotain pajun sukuista ohutrunkoista
> harvaa pusikkoa. Tekisi mieli istuttaa siihen tiheä kuusikko ...
Aika kauan saat kasvatella sitä kuusikko ennenkuin siitä on mitään hyötyä.
>
> Onko jossain olemassa lukuarvoja, minkä verran metsä vaimentaa liikenteen
> melua ? Tiellä menee jonkun verran raskasta liikennettä, joka ainakin
kuuluu
> ikävästi.
>
> Kokemuksia kehiin !
>
asuin 5 vuotta nelostien varressa alle 50m tiestä. Tontin tien reunaan
tehtiin valli joka leikkasi suurimman metelin ylätaajuuksien osalta
tehokkaasti ja suurin hyöty oli sen antama näkösuoja. Metelistä suuri osa on
"psyykkistä" ja näkymättömissä oleva melulähde ei aiheuta läheskään niin
paljon meteliä kuin näkyvissä oleva.
Antaisin sen pajukon olla ja ehkä rakentaa sen reunaan korkea kiinteä aita
tms.
JukkaK
Juho Ilmari
metrin päässä tuollaisesta tiestä, tosin talomme lienee n. 5 metriä tien
yläpuolella. Tien vierestä alkaa n. 10 metriä "syvä" kohtalaisen tiheä
metsäkaistele sekametsää: kuusta koivua haapaa. Hyvin kuuluu liikenteen
melu. Jos sattuu olemaan iltaruuhkan aikaan kotona, ei ikkunoita viitsi
kesällä pitää auki. Onneksi tuohon ei talvella ole juuri tarvetta.
Tosin sanoen aika tiheä metsä saa olla, jotta melu vaimenisi.
JI
Vesa
>>kosolti. Rinne laskee tieltä tontille päin muutaman metrin.
Isöäidin tontin läpi tehtiin kantatie, ajonopeus 100 km/h. Talo tien
toisella puolen, sauna toisella, tie tuli kaivon päälle.
Tie on talon korkeudella, piha on rinne ja siten selvästi tietä
alempana., tuvan ikkunasta 20 metriä tien luiskaan. Talon ja tien
välissä syreeniaita.
Sisällä liikenteen ääni ei häiritse, vaikka kuorma-autojen ääni selvästi
kuuluukin. Ulkona siellä ei viitsi olla, metelihaitta on jatkuvaa.
Kerran siellä käydessä aioin kuunnella radiota kesähelteellä
pihakeinussa pötköttöen, Olisi pitänyt olla kuulokkeet, radiota ei
metelissä kuullut. Pihanpuolelta tien suuntaan on peltoaukeaa, tie näkyy
puolen kilometrin matkalta seuraavaan mutkaan saakka.
Nykyisestä talostani on 500 m valtatiehen ja rautatiehen. Meteli kuuluu
ja hetkittäin häiritsee.
-VJ-
Ville Keränen
> ja hetkittäin häiritsee.
Minäkin tein äänitestejä tonttia valitessa ja sain tulokseksi juuri tuon
500m:n rajan isoon tiehen sellaiseksi, että ääni ei enää häiritse ulkona
oleillessa. Maaston muodot tietenkin vaikuttavat.
--
Ville
RR
lähempänä ja varsinkin raskasta liikennettä menee paljon ohi. Ostimme
metsänistutuskuusia, jotka laitoimme tonttimme reunaan n. 5m tien pinnan
reunasta. Istutusväli oli alle 50cm. Kun kuusiaita peitti suoran
näkyvyyden kuorma-autojen renkaisiin, häiritsevä meteli loppui kuin
veitsellä leikaten. Kokoajan on ollut kanssa välissä kapea n. 5m leveä
ja yli 5m korkuinen lehtipuustokaistale, mutta sen vaimennusvaikutus on
ollut vähäistä.
Tiheä kuusiaita absorboi tehokkaasti metelin, ehkä paremmin kuin ohut
lauta-aita, joka ehkä vain resonoi eteenpäin ainakin osittain matalat
taajuudet.
-RR
Vesa
Kaupunkikin ystävällisesti raivasi risukon radan ja asuntoalueen välistä:-(
-VJ-
Juha
> Tässä on tasamaata. Rautatien penger näkyy ja valtatie on sen takana.
> Kaupunkikin ystävällisesti raivasi risukon radan ja asuntoalueen
> välistä:-(
>
> -VJ-
No, kaupunki teki sen raivauksen varmaan sen takia että muu puusto (esim.
koivikko, kuusikko) saa kasvun varaa. Ei se risukko mitään ääntä, saati
pölyä estä.
Juha
Jouko Holopainen
> Nykyisestä talostani on 500 m valtatiehen ja rautatiehen. Meteli kuuluu
> ja hetkittäin häiritsee.
Minulla on matkaa rautatiehen n. 100m ja moottoritiehen n. 600m.
Välissä metsää. Junat kuulee juuri ja juuri sisälle. Piha talon
toisella puolella eikä junat häiritse tippaakaan.
Moottoritietä ei kuule lainkaan.
--
@jhol
Jotkut pitävät armeijaa parhaana järjestelmänä joissakin tapauksissa.
He ovat oikeassa, armeija on paras järjestelmä Helvetin jälkeen.
Jouko Puustinen
> Kokemuksia kehiin !
Asun 100m päässä valtaväylästä. Korkeata koivumetsää näyttää olevan ja
talomme on korkeammalla kuin tie(n 10m). Meteliä ei huomaa ellei
kuuntele erikseen. Liekö tottumiskysymys? Tosin kun menee mökille
korpeen niin aina sitä hiljaisuutta ihmettelee. :)
Vesa
> No, kaupunki teki sen raivauksen varmaan sen takia että muu puusto (esim.
> koivikko, kuusikko) saa kasvun varaa. Ei se risukko mitään ääntä, saati
> pölyä estä.
Koivut sinne jätettiin, ei liene kymmenenkään metrin välein. Tosin toive
tiheästä kauniista koivikosta perämeren rannan tuntumassa on lähinnä
toiveajattelua. Sellaisia ohuita vänkyröitä ja lahoja sisältä jo 15 cm
paksuina.
Kuusikko pitäisi äänen ja valon pois, mutta kyllä pajut ja lepät kesällä
vaimensivat aivan hyvin.
-VJ-
J. Risku
tapaukseen vaikuttaa mm. seuraava:
1. Liikennemelu etenee palloaaltona tienpinnan ja auton välistä n. 10
astetta ylöspäin vaakatasosta. Näin tieltä ylöspäin viettävä rinne on
meluisampaa kuin tieltä alaspäin viettävä, eli osa melusta "menee yli"
alarinteen talojen. 70 m:n päässä meluisin kohta on 16 m:n korkeudessa
vaakatasossa
2. Kasvillisuuden (metsän) peittämässä maastossa ääni vaimenee
nopeammin kuin avoimessa maastossa. Keskimääräisenä vaimennuksena
arviolta 3 dB/100 m. Tiheä kuusimetsä voi vamientaa jopa 10 dB/100 m.
Kasvillisuuden tulee olla riittävän syvä (50-100 m) jotta vaimennus
tehoaa. Havumetsänä kuusi on tehokkain, lehtimetsä ei vaimenna talvela
juri lainkaan. Kasvillisuus kannatta kerrostaa esim. yhdistämällä
havupuita, pensaistoa ja kiinteitä esteitä kuten penkereitä
3. Henkilöautoliikenteellä ja raskaalla ajoneuvoliikenteellä on
melulähteenä suuri ero. Henkilöautojen melu tulee renkaan ja teinpinnan
välistä, raskaalla kalustolla moottorin melu on merkittävintä. Molempiin
vaikuttaa oleellisesti ajonopeus
4. Jatkuvan melutason vertailulukuja: 70 metrin päässä tiestä seuraavat
ajoneuvomäärät ja ajonopeudet aiheuttavat saman melutason (raskaan
liikenteen osuus 15%)
- 100 km/h --> 4000 ajoneuvoa/vrk
- 80 km/h --> 5000 ajoneuvoa/vrk
- 60 km/h --> 7000 ajoneuvoa/vrk
- 40 km/h -->11000 ajoneuvoa/vrk.
Nopeuden kaksinkertaistuessa melukuorma kaksinkertaistuu. Tai nopeuden
puolittuessa melutaso puolittuu. Alempi nopeusrajoitus auttaa, mutta
töyssyt ja muut esteet aiheuttavat melun lisääntymistä ajoneuvojen
kiihdyttäessä uudestaan vauhtiaan. Ajonopeuden laskemisella ei raskaan
kaluston melutasoa useinkaan paljoa pienene
5. Paras este olisi lähellä tietä oleva kiinteä, massiivinen ja
riittävän korkea melueste. Este heijastaa melun poispäin, sillä ehdolla
este on suuri äänen aallonpituuteen nähden, että sen pienin mitta on n.
2 m (200 Hz:n läheinen alue on liikennemelussa merkittävä, sitä vastaava
aallonpituus on 1,7 m).
Kiinteällä esteellä on varjovaikutus, joka riippuu esteen korkeudesta ja
etäisyydestä melulähteeseen ja suojattavaan kohteeseen. Oheisessa
tapauksessa 2 m:n este lähellä tietä voi vaimentaa melua 4-7. dB
6. Yhdistäen tiheän kuusimetsän, massiivisen meluesteen ja suuntakulman
vaikutuksen melutaso voi oheisessa tapauksessa vaimentua 10-15 dB, mikä
on erittäin merkittävä melutason alentuminen (huomattakoon, että 3 dB:n
melutason laskeminen vähentää melun puoleen; ihmisen on vaikea aistia
alle 3dB:n melutason alentumista, sillä ihmisen akustinen muisti ja
vertailu on epätarkkaa. Melumittaus antaa luotettavimman
vertailutiedon). Suurin melutason vaimennus tapahtuu siis yhdistämällä
kaikki mahdolliset rakenteelliset keinot.
t: Juhani Risku, arkkitehti, akustikko
P.S. Sisätilojen ääneneristyksessä kannattaa eristää heikoin lenkki, eli
ikkunat ja talon rakenteellsiet aukot, raot ja reijät. Tässä on oma
rakennusfysiikkansa, johon on tarkkoja ja toimivia ratkaisuja, mutta ne
on toteutettava ehdottoman oikein ja huolellisesti, muuten sijoitukselle
ei saada hyötyä. Esimerkkinä muutamia ristiriitaisilta vaikuttavia
ohjeita, joille löytyy varmat ja toimivat (myös kosteus- ja
lämpöteknisesti) ratkaisut:
- esim 1: Kaksilasinen ikkuna eristää paremmin ääntä kuin kolmi- ja
useampilasiset (ehtoina mm. paksut lasit, etäällä toisistaan, esim. 2 x
8 mm, ilmaväli 200 mm)
- esim 2: molemmat karmit tiivistetään huolellisesti (myös uloin lasi).
Lasienvälinen tuuletus hoidetaan ulompaan karmiin porattavilla pyöreillä
reijillä, esim alas ja ylös 4 x 10 mm:n reijät.
JRi
Kari Leminen
"J. Risku" <juhani...@nokian.com> kirjoitti
viestissä:d6vBd.33727$k4.6...@news1.nokia.com...
>
> 3. Henkilöautoliikenteellä ja raskaalla ajoneuvoliikenteellä on
> melulähteenä suuri ero. Henkilöautojen melu tulee renkaan ja teinpinnan
> välistä, raskaalla kalustolla moottorin melu on merkittävintä. Molempiin
> vaikuttaa oleellisesti ajonopeus
Erikoista jos noin on. Ohi ajavasta rekasta ihmiskorvalla tuntuu kuuluvan
vain renkaiden ääni.
> Nopeuden kaksinkertaistuessa melukuorma kaksinkertaistuu. Tai nopeuden
> puolittuessa melutaso puolittuu.
Aha.:-)
-Kapa
jyri Hakola
> talomme on korkeammalla kuin tie(n 10m). Meteliä ei huomaa ellei
> kuuntele erikseen. Liekö tottumiskysymys? Tosin kun menee mökille
> korpeen niin aina sitä hiljaisuutta ihmettelee. :)
Tottumuskysymys luulisin. Ei täällä Länsi-Vantaallakaan enää
aktiivisesti huomaa ylisoljuvaa lentoliikennettä kun on ikänsä
asustellut vaikka laskevat koneet ovatkin tuossa katonpäällä enää vajaan
300 m korkeudessa
Juha
"Vesa" <kaste...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:_MuBd.79$OM1...@read3.inet.fi...
Kyllä kyllä, pyydän anteeksi kulmikkuuttani..taisin olla vähä lökeissä.
Luulen että paras tulos saavutetaan tosiaan koivu-kuusi sekametsällä, vaikka
kuusikko ei mikään silmänilo olekaan, estää se kuitenkin haittoja ympäri
vuoden. Vielä jos metsä olisi ns. kaksijaksoinen => optimisuojaus. Silloin
koivujen pituus olisi n. 12-15 m. ja kuuset 5- 10 m. Koivut on sitten
nättejä seassa kesäisin niinkuin tytöt poikalaumassa. Mainitsemasi koivut on
uskoakseni hieskoivuja ja mahdollisesti vesasyntyisiä, vanhasta kannosta
lähteneitä. Ne on heti laholle tuomittu.
Ja vielä erittäin harvaan jätetty.
Metsänhoito on sarja vastoinkäymisiä.
Juha
Vesa
> nättejä seassa kesäisin niinkuin tytöt poikalaumassa. Mainitsemasi koivut on
> uskoakseni hieskoivuja ja mahdollisesti vesasyntyisiä, vanhasta kannosta
> lähteneitä. Ne on heti laholle tuomittu.
>
> Ja vielä erittäin harvaan jätetty.
>
> Metsänhoito on sarja vastoinkäymisiä.
Ilmeisesti. Jotta sen tekisi kunnolla pitäisi vanhat risut kiskoa
juurineen ja istuttaa uusia puita tilalle. Se taas maksaa mihin
konkurssikypsällä kaupungilla ei ole varaa.
-VJ-
J.A.A.
niin helposti. parvekkeelta toisesta kerroksesta vielä paremmin. välissä
mettää ja peltoo.
Olen monesti käynyt äänittelemässä metsässä, mutta autoista vapaata paikkaa
saa kyllä hakea. 2km on vielä raskaan liitenteen suhteen kuuloetäisyydellä,
mutta äänitänkin hiljaisuutta. Talvella äänet kantautuu paremmin, kun on
pakkasta ja lehdet tippunu puusta ja maa on lumesta kova ja tasainen.
Mietein kans tätä rekka/hlö-auto juttua. rekassa pintoja on 4,6, 8 tai
enemmän (renkaita) ja moottori on isompi, suurempi tuulenvastus jne. eli
kyllä rekka pitää meteliä joka suhteessa reippaasti :) mikä niistä sitten
eniten ääntelee on toissijaista.
jukka
jouko
> Tiheä kuusiaita absorboi tehokkaasti metelin, ehkä paremmin kuin ohut
> lauta-aita, joka ehkä vain resonoi eteenpäin ainakin osittain matalat
> taajuudet.
Osuit asian ytimeen. Koska, etenkin raskas liikenne tuottaa tuhottomasti
rengasmelua, se pitää saada suodatettua tai ohjattua muualle.
jouko
--
....ja sitten jos vastaat maililla, korjaa osoitteen etunimi....