Mikä runko / eriste ?
Marko
hinta-laatusuhde ?
Puurunko vai ristikoolaus, siinäpä teille kysymys.
- Puurunko 2x8 pystyyn, eli yksi tolppa (200mm). Olen kallistumassa
puukuitueristeeseen, eli puhallusvillaan ja myös siis seiniin tämä eriste +
runkoleijona 25mm (jäykistää rakennetta). Etuja: nopeampi tehdä, hieman
halvempi2x8, koska työtä vähemmän, mutta runkoleijona huomattavasti
kalliimpi, kuin tuulileijona 12mm. Timpurit tekee talon rungon ja siitä
jatkan itse, joten puurungon kasaaminen on nopeampaa kuin ristikoolatun.
- Ristikoolaus 2x6 pystyyn (150mm) + 2x2 (50mm) vaakakoolaus ulkopuolelle =
myös 200 mm ja päälle tuulileijona 12mm. Sama eristys, mutta kylmäsiltoja
tulee tässä vähemmän ristikoolauksesta johtuen.
- Kannattaako laittaa enemmän eristettä seiniin (varaava sähkölattiassa,
kaapelit) ja jos kannattaa, niin kuis se sitten menis ? 2x8 pystyyn + 2x2
vaakakoolaus = 250mm eristettä, 12 tuulileijona
Joku voipi kertoa miksi ei puhallusvillaa seiniin. Ja olen lukenut myös
siitä, että vaikka kaikki puhaltajat suosittelevat paperia höyrynsulkumuovin
tilalle, niin monet asiantuntijat puoltavat kuitenkin muovia, koska se on
tiiviimpää ja tämä siis vain ilmastointilaitteella varustetttuihin taloihin.
Onko ristikoolattu jäykempi, tukevampi, kuin puurunko ?
Sähkäri
Rauno Kangas
viestissä:da05qt$o17$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Puurunko vai ristikoolaus, siinäpä teille kysymys.
Makuasia. Yksirunkoinen tulee nopeammin - ristirunkoisella lopputulos
aavistuksen parempi?
> - Kannattaako laittaa enemmän eristettä seiniin (varaava sähkölattiassa,
> kaapelit) ja jos kannattaa, niin kuis se sitten menis ? 2x8 pystyyn + 2x2
> vaakakoolaus = 250mm eristettä, 12 tuulileijona
Ulkoseinien eristevahvuuden lisääminen ei ole erityisen kannattava
energiansäästyöinvestointi.
> Onko ristikoolattu jäykempi, tukevampi, kuin puurunko ?
Vaakakoolatun edut tulevat esiin lähinnä detaljien suunnittelussa. Listojen
kalusteiden yms. taakse on helpompi järjestää puuta vaakakoolatussa
seinässä. Jäykkyyteen tuolla ei ole suoranaista vaikutusta.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Jukka-Göran von Fittenborg
"Marko"
> - Puurunko 2x8 pystyyn, eli yksi tolppa (200mm). Olen kallistumassa
> puukuitueristeeseen, eli puhallusvillaan ja myös siis seiniin tämä eriste
+
> runkoleijona 25mm (jäykistää rakennetta). Etuja: nopeampi tehdä, hieman
> halvempi2x8, koska työtä vähemmän, mutta runkoleijona huomattavasti
> kalliimpi, kuin tuulileijona 12mm. Timpurit tekee talon rungon ja siitä
> jatkan itse, joten puurungon kasaaminen on nopeampaa kuin ristikoolatun.
Itse laittaisin Runkoleijonaa yksirunkorakenteeseen. Tuulijellonaa jos
ristiinkoolaat.
> - Ristikoolaus 2x6 pystyyn (150mm) + 2x2 (50mm) vaakakoolaus ulkopuolelle
=
> myös 200 mm ja päälle tuulileijona 12mm. Sama eristys, mutta kylmäsiltoja
> tulee tässä vähemmän ristikoolauksesta johtuen.
Ristiinkoolauksessa kannattaa harkita Kastellimaista tapaa tehdä se
sisäpuolelle ja jättää höyrynsulku 50 mm rakenteen sisään. Itse laittaisin
kyllä ihan villa + muovi systeemin. Toi puukuidulla eristäminen on
aikamoista sottaamista.
> - Kannattaako laittaa enemmän eristettä seiniin (varaava sähkölattiassa,
> kaapelit) ja jos kannattaa, niin kuis se sitten menis ? 2x8 pystyyn + 2x2
> vaakakoolaus = 250mm eristettä, 12 tuulileijona
Matalaenergiataloissa on kai 300 milliä ja se lienee raja jota pidemmälle ei
taida kannattaa vaivautua. Ei ainakaan jos leikkii puukuidun ja
rakennuspaperin kanssa. Talon on syytä olla sitä tiiviimpi mitä paksumpia
eristeitä lykkäät siihen.
> Joku voipi kertoa miksi ei puhallusvillaa seiniin. Ja olen lukenut myös
> siitä, että vaikka kaikki puhaltajat suosittelevat paperia
höyrynsulkumuovin
> tilalle, niin monet asiantuntijat puoltavat kuitenkin muovia, koska se on
> tiiviimpää ja tämä siis vain ilmastointilaitteella varustetttuihin
taloihin.
Mitä vähemmän höyrynsulun läpi pääsee kosteutta eristeisiin, niin sitä
parempi se on. Ei se vesi siellä seinässä mitään hyvää kumminkaan aikaan saa
:-)
> Onko ristikoolattu jäykempi, tukevampi, kuin puurunko ?
Ei juurikaan. Jäykistämiseen tarvitaan vinosidontaa (siteitä tahi
sivuttaisjäykkäälevyä)
Jukka-Göran von Fittenborg
"Marko"
> Pitkästä itelle tottakai, mutta nyt on pari päänvaivaa. Mikä
järkevin/nopein
> hinta-laatusuhde ?
Kannattaa muuten huomata, että nykyisillä energianhinnoilla pikkasen
paremman eristyksen takaisinmaksuajat rupeavat olemaan muutaman vuoden
luokkaa.
Aikoinaan Espooseen 1992 rakennetun matalaenergiatalon takaisinmaksuajaksi
laskettiin jo sen aikuisilla energian hinnoilla 0,058 senttiä kWh noin 5-6
vuotta. Nykyään on tietysti kaikki uudet talot enemmän matalaenergiataloja,
kun normit ovat kiristyneet, mutta ei varmaan 10 vuotta mene etteikö
nykyenergiahinnoilla saa omiaan 50 millisestä lisäeristeetä ulkoseinästä
pois.
Antti Häikiö
> "Marko"
>>Joku voipi kertoa miksi ei puhallusvillaa seiniin. Ja olen lukenut myös
>>siitä, että vaikka kaikki puhaltajat suosittelevat paperia
>
> höyrynsulkumuovin
>
>>tilalle, niin monet asiantuntijat puoltavat kuitenkin muovia, koska se on
>>tiiviimpää ja tämä siis vain ilmastointilaitteella varustetttuihin
>
> taloihin.
>
> Mitä vähemmän höyrynsulun läpi pääsee kosteutta eristeisiin, niin sitä
> parempi se on. Ei se vesi siellä seinässä mitään hyvää kumminkaan aikaan saa
Päästäänköhän tästä taas siihen keskusteluun, että siihen muoviin tulee
joka tapauksessa reikiä nauloista, läpivienneistä, hiiristä ja muovin
hauristumisesta johtuen, joten kannattaa suunnitella talo niin, että
pieni kosteus ei sitä seinärakennetta mädätä. Tämä puoltaa selluvillaa.
Lienee sitten ihan se ja sama laittaako siihen perään sitten muovia
vaiko paperia, kunhan jonkun ilman kulkemista hidastavan kerroksen
siihen laittaa estämään vetoa.
Antti Häikiö
Juu ja kannattaa myös muistaa, että tulevan energiatodistuksen myötä
tuolla voi olla myyntihinnan kannalta jopa merkitystä.
Antti Häikiö
> - Kannattaako laittaa enemmän eristettä seiniin (varaava sähkölattiassa,
> kaapelit) ja jos kannattaa, niin kuis se sitten menis ? 2x8 pystyyn + 2x2
> vaakakoolaus = 250mm eristettä, 12 tuulileijona
Miksi muuten varaava sähkölämmitys? Sähkön hinta tulee nousemaan Kioton
myötä ja muutenkin. Minä laittaisin pellettilämmityksen, jos olisin
uutta rakentamassa. Pellettilämmön kWh hinta taitaa tätä nykyä olla se
halvin, ja polttimien toimintavarmuuskin taitaa olla aika hyvä. Huoltoa
ne taitavat vaatia noin kerran viikossa, joten hieman enemmän vaivaa
siitä on sähkölämmitykseen verrattuna.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Antti Häikiö" <
> Päästäänköhän tästä taas siihen keskusteluun, että siihen muoviin tulee
> joka tapauksessa reikiä nauloista,
...jos tekee rakenteen kastellimaisesti, niin ei pitäisi tulla tai sitten on
parempi rakentaa talo betonista jos noin s*tanan tohlo, että puhkoo muovit
jopa seinärakenteen sisältä.
> läpivienneistä
ne vähät läpiviennit mitä on, pitää ymmärtää tiivistää esim. kumikauluksella
> hiiristä
jos noita pelkää niin paras käyttää sitä betonia
>muovin hauristumisesta
ei höyrynsulkumuovi mihinkään seinän sisällä haurasta, ei ainakaan 50 vuoden
aikana.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Antti Häikiö"
> myötä ja muutenkin. Minä laittaisin pellettilämmityksen, jos olisin
> uutta rakentamassa. Pellettilämmön kWh hinta taitaa tätä nykyä olla se
Pellettisysteemit vaatii perkeleesti sitä hukkaneliötä talostasi ja lisäksi
jonkinnäköisen savupiipun. Kuorma-autollakin pitäisi päästä pellettivaraston
nurkille.
Antti
> Ristiinkoolauksessa kannattaa harkita Kastellimaista tapaa tehd? se
> sis?puolelle ja j?tt?? h?yrynsulku 50 mm rakenteen sis??n. Itse laittaisin
> kyll? ihan villa + muovi systeemin. Toi puukuidulla erist?minen on
> aikamoista sottaamista.
Sis?puoliselle (vaaka)koolaukselle ??ni t??lt?kin, tosin
puukuitueristeell?. Tosin puukuitueristeen sottaamisv?itett? en ymm?rr?.
Antti
Jukka-Göran von Fittenborg
"Antti"
> Sis?puoliselle (vaaka)koolaukselle ??ni t??lt?kin, tosin
> puukuitueristeell?. Tosin puukuitueristeen sottaamisv?itett? en ymm?rr?.
Mihis painisit sen höyrynsulun? Ei taida onnistua puukuitun ruuttaaminen jos
muovi on siinä alla.
Ihanteellinen olis kai rakenne: kuitutuulensuojalevy, vuori/kivivilla
pystyrungon paksuuden mukaan, höyrynsulkumuovi, levymäinen "henkittävä"
eristelevy, ts. ainetta jolla on hyvä kosteuskapasiteetti kuten esim.
selluvilla tai pellava.
Pellavaa kai on ainakin joskus saanut levymäisenä eristeenä? Olisi tohon 50
millin rakoseen paljon helpompi laittaa kuin sellu.
Reader
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> wrote in message
news:C0Owe.84$ST...@read3.inet.fi...
Usein on taloudellisesti edukkaampaa laittaa kunnolliset ikkunat, kuin
kasvattaa seinävahvuutta tavanomaisista (esim. 150 + 50 ja 25 mm
tuulensuojalevy = 225 mm efektiivisesti).
Marko
news:dDOwe.99$ST...@read3.inet.fi...
Nämä olen kaikki laskenut ja päätynyt sähköön, koska muut eivät maksa
koskaan itseään takaisin. Minulla olisi kaukolämpökaivokin vieressä, mutta
investointi on niin suuri, ettei siihen järkiperusteita löydy.
Itse olen ollut aiemmin töissä energiayhtiössä ja tätä on vanhojen
työkaveriden kanssa laskettu.
130m2 taloon tulee kaukolämpö maksamaan n. 9-10 tEur enemmän kuin sähkölämpö
(asennan sähkärinä ite).
- Liittymismaksu 2500 Eur
- paketti 3500 Eur
- vesikiertoinen lattialämmitys n. 4000 Eur
- +asennus 1000 Eur vaikka tekisin itse tätäkin paljon
yhteensä 11.000 Eur
- sähkölämmitys kaapelit n.1500 Eur Eur, teen itse
= säästö 9500 Eur
Laskimme juuri erään yhtiön OIKEITA parin viime vuoden kulutuslukuja sähkö
vastaan kaukolämpö. Takanpolttoa ei tässä ole kuitenkaan huomioitu ja minä
tykkään räpätä puiden kanssa.
Tulimme siihen tulokseen, että ero on muutama sata euroa vuodessa
kaukolämmön hyväksi kun siinäkin otetaan taloussähkö mukaan, eli lasketaan
kaikki energia kustannukset, kuten ne pitääkin laskia. Kokonaisenergia
sähkötalossa lämmitys+taloussähkö ja kaukolämmössä lämpö+taloussähkö ja
otetaan huomioon myös investointikustannukset.
Luvut olivat nykyajan UUSISSA 2-3 vuotta vanhoissa taloissa n. 1200-1700 Eur
ja siinä siis kaikki energia. Jos nyt kaukolämpö on vaikka 200 Eur
edullisempi vuodessa kuin sähkö, niin kaukolämmön takaisinmaksuaika on 47,5
vuotta. Ei mitään järkeä, koska kuitenkin ne nousevat samassa suhteessa.
Eristyksestä sen vuoksi, että jos sähkön hinnalle kuitenkin jotain
tapahtuisi, saisin sen takaisin vankassa eristyksessä 2x8 + 2x2 + 25mm
Runkoleijona. Laskin, että tämä lisäinvestointi eristykseen maksaa n. 800
Eur Puukeskuksen hinnoilla. Laskin metrit ja neliöt aika tarkaan.
PS. Lämmöntalteenotto tulee tietenkin, mutta lisää keskustelua rungosta,
onko muita järkeviä, edullisia ratkaisuja kuin tuo 2x8 + 2x2 + runkoleijona.
Sähkäri
JukkaK
"Antti Häikiö" <aha...@yahoo.com> wrote in message
news:da0bd7$255$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Miksi muuten varaava sähkölämmitys? Sähkön hinta tulee nousemaan Kioton
> myötä ja muutenkin.
So what?! Sähköä tulee piuhasta kun maksaa laskut ja on saasteetonta,
helppoa, mukavaa ja monikäyttöistä. Minäkin siirryn heti pelletteihin, kun
saa taloon jonkun pellettipiuhan/putken josta sitä tulee jatkuvalla syötöllä
tyyliin sähkö ja vesi ja sen saa jaettua asuntoon yhtä helposti kuin
sähkölämmön.
JukkaK
Reader
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> wrote in message
>
> "Antti"
> > Sis?puoliselle (vaaka)koolaukselle ??ni t??lt?kin, tosin
> > puukuitueristeell?. Tosin puukuitueristeen sottaamisv?itett? en ymm?rr?.
>
> Mihis painisit sen höyrynsulun? Ei taida onnistua puukuitun ruuttaaminen
jos
> muovi on siinä alla.
>
Meillä on juuri tällainen rakenne; 200 mm runko selluvillalla,
rakennusmuovi, 50 mm ristissä ja selluvilla.
Selluvilla puhallettiin kahdessa erässä. Selluvillan saa ainakin
ruiskutettua kaikkiin hankaliinkin kolosiin.
> Ihanteellinen olis kai rakenne: kuitutuulensuojalevy, vuori/kivivilla
> pystyrungon paksuuden mukaan, höyrynsulkumuovi, levymäinen "henkittävä"
> eristelevy, ts. ainetta jolla on hyvä kosteuskapasiteetti kuten esim.
> selluvilla tai pellava.
>
> Pellavaa kai on ainakin joskus saanut levymäisenä eristeenä? Olisi tohon
50
> millin rakoseen paljon helpompi laittaa kuin sellu.
>
Jaa, että helpompi vai ? Selluvillahan ruiskutetaan seinään. Se on ihan
sama, meneekö sitä 200 vai 50 mm. Mitä tulee selluvillan väitettyyn
sotkuun, niin purua on ilmassa ja jokapaikassa puhaltelujen jälkeen.
Irtonaisen tavaran helposti lakaistua kasaan. Selluvillaa tarttui myös
välipohjan rakennusmuoviin, josta sitä harjasin sen alas myöhemmin
tapahtuvaa "varisemista" ennakoiden. Kyllä eristeistä oma sotkunsa tulee,
oli se mitä tahansa. Heti laittamisen jälkeen, sellu on sottaavin.
Ei siitä perussiivoilun jälkeen mitään erityistä sotkua tule. Tämä on minun
tosielämän kokemukseen perustuva näkemys.
Marko
news:IcPwe.122$ST....@read3.inet.fi...
Nyt kiinnostaa:
- mikä lämmitys ?
- neliöt ?
- paljonko euroja vuodessa ?
- poltatko takkaa ?
- mikä ulkovuori ? Itse laitan 28x175 laudan vaakaan
Sähkäri
Reader
"Marko" <ei.p...@hotmail.com> wrote in message
news:da0hlk$aq0$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> - neliöt ?
- aspa 208/ krs m2 267
> - paljonko euroja vuodessa ?
> - poltatko takkaa ?
- kyllä
> - mikä ulkovuori ? Itse laitan 28x175 laudan vaakaan
>
> Sähkäri
>
IT -zydeemipiällikkö
Ville Keranen
hintaan. Muutamat tekisivät sen mieluusti kahdessa erässä.
- Tuulileijonakin ottaa tuulikuormat useimmissa tapauksissa. Naulavälillä ja
tyypillä pelataan riittävä jäykyys. Tuon mitoitukseen löytyy ohje
valmistajan sivuilta. Mitoituksen tekee rakennesuunnittelija.
--
Ville
JukkaK
"Reader" <e...@no.com> wrote in message news:4WPwe.157$ST....@read3.inet.fi...
>
> "Marko" <ei.p...@hotmail.com> wrote in message
> > - poltatko takkaa ?
> - kyllä
Parempaan tulokseen pääsis polttamalla puita siinä takassa ;-)
> >
> IT -zydeemipiällikkö
>
Yet Another IT-hörhö ;-)
Jarno
tarvitaan lisää koolauspuuta, nauloja, työtä, katon pinta-ala
kasvaa pari neliötä, sokkelin pitää olla leveämpi, ikkunadetaljit
voivat muuttua (smyygit on kivoja mutta ainakin kivitalossa kalliita)
jne.
Kattorakenteisiin voi yleensä lisätä eristyspaksuutta ilman
vastaavia muita kustannusvaikutuksia, joten "kompensaatioperiaatteella"
voi laskea kannattaako seinään laittaa esim. 30cm eristettä, jos
laittaakin 25 ja katolle saa säästetyllä rahalla vaikkapa 15cm
lisää?
Jarno
Jukka-Göran von Fittenborg
"Jarno"
>Seinissä juju onkin siinä, että pelkän eristeen hinnan lisäksi
>tarvitaan lisää koolauspuuta, nauloja, työtä, katon pinta-ala
>kasvaa pari neliötä, sokkelin pitää olla leveämpi, ikkunadetaljit
>voivat muuttua (smyygit on kivoja mutta ainakin kivitalossa kalliita)
Kyllähän noista jotain senttejä lisää hintaa tulee, olet oikeassa. Mutta
eriste taitaa olla noista kallein, sitten puutavara (ellei osta puutavaraa
jostain hemmetin kalliista paikasta). Ymmärsin että kysyjänä oli
omatoimirakentaja, joten sen on vähän teoreettinen kysymys, että pitääkö
sille vapaa-ajan harrastukselleen oikein työpalkan hinta päälle laskea :-)
Tulee sitä paitsi työtä siitäkin, että jos lämmittää vaikka haloilla tai
pelleteillä, niin huonomman eristyksen vuoksi hiki lentää useammin ja
pidempään kun pitää sitä polttoainetta valmistaa ja tuoda kattilanruuaksi.
Tai lämmitä vaikka öljyllä tai kaukokolhoosilla, niin rahalla se pitää
energia maksaa. Rahaa saa yleensä vain työ nimistä ponnistelua vastaan,
joten valitse työ siellä tai työ täällä.
>Kattorakenteisiin voi yleensä lisätä eristyspaksuutta ilman
>vastaavia muita kustannusvaikutuksia, joten "kompensaatioperiaatteella"
>voi laskea kannattaako seinään laittaa esim. 30cm eristettä, jos
>laittaakin 25 ja katolle saa säästetyllä rahalla vaikkapa 15cm
>lisää?
Tossa seinärakenteessa vaan se ristiinkoolaus saa aikaan aika huomattavan
kylmäsiltojen katkaisun, joten asia ei ole pelkkää eristeen paksuuden
laskemista.
VG
>vastaavia muita kustannusvaikutuksia, joten "kompensaatioperiaatteella"
>voi laskea kannattaako seinään laittaa esim. 30cm eristettä, jos
>laittaakin 25 ja katolle saa säästetyllä rahalla vaikkapa 15cm
>lisää?
Tulipa tässä mieleen, että olis ihan mielenkiintoista tietää, miten noita
kokonaislämpöarvoja sun muita laskeskellaan.
Vois vähän pohtia käytännössä kuinka paljon sitä katon eristystä oikein
kannattaa lisätä, jotta siitä kompensaatiosta olis hvielä hyötyä. Jos seinät
on paperin ohuet, niin ei kai sitä mikään kompensoi...
Eli tuleeko mieleen mitään hyvää sivustoa, jossa aihetta olis käsitelty?
Mitkä on ohjearvot joihin pyritään jne.?
Rauno Kangas
> kokonaislämpöarvoja sun muita laskeskellaan.
RakMK D5 Rakennusten lämmityksen tehon- ja energiatarpeen laskenta - Ohjeet
1985
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/700001/1935
tarmo
RAKENNUSTEN SISÄILMASTO JA LVI-TEKNIIKKA
SISÄLTÖ:
Sisäilmasto
Sää
Lämmöntarve
Lämmöntuotanto
Vesikiertoinen keskuslämmitys
Sähkölämmitys
Aurinkolämmitys
Ilmanvaihto
Ilmastointi
Vesijohdot ja viemärit
Erikoislaitteet ja -tilat
Ympäristötietoinen suunnittelu
LVI-tekniikan sanasto
Tätä myy: http://www.sisailmayhdistys.fi/
Tarmo
"VG" <su...@surf.com> kirjoitti viestissä:ctTwe.232$ST....@read3.inet.fi...