Lammi vs. Leca-sora harkko
J K
leca-soraharkko toimittajan tarjoukset olivat samansuuruisia (siis
harkkojen osalta). Nyt kiinnostaakin kuulla teidän mielipiteitänne
molemmista tuotteista pystytyksen ja käytön kannalta ja tietenkin molempien
edut ja haitat olisi mukava kuulla? . Pystytystyöt tulen teettämään
kuitenkin ulkopuolisella, mutta kummalla ne tulee halvemmaksi?
Tässä nopeasti omia mietteitäni:
Lammi:
+ Ei muurasta
- Valutyöt
+ Ei saumoja (tiiveys?)
- Vaikea leikata
+ Todella massiivinen
- Miten päätykolmiot tehdään?
Leca-soraharkko:
+ U-arvo kohillaan (0.15)
- Muurattava
+ Ei betonointia
+ Helppo leikata
- Saumat->Tiiveys?
Ville Keränen
> kuitenkin ulkopuolisella, mutta kummalla ne tulee halvemmaksi?
tyypin latoneen omakotitalon parissa päivässä. Todellisuudessa aikaa kuluu
kyllä viikko-pari.
Jos saat nuo samaan hintaan, niin tarvitseeko tuota edes miettiä? Valitse
ihmeessä Lammi.
--
Ville
Pekka Taipale
> Lammi:
> + Ei muurasta
> - Valutyöt
> + Ei saumoja (tiiveys?)
> - Vaikea leikata
> + Todella massiivinen
> - Miten päätykolmiot tehdään?
Lisätään listaan:
+ Putkitukset voi laittaa harkkojen sisään ennen valua, siistiä
- Roilotukset, kun niitä kuitenkin tarvitaan, kovaa hommaa
(yleensäkin vaikea työstettävyys)
- Todella massiivinen (kysymys: mitä iloa sinulle
on siitä, että talosi painaa paljon? Jos et ole Saddam?)
- Tarvitset poravasaraa, että saat taulun seinälle
Lammin tarjouksissa juju on siinä, että valutöiden hinnoittelu
(betonia monta eri kuormaa) ei ole kovin hyvin näkyvissä, lasku tulee
sitten kun taloa tekee ja yllättää monet.
> Leca-soraharkko:
> + U-arvo kohillaan (0.15)
> - Muurattava
> + Ei betonointia
> + Helppo leikata
> - Saumat->Tiiveys?
+ Kelvollisia/materiaalin hyväksyviä työmiehiä, rakennesuunnittelijoita
jne helpompi löytää
Molemmissa tiiveysongelma on käsittääkseni usein seinän ja yläpohjan
liittymässä, varsinkin päätykolmioissa; tästä on valittanut tuttu
lecarakentaja, mutta käsittääkseni tasan sama ongelma on
Lammi-taloissakin -- ellei sitten pahempi, koska tiiviin liitoksen
tekeminen tarvitsee välttämättä seinämateriaalin työstämistä, joka
juuri on ongelma betoniharkoissa, jotka ovat kova pala purtavaksi.
Molemmissa seinien tasoitukset sisällä ja ulkona ovat isompi homma
kuin töitä aloittaessa luulee (sanovat ne, jotka ovat kokeneet, itse
en ole kokeillut.)
Ai että oma valintani? Puutalo... kellari luultavasti ennemmin leca-
kuin betoniharkoista, tämä vielä päättämättä.
--
Pekka Taipale
p...@iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Tapio Lindström
>
> Lisätään listaan:
> + Putkitukset voi laittaa harkkojen sisään ennen valua, siistiä
Eikös putkitus ole sähkö- ja putkimiehen hommaa?
Eivät ole silloin paikalla kun tarvittaisiin eli
tarvitaan:
> - Roilotukset, kun niitä kuitenkin tarvitaan, kovaa hommaa
> (yleensäkin vaikea työstettävyys)
Kahia käsiteltäessä sivusta seuranneena en suosittele
tekemään itse.
> - Todella massiivinen (kysymys: mitä iloa sinulle
> on siitä, että talosi painaa paljon? Jos et ole Saddam?)
Varaa eli tasoittaa lämpöä ja kosteutta? Eristää
ääntä? Taulut pysyvät seinällä?
> - Tarvitset poravasaraa, että saat taulun seinälle
Poravasara ei ole miinusta, pelkkää plussaa.
Jari Arkko
>>edut ja haitat olisi mukava kuulla? . Pystytystyöt tulen teettämään
>>kuitenkin ulkopuolisella, mutta kummalla ne tulee halvemmaksi?
>
> Veikkaan Lammin tulevan hieman halvemmaksi. Kuulin vähän aikaa sitten yhden
> tyypin latoneen omakotitalon parissa päivässä. Todellisuudessa aikaa kuluu
> kyllä viikko-pari.
Lammista tulee tukevampi, ja valitsisin varmaan uudestaankin
sen jos viela rakentaisin. Tarvitsee myos murehtia paljon
vahemman maanpaineista jne.
Mutta noin kertomasi ajat ovat kylla ihan vitseja. Seinaa
jossa ei ole reikia, putkia, sahkorasioita ja joka on tehty
tasmalleen harkkomodulien mukaan on helppo tehda. Mutta
rakentamisessa on huomattava maara kaikkea muutakin, ja
rungon kasaaminen on oikeasti iso homma. Ja ainakin mulla
mitoitutkset oli tehty enemminkin lopputuloksen ja kaavan
hyodyntamisen optimoimiseksi kuin rakentamisen helpottamiseksi.
Lammin ohjetyomenekki on 1.4 h / seinam2. Mulla meni kylla
enemman, jotain yli 2 h / m2, joskin mukana oli myos
valipohjaa, sahkoputkituksia, muotitettavia osia, kokemattomuuden
tuomaa hitautta jne. Mulla meni kaikenkaikkiaan pari kuukautta
lammista rakennetun kellarikerroksen kasaamiseen.
--Jari
Kalle Ranto
> Lammin tarjouksissa juju on siinä, että valutöiden hinnoittelu
> (betonia monta eri kuormaa) ei ole kovin hyvin näkyvissä, lasku tulee
> sitten kun taloa tekee ja yllättää monet.
> Ai että oma valintani? Puutalo... kellari luultavasti ennemmin leca-
> kuin betoniharkoista, tämä vielä päättämättä.
Minä sain joskus tarjoukset kellarikerroksen harkoista ja Lammi maksoi
suurinpiirtein saman kuin Leca (muistaakseni). Laskin Lammi-seinään
menevän betonin hinnan ja valitsin Lecan kellarikerroksen
seinämateriaaliksi. Kirvesmiehet muurasivat kellaria jonkin aikaa,
joten en tiedä, tuliko se halvemmaksi, mutta hyvä tuli. Lecassa on
tosiaan hyvä U-arvo ilman eristeitäkin, eikä talon tarvi aivan sinkoa
kestää. Kirvesmiehet olisivat kyllä mieluummin tehneet Lammista.
Kalle Ranto
Turku
Kari Onniselka
itse rakennan LAMMI taloa nyt. Naapuri rakentaa Leca-taloa.
LAMMI on hidas ja työläs tehdä, valut, siivoukset, rälläköinti ja helposti
kulmista hajoavat harkot, joita sitten paikataan ja työaikaa kuluu.
Samoin seinävalujen valmistelut vievät melkoisesti aikaa.
kuten moni onkin vastannut, niin betoniin menee raakasti rahaa, samoin
huomioi
uretaanit. itseltäni meni noin 400 purkkia a 5eur
LAMMI taloa kannattaa suunnitella paremmin, koska betonin rälläköinti ei ole
hauskaa.
mutta kun säkäri putket hyvin vetää, niin siellä sitten siististi ovat.
LAMMI harkoista tulee tasaisemmat seinät ja tiiviimmät.
"J K" <jtk...@ee.oulu.fi> wrote in message
news:8z0zb.4005$k4.9...@news1.nokia.com...
Jarno
- Muurattaessa saumat voivat helpohkosti jäädä vajaiksi tai sitten
laastia pursuu lämmöneristeen väliin. Laasti eristeen välissä
heikentää huomattavasti lämmöneristystä, kun taas vajaa sauma
heikentää seinän kantavuutta. Itse täyttelin joitakin saumoja esim.
ikkunoiden välissä juotosbetonilla jälkikäteen...
- Kenelläkään ei liene harkkoa, jonka U-arvo olisi 0.15, eli kannattaa
vielä tarkastaa. Lisäksi tarvittavat tiilisiteet heikentävät U-arvoa
n. 0.01:llä
- Jos harkkosaumaan tulee valmistajan mukaan villakaista, niin sitä et
ainakaan ilman lisähintaa saa muuraajaa sinne laittamaan
- Leca-soraharkko on huokoinen materiaali, täytyy olla joka puolelta
pinnoitettu tullakseen tiiviiksi. Saumat sinänsä ovat varmastikin
tiivein osa ko. rakennetta (umpilaastia).
- päätykolmiot ovat konstikkaat myös kevytsoraharkoilla. Joka
tapauksessa kiviseinän ja mahdollisesti puurakenteisen yläpohjan
liittymän tiiviyteen kannattaa kiinnittää huomiota.
- Kevytsorakarkot ovat varmastikin keveämpiä käsitellä kun
betonivaluharkot.
- Aukkojen ylitykset valuineen ovat työläitä myös kevytsoraharkoilla.
Jollakin valmistajalla oli T-profiiliteräs, joka toimii samaan aikaan
sekä valutukena, että terästyksenä, kannattaa harkita, vaikka
kalliimpi onkin.
Jarno
"J K" <jtk...@ee.oulu.fi> wrote in message news:<8z0zb.4005$k4.9...@news1.nokia.com>...
Sami Kaikkonen
"Kari Onniselka" <kari.on...@nokia.com> kirjoitti viestissä
news:mIhzb.4007$g4.8...@news2.nokia.com...
> Moi,
>
> itse rakennan LAMMI taloa nyt. Naapuri rakentaa Leca-taloa.
>
> LAMMI on hidas ja työläs tehdä, valut, siivoukset, rälläköinti ja helposti
> kulmista hajoavat harkot, joita sitten paikataan ja työaikaa kuluu.
> Samoin seinävalujen valmistelut vievät melkoisesti aikaa.
>
> kuten moni onkin vastannut, niin betoniin menee raakasti rahaa, samoin
> huomioi
> uretaanit. itseltäni meni noin 400 purkkia a 5eur
>
Mihin ihimeeseen nää oot tukkinu sitä urskua. Vai rakennakko nää jottain 600
neliön taloa.
Ite rakennan n. 200 neliön taloa ja meidän talopaketti sisälsi
urskut.Muistaakseni 5 laatikkoa į 12 prk. On riittäny seiniin ja
jäipä muuan purkki ikkunoihinkin.
Toinen juttu.
En tunne leca-harkkoa, mutta valaiskaa mulle, miksi se on niin helppoa
työstää verrattuna Lammi harkkoon? Käsittääkseni
kukaan ei oo niin taavi, että yrittää työstää sitä siinä vaiheessa kun
betonit on valettu. Vai onko se Leca ihan paprua?
Joku tossa kirjotti, että lammi rakentaminen on hidasta. No onhan se. Ei se
viikossa eikä kahessakaan se runko nouse, mutta jos nyt
ajattelee asiaa niin, että useimmat rakentavat kerran tai kaksi elämässään,
niin ei se niin maata kaatavaa oo, jos projekti kestää esim. 9 kuukautta.
Ite alottelin kesäkuun alussa, ja muutto ois helemikuun vimppa päivä. En
pidä pahana.
Tämmöstä. Ottakaa kantaa:)
Ville Keränen
> enemman, jotain yli 2 h / m2, joskin mukana oli myos
> valipohjaa, sahkoputkituksia, muotitettavia osia, kokemattomuuden
> tuomaa hitautta jne. Mulla meni kaikenkaikkiaan pari kuukautta
> lammista rakennetun kellarikerroksen kasaamiseen.
Taisin unohtaa mainita, että yhdestä kerroksesta minäkin puhuin. Neliöitä
omassani taitaa olla vähän yli 100. Ohjemenekin mukaanhan tuo ei ole siis
kuin 140 tunnin työ eli pari viikkoa. Ja kun tosimiehet tekee hommia, niin
eiköhän tuo viikossa syntyne :-)
Eikös sellainen 70t ole omakotirakentajalle sopiva viikkotuntimäärä...
Palaan asiaan tarkempien tietojen kanssa kesäkuussa, kun oma kellarini on
valmis.
--
Ville
Mauno
Korkeutta seinillä oli 3-4 metriä. Virolainen porukka oli urakoimassa. Ei ne
paljon leikelleet, valuharkkoihin jäi joihinkin paikkoihin välejä, joihin ne
pari styroksin keskelle ja surrasivat harjateräksillä laudat molemmin
puolin. Siisti tuli.
Myös ontelolaatat sopivat mainiosti päälle ja siihen rengas valu.
Hinta oli suomalaisiin verrattuna huomattavan edullinen.
Maukka
Jari Arkko
> Toinen juttu.
> En tunne leca-harkkoa, mutta valaiskaa mulle, miksi se on niin helppoa
> työstää verrattuna Lammi harkkoon? Käsittääkseni
> kukaan ei oo niin taavi, että yrittää työstää sitä siinä vaiheessa kun
> betonit on valettu. Vai onko se Leca ihan paprua?
On.
Tai en kylla tieda miksi tuossa nyt on niin suuri ero ihmisten
mielesta. Lammia tyostetaan jarealla rallakalla, ja silla se
menee ihan hyvin mutta tulee kovaa melua ja paljon polya.
Veikkaan etta Lecaakin tyostetaan rallakalla, vaikka se
huomattavasti pehmeampaa onkin.
--Jari
Jari Arkko
> Taisin unohtaa mainita, että yhdestä kerroksesta minäkin puhuin. Neliöitä
> omassani taitaa olla vähän yli 100. Ohjemenekin mukaanhan tuo ei ole siis
> kuin 140 tunnin työ eli pari viikkoa. Ja kun tosimiehet tekee hommia, niin
Laskitko varmasti *seina* neliot eika lattianeliot? 100 seinam2 on
aika vahan, esim. 5x5m taloa ja ihan pikkuisen valiseinaa... muistettava
etta vaikka sisakorkeus olisi esim. 240 niin kuin mun kellarissa niin
seinan korkeus (puoliharkot ja anturan paalta lahteva lattian alainen osuus
mukaanluettuna) on helposti kolmea metria.
Mulla oli noin 200 lattiam2 ja jotain 500 seinam2.
--Jari
Pekka Taipale
> > betonit on valettu. Vai onko se Leca ihan paprua?
>
> On.
Ei nyt ihan paprua, mutta todellakin paljon murenevampaa kuin
betoni. Leca taitaa kuitenkin olla kovempaa kuin siporex, josta menee
läpi suunnilleen puukolla (ei kuitenkaan ihan helposti -- jos seinä on
kovuudeltaan paperin vahvuista, mieti millaista olisi kaivautua
puukolla kolmen puhelinluettelon läpi. Paperikin on kovaa.)
> Veikkaan etta Lecaakin tyostetaan rallakalla, vaikka se
> huomattavasti pehmeampaa onkin.
Lecaa leikataan usein konesahalla, joka tuo minulle mieleen lähinnä
pensasleikkurin ja moottorisahan yhdistelmän.
Janne
Itse harkitsin vakavasti Lammi-harkkoa, päädyin kuitenkin
betonielementteihin. Tätä samaa pohdintaa tehneenä täydentäisin Lammin
puolesta pari asiaa:
1) Ei muurausta tarkoittaa myös sitä, että yhden miehen ei tarvitse
olla betonimyllyä pyörittämässä ja kuraa kärräämässä/kantamassa.
Hänkin voi siis osallistua varsinaiseen latomiseen/kivien kantamiseen.
Harkkojen valu on nopea toimitus, toisaalta betonin pumppaaminen
maksaa.
2) Massiivinen seinä kestää ripustaa vaikka keittiön kaapit,
lecasoraharkkoon kiinnittäminen on ymmärtääkseni vaativampaa.
3) Betoniseinä toimii hyvin esimerkiksi maanpaineseinänä, se kun
kestää kosteutta. Lecasora pitää kosteuseristää perusteellisemmin ja
siltikin siinä on riskinsä. Meidän rakennesuunnittelijamme aikanaan
painokkaasti varoitti tekemästä lecaseinää maanpaineseinäksi. Se kun
kuulemma voi imeä kosteutta.
4) Massiivinen rakenne on todella massiivinen. Talo on palkki,
äänieristys on kunnossa ja talo varaa hyvin lämpöä (massaa tulee
pieneenkin taloon helposti toista sataa tonnia...).
5) Betoniseinän myöhempi pinnoittaminen on yksinkertaista, saumat
eivät pilkota rappauksen/slammauksen alta kuten voi käydä
leca-harkossa.
Päätykolmiot molemmissa tapauksissa tehtäneen leikkaamalla harkkoa.
Papusoraharkko toki on helpompi leikata, mutta lammin kivikin uskoo
isoa rälläkkää ja timanttiterää.
Harkkojen hinta on tosiaan kokolailla sama saamieni tarjousten
perusteella. Lecaharkkoon pitää hankkia muurauslaasti (4-6kg/kivi?) ja
lammiharkkoon pitää pumpata betoni (0,125 kuutiota/neliömetri
seinää?), näiden hinta "kaupasta" ostettuna ei taida suuresti poiketa
toisistaan? Lammissa siis betoni saadaan seinään pumpun kärsästä,
lecassa se pitää myllyttää ja kantaa tai kärrätä.
Kannattaa laskea itse menekit kummallekin vaihtoehdolle (ja pyytää
tarjoukset ovista, ikkunoista, katosta ym pakettiin kuuluvasta
tavarasta, vaikka samoilta toimittajilta kuin talopakettitoimittajakin
tilaa). Saatat yllättyä, miten paljon ilmaa on pakettitalojen
hinnoissa. Itse ainakin yllätyin, enkä siis tehnyt Lammi-taloa. Katon,
ikkunat, harkot ym erikseen ostamalla olisin säästänyt pikkuauton
hinnan, eli toimittajan kate oli luokkaa 25-30%. En mielestäni saanut
sille katteelle mitään vastinetta, koska toimitukseen ei kuitenkaan
kuulunut pystytykset, vain tavaroiden tilaaminen eri alihankkijoilta.
Sen osaan itsekin tehdä.
Ville Keränen
Neliöitä
> > omassani taitaa olla vähän yli 100. Ohjemenekin mukaanhan tuo ei ole
siis
> > kuin 140 tunnin työ eli pari viikkoa. Ja kun tosimiehet tekee hommia,
niin
>
> Laskitko varmasti *seina* neliot eika lattianeliot? 100 seinam2 on
> aika vahan, esim. 5x5m taloa ja ihan pikkuisen valiseinaa...
Tuota Lammia menee näköjään tarkkaan 120m2. Pohjan koko 8x11,5ja korkeus
2,8. Ikkunoita ja ovia en laskenut mukaan. Lammin hinta harkoille 6600e.
Raudat ja betoni siinä 2000e.
--
Ville
Jarno
> Tai en kylla tieda miksi tuossa nyt on niin suuri ero ihmisten
> mielesta. Lammia tyostetaan jarealla rallakalla, ja silla se
> menee ihan hyvin mutta tulee kovaa melua ja paljon polya.
> Veikkaan etta Lecaakin tyostetaan rallakalla, vaikka se
> huomattavasti pehmeampaa onkin.
>
Meillä Leca-harkot karkaistiin harkkosahalla. Moottorisaha, mutta ei
ketjua, vaan rinnakkain kaksi edestakaisin liikkuvaa terää. Purit
tippuu maahan, eikä ilmaan jää kivipölyä leijailemaan. Naapurityömaan
ammattimuurari kävi ihmettelemässä ja hankki itselleen samanlaisen :-)
Jarno
Jees
Jarno
> Mikä valmistaja, minkä merkkinen ja jos mahdollista mikä tyyppinro sahalla oli?
>
DeWalt Alligator DW390 275mm, lisävarusteena harkkoterä. Ei ollut
varastotavaraa, piti tilata (noin viikko meni). Ostopaikka K-Rauta
Espoon Keskus, hinta ovh. muistaakseni 310 € ja harkkoterä 80 €. Sahan
hintaan kuuluu kaksi erilaista puulle, muoville jne soveltuvaa terää.
Osa pölystä jää sitten itse harkkoon kiinni, jota kannattaa kopistella
pois, jos haluaa siihen sahattuun pintaan laastin tarttuvan.
Käy kysymässä K-Raudan työkalutiskiltä. Kuvastosta pitäisi löytyä.
Valmistajan linkki: (varmaankin eri riveille levinneenä)
http://www.dewalt.co.uk/Products.asp?catNo=DW390&show=yes&hierarchyID1=42&hierarchyID2=46&hierarchyID3=46&hierarchyID4=46
Jarno
Jees
> onko...@jippii.fi (Jees) wrote in message news:<9ce3adc7.03120...@posting.google.com>...
> > Mikä valmistaja, minkä merkkinen ja jos mahdollista mikä tyyppinro sahalla oli?
> >
>
> DeWalt Alligator DW390 275mm, lisävarusteena harkkoterä. Ei ollut
> varastotavaraa, piti tilata (noin viikko meni). Ostopaikka K-Rauta
> hintaan kuuluu kaksi erilaista puulle, muoville jne soveltuvaa terää.
>
> Osa pölystä jää sitten itse harkkoon kiinni, jota kannattaa kopistella
> pois, jos haluaa siihen sahattuun pintaan laastin tarttuvan.
>
> Käy kysymässä K-Raudan työkalutiskiltä. Kuvastosta pitäisi löytyä.
>
> Valmistajan linkki: (varmaankin eri riveille levinneenä)
> http://www.dewalt.co.uk/Products.asp?catNo=DW390&show=yes&hierarchyID1=42&hierarchyID2=46&hierarchyID3=46&hierarchyID4=46
>
> Jarno
Kiitos vastauksesta! Tuollainen on pakko hankkia, sen verran on
pölyistä hommaa rälläkän timanttilaikalla tehtynä. Jouni
Olavi Blomberg
"Jees" <onko...@jippii.fi> wrote in message
news:9ce3adc7.03120...@posting.google.com...
> Kiitos vastauksesta! Tuollainen on pakko hankkia, sen verran on
> pölyistä hommaa rälläkän timanttilaikalla tehtynä. Jouni
Itse sahailin ihan tavallisella käsisirkkelillä neljälä sivulta ja loput
käsiharkkosahalla. Ei pölyä läheskään niin paljon kuin kulmahiomakoneella ja
jälki on parempaa. Käsisirkkelin kovapalaterä kestää uskomattoman kauan
tuossa hommassa ja uusi ei paljoa maksa. Tietysti rakentamisen alussa on
paljon rahaa käytettävissä ja uusia koneitakin on kiva ostaa...
ob.
ile teppo
Kuka oli tuo pakettitalotoimittaja kuka tarjosi 25% hintaa lisää?
kiitos,
ilkka
Janne
tehtaalta. Muistaakseni jotain euron/lämpöharkko, kokolailla sama kuin
leca-harkoilla (kysyin paikallisesta rautakaupasta hinnan). Menekin
sai laskemalla seinäpinta-alan (miinus aukot) ja kertomalla
neliömenekillä (löytyy ainakin Lammin suunnittelukansiosta ja kai
ratu-kortistakin). Kysyin myös kattotoimituksen hinnan, hinnan oville
ja ikkunoille ym. pakettiin kuuluvalle.
Talopakettitarjouksen saa Lammin jälleenmyyjältä:
http://www.kivilinnatalopaketit.fi/
ilkka...@hotmail.com (ile teppo) wrote in message news:<5a5cf1f7.03120...@posting.google.com>...
Ville Keränen
> tehtaalta. Muistaakseni jotain euron/lämpöharkko, kokolailla sama kuin
> leca-harkoilla (kysyin paikallisesta rautakaupasta hinnan). Menekin
> sai laskemalla seinäpinta-alan (miinus aukot) ja kertomalla
> neliömenekillä (löytyy ainakin Lammin suunnittelukansiosta ja kai
> ratu-kortistakin). Kysyin myös kattotoimituksen hinnan, hinnan oville
> ja ikkunoille ym. pakettiin kuuluvalle.
Näinköhän lienet tehnyt?
Nuo hinnat ja muut löytyy Lammin nettisivuilta. Eurolla etkä edes kahdella
et harkkoa saa. Neliöhinnat taitaa olla 50e kieppeillä. Hinnoista ei montaa
pinnaa saa pois enää hankki ne mistä tahansa.
--
Ville
PS: Ei taida tarvita suunnittelukansiota tai ratuja harkon menekin laskuun
:-)
Janne
piiska
> huomattavasti pehmeampaa onkin.
No meneehän se Leca toki rälläkälläkin vaikka rälly on liian "hieno" peli
siihen. Lecaa voi sahata vaikka käsisahalla, semmoinen
kovametallipalateräinen käsisaha on olemassa. Kaikki nuo konevaihtoehdot
tuppaa tuottamaan megapaljon enemmän ilmassa leijuvaa pölyä.
piiska
> betonielementteihin. Tätä samaa pohdintaa tehneenä täydentäisin Lammin
Kerropa tuosta betonielementtiratkaisustasi enemmän. Ilmeisesti hinta on
kilpailukykyinen noihin lammeihin ja lecoihin verrattuna? Entä suunnittelu,
pystytys ym. seikat?
Janne
mitaten. Huonekorkeus on 270, ulkoseinä on tiililaattaa katon harjalle
asti (tiililaatta ulkoseinässä nosti kustannuksia muistaakseni noin
3500€). Alakerran seinät kaikkineen ovat 39 senttiä paksut (ohuempi
seinä olisi ollut halvempi), yläkerran kahdeksan senttiä ohuemmat.
Eristystä on 16 senttiä: maanpaineessa styrox ja muualla kova villa.
Antura valettiin, sokkeli oli osa alakerran elementtejä. Eli talo
koottiin suoraan anturan päälle.
Betonielementtien valmistaminen vaikuttaa olevan hyvin
sesonkiluonteista. Talvella voimassa ollut tarjous meidän talostamme
oli 20% syksyistä tarjousta alempi. Eri firmoilla tarjousten
perusteella hinnoissa ei ollut suurtakaan vaihtelua. Me ostimme
elementit Porista, palvelu oli hyvää ja laatu erinomaista.
Kustannuksia tuli elementeistä (rahti kuului hintaan), nostoista
(70-80t nosturi alveineen on yli 100€/tunti), työstä (minä, isä ja
kolme palkattua miestä teki yhtä kerrosta miltei päivän, päälle
saumamuotitukset ja valut pari päivää per kerros), saumojen valuista,
tarvikkeista (hylsy ja pultteja tukiin, uretaania ym halvempaa sälää)
ja elementtitukien ja -asennuskankien vuokrasta. Kirjanpitoni mukaan
rahaa runkoon meni suuruusluokkaa 41 000€. Pystytys olisi kannattanut
teettää urakkana jollain nostokonefirmalla, luulenpa että olisi
päässyt halvemmalla ja vähemmällä hääräämisellä. Toisaalta,
tuntimiehet säätivät elementit viimeisen päälle suoraan, tiilirivit
eivät hammasta. Vielä on tulossa kustannusta elementtien saumaamisesta
(päivän-parin työ joskus ensi kesän jälkeen + nostolavan vuokra) ja
tiilien paikkailusta ja pesemisestä.
Välipohja tehtiin ontelolaatoista, ja porras tuli niinikään
elementtinä. Näihin paloi töineen noin 7500€. Portaan tasanne ja
kantavat seinät tulivat ulkoseinien kanssa samasta firmasta, porras
tilattiin Suonenjoelta. Pakko kiittää rakennesuunnitteljaamme, joka
keksi että porras kannattaa hankkia elementtinä niinikään. Hinta oli
halpa verrattuna paikalla valettuun tai puuporrastoimitukseen. Portaat
ovat jykevät ja mittatarkat ja kaiken huipuksi toimivat myös
rakennusaikaisena portaana. Ne pitää vielä pinnoittaa lattioiden
kanssa, ja rakentaa kaiteet.
Talon piirsi (suosituksen perusteella löytynyt) arkkitehti
luonnostasolle, ja siitä tarkemmin insinööri.
Rakenne/elementtisuunnittelija löytyi Keltaisilta Sivuilta, laskutti
muistaakseni reilut 50 euroa per elementti. Piirsi elementtikuvat ja
toimitti tehtaalle.
Olemme olleet kaikkineen varsin tyytyväisiä. Elementtirakentaminen on
nopeaa, kerros nousee päivässä. Lisäksi seinäpinta on tiilipintaisena
ulkopuolelta valmis (tai jos ei halua tiiltä, vain
maalausta/pintarappausta vailla). Ulkoseinien sisäpinnat ovat suorat,
yksi tasoitekerros riittää, kun harkkotalossa tietääkseni tarvitaan
kolme kerrosta(?). Kuivattamistakin ymmärtääkseni tulee vähemmän.
Miinuksena on elementtien ulkosaumat, jos niiden antaa häiritä silmää.
Olemme edelleen sitä mieltä, että betonielementti on halvin tapa tehdä
kivitalo, kun suurimman osan työstä joutuu joka tapauksessa teettämään
toisilla. Elementtirakentamisen hintaa nostaa, jos on paljon kulmia,
erkkereitä tai kaarevia seiniä. Mutta vaikuttaa se
harkkorakentamiseenkin. Hiintavertailu on hieman hankalaa, ehkä joku
haluaa yrittää? Aikanaan teimme laskelmia, joiden mukaan harkkorunko
olisi maksanut useita tuhansia euroja enemmän, en vaan enää muista
kuinka monta.
Harri Toivonen
"J K" <jtk...@ee.oulu.fi> wrote in message
news:8z0zb.4005$k4.9...@news1.nokia.com...
> Olen saanut tarjoukset harkoista suunnittelemaani taloon ja sekä Lammin
että
> leca-soraharkko toimittajan tarjoukset olivat samansuuruisia (siis
> harkkojen osalta). Nyt kiinnostaakin kuulla teidän mielipiteitänne
> molemmista tuotteista pystytyksen ja käytön kannalta ja tietenkin
molempien
> edut ja haitat olisi mukava kuulla? . Pystytystyöt tulen teettämään
> kuitenkin ulkopuolisella, mutta kummalla ne tulee halvemmaksi?
>
> Tässä nopeasti omia mietteitäni:
>
> Lammi:
> + Ei muurasta
> - Valutyöt
> + Ei saumoja (tiiveys?)
> - Vaikea leikata
> + Todella massiivinen
> - Miten päätykolmiot tehdään?
>
> Leca-soraharkko:
> + U-arvo kohillaan (0.15)
> - Muurattava
> + Ei betonointia
> + Helppo leikata
> - Saumat->Tiiveys?
Ei leikkauksessa nyt mitään oikeaa eroa mielestäni ole - rälläkällähän
ne kuitenkin leikataan ja sehän leikkaa kuin juustoa kumpaakin.
U-arvo on jokseenkin samantekevää, kun kummassakin talon lämpöhukka
muodostuu
ihan muualta kuin umpiseinästä.
Muurattava/valettava on varmaan etu/haitta vähän sen mukaan mihin pystyttäjä
on mieltynyt.
Valettavan jälkitasoitus taitaa olla pykälän kalliimpaan yleensä.
Listasta puuttuu kokonaan paino, joka on kyllä Lammin haittapuoli ainakin
työn aikana.
Sellainen >50 t on kuitenkin ihan kunnioitusta herättävä siirreltävä
latoessa.
Maanpaineseinä onnistuu samoilla eristetyillä Lammiharkoilla, mutta ei
eristetyillä leca-harkoilla.
Lammiharkkoihin on helpompi tehdä putkitukset ja rasioinnit.
Lammiharkoihin saa tukevimmin kiinni painavaakin tavaraa.
Tuossa ne tärkeimmät miksi päädyin aikanaan Lammiharkkoihin.
Harri Toivonen
Harri Toivonen
"piiska" <ko...@kuivana.kohisi> wrote in message
news:4zpDb.662$DR1...@read3.inet.fi...
Ihan oikeesti - jaksaako kukaan alkaa sahaamaan käsisahalla noita? Aikaa
kuitenkin
kuluu enemmän kuin rälläkällä.
Harri
Harri Toivonen
"ile teppo" <ilkka...@hotmail.com> wrote in message
news:5a5cf1f7.03120...@posting.google.com...
> Saako tiedustella, mistä ostit Lammin harkot, suoraan tehtaalta?
>
> Kuka oli tuo pakettitalotoimittaja kuka tarjosi 25% hintaa lisää?
Tuttava tilasi suoraan tehtaalta ja hän ainakin maksoi enemmän
kuin paikallinen edustaja tarjosi minulle.
Harri
Petri Majava
news:btj6gv$16sb$2...@bowmore.utu.fi...
>
>
> Ihan oikeesti - jaksaako kukaan alkaa sahaamaan käsisahalla noita? Aikaa
> kuitenkin kuluu enemmän kuin rälläkällä.
En ole vielä yhdellekään raksalle eksynyt missä olisin nähnyt lecaa
työstettävän rälläkällä... (ok, amatöörinä en tietysti sadoilla raksoilla
ole käynytkään) siis niin isoa rälläkkää ei ihan joka pojalla ole että
harkon saisi kerralla poikki ja kun harkkoa aletaan kääntelemään ympäri niin
harkkosahalla se olisi jo sahattu... ja pölyä ei tule juuri lainkaan.
Oman kellarini harkot tuli käsipelillä sahattua... ehkä noin 300 kappaletta
ja eipä tuossa tullut kertaakaan rälläkkää ikävä, isohko rälläkkä
timanttilaikalla oli kyllä paikalla mutta se pöly ja meteli...
t. Petu
Pasi Koikkalainen
> U-arvo on jokseenkin samantekevää, kun kummassakin talon lämpöhukka
> muodostuu
> ihan muualta kuin umpiseinästä.
> Muurattava/valettava on varmaan etu/haitta vähän sen mukaan mihin pystyttäjä
> on mieltynyt.
> Valettavan jälkitasoitus taitaa olla pykälän kalliimpaan yleensä.
> Listasta puuttuu kokonaan paino, joka on kyllä Lammin haittapuoli ainakin
> työn aikana.
> Sellainen >50 t on kuitenkin ihan kunnioitusta herättävä siirreltävä
> latoessa.
> Lammiharkkoihin on helpompi tehdä putkitukset ja rasioinnit.
> Lammiharkoihin saa tukevimmin kiinni painavaakin tavaraa.
> Hyvin on lammin poikien höpinät menny perille. Tossa oikeesti kuuluis lukee että "tosi vaike kiinnittää mitään kun joutuu iskuporalla pienimmätkin jutut"
> Mikä on se niin painava ettei saa leca-harkkoon kiinni?
> Tuossa ne tärkeimmät miksi päädyin aikanaan Lammiharkkoihin.
>
> Harri Toivonen
>
Harri Toivonen
miksi jotkut harrastavat koko postauksen liittämistä mukaan), kun quatation
merkkejä ei saa kirveelläkään pois, että voisi vastata oikeisiin
kohtiin/väleihin.
>"Pasi Koikkalainen" <raitis....@jippii.fi> wrote in message
news:qGeLb.21$tP...@reader1.news.jippii.net...
>> Lammiharkkoihin on helpompi tehdä putkitukset ja rasioinnit.
> Ei todellakaan ole!! Ei varmasti ole ainuttakaan taloa jossa kaikki olisi
kerralla kohdallaan ja hidastaa helvetisti latomista putkien pujottelu
jne.....
Jaa - tästä taisikin olla 'juttua' alkuun urakoitsijan kanssa. Ylöspäin
sojottavat putket on ikäviä, mutta kun pistorasiat putkitti lattiavaluun jäi
jäljelle vain kolme ulkoseinässä olevaa katkaisijaa ja voihan niitä putkia
jatkaakin! Upotin rasiat sillä välillä, kun urakoitsija kiersi seinää. Rasia
pitää tietty katsoa kohtaan, jossa putki menee suoraan yhtenäiseen onteloon
ja meillä ei ollut ainakaan niin tarkasti tehtyä sähkösuunnitelma ettei
muutamaa senttiä kärsiny siirtää. Putket sai helposti paikalleen vaikka
päällä oli useampikin kerros, kun vain rasian laittoi heti, kun sen voi
laittaa. 'Helvetisti' on makuasia, mutta en kyllä usko tuosta tulleen
ainakaan tunteja, minusta se ei viivästyttänyt ollenkaan - aikaahan niiden
laittamiseen kuluu joka tapauksessa jossain vaiheessa.
Autotallin katkaisijan putki taisi unohtua ontelovaluun, mutta en muista
muuta unohtuneen ulkoseinistä.
>> Lammiharkoihin saa tukevimmin kiinni painavaakin tavaraa.
> Hyvin on lammin poikien höpinät menny perille. Tossa oikeesti kuuluis
lukee että "tosi vaike kiinnittää mitään kun joutuu iskuporalla pienimmätkin
jutut"
Ei ole lammin höpinät vaan ihan on omakohtaisia kokemuksia ja hiukan myös
muiden kokemuksia kuullut!
(Poravasara on keksitty ja sehän oli pakko hankkia jo rakentaessa.)
> Mikä on se niin painava ettei saa leca-harkkoon kiinni?
Ehh - Tuli joskus proppailtua jalkalistoja, vastaan tuli yksi
leca-harkkoseinä, josta en tiennyt etukäteen. Ensin luulin, että siinä oli
joku reikä kitattu tms, kun pora holahti kuin tyhjään. Proppuahan ei saanut
edes kiinni, kun se lähti pyörimään eikä ollut edes mitään painoa.
Harri