Kuivunut parketti
Matte
Huomasin että parketissa levyjen väleissä oli nähtäviä rakoja suurimmat noin
0.5mm. Otin yhteyttä vastaavaan rakennusmestariin ja lattiaa oli käyty
ihmettelemässä ja ilmankosteudeksi oli mitattu 15%.
Asunto on ollut tyhjillään melkein 5kk joka selittää osaksi tuon kuivan
ilman ja parketin raivostumisen (suositellaan 40-60%) syy lienee
rakennusliikkeen???
Joudutaanko parketti repimaan kokonaan pois vai saako sen muilla keinoin
korjattua?
parkettia on molemmissa kerroksissa yhteensä noin 100m^2. Paikalle on
tilattu rakennuttajan toimesta korjaaja ja olisi kiva tietää mitä tuolle
oikeasti pitäisi tehdä, jottei mua vedetä kuin pässiä narusta...
Noin se ei voi jäädä, koska rakoilevaa parkettia on myös keittiössä.
Mielipiteitä kokemuksia?
parketti on karelia lautaparketti tammi.
--
Matte
Juha
>
> Tuli ostettua uusi asunto hiljattain
> Paikalle on
> tilattu rakennuttajan toimesta korjaaja ja olisi kiva tietää mitä tuolle
> oikeasti pitäisi tehdä, jottei mua vedetä kuin pässiä narusta...
>
niinpä niin.
rakennusliikkeillä on yleensä palveluksessaan ns. ammattiselittäjiä,
jotka vievät ostajaa kuin pässiä narusta.
tyypillisiä selityksiä asiakkaan ilmoittamiin vikoihin:
- se on toleranssien puitteissa ok
- näin se on aina tehty
- ei sille voi mitään
- olet vainoharhainen, ei sieltä mitään ääniä kuulu
kun yrittävät peittää laadutonta jälkeään.
Kim Rasmusson
"Matte" <ma...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:d1kg7n$l1$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Tuli ostettua uusi asunto hiljattain ja muuttoakaan ei ole vielä tehty.
> Huomasin että parketissa levyjen väleissä oli nähtäviä rakoja suurimmat
> noin
> 0.5mm.
Talviaika ja ilman suhteellinen kosteus pienimmillään.
Kesä tulee, ilmankosteus kohoaa ja raot häviää.
Vaikka se korjattaisiinkin jollain ihmeen konstilla niin ikuisesti se ei
kuitenkan ilman rakoja pysy, puu kun on sellaista "elävää materiaalia" joka
elää ilman kosteuksien mukaan.
Jos siinä on liimaus pettänyt saumasta niin ainoa keino on laittaa ponttiin
uudet liimat.
Jos se on vain ravistunut (ei raivostunut) kutistuessaan ei sitä millään
korjata.
Saumaan jos laitetaan kittiä niin mitä tapahtuu kun alkaa ilmankosteus taas
kohota ja puu turpoamaan?
Tapahtuu sitä että kun tämä normaali reitti turpoamiselle on kitin avulla
estetty niin seuraavan kuivan kauden eli talven lämmityskauden ollessa on
rakoja sitten jo muuallakin ja pahemmassa tapauksessa sama rako on auennut
uudelleen mutta leveämpänä kuin mitä se alunperin oli.
>Otin yhteyttä vastaavaan rakennusmestariin ja lattiaa oli käyty
> ihmettelemässä ja ilmankosteudeksi oli mitattu 15%.
Mikäli liimaukset ei ole pettänyt niin nostamalla ilman kosteutta saa se jo
pelkästään raot takaisin umpeen kun kyseesä ei ole tosiaankaan kuin 0.5mm
suurimmillaan.
> Asunto on ollut tyhjillään melkein 5kk joka selittää osaksi tuon kuivan
> ilman ja parketin raivostumisen (suositellaan 40-60%) syy lienee
> rakennusliikkeen???
>
> Joudutaanko parketti repimaan kokonaan pois vai saako sen muilla keinoin
> korjattua?
Mikäli liimaus on pettänyt niin purku lähimpään seinään on yksi keino jos se
on kovin pitkä se sauma.
Kapean eteisen pystyy korjaamaan kyllä purkamattakin.
Tai sitten voidaan ruveta injektoimaan saumoja 2-3mm porattujen reikien
kautta ja lyömään rako kiinni seinän vierestä.
Onnistuu joskus, joskus ei.
> parkettia on molemmissa kerroksissa yhteensä noin 100m^2. Paikalle on
> tilattu rakennuttajan toimesta korjaaja ja olisi kiva tietää mitä tuolle
> oikeasti pitäisi tehdä, jottei mua vedetä kuin pässiä narusta...
>
> Noin se ei voi jäädä, koska rakoilevaa parkettia on myös keittiössä.
>
> Mielipiteitä kokemuksia?
> parketti on karelia lautaparketti tammi.
Ei tee muuta kuin että laittaa rakoihin kittiä / liimaa päältäpäin ja
pyyhkii rätillä siistin näköiseksi.
Rasse
Toni Arte
> Asunto on ollut tyhjillään melkein 5kk joka selittää osaksi tuon kuivan
> ilman ja parketin raivostumisen (suositellaan 40-60%) syy lienee
> rakennusliikkeen???
Kyllä parketit yleensä ottavat vähän nokkiinsa talvella, mutta taas
kesällä turpoavat.
Tuosta suhteellisesta kosteudesta sen verran, että koneellisen
ilmanvaihdon kanssa tuota 40-60% on vaikea ylläpitää sammuttamatta
ilmanvaihtoa kokonaan. Nyt meillä on kone yhtä pykälää normaalia
pienemmällä ja tämä pitkä pakkaskausi on pudottanut suhteellisen
kosteuden n. 22-25% tasolle (luotettavan Biltema-mittarin mukaan).
Kesällä taas päästään vaivatta 70% tasolle sopivilla keleillä eikä
sillekään mahda oikein mitään.
--
Toni
Lauri Uusitalo
> Tuli ostettua uusi asunto hiljattain ja muuttoakaan ei ole vielä tehty.
> Huomasin että parketissa levyjen väleissä oli nähtäviä rakoja suurimmat noin
> 0.5mm. Otin yhteyttä vastaavaan rakennusmestariin ja lattiaa oli käyty
> ihmettelemässä ja ilmankosteudeksi oli mitattu 15%.
>
> Asunto on ollut tyhjillään melkein 5kk joka selittää osaksi tuon kuivan
> ilman ja parketin raivostumisen (suositellaan 40-60%) syy lienee
> rakennusliikkeen???
Laitoimme kantavan saarniparketin puukannakkeiden varaan 2003
huhtikuussa. Tuo parkettihan naulataan kannakkeisiin ja liimataan
päädyistä toisiinsa. Nyt kahden talven "jälkeen" on parketista kymmeniä
säleitä irti toisistaan ja muutama jopa osaltaan irti pohjastaan.
Muutama nurkka on noussut ylös jne. Tehtaan valtuuttama parkettimies
kävi juuri katsomassa ja tekemässä tehtaalle reklamaation. Mittasi
mittarillaan ilman suhteelliseksi kosteudeksi 10-15% (tuntuu
uskomattoman alhaiselta, 25% vielä hyväksyisin). Pinnan lämpötila oli 6
asteen pakkasella 22-24 asteen luokkaa. Veikkasi tehtaan vetoavan tuohon
kuivuuteen. Onkohan tosiaan näin, vaikka ohjeissa sanotaankin jotta
pitäisi olla tuo 40-60%. Mutta kuinka monta litraa vettä pitäisi
haihduttaa jatkuvasti ilmaan jotta koneellisessa ilmanvaihdossa tuon
kosteuden saisi nousemaan ylemmä, laskekaas joku?
--
Lauri
Matte
250m^3 ilmaa.(arvot kylläkin ideaalikaasulle)
+25C:n lämpötilassa ilmassa voi olla 20g/kg vesihöyryä (100% suhteellinen
kosteus) 50% suh. kosteus siiis silloin 10g/kg
Eli huoneistossa olevan ilman massa 250m^3*0,023kg/m^3 = 5.75kg
Ja 50% kosteus siiheen ilmamäärään 5,75kg*0,010kg = 0,0575kg vesihöyryä
--
Matte
"Lauri Uusitalo" <lauri.u...@iki.fi.nospam.invalid> wrote in message
news:tbx%d.41072$k4.8...@news1.nokia.com...
Lauri Uusitalo
> +25C:ssa ilma painaa n. 23g/m^3 ja 100m^2 asunnossa (huonekorkeus 2.5m) on
> 250m^3 ilmaa.(arvot kylläkin ideaalikaasulle)
>
> +25C:n lämpötilassa ilmassa voi olla 20g/kg vesihöyryä (100% suhteellinen
> kosteus) 50% suh. kosteus siiis silloin 10g/kg
>
> Eli huoneistossa olevan ilman massa 250m^3*0,023kg/m^3 = 5.75kg
> Ja 50% kosteus siiheen ilmamäärään 5,75kg*0,010kg = 0,0575kg vesihöyryä
Eli määrä ei vaikuta toivottomalta! Mutta sen kosteuden levittäminen
ympäri huushollia jossa tulot on juuri niissä parkettihuoneissa? Esim
meillä ainakin kolme kostutinta?
--
Lauri
Petri Soini
> +25C:ssa ilma painaa n. 23g/m^3 ja 100m^2 asunnossa (huonekorkeus 2.5m) on
> 250m^3 ilmaa.(arvot kylläkin ideaalikaasulle)
>
> +25C:n lämpötilassa ilmassa voi olla 20g/kg vesihöyryä (100% suhteellinen
> kosteus) 50% suh. kosteus siiis silloin 10g/kg
>
> Eli huoneistossa olevan ilman massa 250m^3*0,023kg/m^3 = 5.75kg
> Ja 50% kosteus siiheen ilmamäärään 5,75kg*0,010kg = 0,0575kg vesihöyryä
Taitaa olla parin pilkun virhe tuossa ilman painossa/m^3 kyllä,
eli tuloksen voit kertoa 100:lla. Eli kuutio ilmaa painaa reilut 2kg,
eikä reilut 20g!
Pete
Lauri Uusitalo
Vai onko oikea ilman paino about 1.2kg/m3 ?
--
Lauri
Name
"Matte" <ma...@iki.fi> wrote in message
news:d1kg7n$l1$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Hei!
Meillä laitettiin viime kesäkuussa saarnimosaiikkiparketti. Muutettiin tuon
jälkeen asumaan taloon. Nyt ensimmäisenä talvena on noita maksimissaan
0,5mm:n rakoja tullut yleisesti joka puolelle. Ilmankosteutta ei ole
mitattu. Eiköhän tuo taas turpoa paikoilleen kesän ja kosteuden tultua.
Jotkut parkettifirmat ei suostu laittamaankaan liimattavaa parkettia
kesäkuukausina, juuri tämän takia. Kuivaan aikaan talvella laitettu parketti
pysyy talvella "kunnossa", mutta vastaavasti kesällä voi omat ongelmansa
aiheuttaa lattiaa turvottava kosteus. Kumpi parempi?? Kyllä ne raot
kuitenkin niin pieniä on ettei sinne normaali siivouksessa yms. niin paljoa
vettä pääse, etteikö ehdi myös kuivumaan.
-Tarmo
Matte
Ilman moolitilavuus on about 22.4l/mol ja ilma painaa 29g/mol eli kuutiossa
ilmaa on noin 45 moolia joten kuutio ilmaa painaa n. 1.3kg (kuivaa ilmaa)
eli kuivan ilmanmassa 250m^3*1.3kg = 325kg
ja 50% suhteellisessa kosteudessa (NTP) tuossa on 3.25kg vesihöyryä
Mutta tosiasiassa tuo kosteus karkaa hetkessä pakkasilmaan, koneellinen
ilmanvaihto pitää siitä huolen.
--
Matte
"Lauri Uusitalo" <lauri.u...@iki.fi.nospam.invalid> wrote in message
news:zgA%d.41118$k4.8...@news1.nokia.com...
Lauri Uusitalo
> Ei minusta ihminenkään vaadi vuoden ympäri samaa kosteusprosentia. Meillä on
> lattiassa myös saarninen (?) kantava parketti, siinä oli viime kesänä raot
> kokonaan kiinni, nyt siinä on useita lähemmäs puolen sentin rakoja, kun
> kaikkien "lankkujen" raot ei ole auenneet tasan. Yritän suhtautua niihin
> rakoihin lattiatyypin featurea, en bugina..
Samoin, en ole "yhtään" huolestunut lautojen välisistä raoista. Mutta se
mikä risoo ovat eri tavoin irronneet säleet ja nousevat kulmat.
Mielenkiintoista tietää ettei teillä näin siis ole?
--
Lauri
Jouni Saari
"Lauri Uusitalo" <lauri.u...@iki.fi.nospam.invalid> kirjoitti
viestissä:FBU%d.41216$k4.8...@news1.nokia.com...
>
> Samoin, en ole "yhtään" huolestunut lautojen välisistä raoista. Mutta se
> mikä risoo ovat eri tavoin irronneet säleet ja nousevat kulmat.
> Mielenkiintoista tietää ettei teillä näin siis ole?
>
Ei ole saumoissa mitään vikaa, ei mitään havaittavaa vaurioa edes siinä
kohtaa, johon sulanut pakastin lorotteli yhtenä yönä ison lammikon.
Meidän parketti on vajaa 3 senttimetriä paksua, pontattua, noin 100mm leveää
lautaa, joka on liimattu kahdesta, ehkä runsaan 50mm leveästä laudasta. Kait
siitäkin säleet voisi irtoilla, mutta en ole huomannut missään liimauksien
auenneen. Pari lämpöpatterin alla olevaa laudan päätä näytti saaneen pieniä
halkeamia, nekin liimauksen viereen. Pahin paikka on parvekkeen oven ja
lämpöputkien lämmittämän kohdan ympäristö. Siis yläkerran lämpöputket nousee
lattian alta parvekkeen oven kumasta, ja siinä kohtaa on laudan päät välillä
+50 astetta, välillä pakkasen puolella ja luntakin voi hetkittäin lennellä..
Minulla ei ole tietoa, milloin parketti on laitettu. KÄmppä on 70-80-luvun
taitteesta, uusittu rankemmin jo pariinkin kertaan sen jälkeen. Lattian
hionta ja petsaus on ainakin suhteellisen uutta. (Joitain vuosia?)
Hyvin todennäköisesti parketti on 80-luvulta.
Jouni Saari
"Matte" <ma...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:d1mmoq$4i1$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Mutta tosiasiassa tuo kosteus karkaa hetkessä pakkasilmaan, koneellinen
> ilmanvaihto pitää siitä huolen.
>
Jos ilmanvaihto kuskaa kahdessa tunnissa kämpällisen 50% ilmaa ulos, niin
saman verran pitäisi tuoda tavalla tai tosella kosteutta tilalle. Eli
poistuvan kosteusmäärän suuruusluokka olisi 1kg/h, tai ämpärillinen
päivässä..Tilalle tulevassa pakkasilmassa on hyvin vähän vettä, mutta
ihmiset ja eläminen tuo useamman litran vettä päivässä ilmaan, samoin
pyöriväkennoinen LTO palauttaa osan kosteudesta takaisin.
Sitten hengittävä talo talvella läpäisee höyryä suoraan seinien läpi, eli
sekin kuivaa sisäilmaa. (Hengittävärakenteiseen taloon, esim
rintamamiestaloon en uskaltaisi pakkaskaudella laittaa ilmankostutusta
lähellekään 50%, ehkä vajaa 30% olisi vielä turvallista.. Ei se puru pidä
huurre-höyrytyksestä..)
Ei minusta ihminenkään vaadi vuoden ympäri samaa kosteusprosentia. Meillä on
lattiassa myös saarninen (?) kantava parketti, siinä oli viime kesänä raot
kokonaan kiinni, nyt siinä on useita lähemmäs puolen sentin rakoja, kun
kaikkien "lankkujen" raot ei ole auenneet tasan. Yritän suhtautua niihin
rakoihin lattiatyypin featurea, en bugina..Puulajista en ole ihan varma,
kovaa vaaleaa puuta kuitenkin, petsattu harmahtavaksi.
Jussi Lehtisalo
> ilman ja parketin raivostumisen (suositellaan 40-60%) syy lienee
> rakennusliikkeen???
Jos ulkoseinän höyrynsulku on 5 cm seinän sisällä, sisällä +20 RH 50% ja
ulkona -20 RH 90% --> Höyrynsulku kondensoi vettä. Vaikka höyrynsulku
olisi pinnassa siinä on kuitenkin muutamia reikiä, joista seinä voi
kastua. Itse ainakin katselen mielummin halkeamia, kuin lisään
ilmankosteutta kostuttimella.
--
Terveisin
Jussi
Petri Kärhä
lämpötila on teoriassa +10 astetta. Tosin tässä unohdetaan ulkoverhouksen ja
tuulensuojalevyn vaikutus. Ilman jonka kosteus on 50% ja lämpötila +20
astetta, kastepiste on noin 9,27 astetta
(http://www.decatur.de/javascript/dew/). Eli ehkä voi kastetta tulla, jos
pakkasta on pitkään 20 astetta, ja jos sisäilma pysyy jatkuvasti kosteana..
Tähän menee kuitenkin noin mutu-tuntumalta useampia viikkoja. Hommaan
vaikuttaa myös sisäpinnan materiaali. Jos seinän sisäpinnat on maalattu,
niin ei sen maalin läpi pääse kosteutta, tai ainakin se tunkeutuu seinään
vielä hitaammin. Nuo höyrynsulussa olevat reiät ovat täysin
merkityksettömiä. En viitsi enää kaivaa sitä VTT:n linkkiä.
Ja jos se 5 cm syvyydessä oleva höyrynsulku nyt sitten jollain ihmeellä
kastuisi, niin kyllä se sitten kesän mittaan kuivuisikin. Eli jos se vesi
sinne seinään pääsee, niin tulee se uloskin. Minä nukkuisin kyllä ihan
rauhassa.
Peté
"Jussi Lehtisalo" <leht...@students.cc.tut.fi> wrote in message
news:slrnd44q4f....@amadeus.cc.tut.fi...
ask@kolumbus.fi ove-la
> sisällä +20 RH 50% ja ulkona -20 RH 90%
> --> Höyrynsulku kondensoi vettä.
joo ... joo ... ja höpsistä !
ja jos tätillä olis' - niin silloin se oliskin setä
sun kannattais' nyt hieman laskeskella ... uudemman kerran
( - jos osaat ? )
vai jätitkös vain tähallas' kertomatta meille muille, että
tuon kuvitteellisen seinäsi koko eristepaksuuskin on vain 10 cm
tänne sun on turha tulla pelleilemään -
ei me muutakaan olla ihan eilisen teeren poikia:
mullakin on laskutikku, kolmioviivain ja ... MS Excel
suosittelen pika-kertaamaan: "Björkholtz"
Petteri Soikkonen
news:slrnd44q4f....@amadeus.cc.tut.fi...
> ulkona -20 RH 90% --> Höyrynsulku kondensoi vettä. Vaikka höyrynsulku
Hehe, sotaa yritetään taas sytyttää, eipä sitä ollakkaan vähään aikaan
käyty.
Peté ja ove sua jo korjasikin, mutta muistutan niistä runkopuista, niiden
eristyskyky ei ole samansuuruinen kuin samanpaksuisen villan, varsinkin jos
runkopuun ja villan välissä on 0.5-1cm suuruinen rako, joka kiireisiltä
asentajilta (kiire laittaa piiloon) sinne helposti jää.
Eli saattaakin kondensoitua.
Petteri
ask@kolumbus.fi ove-la
tokihan se nyt tiedetään että kondenssivaara on aina olemassa
ei ole kuitenkaan asiallista pelotella rakentamis-noviiseja
perusteettomasti jollain kondesoinnilla - eikä ainakaan silloin
kun/jos tarkoitus on vain mainostaa höyrysuluttoman rakenteen
erinomaisuutta eli sen "henkitystä" ...
... joka tulee kyllä osoittautumaan erittäin suureksi virheeksi
todennäköisesti jo alle 20 seuraavan vuoden kuluessa ... kunhan
niiden aiheuttamat Todelliset! kondensoitumisvauriot alkavat
nykyisissä rakennuksissa lopulta oireilla
ja jos kerran nuot höyrysuluttomiin rakenteisiin retkahtaneet
uskovat "tutkittuun" ja mainostettuun, vain viisinkertaiseen
vastukseen, niin
höyrynsulkua käyttävät voivat myös ihan rauhassa uskoa
siihen tutkimukseen, ettei kondensoituminen ole mikään ongelma
silloin kun eristevilloja on vähintään tuplasti sen höyrynsulun
ulkopuolella ... (kuin sen sisäpuolella)
ja näinhän nykyisiä eristysmääräyksiä noudatettaessa AINA on,
jos höyrynsulun sisäpuolella on vain 50 mm paksuudelta villaa
ja juuri siksi vuoksi tuo kondenssi-provokaatio oli mielestäni
täysin asiatonta höpsötystä ... ja vastauskin siihen sitten sen
mukainen
ja jos joku Tumpelo ei osaa edes asetella villoja tiiviisti suorien
koolauspuiden väliin, niin hänen lienee viisainta tilata ja käyttää
eristeenä erinomaista sellu-märkäpuhallus-villaa, joka
- kuten kaikki tiedämme - EI kuivuessaan kutistu
joten mitään rakoja ei eristeeseenkään VOI silloin kai jäädä ?
ja jos vaikka vahingossa ja jollain ihmeen kaupalla jäisikin, niin se
sellumössöhän IMEE kaiken sinne seinään pääsevän kosteuden
(kuin imupaperi kansakoulun äidinkielen kirjoitusharjoituksissa)
Jussi Lehtisalo
> lämpötila on teoriassa +10 astetta. Tosin tässä unohdetaan ulkoverhouksen ja
> tuulensuojalevyn vaikutus. Ilman jonka kosteus on 50% ja lämpötila +20
> astetta, kastepiste on noin 9,27 astetta
> (http://www.decatur.de/javascript/dew/). Eli ehkä voi kastetta tulla, jos
> pakkasta on pitkään 20 astetta, ja jos sisäilma pysyy jatkuvasti kosteana..
Tarkoitukseni oli "varoittaa" sisäilman kostuttamisesta.
> Tähän menee kuitenkin noin mutu-tuntumalta useampia viikkoja.
Niin käytännössa asumisesta tulava kosteuslisä on 4 g/m^3
(Sisältää gaussin käyrältä kuulemma 90 % tapauksista) Eli
sisäilman suhteellinen kosteus olisi 20 asteen pakkasella 25 %.
> Hommaan
> vaikuttaa myös sisäpinnan materiaali. Jos seinän sisäpinnat on maalattu,
> niin ei sen maalin läpi pääse kosteutta, tai ainakin se tunkeutuu seinään
> vielä hitaammin.
Totta, tosin pintamateriaaleja ei oteta huomioon laskuissa (lisää varmuutta).