Thermoflex puukuitueristeen hinta on ostettaessa n. 2-3 kertaa
kalliimpi kuin vastaavan paksuisen mineraalivillan.
Johtuen
puukuitueristeen tiheydest� ja korkeasta l�mm�nsitomiskyvyst�
p�rj�t��n kuitenkin ohuemmalla eristepaksuudella kuin tarvittaisiin
mineraalivillalla, vaikka U-arvo onkin molemmilla suunnilleen sama.
http://www.westra.fi/fin/bastaekonomi_fi.pbs
hm ...
... " vaikka U-arvo onkin molemmilla suunnilleen sama " ...
>hm ...
>... " vaikka U-arvo onkin molemmilla suunnilleen sama " ...
No varmaankin siis tarkoitetaan, ett� sill� paksummalla villalla
ja ohuemmalla puukuitulevyll� olisi sama U-arvo.
Sin�ns� mielenkiintoista ett� eristemateriaalin ominaisl�mp�-
kapasiteettia k�ytet��n myyntiargumenttina. Jos siihen koko
eristeeseen sitoutuu paljon l�mp�� (talvella sis�lt�), niin
eik�s se sitten my�s poistu my�s sielt� ulkopinnalta harakoille?
Voisi kuvitella olevan j�rkev�mp�� varastoida sit� l�mp��
ihan kokonaan eristeiden sis�puolella olevaan massaan, esim.
betoniseen lattialaattaan.
> In article <8axSm.48441$La7....@uutiset.elisa.fi>,
> pure.b...@kolumbus.fi says...
>>hm ...
>>... " vaikka U-arvo onkin molemmilla suunnilleen sama " ...
> No varmaankin siis tarkoitetaan, ett� sill� paksummalla villalla
> ja ohuemmalla puukuitulevyll� olisi sama U-arvo.
jaa-a ? ... no mullon kai sitten onkelma luetun ymm�rt�misess�
> Sin�ns� mielenkiintoista ett� eristemateriaalin ominaisl�mp�-
> kapasiteettia k�ytet��n myyntiargumenttina. Jos siihen koko
> eristeeseen sitoutuu paljon l�mp�� (talvella sis�lt�), niin
> eik�s se sitten my�s poistu my�s sielt� ulkopinnalta harakoille?
> Voisi kuvitella olevan j�rkev�mp�� varastoida sit� l�mp��
> ihan kokonaan eristeiden sis�puolella olevaan massaan, esim.
> betoniseen lattialaattaan.
kyll toi juttu mun mielest�ni haiskahtaa ... eli = bulll-shiiit !
>>... " vaikka U-arvo onkin molemmilla suunnilleen sama " ...
>
> No varmaankin siis tarkoitetaan, ett� sill� paksummalla villalla
> ja ohuemmalla puukuitulevyll� olisi sama U-arvo.
Paljon mahdollista, ett� tarkoitusper� oli tuo.
> Sin�ns� mielenkiintoista ett� eristemateriaalin ominaisl�mp�-
> kapasiteettia k�ytet��n myyntiargumenttina. Jos siihen koko
> eristeeseen sitoutuu paljon l�mp�� (talvella sis�lt�), niin
> eik�s se sitten my�s poistu my�s sielt� ulkopinnalta harakoille?
> Voisi kuvitella olevan j�rkev�mp�� varastoida sit� l�mp��
> ihan kokonaan eristeiden sis�puolella olevaan massaan, esim.
> betoniseen lattialaattaan.
Kaiken kaikkiaan kyseinen teksti huokui ep�varmuutta suureiden suhteeen,
mutta t�ytyy sen verran tarrautua tuohon ominaisl�mp�-kohtaan, ett�:
U-arvot m��ritell��n tasaisille l�mp�virroille pitk�ll� aikaj�nteell�
(station��riset olosuhteet). Todellisuudessa l�mp�tilat vaihtelevat sen
verran vilkkaaseen tahtiin, ett� suuren ominaisl�mp�kapasiteetin omaavilla
rakenteilla esimerkiksi energiantarvelaskentaan syntyy virhett�. Joskus
vuosia sitten muistelen kuulleeni suullisen raportin TTKK:n rakennuslabran
pojilta, ett� olisivat tuota ilmi�t� selvitt�neet ja havainneet nk.
massiivisten rakenteiden l�pi johtuvien energioiden olevan jopa 25...30 %
pienempi� kuin u-arvoista ja keskim��r�isist� l�mp�tilaeroista lasketut.
> U-arvot m��ritell��n tasaisille l�mp�virroille pitk�ll� aikaj�nteell�
> (station��riset olosuhteet). Todellisuudessa l�mp�tilat vaihtelevat sen
> verran vilkkaaseen tahtiin, ett� suuren ominaisl�mp�kapasiteetin omaavilla
> rakenteilla esimerkiksi energiantarvelaskentaan syntyy virhett�.
No se kyll� riippuu mill� lasketaan. Yksinkertaisimmissa laskentaohjelmissa
massan vaikutus otetaan huomioon vain "kokeellisesti" kun paremmissa
softissa on t�h�nkin ihan kunnolla �ly� mukana.
Juha
Tosiaan taisinkin kirjoittaa. Ihan sama mill� lasketaan. Ranen
excel-arvauksella tai supertietokoneella - tulos on tismalleen sama.
Juha