Vedenpitävät saumat kylppäriin
Petri Kärhä
Kävipäs sitten pieni kähmy. Kylppärin lattialaatta vajosi nelisen
milliä. Ajattelin uusia silikonit lattianrajaan, mutta onneksi kurkkasin
saumaan ennen pursotusta. Lattian ja seinän saumastahan oli tietysti
painuman takia vesieriste läpi halki pitkältä matkalta ja vesi oli
päässyt hulisemaan lattianrakoon.
Ei millään viitsisi repiä laatoitusta irti, joten ajattelin korjata
siitä pienestä raosta sen mitä korjata voi. Täppään pensselillä rakoon
vesieristettä niin paksulti kuin saan ohuina kerroksina ja yritän saada
sinne myös lasikuitukangasta. Reikiä jää taatusti, joten pitäisi
jotenkin vielä parantaa lopputulosta.
Mielessä kävi vetäistä suihkuseinän saumoihin sellaista litkua, millä
saumat saa pitämään vettä. Jos tämä toimisi, niin ongelma ratkeaisi.
Onko kellään kokemuksia näistä litkuista? Lähinnä kiinnostaisi, että
pitääkö ne saumat sitten kanssa ja kuinka pitkään? Ja miltä lopputulos
näyttää? Onko sauma saman näköinen kuin käsittelemätön vai alkaako se
esim. kiiltämään? Pointterit litkujen valmistajiin olisivat myös
tervetulleita.
On muuten ihan huuhaata nuo lasikuitumatot. Kunnon jämäkkä
bitumisaumanauha olisi pysynyt ehjänä ja kammennut laatat irti. Korjaus
olisi tsiljoona kertaa helpompaa ja varmempaa. Typerältä alkaa tuntua
myös tuo nykyinen tapa pinnoittaa betoninen lattialaatta
kosteuseristeellä. Nyt kun siellä laatassa sitten kumminkin on vettä,
niin se ei kuivu sieltä enää ikinä vaikka laattaa kuinka lämmittäisi.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Jarkko
Olin Jouluna Ranskassa käymässä ja kaveri teki remonttia kylppäriin. Uudet
vesijohdot, kaakelit, amme jne. eli kaikki uusiksi. Kyselin että mitenkäs ne
oikein suojautuvat vesivahinkoja vastaan kun en nähnyt yhtään "ihmelitkuja"
vedettävän seinään tai lattiaan. Remonttimiehet ihmettelivät että mitäs ne
semmoiset ovat. He laittavat seinään ja lattiaan kaakelit laastilla kiinni
ja ei ole ollut mitään ongelmia. Kylppärin lattia oli puuta (2. krs.) ja
seinät oli jotain tiilen tapaista harkkoa (n. 100cm x 60cm) . En tosin tiedä
millaista laasti käyttivät laattojen kiinnitykseen.
Alakerrassa suihkun viereiset seinät olivat lakattua puupanelia. Suihkua
käytetään päivittäin paneleissa ei ollut mitään silmin havaittavaa vikaa
vaikka olivat olleet siinä jo 20 vuotta.
Näin siis Ranskan maalla.
Jarkko
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:3C3AC5B8...@pop.hut.fi...
Ari Greus
>
> Ei millään viitsisi repiä laatoitusta irti, joten ajattelin korjata
> siitä pienestä raosta sen mitä korjata voi. Täppään pensselillä rakoon
> vesieristettä niin paksulti kuin saan ohuina kerroksina ja yritän saada
> sinne myös lasikuitukangasta. Reikiä jää taatusti, joten pitäisi
> jotenkin vielä parantaa lopputulosta.
>
kuin hyötyä.
Jos nyt purkamatta yrittää selvitä, niin miten olisi vain pursottaa
pohjia myöten täyteen saniteettisilikoonia?
-Ari
Petri Kärhä
> Jos nyt purkamatta yrittää selvitä, niin miten olisi vain pursottaa
> pohjia myöten täyteen saniteettisilikoonia?
Se oli aiemmin jo kerran korjattu näin, mutta kun jostain kummasta sinne
silikonin taakse oli kuitenkin päässyt vettä. Ilmeisesti silikoniin oli
jäänyt/tullut pieni rako. Tai sitten vesi valuu suihkuseinän
saumausmassoja pitkin, jolloin se menee sen silikonin taakse. Ensi
arvoisen tärkeää on tietty saada se silikoni pitämään (mikä onnistunee
nyt paremmin, koska laatta ei enää painu) mutta lisävarmistuksena haluan
korjata sen kosteussulun ja jos mahdollista pinnoittaa seinän saumat
vesitiiviiksi.
peks...@spam-iki.fi
> oikein suojautuvat vesivahinkoja vastaan kun en nähnyt yhtään "ihmelitkuja"
> vedettävän seinään tai lattiaan. Remonttimiehet ihmettelivät että mitäs ne
> semmoiset ovat. He laittavat seinään ja lattiaan kaakelit laastilla kiinni
Englannissa on tullut nähtyä sellainenkin kylpyhuone jossa oli
kokolattiamatto. Lattia maton alla oli lautaa, ei vesieristyksiä. Myös
kerran Brightonissa kävelyllä ollessani näin talon jonka ulkoseinästä
jostain toisen kerroksen vaiheilta tuli vettä ja valui seinää pitkin. Ei
siis putkea tai reikää seinässä, vettä vain tuli loristen jostain
rakosista... Liekö ollut kylppäri toisella puolella?
Eräällä mökillä on ollut 30 vuotta saunassa lautalattia ilman
vesieristyksiä. Yleensä tulva vielä keväällä nousee saunan lattian
tasolle. Ei ole pahemmin lahonnut.
Kaipa siis Ranskalaisessa talossa tuuletus pelaa paremmin kuin
suomalaisissa. Pikkuisen kun on tuuria ei puu lahoa kovin herkästi.
-- pekka sallinen @ iki fi
Jarkko
myös kylpyhuoneissa Ranskan maalla. Jopa amme on vuorattu ulkopuolelta
samalla matolla kuin lattia, jotta olisi "intekroitu" kokonaisuus. On tosin
toiminut ihan hyvin vaikka vähän ihmetyttikin kun ekan kerran näin. Sitten
vielä kun on vessanpytty samassa tilassa niin olin aika ihmeissäni.
Enkä ole kuullut mitään home taikka muistakaan ongelmista. Tuuletus siellä
kyllä hoituu kun ikkunat ovat auki suurimman osan vuotta, joten siinäpä
taitaa olla suurin syy ongelmattomuuteen.
Jarkko
<peks...@spam-iki.fi> wrote in message
news:a1es16$pc5$1...@news.turkuamk.fi...
Petri Kärhä
> kerran Brightonissa kävelyllä ollessani näin talon jonka ulkoseinästä
> jostain toisen kerroksen vaiheilta tuli vettä ja valui seinää pitkin. Ei
> siis putkea tai reikää seinässä, vettä vain tuli loristen jostain
> rakosista... Liekö ollut kylppäri toisella puolella?
Englannissa on vanhoja taloja, joissa viemäröinti on tehty seinän
ulkopuolelle. Konstruktio oli huhujen mukaan käytössä Suomessakin
viemäreiden alkuaikoina, mutta jostain kumman syystä voiton vei
hankalampi konstruktio, jossa viemärit vedetään talojen sisäpuolelle:-)
Liekö tuosta talosta siis vain ulkoviemäri hajonnut? Mitä sitä suotta
korjaamaan. Pökäleethän voi kerätä vaikkapa seinän viereen asennettavaan
pesuvatiin.
Tapio Viljava
> Se oli aiemmin jo kerran korjattu näin, mutta kun jostain kummasta sinne
> silikonin taakse oli kuitenkin päässyt vettä. Ilmeisesti silikoniin oli
> jäänyt/tullut pieni rako. Tai sitten vesi valuu suihkuseinän
> saumausmassoja pitkin, jolloin se menee sen silikonin taakse. Ensi
> arvoisen tärkeää on tietty saada se silikoni pitämään (mikä onnistunee
> nyt paremmin, koska laatta ei enää painu) mutta lisävarmistuksena haluan
> korjata sen kosteussulun ja jos mahdollista pinnoittaa seinän saumat
> vesitiiviiksi.
Ymmärsinkö oikein, että se kosteussulku on puhki vain sen yhden laatan
kohdalta? Joka tapauksessa kannattaisi ottaa irti viereisetkin, että saat
paikkaukselle tarpeeksi overlappia sivusuunnassa.
Silikonin tarttuvuudessa voi olla riski, jos et pääse kunnolla putsaamaan
pintoja. Sen sijaan voisit harkita Sikaflexiä, jolla on parempi tarttuvuus
ja elastisuus.
Tuota saumojen käsittelyä olen itsekin miettinyt. En ole huomannut vasiten
tähän tarkoitukseen tehtyjä aineita. Kuvittelisin, että vedenpitävyys on
hankalasti järjestettävissä, mutta vettä hylkivä sauma pitäisi olla
mahdollinen tehdä esim. jollain autovahan tapaisella aineella tai miksei
vaikka sillä. Toinen esimerkki mikä tulee mieleen myös autopuolelta on nämä
Windshield Water Repellant -tyyppiset litkut. Luulisi sen auttavan jos
selviä rakoja ei ole näkyvissä. Uusi käsittely sitten kun vesi lakkaa
helmeilemästä.
Tapsa
Markus Vuori
>Kaipa siis Ranskalaisessa talossa tuuletus pelaa paremmin kuin
>suomalaisissa. Pikkuisen kun on tuuria ei puu lahoa kovin herkästi.
Mistäs sitä tuuria saa ostaa ja mihin hintaan? Paljonko sitä tarvitaan
6 neliön kylppäriin. Onko se halvempaa kuin vesieriste? :)
--
Markus Vuori | ASCII ribbon campaign ( )
Jyväskylä, Finland | - against HTML email X
m...@vuori.net.NOSPAM | & vcards / \
Petri Kärhä
> Ymmärsinkö oikein, että se kosteussulku on puhki vain sen yhden laatan
> kohdalta? Joka tapauksessa kannattaisi ottaa irti viereisetkin, että saat
> paikkaukselle tarpeeksi overlappia sivusuunnassa.
Kun oliskin, mutta kun se on halki melkee kahden metrin matkalta :-( Ja
lattialaatat on asennetty 45 asteen kulmaan, niin että irtikilkuteltavaa
piisaa enemmän kuin oikeastaan huvittaisi. Toisaalta purkamisessa on
sekin kelju homma, että siinä hajoaa kosteussulku aina uudesta paikasta,
mikä johtaa loputtomaan paikkaamisen kierteeseen.
Matti Raiski
> Englannissa on tullut nähtyä sellainenkin kylpyhuone jossa oli
> kokolattiamatto. Lattia maton alla oli lautaa, ei vesieristyksiä.
Ainakin Irlannissa BB paikoissa suurimmassa osassa oli kylppärissä
jonkin sortin matot. Kylppäreiden katot olivat yleensä homeessa enempi
tai vähempi, ilmanvaihtoa kun ei ollut mitenkään pahemmin järjestetty ja
kun alunperin 4-8 mh taloon laitetaan joka makkariin pikkuinen kylppäri
suihkulla varustettuna ilman koneellista ilmastointi, ilman
kosteusulkuja, ilman kunnollista lämmitystä jne. niin lopputulos on
arvattavissa.
--
Matti Raiski, matti....@luukku.com
jari
Petri Kärhä wrote:
Juu, Irlannissa perustelivat talon ulkona kulkevia viemäreitä sillä että ne on
niin kätevät sulattaa auki, sen kerran kun jäätyvät..Vessassa oli
kokolattiamatto, ei lattiakaivoa ja kylpyamme. Matossa kasvoikin ihan kohtuu
kokoisia sieniä muutaman loiskahduksen jälkeen.
-jari-
Junnu
> peks...@spam-iki.fi wrote:
>
> > kerran Brightonissa kävelyllä ollessani näin talon jonka ulkoseinästä
> > jostain toisen kerroksen vaiheilta tuli vettä ja valui seinää pitkin. Ei
> > siis putkea tai reikää seinässä, vettä vain tuli loristen jostain
> > rakosista... Liekö ollut kylppäri toisella puolella?
>
>
> Englannissa on vanhoja taloja, joissa viemäröinti on tehty seinän
> ulkopuolelle. Konstruktio oli huhujen mukaan käytössä Suomessakin
> viemäreiden alkuaikoina, mutta jostain kumman syystä voiton vei
> hankalampi konstruktio, jossa viemärit vedetään talojen sisäpuolelle:-)
>
> Liekö tuosta talosta siis vain ulkoviemäri hajonnut? Mitä sitä suotta
> korjaamaan. Pökäleethän voi kerätä vaikkapa seinän viereen asennettavaan
> pesuvatiin.
>
> Pete
Sehän on helpompi sulattaa seinän ulkopuolella kuin seinään sisällä ? ...
Junnu .
Henkka
pysyy lähes ikuisesti.
Et kyllä saa sitä irti itkemälläkään, jos joskus tarvisi.
Käy kysymässä venetarvikeliikkeessä.
Henkka
Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti
viestissä:3C3AEB05...@pop.hut.fi...
Timo Hyvonen
juttu. Voihan sinne taakse vesieristettäkin tunkea niin on parempi
mieli. Maalaisjärki.
Miksikähän Suomessa tehdään kaikki kosteat tilat min. 100 vuoden
kestävyysvaatimuksella kun käytännössä kuitenkin viimeistään 10 vuoden
päästä vaimo alkaa vaatia uudenvärisiä laattoja. Vai tunnetteko ketään
itseään kunnioittavaa ihmistä, jolla olisi kylppärissään vielä vuoden
1981 sameanvihreät seinät ja kivan ruskea pönttö?
t. Timo
Hantte Lehmussaari
>Miksikähän Suomessa tehdään kaikki kosteat tilat min. 100 vuoden
>kestävyysvaatimuksella kun käytännössä kuitenkin viimeistään 10 vuoden
>päästä vaimo alkaa vaatia uudenvärisiä laattoja. Vai tunnetteko ketään
>itseään kunnioittavaa ihmistä, jolla olisi kylppärissään vielä vuoden
>1981 sameanvihreät seinät ja kivan ruskea pönttö?
Vuoteen -81 on jo yli 20 vuotta?
Meillä on kylppärissä -91, valmistuneessa asunnossa, originaalit kaakelit
ja ei ole tullut edes kommenttia vaihdon suuntaan.
(Toisaalta ei ole tarvettakaan, koska kämppä vaihtuu vuoden sisällä)
Niin joo, asiaan.
Voi olla vaikeata rakentaa vain kymmeneksi vuodeksi, koska nykyiset
takuuvaatimuksetkin rakentaiden osalta ovat 10 vuotta. Silloin on helppo
ylisuunnitella ja rahastaa ostajaa hyvällä laadulla.
Aiemmin tehtiin niin huonoa laatua, että kukaan ei uskalla mitoittaa
rakenteita lähellekään riskirajoja, vaan tehdään varman päälle.
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Timo Hyvonen
> Meillä on kylppärissä -91, valmistuneessa asunnossa, originaalit kaakelit
> ja ei ole tullut edes kommenttia vaihdon suuntaan.
Meidän edellisessa -88 -talossa oli nätit kans. Silti..
> (Toisaalta ei ole tarvettakaan, koska kämppä vaihtuu vuoden sisällä)
M.O.T. ;) Kaakelien takia kuitenkin
> Voi olla vaikeata rakentaa vain kymmeneksi vuodeksi, koska nykyiset
> takuuvaatimuksetkin rakentaiden osalta ovat 10 vuotta. Silloin on helppo
Uusissa taloissa joo. Tottahan rakenne kannattaa tehdä
pitempi-ikäiseksi mutta nämä nykysäännökset ovat aika korkealla
varmuuskertoimella tehtyjä. 80-luvulla Suomessakin riitti
vesieristeeksi saneerauslaasti, nyt käytetään
kumikalvoa. Posliinipinta (vrt. amme) on myös aika hyvä vesieriste,
sitähän ulkomailla harrastetaan kovastikin.
> Aiemmin tehtiin niin huonoa laatua, että kukaan ei uskalla mitoittaa
> rakenteita lähellekään riskirajoja, vaan tehdään varman päälle.
Jep, meidänkin nykyisen talomme 50-vuotias kylppärikaakelointi saatiin
irti pienimmällä Hiltillä. Tai no, toiseksi pienimmällä. Ei ollut
vesivahinkoja tai -eristeitä alla.
Hyvähän se on että tehdään hyvin.
t. Timo
KP
> Joo, tuo kokolattiamatto on tosiaan myös ollut villitys jossain vaiheessa
> myös kylpyhuoneissa Ranskan maalla. Jopa amme on vuorattu ulkopuolelta
> samalla matolla kuin lattia, jotta olisi "intekroitu" kokonaisuus. On tosin
> toiminut ihan hyvin vaikka vähän ihmetyttikin kun ekan kerran näin. Sitten
> vielä kun on vessanpytty samassa tilassa niin olin aika ihmeissäni.
>
> Enkä ole kuullut mitään home taikka muistakaan ongelmista. Tuuletus siellä
> kyllä hoituu kun ikkunat ovat auki suurimman osan vuotta, joten siinäpä
> taitaa olla suurin syy ongelmattomuuteen.
Kun näet sen ranskalaisen/englantilaisen käyttävän sitä kylpyhuonettaan,
niin ymmärrät hyvin nopeasti miksi siellä ei ole hometta. Samalla ratkeaa
sekin, miksi suomalainen saa saman kylpyhuoneen umpihomeeseen noin viikon
käytöllä.
KP
> Se oli aiemmin jo kerran korjattu näin, mutta kun jostain kummasta sinne
> silikonin taakse oli kuitenkin päässyt vettä. Ilmeisesti silikoniin oli
> jäänyt/tullut pieni rako. Tai sitten vesi valuu suihkuseinän
> saumausmassoja pitkin, jolloin se menee sen silikonin taakse. Ensi
> arvoisen tärkeää on tietty saada se silikoni pitämään (mikä onnistunee
> nyt paremmin, koska laatta ei enää painu) mutta lisävarmistuksena haluan
> korjata sen kosteussulun ja jos mahdollista pinnoittaa seinän saumat
> vesitiiviiksi.
Pikkiriikkisen kannattanee kiinnittää huomiota siihenkin mitä siellä vesi-
eristeen takana on vastassa. Jos vesi on päässyt lorisemaan jo jonkin
aikaa materiaaliin, jossa laho etenee kastumisen tapahduttua kannattanee
ryhtyä laajempaankin toimeen. Aikani ihmettelin kun työhuoneeni ikkunasta
näin vastakkaisessa talossa remonttiäijiä töissä happilaitteiden kanssa.
Sattumalta näin sitten Kuningaskuluttajan, jossa asiaa käsiteltiin: eris-
teetön kylpyhuone oli liruttanut vettä aikansa Jugend-talon alikäytävän
päällä olevaan noin metriseen turvevuoraukseen ja homma paljastui vasta
kun alikäytävän rappaukset romahti. Haju oli kuulemma aika tyrnävä ja sitä
turvetta traisattiin kartanolle useita ellei useita kymmeniä kuutioita.
Rakenteen kuivaaminenkin voi olla melkoinen ongelma. Harkitsisin kuitenkin
vakavasti ongelma-alueen purkamista siinä mitassa, että alustan kunto
voidaan todeta ennen korjaamista. Riippu niin kuin sanottu kuitenkin aika
paljon siitä mitä siellä on...
Vasieristyksen korjailu pinnasta käsin on aika epätoivoista touhua kun
vaurio olemassaolollaan jo puhuu senkin puolesta, että työ on alunperinkin
tehty huonosti.
peks...@spam-iki.fi
> päästä vaimo alkaa vaatia uudenvärisiä laattoja. Vai tunnetteko ketään
> itseään kunnioittavaa ihmistä, jolla olisi kylppärissään vielä vuoden
> 1981 sameanvihreät seinät ja kivan ruskea pönttö?
_Pitkäaikaisten_ tyylikkäiden ratkaisujen löytäminen vaatiikin jo jotain
muuta kuin sisustuslehtien tarjoamaan asiantuntemusta (ei millään pahalla
vaimoja kohtaan :) Puhdas valkoinen on aina ollut kohtuullisen hyvä, joskin
harvoin "muodissa".
Mutta asiaan.
Viime viikonloppuna tuli käytyä 1962 rakennetussa paritalon puolikkaassa
(itseasiassa molemmilla puolilla) jossa oli ilmeisesti ainakin pääosin
alkuperäiset saniteettiposliinit. Koko mukana ollut joukko harmitteli kun
muuten yhtenevästä vaaleankeltaisesta kylppärikalustosta (pesuallas, WC,
bidé) pesuallas oli halki. Uutta tuskin saa mistään... Samassa kämpässä oli
myös ensiluokkaisessa kunnossa oleva sähköuuni mallia -62, äärimmäisen
huvittava - ja epäilemättä myös toimiva - laite, sekä General Electricin
astianpesukone samalta aikakaudelta. En taatusti vaihtaisi uusiin jos olisi
minun taloni. Funkkishenkeä vaikka muille jakaa :)
Jarno Nurminen
> päästä vaimo alkaa vaatia uudenvärisiä laattoja. Vai tunnetteko ketään
> itseään kunnioittavaa ihmistä, jolla olisi kylppärissään vielä vuoden
> 1981 sameanvihreät seinät ja kivan ruskea pönttö?
Kelpaako vuoden -85 ruskeat seinät ja lattia? Löytyy ;)
Itsensä kunnioittamisesta ei niin väliä, riittää että muut tekevät sen
puolestani ;=)
Jukka
> käytetään päivittäin paneleissa ei ollut mitään silmin havaittavaa vikaa
> vaikka olivat olleet siinä jo 20 vuotta.
Jotenkin on jäänyt semmoinen tuntu näitten Ranskalaisten yms UK taloista
että ne on jo rakenteeltaan niin haperia, että kaikki rakenteet tuulettuvat
luonnostaan. Sama se kuinka paljon kosteutta menee rakenteisiin,
kun kuiteski tuuli puhaltaa läpi ja kuivaa...
Petri Kärhä
KP wrote:
> Pikkiriikkisen kannattanee kiinnittää huomiota siihenkin mitä siellä vesi-
> eristeen takana on vastassa. Jos vesi on päässyt lorisemaan jo jonkin
> aikaa materiaaliin, jossa laho etenee kastumisen tapahduttua kannattanee
> ryhtyä laajempaankin toimeen.
On vastassa betonia/lecaharkkoa/styroksia/solumuovia, eli ei mitään
mätänevää. Rakenteeseen mahdollisesti jäävä vesi pääsee jopa kuivumaan.
Seinän leca-harkko on toiselta puolelta rapattu antiikkilaastilla, joten
seinä kuivuu olkkariin. Seinän alaosan harkko (bitumihuopakatkaisun
alapuolelta) on yhteydessä ontelolaattaan ja kuivuu talon alle
tuuletustilaan. Lattialaattaan mahdollisesti jäävä vesi on arvoitus.
Styroksin ja kosteuseristeen välistä en ihan heti keksi, että minne se
kuivuisi.
> Vasieristyksen korjailu pinnasta käsin on aika epätoivoista touhua kun
> vaurio olemassaolollaan jo puhuu senkin puolesta, että työ on alunperinkin
> tehty huonosti.
Kosteuseristys on tehty ihan ohjeiden mukaan Kiillon vesieristyslitkulla
ja lasikuitukankaalla. Ongelma johtuu siitä että lattian styroksit
jäivät ilmeisesti panttaamaan seinien alaosan varaan. Alin lekaharkko
oli liian iso, mistä syystä sen reuna lyötiin luiskaksi. Olisi luullut,
että laatta kantaa tuon luiskan varassa, mutta kun ei. Välissä oli
nelimillinen solumuovi, mikä lienee antanut periksi. No joka tapauksessa
se painui, mutta on nyt pysähtynyt.
Tuo tyyppihyväksytty kosteussulkukonstruktio on kyllä susi. Se toimii
ihan hyvin, jos ei mitään yllättävää tapahdu, mutta näköjään se ei kestä
vähäistäkään laatan painumista hajoamatta. Lattian painuminen
uudisrakennuksissa on aika tavallista, mistä syystä siihen kyllä pitäisi
varautua. Jämäkkä bituminauha lattian rajaan olisi huomattava parannus.
KP
> Viime viikonloppuna tuli käytyä 1962 rakennetussa paritalon puolikkaassa
> (itseasiassa molemmilla puolilla) jossa oli ilmeisesti ainakin pääosin
> alkuperäiset saniteettiposliinit. Koko mukana ollut joukko harmitteli kun
> muuten yhtenevästä vaaleankeltaisesta kylppärikalustosta (pesuallas, WC,
> bidé) pesuallas oli halki. Uutta tuskin saa mistään...
Uuutta varmaan ei, mutta kierrätettyjä näkee harvakseen, joskus jopa
jalan kera. Kysyisin (kysyminen ei paljon leipää pyydä) varmuuden vuoksi
siitä (öh onkohan se nyt Varistossa) saniteettitavaran romuukaupasta,
jossa myydään siistiä käytettyä tavaraa ja vanhaa varastoylijäämää. Siellä
oli ainakin viimeksikäydessäni paljon sellaista mitä ei rautakaupassa
ole näkynyt vuosikausiin ja hintataso oli tietysti aika asiallinen.
peppoone
>
>
> Tuo tyyppihyväksytty kosteussulkukonstruktio on kyllä susi. Se toimii
> ihan hyvin, jos ei mitään yllättävää tapahdu, mutta näköjään se ei kestä
> vähäistäkään laatan painumista hajoamatta. Lattian painuminen
> uudisrakennuksissa on aika tavallista, mistä syystä siihen kyllä pitäisi
> varautua. Jämäkkä bituminauha lattian rajaan olisi huomattava parannus.
>
Bitumi siveltävänä voisi olla "halvempi" vaihtoehto. Mitään paksua
nauhatavaraa en tosiaan nurkkiin laittaisi. Ongelmia tulisi laatoituksessa
ja mikäli lattia putoaa niin koko rivi lattialaattoja on irti.
Betonilaatta nousee kuivumisvaiheessa nurkissa ulos ja vähitellen laskeutuu
normaali tasolle. (Näin olen "ammattimiesten" kuullut huhuilevan). Onko sun
laatta ollut varmasti kuiva laatoitukseen ryhdyttäessä.?
Kaikkiaan tämä nykyinen vedeneristäminen on aivan yliampuvaa.
Pesuhuoneen seinään "kossua" kahteen kertaan ja sen jälkeen tuplasti
vedeneristys mönjät! Kivirakenteinen seinä ei moista tarvitse. Lattia on
sitten eri juttu.
Ovat vissiin viranomaiset saaneet hyvän kestityksen eristevalmistajilta...
/Peppoone
Petri Kärhä
> Bitumi siveltävänä voisi olla "halvempi" vaihtoehto. Mitään paksua
> nauhatavaraa en tosiaan nurkkiin laittaisi. Ongelmia tulisi laatoituksessa
> ja mikäli lattia putoaa niin koko rivi lattialaattoja on irti.
Tämä skenaario on juuri niin kuin sen minun mielestäni pitäisi toimia.
Sauman kosteussulku pysyy ehjänä ja laatat irtoavat siististi. Laatat on
sitten helppo vaikkapa putsata rälläkällä ja kiinnittää uudestaan.
Paljon viheliäisempää on se, kun se heppoinen kosteussulku hajoaa ja
lattian sauma jää silikonin takaa auki. Irrallinen laatta on helppo
korjata, risa kosteussulku taas ei ole.
Rupesin kyllä itsekin miettimään, että laatoitukseen tulee ongelmia.
Alalaatta pullistuu sisäänpäin aika rajusti.
> Betonilaatta nousee kuivumisvaiheessa nurkissa ulos ja vähitellen laskeutuu
> normaali tasolle. (Näin olen "ammattimiesten" kuullut huhuilevan). Onko sun
> laatta ollut varmasti kuiva laatoitukseen ryhdyttäessä.?
Kyllä se oli. Syy on 99% varmuudella huolimattomasti asennetut
styroksit. Ne jäi reunoilta kantamaan seinien alaharkkojen varaan.
Laatta putosi stabiiliin korkeuteen 1 1/2 vuodessa lasten leikkiammeen
avittamana.
> Kaikkiaan tämä nykyinen vedeneristäminen on aivan yliampuvaa.
> Pesuhuoneen seinään "kossua" kahteen kertaan ja sen jälkeen tuplasti
> vedeneristys mönjät! Kivirakenteinen seinä ei moista tarvitse. Lattia on
> sitten eri juttu.
Minusta ainoa paikka joka tarvitsee suojausta on lattian ja seinän
välinen sauma. Lattiaan ei kannattaisi vetää kosteussulkua, koska sen
alta kosteus (jota siellä ei pitäisi olla, mutta kuitenkin jostain
pääsee) ei pääse kuivumaan. 10 vuotta sitten oli tapana jättää lattiasta
kosteussulut pois. Sulut vedettiin vain kipsilevyihin ja lattian saumaan
tuli saumanauha. Ei tarkemmin ajateltuna yhtään hullumpi konstruktio.
Lattialämmitys kuivaa lattian laattojen saumojen läpi aika nopeasti.
Junnu
Naapuri rakensi talon 1976 . PH:n seinät : tolpat c-c 600 , 12 mm:n
lastulevy , laatat Saxitilla kiinni ja lattian rajaan vain silikoonia .
Lattiaan laatat suoraan jollain lattialaatttamössöllä , saneerauslaastia
ei tainnut silloin olla olemassa . Laaatat on vieläkin seinässä kiinni .
Tämä suojaushysteria lienee vak. yht. keksimä , mennään äärilaidasta toiseen .
Muuten yhtyn etelliseen ( Pete ) puhujaan .
Junnu .
Junnu
Ja lisäystä etelliseen , kaakelisaumat saataneen tiiviiksi NOVOSILAN
- ihme-
aineella . Markkinointi : Joule maalit Nummela .
VTT rakennustekniikka on tutkinut aineen , tutkimusselostus nro
RTE5248597 .
Vesipainekokeen ( patsaan kork. 50 mm , halk. 110 mm , laatan
risteyskohdassa ) tulokset : Novosilan , ei kosteutta läpi , kokeen
kesto
34 vrk . Käsittelemätön , kosteus tunkeutui läpi noin 8 tunnin
kuluessa .
Junnu .
Petri Kärhä
> Ja lisäystä etelliseen , kaakelisaumat saataneen tiiviiksi NOVOSILAN
> - ihme-aineella . Markkinointi : Joule maalit Nummela .
Kiitoksia, juuri tätä etsin! Sivuilta http://www.novorite.fi/ löytyy
lyhyt kuvaus aineesta:
"NOVOSILAN® pat.pend. -pesu muuttaa laattasaumat kapillaarista vettä
läpäisemättömiksi."
> VTT rakennustekniikka on tutkinut aineen , tutkimusselostus nro
> RTE5248597 .
Vaikuttaa aina vaan paremmalta.
Kiitoksia kaikille muillekin vinkkejä antaneille. Saumaa on nyt kuivattu
auton sisätilalämppärillä noin viikon verran. Viikonloppuna ajattelin
siirtyä eteenpäin. Korjaussuunnitelma on nykyisellään sellainen, että
täppään saumaan ensin kosteussulkua niin hyvin kuin saan. Sen jälkeen
täytän raon mahdollisimman huolellisesti täyteen Sicaflexin
polyuretaanimassalla. Pitäisi pysyä kiinni, ja huippuelastisena kestää
mahdollisen lisäpainumisen. Sicaflexin päälle sitten koristeeksi silikonit.
EHKÄ kokeilen tuota Novosilania. Tosin tuossa VTT:n tutkimuksessahan oli
siis referenssinä käsittelemätön sauma, josta kosteus meni läpi vasta 8
tunnin liottamisen jälkeen. Kun harvoin vietän näin paljon aikaa
suihkussa, ja suihkun jälkeen aina kuivaan lattian lastalla ja
käyttämnällä ilmastointia täysillä, niin alkaa kyllä herätä kysymys,
että onkohan saumojen tiivistäminen sittenkään tarpeellista. Kannattaa
varmaan satsata enemmän siihen silikonin tiiveyteen.
Timo Hyvonen
vesieristeeksi? Laatan lasitehan on suht varma eriste.
Olisi muuten asennus- ja käyttökulultaan huomattavan edullinen
verrattuna näihin kumimönjiin.
t. Timo
Tapio Viljava
> EHKÄ kokeilen tuota Novosilania. Tosin tuossa VTT:n tutkimuksessahan oli
> siis referenssinä käsittelemätön sauma, josta kosteus meni läpi vasta 8
> tunnin liottamisen jälkeen. Kun harvoin vietän näin paljon aikaa
> suihkussa, ja suihkun jälkeen aina kuivaan lattian lastalla ja
> käyttämnällä ilmastointia täysillä, niin alkaa kyllä herätä kysymys,
> että onkohan saumojen tiivistäminen sittenkään tarpeellista. Kannattaa
> varmaan satsata enemmän siihen silikonin tiiveyteen.
Se voi olla niin tai näin. Jos saumalaasti on varmasti kiinni laattojen
reunoissa, ei varmaan ole hätää. Mutta entäs jos ja kun ajan mittaan käy
niin, että adheesio pettää ja laasti on irti mutta istuu siistin näköisesti
raossaan, ja laatan ja laastin välissä on hiushalkeama.
Tapsa
Harri Ilmari Toivonen
"Jarkko" <j...@hotmail.com> wrote in message
news:RhA_7.3583$Fl4....@news1.nokia.com...
> Hieman asiaan liittyen.
>
> Olin Jouluna Ranskassa käymässä ja kaveri teki remonttia kylppäriin. Uudet
> vesijohdot, kaakelit, amme jne. eli kaikki uusiksi. Kyselin että mitenkäs
ne
> oikein suojautuvat vesivahinkoja vastaan kun en nähnyt yhtään
"ihmelitkuja"
> vedettävän seinään tai lattiaan. Remonttimiehet ihmettelivät että mitäs ne
> semmoiset ovat. He laittavat seinään ja lattiaan kaakelit laastilla kiinni
> ja ei ole ollut mitään ongelmia. Kylppärin lattia oli puuta (2. krs.) ja
> seinät oli jotain tiilen tapaista harkkoa (n. 100cm x 60cm) . En tosin
tiedä
> millaista laasti käyttivät laattojen kiinnitykseen.
>
> Alakerrassa suihkun viereiset seinät olivat lakattua puupanelia. Suihkua
> käytetään päivittäin paneleissa ei ollut mitään silmin havaittavaa vikaa
> vaikka olivat olleet siinä jo 20 vuotta.
>
Näin on muuten tehty Suomen maallakin jo useita vuosikymmeniä ilman mitään
ongelmia. Minäkin joskus olen repinyt vanhasta 60 luvulla rakennetusta
elementtikerrostalosta seinäkaakelit pois pesutilasta ja ei siellä ollut
mitään vesieristettä kaakeleiden alla eikä myöskään mitään homeeseen
viittaavaa! Lattiassa siellä oli kyllä muovimatto, mutta siis seinät olivat
olleen sen 30 vuotta ilman eristettä betoniseinässä ilman mitään ongelmaa.
Samassa yhteydessä sitten kysäisin eräältä silloin eläkkeelle siirtyneeltä
ammattimieheltä ohjeita betoniseinien kosteuseristykseen ja hän sanoi, että
ei betoniseinä tarvitse mitään kosteuseristettä seinään. Lattiaan hän olisi
kylläkin laittanut eristeen tai muovimaton!
Harri Toivonen