Puulämmitys
Mikko Viljakainen
oleva talo tulisi olemaan puolitoistakerroksinen puutalo, jonka
pohjapinta-ala olisi reilu 100m2. Lämmitys tullaan todennäköisesti hoitamaan
pääasiassa puulla, koska sitä on saatavilla siinä määrin ettei se taloa
lämmittämällä lopu.
Olemme miettineet kahta eri lämmitys menetelmää, joissa kummassakin puu
tulisi näyttelemään pääosaa :
1. Puulämmitteinen vesikierto-keskuslämmitys (lattialämmitys).
2. Varaava takka/leivinuuni keskelle taloa pääasialliseksi lämmön
tuottajaksi ja sen tueksi suora sähkölämmitys. Käyttövesi lämmitettäisiin
sähköllä, samoin kuin osa lattioista (ainakin pesuhuoneen lattia).
Takka/leivinuuni-lämmitykseen vaadittavat alku investoinnit ovat
käsittääkseni huomattavasti puulämmitteistä keskuslämmitystä pienemmät,
mutta entä pidemmän päälle kun leivinuunin rinnalla tulisi kuitenkin olemaan
suorasähkö ja veden lämmitykseenkin kuluu sähköä? Olisiko jollakulla esittää
numeerisia vertailuja tai esimerkkejä kyseisten vaihtoehtojen
alkuinvestoinneista sekä käyttökustannuksista pitemmän päälle? Paljonko
esimerkiksi sähkölaskussa säästää vaihtoehdossa 1. verrattuna vaihtoehtoon
2.? Muutkin mielipiteet ja ehdotukset ovat tervetulleita!
-Mikko
Petri Hautakoski
teknisen tilan rakentamista.
http://www.erpia.fi/termnet-palvelu/index.html
Petri
"Mikko Viljakainen" <mvil...@raketti.net> kirjoitti
viestissä:a3pbfm$u0l$1...@news1.song.fi...
Mikko Viljakainen
ratkaisulta, mutta kuten tavallista, hinnoista ei ollut mitään mainintaa.
Jos jollakulla on kokemusta kyseisestä lämmitysjärjestelmästä, olisin
kiinnostunut kuulemaan kommentteja. Ja kyseisen järjestelmän hinnoista olen
tottakai myös kiinnostunut.
-Mikko
"Petri Hautakoski" <petri.ha...@luukku.com> wrote in message
news:a3pbm8$u4g$1...@news1.song.fi...
Jari Koskinen
hoitamaan
> pääasiassa puulla, koska sitä on saatavilla siinä määrin ettei se taloa
> lämmittämällä lopu.
>
puulämmittäjiä. Sitten se jossain vaiheessa laiskuus iskee ja harmittaa tuo
puulämmityksen vaatima työ.
Jos sinulla vaan on kattoa etelään pain, niin kannattaa laittaa apulämmön
lähteeeksi vesikieroinen aurinkolämmitys. Tällöin saat ainakin lähes koko
kesän lämpimän käyttöveden ilmaiseksi ja säästyt puulämmityksen vaivalta
siltä osin.
Jari Koskinen, Tietomyrsky
Roope
Jos päädyt keskuslämitteiseen, kannatta ehkä valita kattila jossa on
kakkosvaihtoehtona sähkövastukset. Mukavempi lähteä matkoille talvella, kun
tietää että putket ei jäädy
mikkoj
sitten löytyy vielä ilmakiertoinen Ukko-Uuni. Olen sellaisen askarrellut
paikalleen, mutta en osaa vielä käytöstä kertoa. Itse olen tietysti
innoissani.
www.ukko-uuni.fi kertoo lisää.
mikkoj
"Mikko Viljakainen" <mvil...@raketti.net> wrote in message
news:a3pbfm$u0l$1...@news1.song.fi...
Mikko Viljakainen
-Mikko
"mikkoj" <mik...@suomi24.fi> wrote in message
news:a3u68g$6rk$1...@news1.song.fi...
JukkaT
> Takka/leivinuuni-lämmitykseen vaadittavat alku investoinnit ovat
> käsittääkseni huomattavasti puulämmitteistä keskuslämmitystä pienemmät,
> mutta entä pidemmän päälle kun leivinuunin rinnalla tulisi kuitenkin
>olemaan suorasähkö ja veden lämmitykseenkin kuluu sähköä? Olisiko
>jollakulla
>esittää numeerisia vertailuja tai esimerkkejä kyseisten vaihtoehtojen
> alkuinvestoinneista sekä käyttökustannuksista pitemmän päälle? Paljonko
> esimerkiksi sähkölaskussa säästää vaihtoehdossa 1. verrattuna vaihtoehtoon
> 2.? Muutkin mielipiteet ja ehdotukset ovat tervetulleita!
Meillä lämmitetty nyt 2 vuotta hakkeella+stokerilla vanhaa
maataloa. Jotain kommentteja: Verrattuna siihen, jotta
kantaa tupaan -tai pannuhuoneeseenkin klapeja päivittäin monta
ripakopallista, tässä itse lämmittämiseen kuluva työmäärä
on vertauskuvallinen. Nykyinen varastosiilo riittää hakkeella
1½-5 viikkoa kelistä riippuen. Täyttö traktorilla, tuhkat pihalle
n kerran kuussa. Eipä juuri muuta...
Lämmitettävänä vm -49 1½ krs hirsitalo, ainoa "energiaremontti"
on ollut ikkunoiden vaihto vuosien saatossa. Ennen tuvassa
lämmitysmuotona alakerrassa pääasiassa puulämmitys, loppu
sähköllä. Lisäksi sekalaista sähkönkulutusta monessa
muussakin pisteessä asunnon lisäksi. Samoin lämmitettävä pinta-ala
on lisääntynyt n 60m2 toimistorakennuksen verran lämmitysmuodon
vaihdon yhteydessä.
Omalta tontilta kahden lämmityskauden kokemuksella sähkönkulutus
vuositasolla pudonnut yli 28000 Kwh:sta-> n 13500 KWh. (Kesäkaudella
käyttövesi lämmitetään edelleenkin sähköllä) Kulutuslukemista voi
vetää jotain johtopäätöksiä.
30KW kattila+ stokeriyhdistelmä maksanee tänään kertaluokkaa
reilu 5000 ruplaa. Itse asiassa samaa luokkaa kuin tulikiviuuni
jossain olomuodossa.
Tietenkin tarvitaan yhtä sun toista muutakin kattilahuoneesta
putkihommiin, ennnen kuin on toimiva lämmitysjärjestelmä
kasassa.
--JukkaT
Miika Järvinen
ja viitsi niitä. tehdä. Puulämmityskään ei ole ilmaista, vaan siinä
maksetaan se lämmitys omalla työpanoksella. itselläni on klavuilla toimiva
LAKA:n lämmityskattila, joka ei tarvitse varaajaa. Olen olut erittäin
tyytyvainen siihen ja mielestäni se ei vie paljoakaan vapaa-aikaani.
Päivittäin menee puun lisäämiseen n.5-10min. Puiden tekoon menee aikaa pari
viikonloppua. Kun ne metsästä itse ottaa.
Lämmitys vie vuodessa minulla, kun siihen lasketaan puukiukaat sekä takat ja
leivin uunit n.10kiinto-m3 puita. Sähköä minullamenee vuodessa n.3700kw,
joka minusta melko vähäsen ja jatkuvasti on kuitenkin talossa n.25astetta
lämmintä, joten ei tarvitse lämmöstä tinkiä. Eli vuoden sähkölasku oli sähkö
n.600mk ja siirtomaksi n.700mk, joka on yht. 1400mk.
Minulla on vesipatterit, ja laatoitetuissa tiloissa on lattialämmitys, kuten
pesuhuone, kodinhoitohuon, sauna. En halunnut koko taloon lattalämmitystä,
koska minulla on siiitä otenkin huono kuva. Patterit ovat kuitenkin olleet
käytössä jo pitkään ja ne ovat aina varma ja toimiva systeemi.
Itse systeemistä sen verran että puulämmitys kattila on melko kallis, mutta
hankkii kyllä itsensä melko pian takaisin , jos vain saat puut edullisesti ,
kutan omasta metsästä tai napurin. Sellaien kattila kuin minulla LAKA YHS20
maksaa lähtöhinnaltaa 28000mk (parivuotta sitten), joka on valmistettu
hapiksesta ja sisällä on muös keraamisia osia. Kattilassa on sähkövastus
joka kytkeytyy automattisesti pälle puidenloputtua. jos olet vaikka
matkoilla. Kattila toimii kuten öljypoltin joka syttyy itsestään kun
lämpötila laskee 10astetta. Pesällinen rittää tällaisena 0-5asteen
pakkasella n. 1/2vrk-1vrk riippuen puista. Kovilla 25-30asteen pakkasilla
n.1/2vrk. Puita menee pesälliseen n.2 puukantoteliinellistä. Mielstäni
Klapukattilan hyvä puoli on se että puiden varastoiti on helponpaa kuin
esim. hakkeen. Kattilassa on 250litraa vettä joka toimii tavallaan pienenä
varaajana, joka kestää meillä kesäisin 2-3vuorokautta, kun ei tarvitse
lämpöjä pitää päällä, vaan suntiti on kiinni ja kiertovesipunppu pois
päältä. Tietenkin vaikuttaa kuuman veden käyttömäärä.
Kattilassa voi polttaa myös purua, ja siihen voi kytkeä myöhemmin vaikka
stokerin ja muuttaa hakkeelle/pelletille.
Koko systeemi tulee maksamaan n. 40000-45000mk, (patterijärjestelmällä).
Lattialämmitysjärjetelmä on hieman edullisempi + lisäksi lämmityshuoneen
rakennuskustannukset. Tämä voit myös tehdä erillisseen ulkorakennukseen
autotallin yhteyteen , jolloin saat kätevästi läpösen tallin ja lämmitys ei
lisää käytännössä kustannuksia.
Laskimme jos olisimme tehneet varaajan niin hinta olisi ollu korkeampi,
koska asennuskustannukset ja varaston koko olisi suurentunut niin paljon. Ja
mikä hyvä puoli varaajattomassaa kattilassa. Kun olet kesäällä vaikka Viikon
pois, ja lämmöt on pois päältä, niin kun tulet kotiin reissusta ja laitat
kattilaan tulet ja samalla saunan lämmitä, niin 15min kutlutta kattilassa on
jo 70-90asteista lämmintä vettä ja saunakin on jo lämmin, joten ei tarvitse
kesäällä lämmittää kokoajan jos on poissa. Varaajassa menee hirveesti puita
jos sen päästät kylmäksi vaan siellä joutuu pitämään kokoajan tietyn lämmön.
Ehdottomasti kannatta myös tehdä varaava takka tai leivinuuni, jos tulee
joitakin sähkö katkoksia, koska vesi ei kierrä järjestelmässä jos ei ole
sähköä. Ja antaa se takka/leivinuuni pehmoisemman lämmön.
Jos Mikko haluut tietää tästä enemmän, niin kysy vaan rohkeesti, saat
neuvoa/vinkkejä.
-Miika-
Risto Alanko
<rOs98.60$Gj5....@read2.inet.fi>:
>Suosittelen ehdottomasti puukeskuslämmitystä, jos vain saat puut
>edullisesti ja viitsi niitä tehdä.
-klip-
>Olen olut erittäin tyytyvainen siihen ja mielestäni se ei vie paljoakaan
>vapaa-aikaani. Päivittäin menee puun lisäämiseen n.5-10min. Puiden
>tekoon menee aikaa pari viikonloppua. Kun ne metsästä itse ottaa.
-klip-
>Puita menee pesälliseen n.2 puukantoteliinellistä. Mielstäni
>Klapukattilan hyvä puoli on se että puiden varastoiti on helponpaa kuin
>esim. hakkeen.
Koko puusouvin harmi on se puiden tekeminen/pinoaminen/kuljettaminen/ taas
pinoaminen jne... kuten itsellänikin. Joka kalikan joutuu kättelemään viisi
kertaa ennenkuin se on tuhkana.
Olen tutuilla nähnyt jos jonkinlaista kantotelinettä ja koppaa. Kätevin
olisi jonkinnäköinen kärry, johon saisi parin-kolmen ison sylyksen verran
kerralla. Paras näkemistäni on varastomiesten "nokkakärryn" näköinen, joka
laskeutuu myös pitkin pituuttaan lattialle ja penkkien alle.
Onko hyviä ideoita? Fiksuinta tietysti olisi rakentaa uusi talo, jossa
puuvarasto olisi kattilan yläpuolella ullakolla....
-- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- --
Risto Alanko risto....@tut.fi
Laboratory of Machine Design, Tampere University of Technology, FINLAND
Rakentaja raju
olisi tarkoitus lämmitä puulla tässä aiemmin mainitulla
ilmakiertoisella "Ukko-uuni" - lämmitysjärjestelmällä. Puun käsittelyn
logistiikan onnistuminen on varmasti puulämmityksen ratkaisevin lenkki
pitemmän päälle. Meillä on homma suunniteltu menevän näin:
Teollisuudesta saa halvalla (= jopa ilmaiseksi) 1,2x1x1m kokoisia
nestekontteja, joista voi ottaa muovisen sielun pois, jäljelle jää
tukeva metallihäkki. Puut voidaan pilkkoa suoraan ko häkkeihin
vaikkapa metsässä jonne ne voidaan jättää kesäksi kuivumaan tai
kuljettaa omaan pihaan aurinkoiseen & tuuliseen paikkaan. Kaksi häkkiä
kulkee hyvin h-auton peräkärryllä. Häkki on juuri sen kokoinen, että
puiden pitäisi kuivua hyvinkin myös keskeltä konttia. Häkkejä voi myös
pinota päällekkäin traktorilla tms. Ulkovarastoinnista kontit
siirretään tarpeen mukaan asuinrakennuksessa olevaan puuvarastoon.
Puuvarastossa pidetään aina väh. yksi kontti kuivumassa
(poistoilmanvaihtoventtiili kontin alla tai päällä jolloin poistoilma
virtaa kontissa olevien puiden läpi kuivattaen niitä entisestään) ja
yksi kontti on käytössä. Puuvarasto täytyy mitoittaa niin, että
konttien käsittely on mahdollista ja pesän syöttö myös samasta tilasta
ettei puuta tarvitse enää kanniskella mihinkään.
Ideana on siis, että puuta liikutellaan aina kuutio kerrallaan ja että
puuta ei tarvitsisi heitellä moneen kertaan kasasta ja kärrystä
toiseen.
Jos puusouvi alkaa maistua puulta niin vaihtoehtona on laittaa
Ukko-uuniin pellettipoltin ja muutta puuvarasto pellettivarastoksi.
Nestekontti soveltuu myös pelletin kuskaamiseen mainiosti kun jättää
sen muovisen sisäosan paikalleen mutta leikkaa siitä yläosan auki.
T:Rakentaja Raju.
ala...@me.tut.fi (Risto Alanko) wrote in message news:<a4alec$7gq$1...@news.cc.tut.fi>...
JP Sipponen
> > Olen tutuilla nähnyt jos jonkinlaista kantotelinettä ja koppaa. Kätevin
> > olisi jonkinnäköinen kärry, johon saisi parin-kolmen ison sylyksen
verran
> > kerralla. Paras näkemistäni on varastomiesten "nokkakärryn" näköinen,
joka
> > laskeutuu myös pitkin pituuttaan lattialle ja penkkien alle.
> >
> > Onko hyviä ideoita? Fiksuinta tietysti olisi rakentaa uusi talo, jossa
> > puuvarasto olisi kattilan yläpuolella ullakolla....
> Ideana on siis, että puuta liikutellaan aina kuutio kerrallaan ja että
> puuta ei tarvitsisi heitellä moneen kertaan kasasta ja kärrystä
> toiseen.
>
> Nestekontti soveltuu myös pelletin kuskaamiseen mainiosti kun jättää
> sen muovisen sisäosan paikalleen mutta leikkaa siitä yläosan auki.
>
Nestekontin luuranko puuvarastona oli uusi ja kiva idea.
Optimikoko pakkaukselle olisi tietenkin puoli kuutiota - maksimimäärä jonka
saa säilyttää tulisijan vieressä kuivumassa. Käytännöllisin pakkaus taitaa
kuitenkin olla ns. myyrälava, jossa on pilkkeitä pinossa n. leveys 80cm (tai
ovien leveys) x korkeus 1m. Myyrälava on laudoista kasattu kehikko.
Myyrälavaa voi kuljetella tiilikärryllä, jossa on pinon kokoinen vanerilevy
takaseinänä pinoa tukemassa. Kärry kääntyy kätevästi ovista.
Kokeilin kerran myös pienpakkauksia. Lannoitesäkistä (pe-letkuakin saa
ostaa) leikattiin 3 kpl muovivanteita. Nämä voi latoa täyteen, niin että
halon päät näkyvät molemmilta puolilta. Puu kuivaa vaikka on muovin
sisässäkin, koska puu hengittää solun päästä. Pakkauksen saa kiilattua
tiukalle kiilanmallisella halolla. Näillä pienpakkauksilla saa tehtyä pinon
tosi kätevästi! Ja on hyvä napata mukaan vaikka pimeästä
halkovarastostakin.
Systeemi on vielä vähän kehitteillä. Noita muoveja on vähän hidas pakata.
Samaten tyhjät muovit ovat jotenkin aina "tiellä". Ne voi kyllä polttaakin.
Mutta uusiokäyttö pakkauksena tässä on ollut mielessä...
Jukkis