kysymyksiä ilmanvaihdosta ja keskuspölynimurin poistosta
Petteri Soikkonen
tulevan ilman määrä?
Ilmanvaihtosuunnitelmassani on putkien päässä plus- ja miinusmerkkisiä
lukemia ja vielä nuoli osoittamassa ilmavirran suunnan. Ilmeisesti suuntaan
voi vaikuttaa venttiilillä, mutta miten ilmavirran suuruus määräytyy?
Muuttujia järjestelmässä ovat ilmanvaihtoputken halkaisija, pituus,
haarautumat ja tietysti ilmanvaihtokoneen teho. Osa ilmasta menee oven ali
(merkintä OR ja nuoli osoittamassa suuntaa). Tälle ilmamäärälle ei
kuitenkaan ole lukemaa, ilmeisesti kuitenkin sama määrää kuin tilaan
tulee/poistuu.
Määräytyykö (teoriassa) rakennuksen yli/alipaineisuus ilmanvaihtokoneen
kautta kulkevasta ilmasta, jos näin on, miten asia käytännössä määräytyy?
Koska tavoitellaan alipainetta, yrittääkö kone poistaa poistaa ilmaa
putkiston kautta enemmän kuin mitä se yrittää ulkoa sisälle puhaltaa?
Miksi ilma otetaan seinän kautta, mutta poistetaan katon kautta (näin
ainakin meidän suunnitelmassa)?
Ilmanvaihdon sisäänottoa ja keskuspölynimurin poistoa ei varmaan kannata
laittaa lähelle toisiaan. Meillä keskuspölynimurin poisto on katon kautta.
Kätevintä se olisi laittaa teknisestä tilasta ulos, mutta siitä vierestä on
kyllä tarkoitus ottaa ilmanvaihdon ilma sisään. Katolla keskuspölynimurin
poistoääni ei tietenkään ole niin häiritsevä kuin ulkoseinässä.
Petteri
Petteri Soikkonen
Tero Soukko
> lukemia ja vielä nuoli osoittamassa ilmavirran suunnan. Ilmeisesti suuntaan
> voi vaikuttaa venttiilillä, mutta miten ilmavirran suuruus määräytyy?
Venttiilillä sitäkin säädetään.
> Muuttujia järjestelmässä ovat ilmanvaihtoputken halkaisija, pituus,
> haarautumat ja tietysti ilmanvaihtokoneen teho. Osa ilmasta menee oven ali
Ja venttiilin säätö.
> Määräytyykö (teoriassa) rakennuksen yli/alipaineisuus ilmanvaihtokoneen
> kautta kulkevasta ilmasta, jos näin on, miten asia käytännössä määräytyy?
> Koska tavoitellaan alipainetta, yrittääkö kone poistaa poistaa ilmaa
> putkiston kautta enemmän kuin mitä se yrittää ulkoa sisälle puhaltaa?
Näin mä olen sen ymmärtänyt ja näin se näyttää koneen manuaalissakin
sanovan.
> Miksi ilma otetaan seinän kautta, mutta poistetaan katon kautta (näin
> ainakin meidän suunnitelmassa)?
?
> Ilmanvaihdon sisäänottoa ja keskuspölynimurin poistoa ei varmaan kannata
> laittaa lähelle toisiaan. Meillä keskuspölynimurin poisto on katon kautta.
Ei. Noistakin on jotain suosituksia ainakin Enerventin manuaalissa.
Yleensäkin ilman sisäänoton paikka kannattaa valita huolella. Kun
puutavaraa tuonut auto jurrasi sopivalla paikalla ja sopivalla tuulella
jonkin aikaa tyhjäkäynnillä haisi pakokaasu kohta koko talossa.
t.Tero
Pasi
"Tero Soukko" <di...@iobox.com> wrote in message
news:bQzja.3749$5J2.2...@reader1.news.jippii.net...
> > Ilmanvaihdon sisäänottoa ja keskuspölynimurin poistoa ei varmaan kannata
> > laittaa lähelle toisiaan. Meillä keskuspölynimurin poisto on katon
kautta.
>
> Ei. Noistakin on jotain suosituksia ainakin Enerventin manuaalissa.
> Yleensäkin ilman sisäänoton paikka kannattaa valita huolella. Kun
> puutavaraa tuonut auto jurrasi sopivalla paikalla ja sopivalla tuulella
> jonkin aikaa tyhjäkäynnillä haisi pakokaasu kohta koko talossa.
päin ei ole oikein sopiva paikka IV-koneen ilmanottosäleikölle, ellei tahdo
asua saunassa. koillinen olisi hyvä suunta. Sitten jos hienostellaan niin
pitäisi olla kaksi sisäänottoa, jotta saataisiin lämmityskaudella sitä
auringon lämmittämää ilmaa sisälle.
-Pasi
Lauri Uusitalo
>> Ilmanvaihdon sisäänottoa ja keskuspölynimurin poistoa ei varmaan kannata
>> laittaa lähelle toisiaan. Meillä keskuspölynimurin poisto on katon
>> kautta.
>
>
> Ei. Noistakin on jotain suosituksia ainakin Enerventin manuaalissa.
> Yleensäkin ilman sisäänoton paikka kannattaa valita huolella. Kun
> puutavaraa tuonut auto jurrasi sopivalla paikalla ja sopivalla tuulella
> jonkin aikaa tyhjäkäynnillä haisi pakokaasu kohta koko talossa.
Tiedot omalta LVI suunnittelijalta. Pölynimurin poisto lasketaan
jäteilmaksi joten sitä ei saa ulostaa liian läheltä tuloilma-aukkoa tai
avattavaa ikkunaa. Näin siis jos halutaan RYLlin mukaan toimia.
Lauri
Kalle Ranto
> Miten ilmanvaihtojärjestelmässä määräytyy putkistoon menevän ja sieltä
> tulevan ilman määrä?
IV-suunnittelijan hommia: hän miettii koko talon ilmanvaihtotarpeen -
koko ilmatilavuus vaihdetaan ainakin kerran 2 tunnissa - ja jakaa sen
huoneisiin sopivasti. Makuuhuoneisiin tulot ja "likaisiin" tiloihin
poistot. Tuo normi-ilmanvaihto pitäisi tulla iv-koneesta jossain
asennossa 2 tai 3, jos asteikko on 1-4. Koneellisessa ilmanvaihdossa
venttiilit kannattavat olla huoneen kauimmaisessa nurkassa ja jos
venttiili on suuntaava, voi ilmavirtaa suunnata huoneen keskelle päin.
Koko hoito on lievästi alipaineinen, jolla pyritään estämään kostean
huoneilman tunkeutuminen ulkoseinärakenteisiin.
Kalle Ranto
Turku
Tapio Antikainen
Petteri Soikkonen <som...@microsoft.com> wrote in message
news:b6m3hn$sq1$2...@news.tsd.tieto.com...
> Miksi ilma otetaan seinän kautta, mutta poistetaan katon kautta (näin
> ainakin meidän suunnitelmassa)?
>
ottaisit tuloilman katolta niin sopivalla tuulella todennäköisesti imisit
sen savun ym. hajun sisään ilmastoinnin kautta. Lisäksi ilma katolla on aika
lämmintä kesäisin. Jos taas laitat poistoputken seinälle niin
todennnäköisesti seinä alkaa kostumaan ja lahoamaan (jos se on puuta) putken
ympäriltä muutamassa vuodessa. Näin ainakin mulle kertoi eräs LVI-asentaja
kun kysyin samaa asiaa aikoinaan. Ymmärtääkseni poistoputki täytyy viedä
katolle.
Tapio
Samuli
> > lukemia ja vielä nuoli osoittamassa ilmavirran suunnan. Ilmeisesti
suuntaan
> > voi vaikuttaa venttiilillä, mutta miten ilmavirran suuruus määräytyy?
>
> Venttiilillä sitäkin säädetään.
>
Millaisella härvelillä tuo säätö toteutetaan? Itse en ollut paikalla
katsomassa, kun säätö tehtiin ja sain siitä vain mittaus pöytäkirja paperin.
Nyt on kuitenkin hiukan epäilys herännyt, että säätö olisi hiukan pielessä,
kun saunan tuloilma venttiilin asento näyttää olevan asennossa kiinni (ei
reikää) ja mittauksen mukaan pitäisi tulla 7l/s ilmaa, vastaavan ilmamäärän
huoneissa on selkeästi havaittavissa oleva aukko. Onkohan säädöt ja
mittaukset meillä enemmän liikkeen asentajan mutupohjaa?
Samuli
Toni Arte
> Millaisella härvelillä tuo säätö toteutetaan? Itse en ollut paikalla
> katsomassa, kun säätö tehtiin ja sain siitä vain mittaus pöytäkirja paperin.
On olemassa sellainen torven näköinen vekotin joka näyttää suoraan
ilmavirran esim. litroina/sekunti. Tai sitten mitataan paine-eroa
venttiilin yli ja taulukosta katsotaan mikä on virtaama, kun
parametreina on:
* venttiilin tyyppi
* venttiilin aukeama
* paine-ero
--
Toni
Harri Toivonen
"Petteri Soikkonen" <som...@microsoft.com> wrote in message
news:b6m3hn$sq1$2...@news.tsd.tieto.com...
> ainakin meidän suunnitelmassa)?
Tuo on kai enimmäkseen käytäntö, mutta kyllähän sellaisiakin ratkaisuja on,
että
tulo on toisessa päädyssä ja poisto toisessa.
Sitten täällähän joku 'Pelle Peloton' joskus kirjoitti tehneensä poisto- ja
tulo-kanavat
koko talon pituisiin sisäkkäisiin putkiin (poisto ulompana), jolloin
päästään todella
hyviin hyösuhteisiin lämmöntalteenotossa! Tuota kokeilisin itsekin, jos
olisi vielä
siinä vaiheessa. Tosin joutuu kyllä itse rakentamaan, mutta ei liene hirmu
hankala,
jos putket saa vain suoraksi.
Harri
Petteri Soikkonen
news:b6ud3c$j58$2...@bowmore.utu.fi...
> Sitten täällähän joku 'Pelle Peloton' joskus kirjoitti tehneensä poisto-
ja
> tulo-kanavat
> koko talon pituisiin sisäkkäisiin putkiin (poisto ulompana), jolloin
> päästään todella
> hyviin hyösuhteisiin lämmöntalteenotossa! Tuota kokeilisin itsekin, jos
Mikähän juttu oli kyseessä (löytyykö linkki googleen)? Mihin parempi
hyötysuhde perustuu, lämmittyykö tuleva ilma, kun sitä viedään talon
rakenteissa pitkissä putkissa, vai mistä on kysymys? Tuodaanko ulkoilma
sisään eristetyssä tilassa, tms.?
Petteri
Kalle Ranto
> Samuli wrote:
> > Millaisella härvelillä tuo säätö toteutetaan?
>
> On olemassa sellainen torven näköinen vekotin joka näyttää suoraan
> ilmavirran esim. litroina/sekunti.
Meillä kävi yksi ukko mittailemassa omakotitalon venttiilit parissa
tunnissa sellaisella tiimalasin näköisellä päistään auki olevalla
torvella, joka painettiin venttiilin päälle kattoon ja mittari, jonka
anturi oli kapeimmassa kohdassa, näytti ilmavirran nopeutta (m/s
tjms.). Kun tuota lukua kertoi sopivalla kertoimella (olikohan 1,5
tjms.), niin saatiin litroja/sekunti kutakuinkin. Ensin hän sääti
venttiilit suurinpiirtein, pisti koneen päälle ja kävi kaikki toisen
kerran läpi mittarin kanssa. Kävin muutaman tunnin päästä hakemassa
mittauspöytäkirjan firman osoitteesta, kun en kerinnyt odottelemaan
postin kulkua.
Kun kyselin keltaisilla sivuilla mainostavilta
ilmanvaihdonsäätöfirmoilta hintoja, niin tarjoukset pyörivät lukemissa
100-300 euroa. Jotkut selittivät, että sieltä tulee 2 ukkoa puoleksi
päiväksi hommiin. Satuinpa soittamaan myös Instek Oy (Turku)-nimiseen
firmaan, josta sitten tilasinkin homman: 50e+alv. Kun kerroin muiden
hinnoista, mittamies aikoi korjata omia hinnastojaan ylöspäin - sori
vaan kaikille, mutta olen vaan aikamoinen hölösuu.
Omat säädöt eivät ole varmastikaan aivan litran tarkkuudella, mutta
siitä on kyllä ihan turha maksaa, että monta äijää nysvää säätöjä puoli
päivää.
Kalle Ranto
Turku
Jari Kaponen
> ja
> > tulo-kanavat
> > koko talon pituisiin sisäkkäisiin putkiin (poisto ulompana), jolloin
> > päästään todella
> > hyviin hyösuhteisiin lämmöntalteenotossa! Tuota kokeilisin itsekin, jos
>
> Mikähän juttu oli kyseessä (löytyykö linkki googleen)? Mihin parempi
> hyötysuhde perustuu, lämmittyykö tuleva ilma, kun sitä viedään talon
> rakenteissa pitkissä putkissa, vai mistä on kysymys? Tuodaanko ulkoilma
> sisään eristetyssä tilassa, tms.?
Tuota koaksiaaliputkea itsekin pohdiskelin, kun IV-kone tuli alakertaan ja
kummallekin kanavalle tuli paljon pituutta pystysuunnassa. Muutos tuntuu
vain turhan työläältä, kun järjestelmä on jo perinteisellä tavalla
rakennettu.
Toinen kiinnostava idea oli hiljattain muistaakseni Meidän Talo -lehdessä.
Siinä tuloilma tuotiin maan alla kulkevaa putkea pitkin mahdollisimman
kaukaa talosta.
Jm Matikainen
käytettävissä ja jos ilmavirrat kulkevat toisiaan vastaan. Sama
tekniikka on Amerikan mantereella käytössä eräällä aurinkolämmitystä
käyttävällä kaverilla sovellettuna vesikiertoiseen putkistoon. En nyt
löytänyt web-sivua, jolla asia on esitelty, ehkä joskus myöhemmin.
Jukka M.
"Petteri Soikkonen" <som...@microsoft.com> kirjoitti viestissä
news:b6udqq$1nni$1...@news.tsd.tieto.com...
Harri Toivonen
En kyllä muista tarkempaa linkkiä, mutta tuossahan se periaate jo olikin ja
valmiita
osia putkien sisäkkäin laittamiseen ei taida olla edelleenkään, joten
kädentaitoja
tuossa tarvitaan.
Perustuu tietysti samaan kuin normaalikenno-mallinen lto:kin eli jos kylmä
tuloilma
tulee putkessa joka on lämpimämmän poistoilmaputken sisällä riittävän pitkän
matkan,
niin poistoilmasta siirtyy lämpöä tuloilmaan.
Harri
Petri Kärhä
Pasi wrote:
> Toinen oleellinen asia on ilmansuunta. Punainen tiiliseinä etelään-länteen
> päin ei ole oikein sopiva paikka IV-koneen ilmanottosäleikölle, ellei tahdo
> asua saunassa. koillinen olisi hyvä suunta. Sitten jos hienostellaan niin
Koillisessa on se huono puoli, että savupiippu on tuloaukkoon nähden
lounaassa. Sopivalla etelätuulella (jota Suomessa on lähes aina) ja
ilmanpaineella savu pyörähtää katolta räystään alle ja ilmastoinnin
mukana sisään. Ei tälle kyllä kai mitään voi - se on ominaisuus, ei vika.
Meillä on keskuspölynimurin poistoaukko samalla seinällä noin 5 m päässä
ilmastoinnin ottoaukosta. Ei tästä ole koskaan ollut mitään ongelmaa.
Harvassa perheessä imuroidaan lattioita edes joka päivä. Lisäksi siinä
imurissa on suodatin, joten ei se jäteilma ole järin vaarallista, jos
sitä silloin tällöin pääseekin hitunen takaisin huoneilmaan.
Yksi tärkeä seikka mietittäväksi on tupakkipaikka, jos perheessä joku
polttaa. Tupakkipaikka ei saa olla ilmastoinnin ottoaukon vieressä tai
tulee sanomista puolin ja toisin.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Tapio Lindström
>
> Pasi wrote:
>
> > Toinen oleellinen asia on ilmansuunta. Punainen tiiliseinä etelään-länteen
> > päin ei ole oikein sopiva paikka IV-koneen ilmanottosäleikölle, ellei tahdo
> > asua saunassa. koillinen olisi hyvä suunta. Sitten jos hienostellaan niin
>
> Koillisessa on se huono puoli, että savupiippu on tuloaukkoon nähden
> lounaassa. Sopivalla etelätuulella (jota Suomessa on lähes aina) ja
> ilmanpaineella savu pyörähtää katolta räystään alle ja ilmastoinnin
> mukana sisään. Ei tälle kyllä kai mitään voi - se on ominaisuus, ei vika.
Luode lienee hyvä suunta ilmanotolle. Tuuli on yleensä lounaasta,
mutta kylmimmillä ilmoilla koillisesta.
-- T.
Jari Kaponen
> tuloilma
> tulee putkessa joka on lämpimämmän poistoilmaputken sisällä riittävän
pitkän
> matkan,
> niin poistoilmasta siirtyy lämpöä tuloilmaan.
Kuinkahan sisäkkäiset putket mahtaisivat kondensoida, jos LTO-kone olisi
niin surkea, että puhaltaisi jäteilman yli nolla-asteisena ulos kovala
pakkasella?
Putket pitäisi varmaankin asentaa kaltevasti ja varusta kondenssiveden
poistolla, mutta kierreputken sisälle tiivistyvä vesi ei ihan tykkänään
taitaisi valua ulos ja koska suodattimet ovat vasta koneessa, syntyisi
putkeen ajan mittaan melkoinen töhnä ja ties mikä bakteerikasvu.