Tero
Laitat maakaapelin muoviputkeen niin riittää vaikka 5cm maata päälle.
tai vain 2 cm, niin ei tartse niin kovin syvältä kaivaa
ja asennuslinjakin löytyy helposti myöhemmin - multaa potkasemalla
oliks' tuo ehdotettu 5 cm nyt ihan pelkkää MUTUa
vai perustuiko se uusiin vai ehkä vasta tuleviin määräyksiin ?
- mihinkään ohjeisiin se nyt ei ainakaan
ja eikös muoviputken sisään asennettu MMJ ole "muoviputkikaapeli"
eikä mikään maakaapeli
eikä sitä muoviputkeakaan saa edes maahan asentaa
ja alkuperäisen sykymyksen esittäjälle:
älä usko sanaakaan,
mitä nämä "tee-itse-oma-sähkölinjasi"-säveltäjät täällä runoilevat
Savimaahan itte kaivoin moisen ojan niin se kyllä muuttui työksi kun savi
kuivasi, tuntui että sai taltalla ja vasaralla lopulta pilkkoa sitä savea.
Naapuri sitte töräytti vaan semmoisella koneella omansa ja meniköhän siinä
puolituntia ja homma valmis.
Sainpahan hyötyliikuntaa.
t:S
> ja eikös muoviputken sisään asennettu MMJ ole "muoviputkikaapeli"
> eikä mikään maakaapeli
>
Eikä MMJ taida olla laillinen maakaapeli edes putkessa. Kyllä muoviputkella
suojattu kaapeli maan alla on maakaapeli.
>
> eikä sitä muoviputkeakaan saa edes maahan asentaa
>
Kerro se Uponorillekin:
http://www.uponor.fi/ifs/files/Uponor/fin/Presentation/Website/Brochures/Upo
tel-esite.98.pdf
>
>
>
> ja alkuperäisen sykymyksen esittäjälle:
> älä usko sanaakaan,
> mitä nämä "tee-itse-oma-sähkölinjasi"-säveltäjät täällä runoilevat
>
Jep, mutta ojan kaivaminen ei vielä ole sähkölinjan tekemistä. Sähkäri
tuskin siihen hommaan edes suostuu. Sähkölaitos tietty tulee kavamaan
ojaakin, mutta hinta on turhan kova. Sähkäri tosin tuskin ottaa sitten
vastuulleen maakaapelia, jonka kaivantoa ei ole nähnyt. Eli ainakin pitää
dokumentoida, miten piuha on tehty.
Putki tai parikin on kyllä hyvä idea, saa niihin vedettyä mutakin kuin
sähköjohtoa, antennit, puhelimet ja vaikka vesiputkea. Ja tarvitaan silti
merkkinauhaa kaapelin tai putken päälle ja riittävä peitesyvyys. Ota vaikka
valokuvat kaivannosta sähkäriä varten, jos kaivanto pitää sulkea ennen
kytkentöjä. Ja kysy sähkäriltä ennen kaivamista ohjeet.
Putket kannattaa sitten asentaa niin, ettei sisällä ole jäätyvää vettä ja ne
pysyy ehjänä, vaikka päältä ajetaan. Ei siis mitään 5 cm pinnasta
tavallisella perusputkella. Uponorin doku antaa ohjeet minimi
peitesyvyydestä.
Määräyksistä en tiedä, mutta pinnassa luulisi toimivan tukeva metalliputki
vaikka betonilaattojen välissä tai betonikuorun alla. Kun putken vielä
maadoittaa kunnolla ja laittaa vikavirtasuojan ennen kaapelia, saa sählätä
tosissaan, että henki lähtee. Vikavirtasuojahan tarvitaan joka tapauksessa.
Jouni
Tuostapa tulikin mieleeni, että olen laittamassa pistorasiaa autotallin
ulkoseinälle. Ajattelin hankkia siihen vikavirtasuojallisen rasian, mutta
olisiko mahdollista kytkeä heti maakaapelin jälkeen vikavirtasuojaa, joka
kattaisi silloin koko tallin, myös sisäpistorasiat ja valaisimet?
Mainittakoon, että tallissa on lattiassa lämmityskaapeli, jota tulee joskus
myös käytettyä.
Ilkka
Aja kyntöauroilla ensin niin syvään kun saat , ja lapiolla loppu ,
saat hyötyliikuntaa . Täyttö perälevyllä .
Kaapeliojan syvyydeksi riittänee 50 cm , kerros hienoa hiekkaa ja
nauha päälle .
junnu
on se mahdollista, ja myöskin paras ratkaisu
kaikki vaan saman vikavirtasuojan taakse, lattialämmitykset ja lamput
ja vikavirtasuoja mieluiten pääkeskukseen
maakaapelin jälkeen ? eli kumpaan päähän "jälkeen"
ja mihin sen maakaapelin häntäpää päättyy
> Tuostapa tulikin mieleeni, että olen laittamassa pistorasiaa autotallin
> ulkoseinälle. Ajattelin hankkia siihen vikavirtasuojallisen rasian, mutta
> olisiko mahdollista kytkeä heti maakaapelin jälkeen vikavirtasuojaa, joka
> kattaisi silloin koko tallin, myös sisäpistorasiat ja valaisimet?
Voi laittaa myös ennen maakaapelia, siis sinne talon sähkökeskukseen.
> Mainittakoon, että tallissa on lattiassa lämmityskaapeli, jota tulee
joskus
> myös käytettyä.
>
Maksimaalisen turvallisuuden saa, kun laittaa molemmat vikavirtasuojat.
Varsinkin, jos maakaapelissa ei ole suojamaata tai joukossa on vanhoja
nollattuja kytkentöjä, eli kaapeleissa ei ole keltavihreää suojamaata vaan
"suojamaa" on tehty rasioissa kykemällä nollajohto suojamaaksi.
Nollattu kaapeli vikavirtasuojan takana aiheuttaa sen, että vuoto kahden
laitteen välillä näyttää tavalliselta virralta nollan ja vaiheen välissä.
Siis jos toisessa laitteessa on vaihe kuoressa, virta kulkee toisen laitteen
kuoreen vaikka käyttäjän läpi maadoitetun laitteen kuoreen. Nyt vaan tämä
vuotovirta tuleekin lopulta vikavirtasuojan nollajohtoon, eikä
vikavirtasuoja huomaa vikaa. Jos taas suoja on pistorasiassa, vuoto tulee
esille, koska pistorasian kautta kulkevat virtojen summat ei enää ole
nollia.
Teoriassa, jos viet kahta johtoa pitkin vikavirtasuojan läpi virtaa
eristettyyn laatikkoon, ei vikavirtasuoja voi laueta koskaan. Vuotovirrat
kun tapahtuu nollan ja maan välillä, eikä virtaa pääse ulos laatikosta. Jos
taas siellä laatikon sisällä laitteiden pistorasioissa on omat
vikavirtasuojat, laitteesta lähtevät vuotovirrat havaitaan. JOs taas
maakaapeli on nollattu ja autotallissa on omat maadoitukset vaikka
vesijohtoon tai kuparitikuilla maahan, vikavirtasuoja laukeaa koko ajan.
Siis monta erillistä vikavirtasuojaa on parempi kuin yksi yhteinen. Ennen
maakaapelia oleva suoja sitten suojaa kyllä maakaapelin kaivajan helnkeä ja
laukeaa vioittuneen kaapelin takia.
En muista, milloin nollatuista systeemeistä luovuttiin tai ne kiellettiin.
Autotallista kannattaa moiset päivittää kunnollisiksi, jos siellä moisia on.
Jouni
> Nollattu kaapeli vikavirtasuojan takana aiheuttaa sen, että vuoto kahden
> laitteen välillä näyttää tavalliselta virralta nollan ja vaiheen välissä.
> Siis jos toisessa laitteessa on vaihe kuoressa, virta kulkee toisen laitteen
> kuoreen vaikka käyttäjän läpi maadoitetun laitteen kuoreen. Nyt vaan tämä
> vuotovirta tuleekin lopulta vikavirtasuojan nollajohtoon, eikä
> vikavirtasuoja huomaa vikaa. Jos taas suoja on pistorasiassa, vuoto tulee
> esille, koska pistorasian kautta kulkevat virtojen summat ei enää ole
> nollia.
Vikavirtasuoja ja nollavaiheen käyttäminen suojamaana voi aiheuttaa
myös odottamattomia efektejä: jos laitteen suojamaadoitettu kuori
pääsee kosketuksiin maan kanssa (siis tuon jalkojen alla olevan
"oikean" maan :-) ja jos nollajohdon laitteen puoleisen pään ja
"oikean" maan välillä on jonkinlainen potentiaaliero (usein on jo
nollajohdon resistanssin takia etenkin, jos laite on suuritehoinen),
alkaa (pieni) virta kulkea laitteen kuoresta maahan. Tämä tietysti
laukaisee vikavirtasuojan jos virran suuruus on yli 30 mA.
Tuollaiset vanhat nollasta suojamaa -viritykset kannattaisikin
updeitata. Onhan niillä vielä sekin tunnettu ominaisuus että
tuollaiseen pistorasiaan kytketyn suojamaadoitetun laitteen kuoreen
tulee laitteen läpi verkkojännite jos nollapiuha jostain syystä irtoaa
sähkökeskuksen nollakiskosta tai jos nollajohdon liitos löystyy
esimerkiksi jossakin jakorasiassa.
--janne
> kaikki vaan saman vikavirtasuojan taakse, lattialämmitykset ja lamput
> ja vikavirtasuoja mieluiten pääkeskukseen
>
> maakaapelin jälkeen ? eli kumpaan päähän "jälkeen"
> ja mihin sen maakaapelin häntäpää päättyy
Jos siellä on johdon päässä ryhmäkeskus, niin sinne vaan
vikavirtasuoja. Pääkeskus käy tietysti myös yhtä hyvin,
tuleepa kaapelivuotokin sitten havaittua.
--
Jukka
Talon pääkeskukselta autotalliin menevä maakaapeli on tosiaankin
kaksinapaista (johdin + vaippa) ja tallin puolella on myös suojamaat
kytketty tuohon nollaan (vaippa). Ilmeisesti myös talon puolella on vaippa
nollassa eikä suojamaassa.
Tuo kaapeli on vedetty 70-luvulla.
Eli olisiko sittenkin parasta (turvallisinta) laittaa tallin ulkoseinälle
vvsk-pistorasia ja vaikka päivittää samanlainen myös sisäseinälle?
Tuon maakaapelin päivittäminen vaatisi jo pihalaatoituksen ja sokkelien
suojausten purkamista.
Ilkka
Eikös tuossa vaiheessa kuitenkin jo sulake räpsähdä, jos maadoitetus-
sa sähkölaitteessa vaihe pääsee koneen runkoon.
Vaikka olisi tehty 0-johtomaadoituskin.
MNe
Miksi ihmeessä et laita sitä vikavirtasuojaa ennen sitä maakaapelia,
esim sinne sulaketauluun, mistä se kaapeli lähtee? Se kaapelikin olisi
hyvä olla vikavirtasuojan takana ihan vaikka sen varalle, että siitä
joskus lyö lapion läpi.
Pete
> "Janne Aula" wrote
> > "Jouni Saari" writes:
> > > Nollattu kaapeli vikavirtasuojan takana aiheuttaa sen, että vuoto kahden
> > > laitteen välillä näyttää tavalliselta virralta nollan ja vaiheen
> > välissä.
> > Tuollaiset vanhat nollasta suojamaa -viritykset kannattaisikin
> > updeitata.
> Talon pääkeskukselta autotalliin menevä maakaapeli on tosiaankin
> kaksinapaista (johdin + vaippa) ja tallin puolella on myös suojamaat
> kytketty tuohon nollaan (vaippa). Ilmeisesti myös talon puolella on vaippa
> nollassa eikä suojamaassa.
Vanhoissa sähkökeskuksissa ei usein ole suojamaata tarjolla ollenkaan
vaan niihen lisätyissä suojamaadoitetuissa asennuksissa suojamaa on
kytketty samaan nollakiskoon kuin nollajohdotkin. Tällaisella
kytkennällä ei tietysti saa oikean suojamaan (=pitkä kuparikaapeli
maahankaivettuna) kaltaista varmistusta siitä että oikean maan ja
suojamaan välinen potentiaaliero on nolla mutta kuitenkin
vikaantumispaikkoja on olennaisesti vähemmän kuin kytkemällä suojamaa
kiinni nollajohtoon pistorasiassa.
> Eli olisiko sittenkin parasta (turvallisinta) laittaa tallin ulkoseinälle
> vvsk-pistorasia ja vaikka päivittää samanlainen myös sisäseinälle?
Vikavirtasuojarasioita voi (yleensä) ketjuttaa. Kysymys kuuluu, että
kummalta puolelta vikavirtasuojaa nollajohdin kytketään pistorasian
suojamaahan. Äkkiseltään tuntuisi fiksuimmalta ottaa se
vikavirtasuojan nolla_inputista_. Tällä välttyy molemmilta tässä
threadissa aikaisemmin kuvatuilta ongelmilta. Periaatetta voi tietysti
soveltaa myös laittamalla vikavirtasuoja koteloon tallin seinään ja
vetämällä vikavirtasuojasta eteenpäin pistorasiajohdotukset kolmella
johdolla joista yksi suojamaa. Valojen 2-johtimilliset vedot
kannattaisi nekin ottaa vikavirtasuojan takaa, ei siitä mitään
haittaakaan ole vaikka vvsk ei joissakin "suojamaa
nollsta"-virityksissä ja tapahtumaskenaarioissa oikein toimisikaan.
Mutta näihin nyyssijuttuihin kannattaa tietysti suhtautua varauksella,
eikun oikea sähkömies tiluuseen niin se varmaan tietää mitä tehdä. :-)
--janne
itse viritetyn maakaapelin "häntäpää" ei ole rakennuksen
ryhmäkeskuksessa, vaan ihan jossain muualla
ja oleellista lisävirittelyn kannalta onkin, että missä se häntä on
ja mikä vekotin siellä maakaapelin häntäpäässä roikkuu:
pistorasia (kojerasia)
ryhmä- (tms. alakeskus)
sokeripala
jakorasia
molempien? karvojen päät vapaina
ja kuinka monta karvaa
Taloon on kyllä vaihdettu uusi ryhmätaulu ja energialaitoksen pylväästä
tuleva talokaapeli. Samalla laitettiin kaapeliojaan n. 10 m kupariköysi.
Tosin se oja on kuivassa hiekkamaassa.
Mutta ongelmana tosiaan on tuo vanha autotallin maakaapeli.
Ilkka
ei ne millään "päivittelemällä" parane - pitäisi vetää lisää piuhaa
eikä se useinkaan kovin helpolla onnistu
heh-heh
suojamaata on melko mahdoton vetääkään vain kahdella johdolla, kun jo
pelkästään laitteen toimintaankin tarvitaan sekä virta- että nollajohdin
oikea sähkömies - joka takuulla tietää, mitä tehdä
(kysy vaikka muilta - oikeilta sähkömiehiltä)
Tuossa ratkaisussa olisi juurikin ongelmana saada pistorasioihin
suojamaa tai edes "suojamaa". Käytännössä ainoa vaihtoehto taitaisi
olla ottaa "suojamaa" vvsk:n takaisesta nollajohdosta, jolloin
päädyttäisiin tässä threadissa jo aikaisemmin kuvattuihin ongelmiin:
vvsk laukeaa suojamaadoitetun laitteen kuoren ja "oikean" maan välisen
potentiaalin ja siitä joissakin tilanteissa seuraavan pienen maavirran
takia tai että viallisen suojamaadoitetun laitteen jännitteellisen
kuoren ja toisen kunnossa olevan laitteen kuoren välillä on
mahdollista kulkea vaikka 10A ilman että vvsk huomaa mitään.
--janne
mielestäni erinomainen ehdotus, sillä takuulla joku vielä lyökin
jos sen maakaapelin virittää vain 5 cm syvyydelle
ja tuotahan minäkin jo ehdotin
(mutttei ehdotus ilmeisestikään mennyt kenenkään jakelutauluun)
ja Höpsistä !
ei tuossa mitään ongelmaa ole
TIETYSTI jokainen kaivaa maahansa OIKEAN maakaapelin,
jossa ON mukana suojamaa-johdin, eikä mitään
Bilteemasta halvalla hankkimaansa 12 V:n leikkimaakaapeli-rimpulaa
> > Tuossa ratkaisussa olisi juurikin ongelmana saada pistorasioihin
> > suojamaa tai edes "suojamaa". Käytännössä ainoa vaihtoehto taitaisi
> > olla ottaa "suojamaa" vvsk:n takaisesta nollajohdosta
> TIETYSTI jokainen kaivaa maahansa OIKEAN maakaapelin,
> jossa ON mukana suojamaa-johdin, eikä mitään
> Bilteemasta halvalla hankkimaansa 12 V:n leikkimaakaapeli-rimpulaa
Joo muttakun tässä tapauksessa maakaapelia ei haluttu alkaa
uusimaan. Yksi vaihtoehto tietysti olisi kaivaa tallin ympärille
'vapaaseen tilaan' kaapelioja, jonne upottaa riittävän pitkän
kuparikaapelin ja ottaa siitä talliin Ihan Oikean suojamaan. Vaihe ja
nolla tulee sitten edelleen omassa vanhassa ojassaan makaavaa
kaksilankaista maakaapelia pitkin. :)
--janne
Onko tuo riittävä (turvallisuudelle ja viranomaisille) ratkaisu verrattuna
esim. vv-suojalliseen ulkopistorasiaan?
Häiritseekö tuon vv-suojan toimintaa esim. tallin lattialämmitys, auton
lohkis, ym.?
Ilkka
Vaan eipä ole (toiseksi) edellinen asukas ja tallin rakentaja sitä tehnyt
70-luvulla. Tuskin Biltemaa silloin olikaan.
On laittanut riittävän paksun mutta suojamaattoman maakaapelin ja vielä
pirun syvälle, siis enemmän kuin 5 cm. :(
Ilkka
> Häiritseekö tuon vv-suojan toimintaa esim. tallin lattialämmitys, auton
> lohkis, ym.?
Lattialämmityksiähän nimenomaan pitää laittaa vikavirtasuojan taakse
määrätyissä tiloissa. Vai ymmärsinkö nyt väärin jotain ?
--
Lauri
Jotenkin musta nyt tuntuu, että tässä menee maadoitus ja maadoitus
sekaisin. Jos talon viereen maahan upottaa kuparikaapelia, ja vetäiseen
siitä "suojamaan" pistorasialle, niin kytkennästä tulee
hengenvaarallinen. Nimittäin jos maa kuivuu (hiekkaanhan se kieppi
tietysti kaivetaan, kun siinä on pehmeämpää) niin se ei tee maata pitkin
kontaktia sinne sähkökeskukselle nollakiskoon niinkuin pitäisi.
Tilanteissa, joissa esim. sähkäpääkeskus ja/tai ryhmäkeskus on talossa,
ja sähkö siirretään maakaapelilla esim. autotalliin, vedetään kaapeliksi
MCMK, jossa on sininen ja musta karva sisällä, ja sukka (joka toimii
suojamaana) sen ympärillä. Tuo sukka on kuitenkin muovin alla, eikä näin
ollen mistään kohtaa kiinni "maassa." Pääkeskuksessa tuo sukka ja
sininen johdin yhdistetään samaan kiskoon, tai sitten ne yhdistetään
vastaaviin karvoihin tonttijohtoon, jolloin ne on yhdistetty samaan
pisteeseen jossain pitemmällä. Tämän lisäksi tuohon kiskoon laitetaan
ukkosköydet, jotka vetäistään maahan. Niiden tarkoitus ei kuitenkaan ole
"maadoittaa" vaan ne vähentävät salamaniskun aiheuttamia tuhoja
elektroniikkalaitteissa.
Alkaa asiaa enemmän miettiessä tuntua siltä, että kannattaisi se
autotallin maakaapeli uusia. Ei se 2+1 napainen MCMK kieppi niin paljon
maksa. Sitten sen vikavirtasuojan voi asentaa oikeaoppisesti keskukseen,
jolloin myös kaapeli on vikavirtasuojattu. Siitä ei ole mitään haittaa,
että autotallin kaikki muutkin sähkövempaimet on sitten vikavirtasuojan
takana. Paitsi tietty se, että lämmityslaitteita ei saa asentaa samaan
ryhmään pistorasioiden kanssa, joten kannattaisi laittaa samantien
useampinapaista kaapelia. Tai sitten paksumpi kaapeli ja pieni
ryhmäkeskus sinne autotalliin.
Pete
> Janne Aula wrote:
> > uusimaan. Yksi vaihtoehto tietysti olisi kaivaa tallin ympärille
> > 'vapaaseen tilaan' kaapelioja, jonne upottaa riittävän pitkän
> > kuparikaapelin ja ottaa siitä talliin Ihan Oikean suojamaan. Vaihe ja
> > nolla tulee sitten edelleen omassa vanhassa ojassaan makaavaa
> > kaksilankaista maakaapelia pitkin. :)
> Jotenkin musta nyt tuntuu, että tässä menee maadoitus ja maadoitus
> sekaisin. Jos talon viereen maahan upottaa kuparikaapelia, ja
> vetäiseen siitä "suojamaan" pistorasialle, niin kytkennästä tulee
> hengenvaarallinen. Nimittäin jos maa kuivuu (hiekkaanhan se kieppi
> tietysti kaivetaan, kun siinä on pehmeämpää) niin se ei tee maata
> pitkin kontaktia sinne sähkökeskukselle nollakiskoon niinkuin pitäisi.
Ainakin vuodelta 2002 olevan Sisäjohtoasennukset-kirjan mukaan
maadoituselektrodi eli juurikin maan alle kaivettu pinnoittamaton
kuparikaapeli kuuluu kiinteistön sähköjärjestelmään. Sähkökeskuksessa
maadoituselektrodi on kytketty PE- eli suojamaakiskoon ja PE-kiskosta
vedetään tukeva piuha N- eli nollakiskoon. N-kiskosta saadaan sitten
nollajohtimet ryhmille ja PE-kiskosta suojamaadoitus. Jakeluverkon
muuntajassa on tehty sama temppu; maadoituselektrodi on kaivettu
maahan ja on yhdistetty nollaan. Muuntajasta tulee kiinteistöön neljä
johtoa: kolme vaihetta ja PEN. PEN-johto kytketään juurikin
kiinteistön sähkökeskuksen PE- ja N-kiskoihin.
Nollastahan pitää jokatapauksessa tehdä oikea nolla kytkemällä se
galvaanisesti maahan; muutenhan oikean maan ja PEN-piuhan välinen
potentiaali on mitä sattuu. Jos kiinteistökohtainen maadoituselektrodi
puuttuisi ja jakeluverkon muuntajassa sattuisi maadoituspiuha
katkeamaan niin kappas kummaa, kaikkien kiinteistön
suojamaadoitettujen laitteiden kuorien potentiaali oikean maan suhteen
on mitä sattuu. Ja vikavirtasuoja ei noiden laitteiden kuorien ja
oikean maan välillä kulkevia sähkövirtoja huomaisi. Sätkyjä saatais.
Jos siis autotalliin haluaisi niin oikean suojamaan kuin ilman
maakaapelin uusimista mahdollista niin maadoituselektrodi kuuluisi
kaivaa tallin ympärille maan alle ja kytkeä nollajohtoon kiinni. Tämä
vastaisi jakeluverkon muuntajan ja kiinteistön sähkökeskuksen välistä
järjestelyä etenkin, kun talon sähkökeskuksessa PE-kisko on kiinni
maaelektrodissa. Tiedä häntä mitä tuollaisesta virityksestä jokin
oikea sähkösuunnittelija kuitenkin sanoisi. Varmaan veisaisi viis
laatoituksesta ja komentaisi uusimaan maakaapelin. :)
--janne
hm - sanoisinko että tutustu sähköturvallisuusmääräyksiin
sekä vuodelta 2002 olevaan Sisäjohtoasennukset-kirjaan
ja teetätä asennukset laillisesti ja määräysten mukaisesti:
"sähköasentaja" on avainsana - ja on ollut jo yli 50 vuotta
Ainakaan vikavirtasuojaa ei voi sitten laittaa ennen sitä kaapelia.
Jos tallissa on jotain maadoitettavaa tai maadoitettua, voisi pyytää
sähkäriä laittamaa maat edes paikallisesti kuntoon. Voisi sen kaapelin
jälkeen laittaa pienen keskuksenkin, johon saa sitten vikavirtasuojia ja
samalla saa edes paikallisesti nollat ja vaiheet eri kiskoihin ja jos
myöhemmin haluaa laajentaa tai uusia maakaapelin, homma on helppo. Siis
tallin sisälle voisi uusia kaapeloinnin kolmijohtoiseksi ja maadoittaa
kaikki mitä pystyy suojamaakiskoon. (=vesijohdot ym.)
Tuollainen pikkukeskus ei maksa kovin paljoa ja siihen on helppo kytkeä
lisää tavaraa tai laittaa vaikka yhtenen vikavirtasuokasuoja + lisäsuojia
pariin kriittisimpään töpseliin. Jos ajatteelee hommaavansa joskus
reippaampia sähkösyöppöjä lisää, tietty kannattaa ottaa vähän isompi
laatikko seinälle, että saa myöhemmin 3-vaihettakin mahtumaan vaihtamatta
keskusta.
Jouni
Räpsähtää, jos kaikki on niinkuin pitää.
Mutta vikavirtasuojasta ei ole hyötyä, jos joku menee pieleen. Esim
0-maadoitettu lohkolämppäri, käyttäjä maadoitetussa autossa ja nirhaisee
työkalun vaihejohtimen työkalulla paljaaksi ja koskee siihen. Jos työkalulla
ja lohkolämppärillä on oma vikavirtasuoja, se/ne laukeavat. Jos
vikavirtasuoja on yhteinen, ei laukea.
Jos em tilanteessa käytetään kunnon suojamaata, yhteinenkin vikavirtasuoja
laukeaa. Siis tallin sisälle kannattaa laittaa kunnon suojamaat tai joka
laitteelle oma vikavirtasuoja. Lisäksi joku jo sanoikin, että 0-maadoitettu
laite aiheuttaa vikavirtasuojan kanssa turhia laukeamisia.
Jouni
Kannattaa laittaa tallille oma keskus ja kytkeä nollajohto ja suojamaa
yhteen siinä. Sitten tallissa kytkennät kolmijohtimisesti vikavirtasuojan
takaa.
Ja tallin suojamaalle sitten kuparijohtoa maahan sen verran, että sulakkeet
palaa, jos suojamaahan tulee vaihe ja maakaapelin nollajohto on auki. (Hmm..
hetkonen, tarvitaan esim 230V/16A = 14 Ohmia selvästi parempi maadoitus.
Helpompaa kaivaa uusi kaapeli, kuivalla kelillä ei riitä 40m kuparia:-).
Sähkäri tuntee varmaan säännökset, minkä tasoinen maadoitus riittää
Kaksijohtimisen kaapelin alkupäähän voisi laittaa myös 300 mA
vikavirtasuojan, joka siis suojaa vain tulipaloja aiheuttavilta
maavirroilta, jos vaikka nollajohto katkeaa.
Jouni
ei todellakaan kannata - edes yrittää , vaan kannattaa heti kutsua
oikea sähkömies asentamaan ja kytkemään "pahoja" karvoja, joihin
tuon sortin tumpelot eivät saa laillisesti koskea - edes metrin kepillä
Noh, noh. Ei ne sähkömiehet nyt oikeasti ole niin erinomaisia. Täällä
kirjoittavilla ihmisillä aika monella lienee sähköinsinöörin tai DI:n
paperit taskussa. Jos tämän lisäksi on vuosi työkokemusta, jota aika
monelle on nuorena tullut kesätöissä, niin oman talon sähköt saa tehdä
itse. Niille pitää vaan teetättää varmennustarkastus valtuutetulla
tarkastajalla. Ihan maallikkokon voi tehdä sähköt, jos saa sovittua
jonkun tutun sähköurakoitsijan kanssa oikeuksien käytöistä ja työn
valvonnasta.
Se että SAA tehdä taloonsa sähköt ei kuitenkaan tarkoita että OSAA tehdä
taloonsa sähköt. Oikeudet saa lähinnä sillä että osaa
sähköturvallisuusmääräykset, mutta kun niistä ei vielä selviä että miten
niitä vimpaimia oikeasti kytketään. Jotenkin soisi, että täällä ryhmässä
voisi kysellä neuvoja ilman että aina joku OIKEA sähköasentaja hyppii
silmille.
Toki kai kaikki oikeudet omaavat ymmärtävät että täältä tulevat
vastaukset ovat suurimmaksi osaksi mielipiteitä, eivätkä päde
juridisesti. Itse niistä kytkennöistä on sitten viime kädessä vastuussa.
Ja insinöörikoulutuksen jälkeen pitäisi kyllä olla selkäytimeen
ohjelmoituna, että jos ei jotain hommaa ihan varmasti osaa, niin pitää
osata kysyä neuvoa oikeasta paikasta, tai jättää homma varmasti osaavien
tehtäväksi.
Mitenkään nyt mollamatta sähköasentajia, joista suurin osa on hienoja
ihmisiä. Mutta pitäisi ymmärtää että Roomaan on monta tietä, ja
sivuteitäkin pitkin pääsee perille.
Pete
Tuskin kukaan rupeaa itse alakeskusta asentelemaan, jos pitää täältä kysellä
mielipiteitä, miten homma tehdään. Tietenkin tilataan sähkäri, mutta on hyvä
itsekin tietää, mitä tarvitsee tilata. (Ja voi ottaa selvää hinnoista jne..)
Toisaalta, ei se sähkärin tilaaminen aina tee autuaaksi, mulla meni
kosteiden tilojen lattialämpö vikavirtasuojattomaan ryhmään ja
vikavirtasuojautuissa piireissä nollajohto väärään ryhmään. Oli kuulemma
keskus väärin kasattu Onnisella... Vikavirtasuojatusta töpselistä ei
pystynyt lataamaan kuin täyttä Nokian akkua, muuten paukahti vikavirtasuoja.
(Kokeilin, laturi ottaa noin 20mA).
Tosin viat korjattiin ripeästi ja mukisematta. HUomasin mokat vaan ennen
sähkäriä. Tosin 20mA virtasuojaus pyykinpesukoneelle ja kuivausrummulle
huomattiin vasta kun laitoin töpselin seinään.
Jouni
Jep, pätee esim minuun, mutta pienen homman takia ei viitsi rueta
selvittämään oikeaa asennustapaa ja kyselemään tarkastuksia. Helpommalla
pääsee kun tilaa sähkömiehen. Ja korjaa sitten itse väärin menneet
kytkennät:-)..
Pelkkä sähkön käytöksen ymmärrys ei riitä siihen, että tietäisi, millä
kaapelilla ja kuinka kaukaa saa vaikka kiukaaseen tuoda sähköt. Tai kuinka
korkealla pitää pesukoneen pistorasion olla. Sähkäri kuitenkin tekee esim
kiukaan asennuksen sen verran nopeasti, että tarkastuksen ohessa menee joku
kymppi palkkaan. Itse kuitenkin hakee osia ja selvittää asioita sen verran
tehottomasti, että tuo palkka kannattaa maksaa.
Mulla on toisaalta osa sähköistä tehty ei-ihan standardisti. Monta
pistorasiaa samassa huoneessa, jokaiselle oma sulake ja suojavaipallinen
kaapelointi keskukselta. Joskus on tullut oltua tekemisissä tietokoneiden ja
videostudioiden kanssa, jäi vähän moodi päälle:-). Jos joskus laittaisi
jotain AV-vehjettä tai mittalaitetta, niin ei tarvitse korjata sähköjä.
Osa talosta on vieläkin vaarallisesti sähköistetty, nollattua asennusta on
vielä jäljellä.
Jouni
no voihan toki jokainen (tehdä ihan mitä tahansa)
vaikkei saisikaan (sovittua kenenkään "oikeuksien" käytöstä)
- ja noilla aikaisemmin täällä esitetyillä tiedoilla tuskin saakaan
ja (- aikaisemmin annettujen ohjeiden lisäksi - ) juuri tuo
näkökantasi sähköturvallisuuteen on kuitenkin niin mielenkiintoinen
että se kannattaa esittää myös Tukes:ille
ja kaikki tämä niinkuin lainkaan - hyppelemättä
(määräysten vastaisia ohjeita ja neuvoja antaneiden silmille)
en ole vielä havainnut, että "nollattu" pistorasia olisi jotenkin vaarallinen
hyvin ovat porakoneet ja sirkkelikin pyörineet
puhumattakaan vatkaimista tai kahvinkeittimestä
> Jotenkin soisi, että täällä ryhmässä
> voisi kysellä neuvoja ilman että aina joku OIKEA sähköasentaja hyppii
> silmille.
ja jos olisit edes hieman vaivautunut ja viitsinyt vilkaista
aivan asiallista ohje-viestiäni muutamaa riviä aikaisemmin:
" ... TIETYSTI jokainen kaivaa maahansa OIKEAN maakaapelin,
jossa ON mukana suojamaa-johdin ... "
niin ehkä sinäkin jo tietäisit mitä kannattaisi tehdä, ja miten
jatkoviestien perusteella vaikutti kuitenkin siltä, ettei määräysten
vastaisten ohjeiden jakaminen lakkaisi ilman pientä irvistelyä
Jos joku hapettunut tai löystynyt nollajohtimen liitos pistorasian ja
mittaritaulun välistä lakkaa johtamasta sähköä, niin virta kulkee
kahvinkeittimen läpi pistorasian maadoitusliuskoihin. Ja jos vaikka
kahvinkeitin on alumiinirunkoinen Mocca-Master, niin huonostihan siinä
käy. Kyllä näin voi sattua käytännössäkin eikä vain teoriassa.
--
Erkki Näsi
Tuliko pesukoneelle vikavirtasuojausta siis ollenkaan? Miten noi nykyään
suositellaan tehtäväksi? Mihin kaikkiin sähkön ottopisteisiin kannattaa
"kylvää" vikavirtasuojia ja mihin ei?
Miten voimavirtakohteiden vikavirtasuojaus? Liesi?
vikavirtasuoja on halpa henkivakuutus - ja tehokas
yksin kappalein hankittuna noin 30 euroa (ilman alennuksia)
periaatteessa
vikavirtasuojaus kannattaisi asentaa jokaiseen lähtöön
jo sähkökeskuksessa - joko yhteisesti tahi erikseenkin
ja ainakin sellaisiin, jotka päättyvät ns. käyttö"vaarallisissa"
olosuhteissa, kuten märkätiloissa, ulkona, tms.
niin kukaan ei onnistu murhaamaan sinua
heittämällä seinään liitetyn matkaradion tai hiustenkuivaajan
ammeeseen, jossa kaikessa rauhassa istuskellen nautit konjakkia
ja uusissa asennuksissa se on jopa pakollinen
vikavirtasuoja rapsahtaa auki myös
jos laitteessa on pienikin, mutta kuitenkin riittävä "vuoto"
mutta kyllähän kevi:llä oikein tehty suojamaadoituskin toki
sulakkeen polttaa - liettä (sen käyttäjää) en ole
vikavirtavempaimella "suojannut" mutta ulkona 3-vaiherasiasta
käytettävä teho(pöytä)sirkkeli sen sijaan ...
Olen kyllä ymmärtänyt, että aivan kaikkialle niitä ei kannata ripotella. Jos
esim .käytetään tyristorisäätöisiä työkoneita ym. tehoelektroniikkaa, niin
saattaa työ jäädä kesken kun suojat laukeilee ilman syytä.
> niin kukaan ei onnistu murhaamaan sinua
> heittämällä seinään liitetyn matkaradion tai hiustenkuivaajan
> ammeeseen, jossa kaikessa rauhassa istuskellen nautit konjakkia
Ei tuokaan pidä paikkaansa. Vikavirtasuoja ei estä tappamasta sähköllä.
Kokeillaanko? Minä teen tappovehkeen sähköpiuhasta ja kokeilen sitä sinuun?
Suostutko?
Vitsi on siinä, että pitää vain pitää huolta siitä, että virtalenkki on
ehjä, ts. kaikki virta kiertää sinun lävitse, näin vikavirtasuoja on
tyytyväinen ja teloittaa sinut "sähkökojeena".
olihan tuossa nimenomaan mainitsemasi "vitsi" (hah-hah-haa!)
muttei hajuakaan vikavirtasuojan toimintamekanismista
tietoa et ilmeisesti myöskään kaipaa
joten luovutan foorumin raksalla kesätöissä olleiden vastauksille,
niin yhteinen näkemys sähkökytkennöistäkin varmasti löytyy
Kyllä se toimii juuri niin kuin piiska sanoi: Kunhan suojan läpi
kulkevien virtojen summa on nolla, niin suoja ei laukea, ts. jos olet
itse osana virtapiiriä vaiheen ja nollan välillä, sinut ikäänkuin
lasketaan osaksi virtapiiriä ja siinäpä käristyt. Suojaus perustuukin
siihen, että suojamaajohdinta ei lasketa tuohon summaan, ja niinpä
suojamaahan vuotava sähkölaite saa suojan laukeamaan (jonka jälkeen
kaikkitietävä käyttäjä ohittaa suojan ja saa sähköiskun samaisesta
laitteesta). Myös muuta kautta maapotentiaaliin vuotava virta saa suojan
laukeamaan, esimerkiksi silloin kun suojamaadoitusta ei ole tai se on
pettänyt, ja käyttäjä onnistuu yhdistämään itsensä vaikkapa vaiheen ja
vesijohtoputken/märän lattian/märän pihamaan väliin.
Käytännössä vikavirtasuojat tahtovat olla vähän liian herkkiä juuri
niissä olosuhteissa käytettäessä, missä niistä muuten olisi eniten
hyötyä, eli ulkona, verstailla ja kosteissa tiloissa.
Ja ennen aletaan keskustella raksan kesätöistä, niin sanottakoon että
minulla on kyllä sähköalan koulutus sekä STM-määräykset tentittynä,
vaikkakin siitä on jo vähän aikaa ja työni on enemmänkin elektroniikkaan
liittyvää.
Tuo täytyy tulkita niin, että otat haasteen vastaan. Kerro aika ja paikka ja
ota kumisaappaasi mukaan niin minä tulen tapsin kanssa antamaan sinulle
käytännön demonstraation, kuinka vikavirtasuojattu piiri käristää sinut :-)
Tuli vikavirtasuoja koko kodinhoitohuoneelle, kunhan sähkäri tuli korjaamaan
virhekytkennän. Vika oli siinä, että pistorasialta tuleva nollajohto meni
väärään nollauskiskoon tai nollauskiskot oli väärin kytketty tehtaalla. Sen
jälkeen vikavirtasuoja laukesi, kun otti yli 20 mA. Juuri ja juuri siis
kännykän akkulaturi toimi, muttei mikään isompi. Ja laturikin tippui, jos
akku ei ollut täynnä.
Mulla on yksi 3-vaiheinen vikavirtasuoja sähkökeskuksessa. 3-vaiheisellekin
laitteelle voi hyvin laittaa vikavirtasuojan, toimii ihan samalla
periaatteella.
Mulla ei ole tosin esim lämmivesivaraaja kiinni vikavirtasuojassa, ei
kuulemma tarvitse. Mutta vesijohdot on sitten paksusti kiinni sähkökeskuksen
maissa, joten varmaan vikatapauksessa laukeaa ylivirtasuoja.
Itse pähkäilin, että hommaan vielä pari vikavirtasuojaa lisää.
Ulkopistorasioille ja keittiölle ehkä vielä omansa, kunhan sinne päin muuten
pitää tehdä jotain remonttia. Tietokoneet ja työhuoneelle ehkä myös, jos
alan innostua johonkin projekteihin.
Kannattaa miettiä niin, ettei laita esim pakastinta, tietokoneita tai talon
lämmitystä samaan vikavirtasuojaan vaikka auton lohkolämppärin pistorasian
kanssa. Silloin kunnon huurre ulkona aiheuttaa pakastimen sulamisen sisällä.
Eli esim pakastin kannattanee olla vain kunnon maadoituksen takana, tai oman
suojan takana. Ei siis samassa vikavirtasuojassa kuin tiskipöydän vieressä
oleva pistorasia. (=Vaikka kahvinkeittimen tiivisteen hajoaminen sulattaa
pakastimen).
Jouni
Eikös nuo nyt ole yleensäkin kaikki eri ryhmissä? Kytkennässähän on
ensin ryhmäsulake, sen jälkeen vikavirtasuoja, josta lähtee eteenpäin
nolla ja vaihe. Lämmitysryhmissä ei saa olla pistorasioita. Ja
ulkopistorasiat on kai aina tapana laittaa omaksi ryhmäkseen.
Pete