Vanhan lattian uusiminen?
Ice
muovimatto - lastulevy - vanha lautalattia - eristeenä sahajauho/sammal?
Tarkoitus purkaa vanha, tehdä uudet koolaukset, ponttilevy ja laminaatti.
Kannattaako vanhat eristeet jättää ja lisätä villaa vai tehdä jotain ihan
muuta, perusteluja?
Kosteus-sulku muovia tai tervapahvia olisi varmaan hyvä pistää?
Muitakin vinkkejä jos jollain kokemusta/tietoa enempi..
JukkaK
Ice wrote:
> Maatalon lattia pitäisi saada suoraks ja hyväks. Eli nyt lattiasta löytyy:
> muovimatto - lastulevy - vanha lautalattia - eristeenä sahajauho/sammal?
> Tarkoitus purkaa vanha, tehdä uudet koolaukset, ponttilevy ja laminaatti.
Jos vanha lautalattia ei ole kovin pahasti vammautunut kannattanee harkita sen
säilyttämistä, kun todennäköisesti et yhtä hyvää lautaa löydä enää mistään.
Tosin vaatiihan se vähän puuhastelua jos aikoo ne ehyenä saada irti ja
takaisin. Siis jos koolaukset on notkuneet ja lattian joutuu irrottamaan
oikomista/vahvistamista/uusimista varten, vamman suuruudesta riippuen.
Toisaalta kun kyseessä on vanha maatalo, niin ajan saatossa uskoisin
lautalattian (uus tai vanha) osoittautuvan paremmaksi vaihtoehdoksi kuin se
laminaatti. Mutta eipä siinä laminaattisakaan sinällä mitään vikaa ole, vaikka
tähän nyt sitten vastauksi tuleekin vastalauseryöppy "parkettimiehiltä" ;-)
> Kannattaako vanhat eristeet jättää ja lisätä villaa vai tehdä jotain ihan
> muuta, perusteluja?
Riippu vähän mitä haluaa, jos vanha eriste on kuivaa, eikä kuhise pahasti
elämää, niin miksipä sitä pitäis vaihtaa. Jos ei koko rakennetta joudu
purkamaan, niin riittää kun reuna-alueille lisää eristettä, mutta jos taas
joutuu purkamaan, niin kannattaa täyttä painuma koko alueelta, mieluummin
tietenkin vastaavankaltaista materiaalia esim. puukuituvillaa tai vaikka sitä
sahanpurua :-) Tai sitten voi kantaa purut kartanolle ja pistää jotain
modernimpaa tilalle, vaikka ei se välttämättä yhtään sen parempi ole ja
kannattaa huomioida, että jos lattian eristyskyky paranee merkittävästi, niin
ryömintätila tulee kylmemmäksi ja saattaa aiheuttaa home/lahovaurioita.
> Kosteus-sulku muovia tai tervapahvia olisi varmaan hyvä pistää?
Sen lastulevyn alle kaksinkertainen terva/rakennuspaperi tai muovi
mieltymyksen mukaan. Jos vanhat purut säilyttää niin paperi/pahvi olis
varmaan parempi.
> Muitakin vinkkejä jos jollain kokemusta/tietoa enempi..
Eipä ole vielä kokemusta, mutta ens keväänä jo vähän enemmän kun vähän
vastaava projekti edessä, paitsi että kyseessä ei ole maatalo :-) Jos haluaa
tehdä vanhaan malliin, niin suosittelen hakemaan kirjastosta W. Keinäsen
Rakennusopin tietokirja, josta löytyy hyvät rakenneselostukset. Toinen hyvä
kirja on Eino Niskalan tekemän "Puutalon korjaus", josta löytyy modernimpia
korjausvaihtoehtoja hyvin selostettuna ja perusteltuna Muitakin kirjoja sieltä
kyllä löytyy aiheesta vino pino.
JukkaK
Kare Pietilä
Rakennetta tarkemmin tuntematta on aika vaikea sanoa mitään varmaa.
Jos kyseessä on välipohja, ei purujen poistamiseen varmasti ole
mitään perusteltua syytä. Pelkän voimistelun takia niitä ei kannata
ruveta vaihtamaan. Muovi lattiassa on sikäli hyvä, että sen lisäämisen
jälkeen pienikin vesivahinko muuttuu äkkiä katastrofiksi, varsinkin
jos alla on sielunvihollisen viimeinen keksintö: pontattu lastulevy.
Itse välttäisin vanhassa rakennuksessa laminaattia viimeiseen asti;
lautalattia ei kuitenkaan maksa kovin paljoa ja sen voi halutessaan
peittää vaikka aidolla muovimatolla. Tämä on toki makuasia...
--
Byrgcn hgryvnf!
Junnu Kangas
Satuinpa männä viikolla satavuotiaan lattian uusimisprojektiin mukaan ja
tässä vähän kokemuksia, joista saattaa olla apua.
Meidän projektissamme 70-luvulla laitetun muovimaton+lastulevyjen alla
olleet lattialankut olivat leveitä, reilut pari tuumaa paksuja,
tapittamalla toisiinsa liitettyjä. Lankut eivät olleet tasalevyisiä
eivätkä reunat olleet täysin tasaisia, vaan aikoinaan jokainen lankku
oli erikseen sovitettu paikoilleen. Mikäli aikomuksena on
uudelleenkäyttää vanhat lankut, niin kannattaa siis irrotettaessa
numeroida tai merkitä ne jollain muulla tavalla, jotta välttyy työläältä
sovitustouhulta. Meillä lankut menevät uusiokäyttöön, mutta eri taloon.
Po. projektin lattiapinta-ala lisääntyi muutamalla neliöllä 70-luvulla
tehdyn wc:n poistamisen yhteydessä, joten vanhoilla lankuilla ei olisi
saatu koko lattiaa kuntoon. Jos olisi saatu, olisivat vanhat lankut
jääneet käyttöön.
Lankkujen alla arvelimme olevan yhdistetyn puru-sammal-eristeen, jonka
päällä olisi hiekkaa painona. Tarkoitus oli poistaa hiekkakerros,
tarkistaa lattiavasojen kunto ja tarvittaessa vahvistaa/korvata
vaurioituneet sekä lisätä puruja. Hiekkakerrosta poistettaessa tehtiin
havainto, että kerros oli odotettua paksumpi ja lopulta osoittautui,
että lattiassa ei hiekan lisäksi mitään muuta ollutkaan eristeenä paitsi
eristetilan pohjalla ohut sammalkerros, jonka tarkoituksena lienee ollut
estää hiekan valuminen rossilautojen välistä. Hiekka ja sammalet
ajettiin pellolle ja samalla päästiin raottamaan rossilautoja ja
katsomaan niskojen kunto.
Lattianiskat olivat ok kunnossa. Ihan kuin olisivat vasta laitetut.
Rossilaudoissa sen sijaan oli lahoa pinnassa, mutta olivat kuivia ja
nekin oli tehty reilun parin tuuman vahvuisesta tavarasta, joten jätimme
ne käyttöön. Lattiavasat olivat about puolentoista metrin välein ja ne
poistettiin ja uudesta puutavarasta laitettiin tiheämpi jaotus. Samalla
vähäinen oikaisutarve tuli hoidettua.
Rossilautojen välissä oli paikoin parin sentin rakoja, jotka tilkittiin
mineraalivillatupoilla. Itse olisin mieluummin laittanut laudanpätkiä
tuollaisiin kohtiin. Sen jälkeen pohjalle levitettiin vanhoja
sanomalehtiä ja eristetila täytettiin kuivalla sahanpurulla. Lattian
sisään tuli viemäri sekä kunnan vesiverkoston tuloputki. Viemäri
eristettiin sellaisella putken ympärille sopivalla styrox-jutulla ja
tuloputkeen laitettiin vastus jäätymistä estämään. Uudet lattialankut
tulevat heti purujen päälle eli väliin ei laiteta tuulensuojapaperia tai
muovia höyrysuluksi tms., vaan menee ihan perinteiseen "purueristeinen
lattia"-tyyliin ja lankut jäävät pintaan.
Perustelut valitulle rakenteelle (alhaalta ylös: tuuletustila,
rossilaudat, sanomalehti, purut, lankut) olivat, että ko. tilassa
kulkevat paria metriä lukuunottamatta kaikki talon vesiputket ja lisäksi
tilaan tulevat kaikki talon vettä käyttävät koneet (pk, apk).
Vesivahinko vuosien saatossa on siis lähes varma ja "henkittävän"
purulattian kanssa sellainen lienee pienempi katastrofi kuin jos olisi
laitettu höyrynsulullinen rakenne mineraalivilloineen.
Toisekseen lattiaa ei haluttu tehdä supereristäväksi. Vanhojen talojen
perustuksia ei välttämättä ole tehty niin, että ne olisivat roudan
kanssa sinut eli lattian kautta tapahtuvat lämpövuodot pitävät talon
alustan roudasta vapaana/routa ei muodostu niin paksuksi siellä, jolloin
routa ei pääse vääntelemään ja kääntelemään taloa vinoon.
Kolmanneksi tietysti haluttiin vanhan talon kanssa käyttää perinteistä
rakennetta ja lisäksi sattui yhden vanhan talon purkuprojektin vuoksi
olemaan käsillä 70 vuotta kuivaneita puruja. Tästä purkutalosta myös
nähtiin, että valittu rakenne on toiminut talon rakenteiden ehjänä
säilymisen kannalta hyvin ainakin sen 70 vuotta, joten miksipä ei
toimisi edelleenkin.